Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen ja hänen perheensä tukeminen näkökulmia ja kokemuksia

Samankaltaiset tiedostot
TERAPIAT SUREVAN TUKENA

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville KUOPIO

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Esityksen aihe

Hyvällä mielellä vai pahalla päällä!

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

KiVa Koulu -ohjelma. Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Mikä luo nuorelle turvallisuuden tunnetta kodin ja viranomaisten välissä

Maahanmuuttajan mielenterveys

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Esiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Diabeteksen näkyvä ja näkymätön läsnäoleminen

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Asteen verran paremmin

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Kriisikeskustoiminta luvulta luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Ja a k. 5 : 1 6

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Mikä tekee johtajasta selviytyjän? KT Helena Lehkonen

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL Helsinki Marjatta Kalliala

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Monikulttuurisuuden kohtaaminen terveydenhoitajan työssä. Tehyn terveydenhoitajajaoston opintopäivät Ansa Haaviko

Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa

Luottamus ja yrittäjän etiikka

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Hankekahvit Kajaanissa Yritysyhteistyö työpaja

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

VALOKUVA TYÖHYVINVOINNIN TUKENA

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Mihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Vaikeasti vammaisen lapsen vanhempana ajatuksia elvytyksestä ja tehohoidosta.

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Dialogisuus vanhempien osallisuuden välineenä

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa

MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola

HAVAINTO KIUSAAMISESTA KIUSAAMISEN KARTOITUS

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

MITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta.

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Tunne ja turvataidot osaamiseksi moniammatillista yhteistyötä lapsen ja perheen parhaaksi

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita)

Esipuhe OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt?

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Järjestöt kotoutumista tukemassa Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Transkriptio:

Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen ja hänen perheensä tukeminen näkökulmia ja kokemuksia 3.12.2013 Jyväskylä Kaija Lajunen PsL., psykoterapian erikoispsykologi kaija.lajunen@gmail.com

Lapsen lähipiiri mukaan l Turvallisuuden vahvistaminen ja pelkojen vähentäminen Hyväksikäytön loppumisen varmistaminen Turvan antaminen Omien turvataitojen vahvistaminen

Lapsen lähipiiri mukaan l Itseen ja suhteisiin liittyvät merkitykset luodaan lähisuhteissa ja vuorovaikutuksessa Kuulluksi ja uskotuksi tuleminen voin luottaa itseeni ja kokemuksiini Vastuullisuudesta ja häpeän otteesta vapautuminen en ole paha, minulle on tehty pahaa vaikka se olisi tuntunut hyvältäkin, on vastuu hyväksikäyttäjällä vaikka en vastustellut, syy ei ole minun Syyllisyyden helpottuminen tein oikein kun kerroin

Lapsen lähipiiri mukaan Lapsen oireet ja ongelmat tulevat esille hänen arjessaan Ymmärrystä ja apua oireisiin

Yhteistoiminnallinen työskentely Täsmähoitoa lapsen ja perheen tarpeisiin l Hyväksikäyttö ja muut ajankohtaiset asiat Toimijuuden vahvistuminen

Yhteistoiminnallinen työskentely Ammattilaisen/terapeutin perheen yhteinen matka ja prosessissa eläminen l Tavoitteiden määrittely toivotun käyttäytymisen tai asiantilan ilmaisuna l Yksittäisten tapaamisten sisältö ja kokoonpano l Terapiaprosessi ja arviointi l Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa l Yhteistyö päivähoidon/koulun kanssa Lapsen lähiaikuiset tai tiimi Kuka luottoaikuinen

Monimuotoinen perheen terapia Yhteistyö eri tahojen kanssa ja eri terapiamuotojen välillä Sama terapeutti tai terapeutit tiiviissä yhteistyössä Kokonaisuus hallussa kollektiivisessa mielessä Yhteiset tapaamiset eri kokoonpanoilla, yksilötapaamiset, (ryhmätapaamiset) Scheinberg & Fraenkel: The relational trauma on incest (2001)

Monimuotoinen perheen terapia Tarve yksilötapaamisiin esim. kun suhde jännitteinen eikä lapsi uskalla vapaasti puhua tai kun vanhemman omat tarpeet ajankohtaisia Tiedon siirtyminen eri tapaamismuotojen välillä sovitusti toimijuutta kunnioittaen Lapsi palautetaan perheelle Vanhemmalta tietoa lapsen yksilötapaamisiin Scheinberg & Fraenkel: The relational trauma on incest (2001)

Suhteisiin fokusoitu hoito kun kyse suhteisiin liittyvästä traumasta Salaisuuden ja vaikenemisen purkaminen ja sanojen löytäminen Samalla huolehditaan siitä, että ei tule uudelleen traumatisoitumista Sisarusten huomiointi Mitä tiesi, mitä ihmetteli, mitä tunsi? Scheinberg & Fraenkel: The relational trauma on incest (2001)

Suhteisiin fokusoitu hoito kun kyse suhteisiin liittyvästä traumasta Ei-hyväksikäyttäjän vanhemman tuleminen lapselle luotettavaksi henkilöksi, joka on lapsen puolella ja tekee lasta suojelevia päätöksiä Yhteyden ja kiintymyksen edistäminen Oireet ja ongelmat signaaleja yhteyden/tuen/ turvan luomiseen Scheinberg & Fraenkel: The relational trauma on incest (2001)

Ei-hyväksikäyttävä vanhempi lasta puolustavana vanhempana Ristiriitaisten tunteiden validiointi l Hyväksikäyttäjää kohtaan: raivo, viha, pettymys, rakkaus, kiintymys, kaipaus l Lasta kohtaan: suojelu, suru, epäily, syyttäminen Myötäelämistä petetyksi tulemisen kokemuksessa ja itsesyytöksissä - torjunnan ehkäisy Tukea lapsen vihan/pettymyksen vastaanottamisessa Sosiaalinen tuki ja häpeästä irrottautuminen Omat hyväksikäytetyksi tulemisen kokemukset ja turvataidoissa vahvistuminen

Hyväksikäyttäjän vastuu lapsen hyvinvoinnista Täyden vastuun ottaminen hyväksikäytöstä Työskentely kohti anteeksipyyntöä (suullinen, kirje) l Valmistelu niin lapsen kuin hyväksikäyttäjän tapaamisissa l Mitä lapsen on tärkeä kuulla, että hän voisi vakuuttua, että syy ei ole hänen? Empatian tavoittaminen lasta kohtaan Osallistuminen turvasuunnitelman tekemiseen Omien hyväksikäyttökokemusten kohtaaminen

Lapsen kannalta Vihan/raivon/pettymyksen tunteiden nimeäminen ja ilmaisu - minulle on tehty väärin - viha voimaksi itsesuojeluun ja puolustamiseen Ristiriitaisten tunteiden validiointi l Kiintymys, kaipaus, myötätunto ja huoli se tuntui myös hyvältä sainhan erityishuomiota Lupa hyväksikäyttäjän hyvään puoleen Samunukke

Lapsen kannalta Luottamuksen/yhteyden/kiintymyssuhteen rakentuminen turvalliseen aikuiseen (DDP) l Turvautumisen opettelu l Oman ikäiseksi tuleminen l Kiintymäsuhteen edistäminen Myönteisen minä-käsityksen rakentaminen l Arvokkuuden kokemuksen siedättäminen l Huomio selviytymiseen ja voimavaroihin l Lapsessa olevan kauniin ja hyvän näkyväksi tuleminen

Lapsen kannalta Rajojen rakentuminen l omat yksityiset alueet, oma reviiri l Omat rajat Itsemääräämisoikeuden vahvistuminen l Ohjautuminen itsestä käsin

Lapsen kannalta Keinoja itsensä suojelemiseen l Huomio siihen, mikä on onnistunut Puolustusvoimavarojen aktivoituminen/ turvataitojen harjoittelu l Arjen tilanteet l Toiminnalliset harjoitukset

(Pierre Janet 1859-1947) Sensomotorisen psykoterapian näkökulma Traumatisoituneet potilaat jatkavat toistuvasti toimintaa tai toiminnan yritystä, joka alkoi tietystä tapahtumasta ja näännyttävät itsensä ikuisilla uusilla aloituksilla Loppuun saatettu ja päätetty teko lisää yksilön integroitumiskykyä, kun taas epätäydellinen ja keskeneräinen teko vähentää sitä

Eloonjäämisreaktiot Taisteleminen/pakeneminen Jäätyminen/alistuminen l Sympaattinen hermosto vastaa hyperaktivoitumisesta (ylivireystilasta) ja parasympaattinen hermosto hypoaktivoitumisesta (alivireystilasta) l Reaktiot traumaan ovat näiden eloonjäämistilojen välistä heiluriliikettä, joka johtaa siihen, että aktivoituminen on sietokykyikkunan ulkopuolella eikä somaattiseen prosessointiin ja ratkaisuun ole mahdollisuutta Mike Fisher, 2004

Kaksivaiheinen traumareaktio

Apua lapsen traumaoireisiin Traumaoireiden (ylivireys, tunkeutuminen/ uudelleen kokeminen, välttäminen) lievittyminen l Tietoisuus traumamuiston laukaisijoista (esim.listaus) Minussa ei ole mitään vikaa Kaksoistietoisuus l Keinoja rauhoittumiseen ja itsesäätelyyn Syvään hengittäminen Rauhoittavat mielikuvat ja turvapaikat Selviytymistä tukevat väittämät l Voimavarojen ja selviytymisen tukeminen l Hyväksikäyttökokemusten siirtyminen traumamuistista normaaliin muistiin Asteittainen altistus Tunteiden, ajatusten ja kehon reaktioiden yhdistäminen

Apua lapsen oireisiin ja ongelmiin Osa oireista helpottuu, kun l Hyväksikäyttö on loppunut l Suhteet selkiintyneet ja tulleet turvallisiksi l Turva ja turvataidot vahvistuneet l Voimavarojen ja selviytymisen tukeminen l Vastuukysymykset selvenneet l Syyllisyys helpottunut l Yhdessä etsitään oireisiin ymmärrystä ja apua Mitä jo nyt tehdään sellaista, mistä on apua?

Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen oireita ja ongelmia Masennusta Vihaa (tukahdettua/sanallista) Hyökkäävyyttä Syyllisyyden tunteita Alemmuuden tunteita Tunne, että on pilalla, rikki ja likainen Häpeä, katkeruus Erilaisuuden kokemus Yksinäisyys ja eristäytyneisyys Ahdistuneisuus Luottamuksen puute, epäluuloisuus Turvattomuus Pelko

Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen oireita ja ongelmia Painajaisunia Vuoteen kastelua Syömis- ja nukkumisvaikeuksia Itsetuhoista käyttäytymistä Tottelemattomuutta Ylivilkkautta Varastelua Karkailua Viiltelyä Heikinheimo Annaliisa

Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen oireita ja ongelmia Tavaroiden rikkomista Tehtävien laiminlyömistä Koulupinnausta Oppimisvaikeuksia Vaikeuksia luokkatovereiden kanssa Rajojen hämärtymistä Epäselvyyttä rooleista Ikätasoon kuulumatonta seksuaalista käyttäytymistä Alttius joutua uudelleen hyväksikäytetyksi Alttius alkaa itse hyväksikäyttää toisia Dissosiaatio-oireet Heikinheimo Annaliisa

Seksualisoituneen käyttäytymisen hallinta Valvonnan lisääminen Vuorovaikutuksessa olemisen säännöt opitaan uudelleen mikä on OK ja mikä ei? Miten on lupa lähestyä toista? Yksityisten alueiden säännöt

Yksityisten alueiden säännöt (Pajunen, 2006) Toisten yksityisiä alueita ei saa koskea Kukaan ei saa koskea sinun yksityisiä alueitasi Yksityisiä alueita ei saa esitellä toisille Omia yksityisiä alueita ei saa koskea toisten nähden Omien yksityisten alueiden koskeminen yksin on sallittua

Seksualisoituneen käyttäytymisen hallinta Valvonnan lisääminen Vuorovaikutuksessa olemisen säännöt opitaan uudelleen mikä on OK ja mikä ei? Yksityisten alueiden säännöt Miten on lupa lähestyä toista? Vaihtoehtoisia tunteiden säätelykeinoja Toisten odotusten selventäminen

Sijaistraumatisoitumisen ehkäisy Omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely Luopuminen kaikkivoipaisuudesta Työnohjaus, konsultaatio ja yhteistyö Oman seksuaalisuuden arvostaminen Omien hyväksikäytön kokemusten työstäminen ja turvataidoissa harjaantuminen Hyvien ja kauniiden asioiden kanssa askartelu Elvyttävät voimien pariin hakeutuminen

Kaikki tarvitsevat hyviä kosketuksia! Uhrista selviytyjäksi ja kohti autonomista minää! Yvonne Dolan