Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

Transkriptio

1 Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

2 Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä kohteena ovat säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi, vammaisten työllistymisen edistäminen, esteettömyyden lisääminen sekä vammaistutkimuksen vahvistaminen. Varmistetaan vammaisten lakisääteisen henkilökohtaisen avun kattavuutta. Tehdään kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista Merja Mäkisalo-Ropponen 2

3 Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Vammaislainsäädännön uudistamista jatketaan osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä (nyt erikseen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki). Jatketaan meneillään olevan kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehitetään palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeammin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Kehitysvammalaitosten osuutta pitkäaikaisena asumisympäristönä vähennetään edelleen. Jatketaan ja kiirehditään kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ohjelman toteutusta Merja Mäkisalo-Ropponen 3

4 Kehitysvammaisten palveluista valtioneuvoston periaatepäätöksessä Kehitysvammaisten asuminen järjestetään osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat normaalin asunnon tunnuspiirteitä. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Asuntojen rakentamisella ja hankkimisella sekä lähiyhteisön palvelujen kehittämisellä turvataan se, että laitoksista muuttaminen toteutuu hallitusti. Tämän edellytyksenä on se, että tulevien asukkaiden tarpeet ovat tiedossa ennen kuin uusien asuntojen suunnittelu käynnistetään. Laitoksissa asumisen lopettaminen ei tarkoita sitä, että laitoksista muutetaan uuslaitoksiin, asuntokeskittymiin tai tyhjilleen jääneisiin laitosrakennuksiin, jotka eivät täytä tavallisen asumisen laadun kriteereitä Merja Mäkisalo-Ropponen 4

5 Muita keskeisiä periaatteita Tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista Vammaisten oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Palvelujen ja lähiyhteisöjen kehittäminen Organisaatioiden toimintakulttuurien kehittäminen Laadunvalvonta ja -seuranta Hallinnonalojen välinen yhteistyö Merja Mäkisalo-Ropponen 5

6 Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteet vuosille Vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitellusti ja hallitusti Mahdollistaa aikuisten kehitysvammaisten muuttaminen lapsuudenkodeistaan tarjoamalla siihen tarvittavia asumisratkaisuja, yksilöllisiä palveluja ja tukea Lisätä asuntotarjontaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille sekä lapsuudenkodeista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille Tuottaa yhteensä 3600 kehitysvammaisille tarkoitettua asuntoa, mikä tarkoittaa käytännössä noin 600 uuden asunnon rakentamista vuosittain Merja Mäkisalo-Ropponen 6

7 YK:n kehitysvammaisten oikeuksien julistus 1. Kehitysvammaisella henkilöllä tulee olla täysimääräiset mahdollisuudet samoihin oikeuksiin kuin muillakin ihmisillä. 2. Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asianmukaiseen lääketieteelliseen hoitoon ja fysikaaliseen terapiaan sekä koulutukseen, kuntoutukseen ja ohjaukseen ja siten mahdollisuus kehittää täysimääräisesti kykyjään. 3. Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus taloudelliseen turvallisuuteen ja kohtuulliseen elintasoon. Hänellä on oikeus tehdä tuottavaa työtä tai harjoittaa muuta mielekästä tointa mahdollisimman suuressa määrin voimavarojaan hyödyntäen. 4. Kehitysvammaisen henkilön tulisi voida asua perheensä tai sijaisvanhempiensa kanssa ja osallistua erilaisiin yhteiskunnan toimintoihin aina, kun se on mahdollista. Perheen, jonka kanssa hän elää, pitäisi saada apua. Jos hoitolaitos käy välttämättömäksi, sen tulisi olla ympäristön ja muiden olosuhteiden puolesta mahdollisimman samanlaista kuin normaalissa elämässä. 5. Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus pätevään holhoojaan, kun tätä tarvitaan suojelemaan hänen henkilökohtaista hyvinvointia ja etujaan. 6. Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus suojeluun hyväksikäyttöä, pahoinpitelyä ja halventavaa kohtelua vastaan. Rikoksesta syytteessä olevana hänellä on oltava oikeus käydä oikeutta hänen henkinen tasonsa täysimääräisesti huomioon ottaen. 7. Kun kehitysvammaiset henkilöt eivät pysty vammansa vaikeuden vuoksi huolehtimaan oikeuksistaan ja on välttämätöntä rajoittaa tai kieltää oikeuksia, on heillä oltava asianmukainen oikeusturva kaikenlaista väärinkäyttöä vastaan. Tällaisen menettelyn on perustuttava pätevien asiantuntijoiden suorittamaan kehitysvammaisen henkilön sosiaalisia valmiuksia koskevaan arviointiin ja asiantila on tarkastettava säännöllisesti uudelleen ja siitä on oltava oikeus valittaa ylemmille viranomaisille Merja Mäkisalo-Ropponen 7

8 Yksityisen ihmisen elämän mielekkyys on itse tässä elämässä, sen jokapäiväisissä askareissa, sen toiveissa, pelossa ja tapahtumissa. Se on siinä, että ihmisen elämä on häntä itseään varten eikä jotakin muuta varten. (Oiva Ketonen) Merja Mäkisalo-Ropponen 8