Johdanto Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä ja sekä tilinpäätös että toimintakertomus ovat välineitä sen varmistamiseksi, että tilinpäätöksen lukija saa kunnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta oikean ja riittävän kuvan. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa. Kunta voi laatia toimintakertomuksen lisäksi kuntalaisille ja muille kunnan sidosryhmille jaettavan vuosikertomuksen, joka on sisällöltään toimintakertomusta suppeampi. Toisaalta toimintakertomuksen sisältöä ei ole syytä laajentaa aikasarjoilla ja tilastoilla, joiden tiedoilla ei tilikauden tai sen päättymisen jälkeen tapahtuneen kehityksen kuvaamisessa ole olennaista merkitystä. Toimintakertomukseen sisältyy kunnan johdon selonteko sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisimmista kehitystarpeista kunnan osalta ja konsernijohdon tulee tehdä vastaava selonteko konsernin osalta. Kirjanpitolautakunnan (KILA) kuntajaosto on 17.11.2009 päivittänyt yleisohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Vuoden 2010 tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan voimassa olevaa yleisohjetta konsernitilinpäätöksen laatimisesta, joka on myös päivitetty 17.11.2009. 3
Tilinpäätössäännökset Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kuntalain 68 mukaan tilinpäätökseen kuuluvat - tase - tuloslaskelma - rahoituslaskelma - taseen liitetiedot - tuloslaskelman liitetiedot - rahoituslaskelman liitetiedot - talousarvion toteutumisvertailu - toimintakertomus ja lisäksi - kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen laadinnasta on säännökset kuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittaa allekirjoituspäivänä päätös- ja toimivaltainen hallitus. Jos tilinpäätöksen allekirjoittaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma sisällytettävä siihen hänen vaatimuksestaan. Tilinpäätös sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjoitettava sidottuun tai välittömästi tilinpäätöksen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tietojen oikeellisuus ja riittävyys, joka koskee tilikauden tuloksen muodostumista ja tilinpäätöspäivän rahoitusasemaa, toteutuu varsin pitkälle noudattamalla kuntalain sekä kirjanpitolain ja asetuksen säännöksiä sekä kuntajaoston ohjeita tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen laatimisesta. Mainittu säännös velvoittaa kuitenkin kirjanpitoasetuksessa ja liitetieto-ohjeessa määrättyjen liitetietojen lisäksi antamaan tapaus- ja tilannekohtaisia liitetietoja. 4
Kunnan kohdalla tilinpäätöslaskelmiin tai liitetietoihin liittyvistä poikkeuksista päättää kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Tilinpäätöksen laadintavastuussa olevan toimielimen ja viranhaltijan on tiedettävä, mitä säännöksiä on noudatettava ja milloin on mahdollista tehdä omaan harkintaan perustuvia ratkaisuja, esim. valintoja sovellettavista menettelytavoista. Virheellisesti laadittuun tilinpäätökseen liittyy rangaistus- ja vahingonkorvausvastuu. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita. Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. Nämä periaatteet ovat - jatkuvuuden periaate - johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - sisältöpainotteisuus eli asia ennen muotoa periaate - varovaisuuden periaate - tasejatkuvuuden periaate (tilinavausperiaate) - suoriteperusteisuus - erillisarvostuksen periaate. Edellä olevien periaatteiden lyhyt kuvaus: Jatkuvuuden periaatetta sovelletaan erityisesti pysyvien vastaavien arvostuksessa. Pysyviin vastaaviin kuuluva hyödyke arvostetaan sillä perusteella, miten se myötävaikuttaa tulon tai palvelun tuottamisessa. Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen tarkoittaa sitä, että tilinpäätöksen laajuus-, mittaamis-, arvostus- ja kohdistamisongelmat ratkaistaan mahdollisimman yhtenäisellä tavalla tilikaudesta toiseen ja kerran valittua menettelytapaa on noudatettava jatkuvasti. Muuttaminen edellyttää perusteltua syytä. Sisältöpainotteisuudella eli asia ennen muotoa -periaatteella tarkoitetaan oikeaa ja riittävää kuvaa koskevan vaatimuksen kanssa sopusoinnussa olevaa yleistä tilinpäätösperiaatetta. Sen mukaan liiketoimen tai sopimuksen tosiasiallinen luonne otetaan huomioon esitettäessä siihen perustuvia lukuja tuloslaskelmassa ja taseessa eli huomio kiinnitetään tapahtumien tosiasialliseen sisältöön, ei yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon. Varovaisuuden periaatteen mukaan tilinpäätöstä laadittaessa kulut on kirjattava riittävän suurina ja vastaavasti aktivoinnit tehtävä riittävää harkintaa käyttäen. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa aktivoitaessa kehittämismenoja tai lainamenoja. Myös tulouttamisessa on noudatettava riittävää pidättyvyyttä. Tilinpäätöksessä otetaan huomioon ainoastaan tilikaudella toteutuneet voitot. Tilinpäätöstä laadittaessa on myös otettava huomioon kaikki päättyneeseen tai aikaisempiin tilikausiin liittyvät, ennakoitavissa olevat vastuut ja mahdolliset menetykset, vaikka ne tulisivat tietoon vasta tilikauden päättymisen jälkeen. 5
Tasejatkuvuuden periaate edellyttää, että tilinavauksen on perustuttava edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen. Tilinavausta tehtäessä ei voida tehdä edellisen tilikauden päättänyttä tasetta vastaamattomia arvontarkistuksia tai muita muutoksia. Suoriteperusteisuus edellyttää, että maksuperusteiset kirjaukset on vähäisiä liiketapahtumia koskevia kirjauksia lukuun ottamatta oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista. Suoriteperusteisuus on varsinaisesti sovellettavissa menoissa ja tuloissa, jotka liittyvät tuotannontekijän vastaanottamiseen tai suoritteen luovuttamiseen. Verotuloja, valtionosuuksia, tukia, avustuksia, korvauksia tai rahoitustapahtumia kuten korkoja ei vastaa mikään määrätty tuotannontekijä tai suorite kunnan toimintaprosessissa. Näiden erien kohdistaminen tilikaudelle on kuntajaoston kirjanpito-ohjeissa määritelty erikseen. Suoriteperusteisuudesta on eräitä poikkeuksia, esim. verotulojen kirjaaminen. Erillisarvostuksen periaate edellyttää, että taseen erät ja niihin sisältyvät hyödykkeet on arvotettava erikseen. Poistosuunnitelma tulee tehdä kullekin pysyviin vastaaviin kuuluvalle hyödykkeelle tai hyödykeryhmälle erikseen eikä koko tase-erälle. Myös vaihto- ja rahoitusomaisuus arvostetaan hyödykekohtaisesti. Tällöin yksittäisen hyödykkeen arvonnousu ei voi korvata toisen arvonalentumista. Yleisistä tilinpäätösperiaatteista saa poiketa, kun poikkeaminen perustuu lakiin tai lain nojalla annettuun muuhun säännökseen tai määräykseen. Periaate on, että yleisiä tilinpäätösperiaatteita on noudatettava, ellei poikkeamista ole nimenomaisesti sallittu. Poikkeamisesta on tehtävä selkoa liitetiedoissa. Lakiin perustuvan poikkeusmahdollisuuden lisäksi yleisistä tilinpäätösperiaatteista on mahdollisuus poiketa erityisestä syystä. Poikkeamisen vaikutuksesta tulokseen ja taloudelliseen asemaan tulee esittää arvio liitetiedoissa. Varovaisuuden periaatteesta poikkeamista ei voitane perustella erityisellä syyllä. Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. 6
Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi erillisenä asiakohtana. Kunnan tilinpäätös ja siihen sisältyvät asiakirjat ovat julkisia sen jälkeen, kun kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja ovat allekirjoittaneet tilinpäätöksen. Julkisia ovat tuloslaskelman, rahoituslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen lisäksi myös tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt siltä osin kuin ne eivät sisällä salassa pidettäviä tietoja. Tilinpäätösasiakirjat Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. Kunnan tilinpäätöskokonaisuutta kuvaa seuraava luettelo: Tasekirja Toimintakertomus kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat kokonaistalouden tarkastelu konsernitarkastelu kunnan johdon ja konsernijohdon lausumat sisäisestä valvonnasta tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Toteutumisvertailu tavoitteiden toteutuminen käyttötalouden toteutuminen tuloslaskelmaosan toteutuminen investointien toteutuminen rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat tuloslaskelma rahoituslaskelma tase konsernitilinpäätös Liitetiedot kunnan liitetiedot 7
konsernin liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset liikelaitosten tilinpäätökset muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät tilinpäätöksen allekirjoitus tilintarkastusmerkintä Luettelot ja selvitykset luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista selvitys kirjanpidon säilytyksestä Varmentavat asiakirjat Erittelyt - tase-erittelyt - liitetietojen erittelyt Tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat Tilintarkastuskertomus Arviointikertomus Tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Mainitut asiakirjat kirjoitetaan sidottuun tai välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat numeroidaan. Allekirjoitukset merkitään tasekirjaan tilinpäätöslaskelmien, liitetietojen ja eriytettyjen tilinpäätösten jälkeen. Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä merkitään tasekirjaan allekirjoitusten jälkeen. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä selvitys kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 3:8 :n mukaisesti. Tilintarkastuskertomusta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ei oteta tasekirjaan. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt. 8
Toimintakertomus Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Taantuman taittuminen näkyi kaupungin taloudessa vero- ja muiden tulojen ennakoitua nopeampana kasvuna. Lisätuloja tarvittiin osittain menojen kasvun kattamiseksi, mutta investointien rahoituksen kannalta keskeisin tekijä eli vuosikate muodostui silti 4,6 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota paremmaksi. Vuoden 2010 toiminnan kannalta keskeisintä oli kuntaliitoksen jälkeisen organisaation ja toimintatapojen vakiinnuttaminen. Siirtyminen uuteen toiminnalliseen kokonaisuuteen on vaatinut joustavuutta ja sopeutumista. Viime vuonna tehty Kunta 10- tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että tässä on onnistuttu hyvin. Muutos on nähty enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Hallintosääntöä, organisaatiota ja henkilöstön sijoittamista koskevien päätösten yhteydessä sovittiin tehtyjä ratkaisuja tarkasteltavan keväällä 2010 mahdollisten pikaisten muutosten aikaansaamiseksi. Merkittävin viime vuonna tehty hallinnollinen muutos oli päivähoidon siirtäminen sosiaalitoimesta koulutuslautakunnan alaiseksi varhaiskasvatuksen tehtäväalueeksi. Valtiovarainministeriö teki 8.2.2010 päätöksen Livonsaaren ja Lempisaaren liittämisestä Naantaliin 1.1.2011 alkaen. Strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 8.2.2010. 9
Työttömyysaste kääntyi hienoiseen laskuun ja oli vuoden lopussa 8,0 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin kasvoi jonkin verran. Kaupungin työllistämistoimien ansiosta nuorisotyöttömiä oli vuoden lopussa 38 vähemmän kuin vuosi sitten. Väkiluku kasvoi 68 henkilöllä. Kasvu ei vastaa strategiassa asetettua tavoitetasoa. Tuoreimman käytettävissä olevan tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2008 Naantalin nykyisellä alueella 69,6 prosenttia, missä on alennus edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuosien valmistelun jälkeen 5.10.2009. Osayleiskaavasta kuitenkin valitettiin hallinto-oikeuteen, joka antoi ratkaisunsa asiasta 29.12.2010. Päätöksestä on kuitenkin valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Liitosalueiden osalta vireillä olleita yleiskaavatöitä jatkettiin Rymättylässä ja Velkualla. Kaupungin keskustan rakennemallitarkastelua on jatkettu ja malli on tarkoitus hyväksyä mahdollisimman pian. Seudullinen maankäytön rakennemalliyhteistyö on jatkunut ja perusvalinta rakennemallivaihtoehtojen osalta on tarkoitus tehdä vielä ennen kesälomia. Turun Seudun Vesi Oy:n rakennustyöt ovat loppusuoralla. Tekopohjavesilaitoksella on siirrytty lupaehtojen mukaiseen vuoden pituiseen koekäyttöön ja tuotannollinen vaihe käynnistetään syksyllä. Naantalin kaupunginhallitus päätti 1.3.2010 osallistua seudullisesta vesihuoltoyhtiöstä tehtävään konsulttiselvitykseen. Jatkovalmisteluihin osallistumisesta tehdään päätös valmistuvan väliraportin pohjalta syksyyn mennessä. Seudullisia selvityksiä tehdään myös joukkoliikenteen, rakennusvalvonnan sekä infratuotannon ja tilaustoiminnan osalta. Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n neuvottelut maakaasun toimittamisesta alueelle ja maakaasuvoimalaitoksen rakentamisesta eivät ole johtaneet tulokseen. Yhtiön ja sen osakkaiden sekä Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n kesken on neuvoteltu laajasta seudullisesta energiaratkaisusta, jonka myötä tuotantokapasiteetti keskitettäisiin TSME Oy:n hallintaan ja kuntien kaukolämpöliiketoiminnasta vastaisi Turku Energia Oy kuntien vuokrattua kaukolämpöverkkonsa sille. Asiasta tehdään päätökset tämän kevään aikana. Suurten poistojen johdosta kaupungin taloudellinen tulos muodostui 2,6 miljoonan euron alijäämäksi, vaikka asukaskohtainen vuosikate oli 393 euroa. Kaupungin tuloksen paranemiseen nettona noin 3 miljoonalla eurolla varsinaisesta talousarviosta vaikuttivat erityisesti seuraavat osatekijät - verotulojen toteutuma oli 5,5 milj. euroa yli varsinaisen talousarvion - valtionosuuden nettototeuma oli 0,9 milj. euroa yli varsinaisen talousarvion 10
- omaisuuden myyntivoittotulo ylittyi 0,8 miljoonalla - sosiaali- ja terveystoimen toimintakate syveni noin 2,5 miljoonalla eurolla - ympäristötoimen toimintakate syveni (pl. VHL) 0,9 miljoonalla eurolla - sataman ulkoinen toimintakate oli 460 000 euroa yli budjetin - poistojen määrä (9,9 milj. eur) oli 1,7 milj. euroa alimitoitettu. Ulkoisten toimintamenojen kasvu oli 6,4 prosenttia. Toimintatulot kasvoivat kuitenkin 13,3 prosenttia ja tämän johdosta toimintakatteen kasvu jäi 3,6 prosenttiin (talousarviossa 5,2 %). Talouden kokonaisuuden kannalta keskeisimpien tehtäväalueiden ulkoisten menojen kasvu oli nopeinta kaukolämmössä (23 %), erikoissairaanhoidossa (12 %), perusopetuksessa (8,6 %), terveyspalveluissa (6,8 %) ja hoito- ja vanhuspalveluissa (5,4 %). Henkilöstömenojen kasvu oli 6,6 %. Sitä kasvatti mm. ns. vanhojen eläkkeiden maksamista varten tehty pakollinen varaus, jonka osuus kasvusta oli 0,5 prosenttiyksikköä. Ilahduttavaa oli sosiaalityön edellisvuoden nopeasti kasvaneiden menojen hienoinen alentuminen. Myös hallinnon menot pienenivät. Verotulot kasvoivat 7,2 %, kun koko maan muutos oli 4,2 %. Kaupungin velkamäärä nousi edellisvuoden 37,8 miljoonasta 38,9 miljoonaan euroon (2 092 eur / as). Talousarviota laadittaessa arvioitiin velkamäärän nousevan 44,5 miljoonaan euroon. Investointien alkuperäinen määrä oli 14 miljoonaa euroa. Suurin kohde oli vanhainkodin peruskorjaus. Investointiohjelman toteutus jäi hieman yli 10 miljoonaan euroon. Suurin siirtynyt hanke oli sataman laiturien peruskorjauksen viimeinen vaihe. Investointiohjelman hallinnalla on jatkossa erittäin suuri merkitys rahoituksen lisäksi käyttötalouden tasapainon kannalta. Suunnitelmapoistojen määrä kasvoi viime vuonna miljoonalla eurolla. Poistojen määrän kasvaessa entisestään tarvitaan yleiseen tasoon nähden poikkeuksellisen suurta vuosikatetta tasapainoisen tuloksen saavuttamiseksi. Tilinpäätös ei ole tuonut esiin seikkoja, jotka edellyttäisivät tälle vuodelle hyväksytyn talousarvion tarkistamista. Viime vuoden tulos on hieman vahvistanut talouden pohjaa, mutta toisaalta muun muassa solmittu virka- ja työehtosopimus lisää kustannuspaineita. 11
Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat, lähde Tilastokeskus 5 000 Toimintakate (itseisarvo), /as. 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1998 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Naantali Koko maa 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet, /as. 1998 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Naantali Koko maa 1 500 Vuosikate, /as. 1 000 500 0 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Naantali Koko maa 12
Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as. 20 000 15 000 10 000 5 000 0 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Naantali Koko maa Verotulot verolajeittain, /as. (TP:n mukaan) 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1998 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero ym. 2 500 Lainakanta 31.12, /as. 2 000 1 500 1 000 500 0 1998 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Naantali Koko maa 13
Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2010 luottamustoimielinorganisaatio on pysyvien toimielinten osalta sama kuin edellisenä vuonna. Luottamushenkilöorganisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KAUPUNKISUUNNITTELU JAOSTO KAUPUNGINHALLITUS YLEISJAOSTO KOULUTUSLAUTA KUNTA KULTTUURILAUTA KUNTA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA HYVINVOINTI JAOSTO YKSILÖJAOSTO KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SAARISTOLAUTAKUNTA Kaaviossa ei ole mukana määräaikaista seurantatoimikuntaa, jonka tehtävänä on valtuustokauden 2009-2012 ajan erityisesti seurata, miten yhdistymissopimuksen mukaiset palvelujen järjestämisperiaatteet toteutuvat. 14
1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009* NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2010 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden 2008 aikana sekä kansainvälisessä että Suomen taloudessa tapahtui erittäin nopea ja jyrkkä käänne huonompaan suuntaan. Tilanne on edelleen hyvin altis häiriöille, vaikka monissa asioissa on tapahtunut käännettä. BKT käyvin hinnoin 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 BKT mrd eur, vas ast. BKT / asukas, oikea ast. V. 2008 talousromahduksen suuruutta kuvaa hyvin öljyn tuontihintojen hintakehitys. Korjausliike on myös ollut vahva (Tulli / Tilastokeskus). 15
Markkinakorkojen taso on edelleen varsin alhainen. Keskeiset keskuspankit näkevät talouden toipumisen olevan edelleen hyvin hidasta, mutta painotukset ovat alkaneet muuttua ja niiden tulkitaan merkitsevän keskuspankkikorkojen nostamista jo kuluvana vuonna. Eri euromaiden taloudesta on finanssikriisin aikana paljastunut seikkoja, jotka koettelevat edelleen euroalueen yhtenäisyyttä ja kriisinhoitokykyä sekä tahtoa. Oheisessa kaaviossa on kuvattu valtioiden ja niissä toimivien pankkien luottoriskien hinnoittelua. Kaavio on Suomen Pankin Euro & Talous julkaisun erikoisnumerosta Rahoitusjärjestelmän vakaus 2010. 16
Talouden käänne parempaan ei ole mitenkään varma. Kansainväliset tapahtumat vaikuttavat hyvin nopeasti maailman eri kolkkiin eikä niiden suuntia voida ennustaa. Paraikaa on useissa Afrikan ja Lähi-idän maissa esiintynyt erilaisia sisäisiä kansannousuja, Japanissa erittäin voimakkaan maanjäristyksen seurauksena tsunami ja näiden seurauksena laajat ydinvoimalaongelmat todennäköisesti suuren ihmisuhrimäärän lisäksi. EU:n talousvakausasioiden sopiminen on osin kesken. Helmikuussa 2011 julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys väheni edellisestä vuodesta kaikkien ELY-keskusten alueilla, eniten Etelä-Pohjanmaalla ( 19 %), Pohjanmaalla ( 17 %), Pirkanmaalla ( 13 %) ja Pohjois-Savossa ( 12 %). Vuonna 2010 kolme suurinta maakuntaa kattoivat Tilastokeskuksen mukaan työvoimasta 47,3 % ja työllisistä 47.9 %. Varsinais-Suomen osuus työvoimasta oli 8,7 % ja työllisistä 8,7 % - osuus laski kummassakin. Kolmesta suurimmasta myönteistä kehitystä oli vain Uusimaalla. Alla on koko maan työttömyysasteen aikasarja (Tilastokeskus). 17
Turun talousalueen kehitys Kaksi vuotta sitten todettiin, että pitkään suunniteltu öljynjalostamon laajennus jäi toteutumatta ja että alueen suurella telakalla alkavat lomautukset, koska uusia tilauksia ei ole tullut. Telakka on saanut yhden matkustaja-alustilauksen, mutta juuri hiljakkoin varmistui, että toistaiseksi seuraavan suuren risteilijän tilaus meni saksalaiselle telakalle. Siten tilanne telakalla heikkenee edelleen. Maakunnan työllisyys tarvitsisi kipeästi alustilauksia telakalle tai muita pitkäkestoisia tuotannollisia työmaita, jotka toisivat mukanaan kerrannaisvaikutuksia alihankintaketjuun kotimaahan jäävän työpanoskorvauksen avulla. Alueen energiajärjestelyistä on saavutettu neuvottelutulos, jossa osapuolina ovat Fortum Oyj, Turku Energia Oy sekä Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupungit. Lisäksi sopimuksissa ovat mukana Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy ja Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sopimukset, mutta kaikki osapuolet eivät vielä ole käsitelleet niitä lopullisesti. Hankkeen toteutuessa päätös uudesta voimalasta tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä. TYÖTTÖMYYS NAANTALISSA Lähde: V-S ELY -keskus, V-S työllisyyskatsaus) KK/VUOSI TYÖTTÖMIÄ TYÖTT. YLI VUODEN YLI 50 -VUOTI- NUORISO- 2010 YHTEENSÄ ASTE TYÖTTÖMÄNÄ AAT TYÖTT. TYÖTT. (alle 25 v) tammi 755 8,3 56 257 102 helmi 723 7,9 64 258 87 maalis 694 7,6 63 256 79 huhti 631 6,9 69 244 66 touko 602 6,6 66 252 43 kesä 663 7,2 61 250 65 heinä 679 7,4 71 250 63 elo 622 6,8 73 249 47 syys 618 6,7 73 253 42 loka 601 6,6 81 247 42 marras 652 7,1 78 283 55 joulu 736 8,0 79 330 65 Vuosikeskiarvo 2010 665 7,3 70 261 63 31.1.2011 727 8,0 82 311 86 Maakunnan työttömyysaste on kuluneen kymmenvuotiskauden aikana jatkuvasti ollut selvästi koko maata alempi, mutta 2010 ero lähes umpeutui (Tilastokeskus). Työttömyysaste (%) 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Koko maa 11,4 10,2 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 Varsinais-Suomi 9,9 8,5 8,0 8,4 7,7 8,4 8,3 7,0 6,5 6,2 5,7 7,5 8,1 18
Työssäkäynnin kehitys eräissä seutukunnissa ja huoltosuhde Seutukunta työll. ei-työll. huoltosuhde työll. ei-työll. Työlliset + ei-työlliset = alueen väestö huoltosuhde huoltosuhteen muutos 2000 2000 2000 2009 2009 2009 2000 / 2009 KOKO MAA 2 228 557 2 952 558 132,5 2 281 521 3 069 906 134,6-2,1 Helsinki 636 348 624 894 98,2 670 165 709 261 105,8-7,6 Loima 15 518 21 685 139,7 15 462 21 684 140,2-0,5 Rauma 28 432 39 554 139,1 27 857 37 937 136,2 2,9 Salo 28 209 34 184 121,2 26 489 37 802 142,7-21,5 Tampere 142 693 180 750 126,7 156 529 206 104 131,7-5,0 Turku 129 887 161 143 124,1 135 547 171 621 126,6-2,5 Vakka-Suomi 14 479 19 040 131,5 13 057 18 464 141,4-9,9 Turunmaa 9 815 13 143 133,9 9 763 13 025 133,4 0,5 Ahvenanmaa mk 12 932 12 844 99,3 13 618 14 116 103,7-4,3 Maarianhamina 5 370 5 118 95,3 5 588 5 535 99,1-3,7 Työllisten määrä on koko maassa 2000-luvulla kasvanut 53 000:lla ja ei-työllisten määrä 117 000:lla. Huoltosuhde on siten heikentynyt 2,1 prosenttiyksikköä. Yllä olevaan taulukkoon otetuista seutukunnista Rauman ja Turunmaan seutukunnat ovat parantaneet huoltosuhdetta. Rauman seutukunnassa tämä on tapahtunut muuttoliikkeen kautta, koska kokonaisväestö on vähentynyt. Salon seutukunnan tilanne on vaikeutunut merkittävästi. Turun seudun tilanne on heikentynyt vähemmän kuin Tampereen ja Helsingin seutujen. Varsinais-Suomen sisällä seutukuntien 2000-luvun kehityssuunnat näkyvät alla. Varsinais-Suomen seutukunnat Työlliset + ei-työlliset = alueen väestö työlliset ei-työll huolto-suhde työlliset ei-työll huolto-suhde 2000 2000 2000 2009 2009 2009 huoltosuhde, muutos KOKO MAA 2 228 557 2 952 558 132,5 2 281 521 3 069 906 134,6-2,1 Loimaa 15 518 21 685 139,7 15 462 21 684 140,2-0,5 Salo 28 209 34 184 121,2 26 489 37 802 142,7-21,5 Turku 129 887 161 143 124,1 135 547 171 621 126,6-2,5 Vakka-Suomi 14 479 19 040 131,5 13 057 18 464 141,4-9,9 Turunmaa 9 815 13 143 133,9 9 763 13 025 133,4 0,5 Turun kaupunkiseudulle laaditaan kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemallia, Rakennemalli 2035. Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana ovat myös Varsinais- Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 19
Työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna 2035. Rakennemallin on tarkoitus ohjata kuntien maankäyttöä yleispiirteisesti, vaikka se ei ohjaa kaavoitusta eikä rakentamista juridisesti. Luonteeltaan rakennemalli on siten kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Rakennemallia on jatkossa tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä päätöksiä tilikauden aikana ja sen jälkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muuttamisen ja siihen sisällytetyn Varsinais-Suomen ja Satakunnan liittojen yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksen hyväksyi sopimuksen Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä hyväksyi kaupungin valtuustokauden 2009-2012 strategian hyväksyi kaupungin saaristo-ohjelman vuosille 2010 2012 hyväksyi vuoden 2009 tilinpäätöksen myönsi kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilivuodelta 2009 hyväksyi kaupungin jätehuoltomääräykset tuleviksi voimaan 1.12.2010 hyväksyi hallintosäännön, joka tuli voimaan voimaan1.1.2011 lukien päätti tuloveroprosentiksi Naantalin kaupungissa vuoden 2011 tuloista toimitettavaa kunnallisverotusta varten 17,25 prosenttia päätti määrätä vuodelle 2011 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: yleinen prosentti 1,00 vakituisten asuinrakennusten prosentti 0,40 muiden asuinrakennusten prosentti 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 ja voimalaitosprosentti 2,85 hyväksyi Naantalin kaupungin talousarvion vuodelle 2011 ja taloussuunnitelman vuosille 2011 2014 hyväksyi Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:tä koskevan osakassopimuksen liitteineen sekä sopimuksen kaukolämpöverkkojen vuokraamisesta Turku Energia Oy:n ja Naantalin kaupungin välillä hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman / lastensuojelusuunnitelman vuosille 2011 2012 hyväksyi kaupungin konserniohjeen hyväksyi kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman. 20
Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitusohjelman 2010-2013 ja kaavoituskatsauksen 2010 ja totesi, että vuoden 2010 kaavoituskatsaus toimii kohteiden 7, 14 ja 17 osalta vireilletulokuulutuksena päätti kaupungin osallistuvan seudulliseen konsulttiselvitykseen vesihuoltoyhtiömallin pohjalta antoi jätteen energiahyötykäytön sijoituspaikka-asiassa lausunnon ja esitti, että Fortumin voimalaitostontti otettaisiin yhdeksi sijoituspaikkavaihtoehdoksi, jolle tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Naantalin kaupunki ottaa kantaa sijoituspaikkavaihtoehtoon ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen antoi liikenne- ja viestintäministeriölle Joukkoliikenteen julkisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen -työryhmän esityksistä yhdessä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennetyöryhmään osallistuvien kuntien kanssa valmistellun lausunnon hyväksyi kaupungin vuoden 2009 tuloksen käsittelyä koskevan ehdotuksen, hyväksyi vesihuoltolaitoksen vuoden 2009 tuloksen käsittelyä koskevan ehdotuksen, hyväksyi ja allekirjoitti tilinpäätöksen vuodelta 2009 hyväksyi pakolaisten vastaanoton järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopimuksen kaupungin ja ELY-keskuksen välillä antoi maakuntasuunnitelma- ja maakuntaohjelmaluonnoksesta lausunnon hyväksyi Naantalin keskustan rakennemalliehdotuksen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville hyväksyi Naantalin kaupungin Itämeri-haasteen toimenpideohjelman merkitsi tiedokseen vuoden 2010 talousarvion 1. toiminnan ja talouden osavuosiraportin antoi päätoimialoille ja toiminnoille raami- tai ohjeluvut sekä muita ohjeita vuoden 2011 talousarvion laadintaa varten totesi, että Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavaehdotusta on osittain korjattu Naantalin kaupungin lausunnossaan esittämien näkemysten mukaan. Naantalin kaupunki halusi kuitenkin vielä muistuttaa seikoista, joita maakuntakaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon päätti, ettei kaupunki vastusta Geologian tutkimuskeskuksen valtaushakemusta Velkuan Teersalossa päätti ilmoittaa Varsinais-Suomen liitolle, että Naantalin kaupunki tulee varautumaan omalta osaltaan laajakaistahankeen totuttamiseen vuonna 2012 enintään 33 %:n osuudella antoi tarkastuslautakunnalle selvitykset arviointikertomuksessa ja tilintarkastuskertomuksessa esitetyistä havainnoista ja huomautuksista ilmoitti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, että kaupunginhallitus yhtyy kaavoitus- ja ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon Turku Energia Oy:n Pansion voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta päätti käynnistää Naantalin sataman yhtiöittämisvalmistelun ja hyväksyi ohjeellisena esitetyn aikataulun antoi Turun kaupunkiseudun Rakennemalli 2035 väliraportista lausunnon 21
ilmoitti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, että kaupunginhallitus yhtyy kaavoitus- ja ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta hyväksyi Naantalin kaupungin hyvinvointikertomuksen 2010 päätti esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Naantalin kaupungin talousarvion vuodelle 2011 ja taloussuunnitelman vuosille 2011-2014 kokouksessa tehdyin muutoksin lukuun ottamatta täytäntöönpanomääräyksiä, jotka kaupunginhallitus käsittelee seuraavassa kokouksessa ja liittää ne kaupunginvaltuustolle nyt esitettävään asiakirjaan päätti asettaa rakennusjärjestysehdotuksen julkisesti nähtäville maankäyttöja rakennusasetuksen 6 :n mukaisella tavalla päätti asettaa Naantalin viime sotien jälkeisen historian kirjoitusta ohjaamaan historiatoimikunnan päätti vuoden 2011 eduskuntavaalien vaalipäivän 17.4.2011 äänestyspaikat antoi Turun kaupunkiseudun Rakennemalli 2035 väliraporttiin (Lähtökohdat ja tavoitteet) jatkovalmisteluohjeen hyväksyi vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksyi kaavoitusohjelman 2011-2014 ja kaavoituskatsauksen 2011 nimesi kaupungin edustajat satamayhteistyötä koskeviin neuvotteluihin antoi lausunnon sairaanhoitopiirin talousarvioon 2012 ja taloussuunnitelmaan 2013 2014. MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 2007 2008 2009 2010** 2011** 2012** 2013** 2014** VEROTETTAVA TULO 27 700 21 835 16 640 19 220 20 750 22 700 24 000 25 270 Muutos % 18,7-21,2-23,8 15,5 8,0 9,4 5,7 5,3 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 MAKSUUNPANTAVA VERO 7 202 5 680 4 326 5 000 5 400 5 900 6 240 6 570 Kuntaryhmän osuus 0,2203 0,2203 0,3203 0,3199 0,3199 0,2199 0,2199 0,2199 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA 1 584 1 227 1 396 1 610 1 740 1 310 1 380 1 450 Muutos % 18,9-22,5 13,7 15,4 8,1-24,7 5,3 5,1 Kuntien osuus manner-suomessa 1 574 1 222 1 386 1 600 1 730 1 300 1 370 1 440 Kuntien osuus Ahvenanmaalla 10 5 10 10 10 10 10 10 Naantalin jako-osuus 0,00704 0,00621 0,00555 0,00405 0,00405 Euromäärät milj. euroa Yllä oleva taulukko kuvaa yhteisöveron määrää verottajan eli maksuunpanon näkökulmasta. Se eroaa kunnan tilinpäätösnäkökulmasta, koska verotulot kirjataan tilitysten mukaan, ei maksuunpanon mukaan. Taulukko osoittaa, että muutos on ollut erittäin nopea. Ilman kuntien ryhmäosuuden nostamista 32 prosenttiin vv. 2009 2011, todellisuus olisi ollut kunnille vielä karumpi. Koko maan yhteisöveron määrä putosi kahdessa vuodessa 40 % (2007 / 2009), kun Naantalin hyväksi maksuun pantava määrä putosi 4 miljoonaa euroa eli 30 %. Vuosi 2010 osoittaa lievää toipumista. 22