AKSELI 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS

AKSELI 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS

Graafinen suunnittelu & taitto: Heidi Sallmén / Mediapaja 2012

AKSELI 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS AKSELI Sammonkatu 8 B 15140 LAHTI www.nuorilahti.net

Sisällys Tervetuloa Akselin sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen pariin!... 7 Akseli, organisaatiomuutos ja sosiaalinen tilinpäätös, eli STP... 10 Taloudelliset tunnusluvut ja sosiaalinen tilinpito... 11 Akselin arvot ja toiminta-ajatus... 12 Nuorisopalveluiden työllisyyspolku... 13 1. Hyvä työnantaja ja työyhteisö... 14 1.1 Akselissa on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen työilmapiiri... 15 1.2 Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti... 16 Yhteisöllisyys on yksi työpajatoiminnan tukipilareista... 16 1.3 Esimiestyö on laadukasta... 18 Työvalmentajan rooli... 18 1.4 Organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet... 20 2. Nuoren työllistymisvalmiuksien tukija... 22 2.1 Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä... 22 Työelämävalmiuksien tukeminen... 23

2.2 Akselissa työskenteleminen tukee nuorta tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttämisessä... 24 Reppupajalta eväitä tulevaisuuteen... 24 2.3 Akselissa työskenteleminen kartuttaa osaamista... 26 3. Lisäarvon tuottaja... 28 3.1 Akseli tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle... 28 Akseli-työpajojen tuottama lisäarvo nuorelle ja yhteiskunnalle... 29 3.2 Akseli tuottaa lisäarvoa nuorelle... 30 Pajalaisen kertomus... 30 Työelämän sosiaaliset taidot... 31 Pajalla työskenteleminen on pajalaisten loppupalautteen mukaan antanut pajalaisille seuraavia asioita... 32 4. Akseli on osaava ja luotettava yhteistyökumppani... 33 5. Sosiaalinen tilinpäätös... 35

6

Tervetuloa Akselin sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen pariin! Sosiaalinen tilinpito on työkalu, jolla sosiaalisesti työllistävien yritysten, yhteisöjen ja yhdistysten on mahdollista tuoda näkyväksi sosiaalista tulosta jota toiminta tuottaa. Sosiaalista tilinpitoa, eli lyhennettynä STP:tä voidaan käyttää työkaluna vaikuttavuuden esille tuomisen lisäksi toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Parhaan hyödyn STP:stä saakin irti kytkemällä sen osaksi koko organisaation laatutyöskentelyä. Sosiaalisen tilinpidon pohjalle voi rakentaa koko laadullisen kehittämisen mallin tai vaihtoehtoisesti sen voi kytkeä strategiatyöskentelyn osaksi. Tämän vuoden sosiaalinen tilinpito on rakennettu vanhalle, tutulle kaavalle. Ensin asetetaan tililuokat, jotka ovat laajoja laatutavoitteita (tai jaottelu työskentelyalueista). Tililuokkien alle luodaan budjetointi, eli yksityiskohtaisemmat laatutavoitteet. Budjetoinnille suunnitellaan käytännön toimenpiteet/ käytetyt menetelmät ja näille mittarit. Seuraavalta aukeamalta löydät Akselin sosiaalisen tilinpidon budjetoinnin vuodelle 2012. Kokonaisluvut ovat tililuokkia, seuraavat luvut budjetoinnin osia. Budjetoinnissa ei ole esitetty budjetointikaavion kaikkia lokeroita. Mittaristot budjetointikohtiin sekä kehittämistoimenpiteet löytyvät julkaisusta sisältä kyseisen otsikon alta. Vuoden 2013 sosiaalinen tilinpito kytketään osaksi Työllisyyspalveluyksikön ja Dominon kehittämissuunnitelmaa ja laadullista kehittämistä. Lahdessa 19.11.2012 Projektikoordinaattori Anne Erkinheimo-Kyllönen p. 0503836461 7

Tili Budjetointi Ala Budjetointi luokka luokat 1 Hyvä työnantaja ja työyhteisö 1.1 Akselissa on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen työilmapiiri. 1.2 Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. 1.3 Esimiestyö (työvalmentajat) on laadukasta 1.4 Organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet 2 Nuoren työllistymisvalmiuksien tukija 2.1 Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä 2.2 Akselissa työskenteleminen tukee nuorta tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttämisessä 1.1.1 Tiimissä on hyvä ja kannustava ilmapiiri. 1.1.2 Pajalainen kokee, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan. 1.1.3 Pajalainen kokee työyhteisön toiminnan oikeudenmukaiseksi. 1.1.4 Työvalmentaja oli aktiivisesti mukana rakentavassa hyvää työilmapiiriä 1.2.1 Yhteisöllisyyden merkitys pajatyöskentelyssä 1.2.2 Pajalla on olemassa selkeät pelisäännöt. 1.2.3 Pajalainen noudatti pajan pelisääntöjä. 1.2.4 Ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. 1.3.1 Kuvaus työvalmentajana toimimisesta; mitä pitää sisällään. 1.3.2 Pajan sääntöihin perehdytettiin jakson alussa. 1.3.3 Työvalmentaja antaa rakentavaa palautetta pajalaiselle. 1.3.4 Pajalaisten toimenkuvat ovat selkeästi määriteltyjä 1.3.5 Esimies mitoittaa työtehtävät osaamisen mukaan 1.4.1 Tiedotuksen avoimuus 1.4.2 Pajalaiset saavat osallistua Akselin toiminnan kehittämiseen 2.1.1 Kirjoitetaan auki, miten teoriassa Akselin olisi tarkoitus tukea nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä 2.1.2 Akselin jakso voimauttaa nuorta. 2.1.3 Nuori ymmärtää työn tekemisen merkityksellisyyden ja omaksuu työntekijän identiteetin. 2.1.4 Nuori tutustuu työelämän pelisääntöjä määrittäviin lakeihin ja sopimuksiin. 2.2.1 Millä keinoilla Akselissa tuetaan nuoren tulevaisuuden suunnitelmien selkeyttämistä? 2.2.2 Kuinka monella nuorella on jo Akseliin tullessaan tulevaisuuden suunnitelma olemassa? 2.2.3 Ne nuoret, jotka tarvitsivat tukea jatkosuunnitelman tekemiseen saivat myös sitä. 8

2.3 Akselissa työskenteleminen kartuttaa osaamista 2.2.4 Kannustetaan nuorta aktiivisuuteen jatkosuunnitelman edistämiseksi. 2.2.5 Nuoret joidenka jatkosuunnitelma muuttui jakson aikana: 2.2.6 Nuoret, jotka tarvitsivat apua työn etsimiseen 2.2.7 Sain apua työn etsimiseen; keneltä? 2.2.8 Nuoret, jotka tarvitsivat apua opiskelun/koulupaikan pohdintaan: 2.2.9 Kouluasioiden pohdintaan apua tarvinneet saivat apua keneltä? 2.3.1 Akselissa kartoitetaan koulutuksen tarve. 3 Lisäarvon tuottaja 3.1 Akseli tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle 3.2 Akseli tuottaa lisäarvoa nuorelle 4 Akseli on luotettava ja osaava yhteistyökumppani 2.3.2 Akselissa on mahdollista kerryttää osaamista ammattialaan liittyen. 2.3.3 Akselissa 2012 aloittaneista nuorista opintoja teki pajajakson aikana %? 2.3.4 Pajajakson aikana tai heti sen jälkeen kesken jääneen tutkintonsa loppuun suoritti? nuorta. 2.3.5 Akselin pajajaksolta saa osaamistodistuksen, jossa on eritelty alueet, joilla pajatyöntekijä on kerryttänyt osaamistaan jakson aikana. 3.1.1 Akseli työllistää työttömiä nuoria todelliseen tarpeeseen. 3.1.2 Akseli työllistää työttömiä aikuisia työvalmentajiksi. 3.1.3 Akselissa pyritään ohjaamaan nuori eteenpäin töihin tai koulutukseen. 3.1.4 Akseli tukee ostoillaan ja palveluillaan paikallista yritystoimintaa sekä kuntaa ja kunnan toimijoita. 3.2.1 Pajatyöyhteisössä työskenteleminen kartuttaa nuoren sosiaalista verkostoa ja sitä kautta ehkäisee syrjäytymistä 3.2.2 Akselissa työskenteleminen tukee nuoren arjenhallintaa 3.2.3 Akselin työpajoilla on mahdollisuus kartuttaa työyhteisössä tarvittavia sosiaalisia taitoja sekä harjaannuttaa tiimityöskentelytaitoja 4.1. Akseli tekee yhteistyötä muiden nuorten työllistymistä edistävien tahojen kanssa. 4.2 Yhteistyö on kaksisuuntaista ja luotettavaa 4.3 Akselissa yhteistyö perustuu yhteistyössä kumppaneiden kanssa määriteltyihin prosessit 4.4 Akselin toiminta on laadukasta. 9

Akseli, organisaatiomuutos ja sosiaalinen tilinpäätös, eli STP Lahden nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluissa toimii työpajakokonaisuus, jota kutsutaan nimellä Akseli. Vielä tämän vuoden ajan työllisyys- ja erityispalvelut koostuvat Akselin lisäksi, Dynamosta ( =tuettu työpajatoiminta), Dominosta (psykososiaalisen tuen palvelut) ja Horisontista (työhönvalmennus). Akselin toiminnan pääasiallinen tarkoitus on työllistää alle 25-vuotiaita nuoria palkkatuella työsuhteeseen. Työpajakokonaisuuteen kuuluu Puu-, Liina & eko-, Lounas- sekä Teräsakseli ja Mediapaja. Työpajatyöskentelyn lisäksi nuorille kuuluu yksilövalmennus, joka ohjaa ja auttaa työnhaussa, työntekijänä kehittymisessä ja muilla elämän osa-alueilla. Viimeiset kaksi vuotta työllisyyspalveluyksikössä on rakennettu muutosta kohti asiakaslähtöisempää palvelumallia. Organisaatiomuutoksen suunnittelu on loppusuoralla. Vuoden 2013 alusta työllisyyspalvelut luopuu pajojen erisnimistä ja ottaa käyttöön yhden luukun periaatteen. Tavoitteena uudistuksella on, että nuoren kanssa suunniteltaisiin hänen tarpeitansa paremmin palveleva polku työllisyyspalveluiden sisällä ja ohjautuvuus sekä jakson tarkoituksenmukaisuus paranisivat entisestään. Uudistuksen myötä nuori saa käyttöönsä myös omavalmentajan, joka tekee suunnitelman koulutus- ja työelämäpolulle yhdessä nuoren kanssa, seuraa sen toteutumista ja muokkaa sitä tarpeen mukaan. Omavalmentaja on nuoren tukena kaikessa vastaan tulevassa työllisyyspalvelujakson aikana. Sosiaalinen tilinpito on työkalu toiminnan laadun esittämistä ja kehittämistä varten. Sosiaalista tilinpitoa on julkaistu hyvä työnantaja ja työyhteisö, työllistymisvalmiuksien tukija, lisäarvon tuottaja, sekä luotettava ja osaava yhteistyökumppani tililuokilla Akselissa jo vuodesta 2009. Organisaatiomuutoksen myötä myös sosiaalisen tilinpidon rakenne muuttuu. Uuden, koko työllisyyspalveluiden yhteisen, sosiaalisen tilinpidon budjetointi julkaistaan 30.11.2012. Budjetoinnissa esitetään laadullisen toiminnan tavoitteet vuodelle 2013 ja seurantamalli, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Vuoden 2013 budjetointiin on organisaation itsearvioinnin lisäksi haluttu lisätä vuoropuhelua yhteiskunnan, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja nuorten edustajien kanssa. Toiveissa olisi myös löytää sosiaalista tilinpitoa tai sosiaalista arviointia toteuttava kumppaniorganisaatio korvaamaan tilitarkastajaa jollain muotoa. Tavoitteet vuodelle 2013 tulevat olemaan hyvin yleisellä tasolla ison organisaatiomuutoksen vuoksi. Organisaation murrosvaiheessa uuden mallin käynnistäminen ja laadullisten tulosten säilyttäminen entisellään ovat hyviä yhteisiä tavoitteita. Uuden rakenteen myötä sosiaalisen tilinpidon lähdemateriaaliksi kehitetään palautekyselyjärjestelmä, joka on kolmas vuoden 2013 suurista tavoitteista STP:n (= sosiaalisen tilinpidon) osalta. Työllisyys- ja erityispalveluiden muutos on hyvin valmisteltu ja vain käyttöönotto sekä jatkokehittäminen jäävät vuodelle 2013. Lahdessa 23.10.2012 Projektikoordinaattori Anne Erkinheimo-Kyllönen 10

Taloudelliset tunnusluvut ja sosiaalinen tilinpito Akselin viimeinen STP on käsillänne. Organisatiomuutos asettaa muutoksen myös STP-julkaisuun, joka tulee koskemaan vuonna 2013 koko työllisyyspalveluita. Työllisyyspalvelut muuttavat vuonna 2013 toimintaansa nuorta vielä paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi, jossa nuoren yksilölliset tarpeet ja tavoitteet pystytään paremmin huomioimaan. Sosiaalinen tilinpito avaa pajatoimintaa pehmeiden arvojen näkökulmasta, mitä hyötyjä nuori kokee saavansa pajalta. Yhteiskunnalliset hyödyt tulevat näkyväksi myös Tuomas Leinosen laskelmien mukaan. Tämän päivän tietoihin perustuen yhteiskunta menettää 1 774 000 / syrjäytynyt nuori seuraavan 40 vuoden aikana ilman toimivia tukimuotoja. Pelkästään yhden syrjäytymisvuoden hinnaksi tulee 44 300.* Laskelmaan sisältyvät työmarkkinatuki + asumistuki + menetetyt verotulot. Tähän laskelmaan eivät sisälly esimerkiksi rikoksista aiheutuneet kulut, terveydenhoitokulut, kuntoutuskulut tai muut taloudelliset menetykset puhumattakaan henkisistä menetyksistä. Yllä oleva laskukaava tukee sitä ajatusta, että nuorten työllisyyspalvelut ovat myös valtion kannalta taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Palkkatuella oleva nuori maksaa nuorisopalveluissa laskettujen taloudellisten tunnuslukujen valossa kaupungille vuodessa 8 352,72 (vrt. syrjäytymisvuosi 44 300 )*. Pajajakson aikana nuoren työkunto ja taidot kohenevat ja tavoitteena on hänen siirtymisensä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Vuonna 2012 nuorista yli 50 % pääsi työhön tai koulutukseen, joten panostus nuoren pajatoimintaan maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Yllä olevat luvut ovat raakaa dataa, johon ei sisälly muut nuoren kokemat hyödyt, kuten sosiaalinen vahvistuminen, ystävien saaminen ja kokemus siitä, että työtä tekemällä ansaitsee itse elantonsa. Nämä kaikki ovat arvoja, jotka yksilön näkökulmasta ovat merkittäviä ja arvokkaita, joita taloudellisten hyötyjen lisäksi on hyvä huomioida. Onneksi myös presidentti Sauli Niinistö on ottanut voimakkaasti kantaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn puolesta, joten asia on arkipuheessa ja mielenpäällä muillakin kuin meillä nuorten työllistämisen parissa työskentelevillä. Lahdessa 19.10.2012 toiminnanohjaaja, Akseli- ja Dynamo työpajat Susanna Ormaa-Perälä *Luvut ovat vuoden 2010 tilastoja ja Lähde 19.10.2012 http://tpy-fi-bin.directo.fi/@bin/479ab6ae7ad4ec296 b888c85d3193822/1353323764/application/pdf/240524/hyvat_kaytannot_jukka_ohtonen.pdf) 11

Akselin arvot ja toiminta-ajatus kunnioitamme nuoren omia valintoja ja tuomme häntä oman polun löytämisessä asenne ratkaisee enemmän kuin taidot tai sosiaaliset lähtökohdat usko ihmisen kasvuun arvostamme töitä, joita pajoilla tehdään, koska niistä kaikista oppii jotakin yhteisöllisyys muodostuu tasa-arvoisuudesta sekä tiimien sisällä että tiimien kesken ennakkoluulottomuus Työmarkkinoille johtavan polun rakentaminen lisäämällä nuoren työelämätaitoja sekä uskoa omiin kykyihin. yhteisöllisyys suhtaudumme avoimesti nuoren jatkosuunnitelmiin sekä oman työmme kehittämiseen tavoitteemme on lisätä nuoren omanarvontuntoa sekä uskoa omaan tulevaisuuteensa elämänilo tiimin toiminta on rakennettu niin, että jokainen on osaltaan vastuussa tiimin toiminnasta käyttäen omia vahvuuksiaan palkkatyö mahdollistaa nuoren itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä kiinnittymistä ympäröivään yhteiskuntaan 12

Nuorisopalveluiden työllisyyspolku Nuorisopalvelut on kehittänyt työllisyyspalveluitaan vastaamaan nuorten tarpeisiin. Toimintakenttää on tarkasteltu ns. työllisyyspolkuajattelun kautta ja nuorisopalveluiden sisälle on rakennettu palveluketju, joka mahdollistaa nuoren polun kuntouttavan työtoiminnan jälkeisestä vaiheesta koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Polun aloittamiseksi ja etenemisen turvaamiseksi on samaan yksikköön työllisyyspalveluiden kanssa sijoitettu Nuorten monipalvelukeskus Domino, joka tarjoaa psykososiaalisen tuen palveluita seudun 15 25-vuotiaille nuorille. Dominossa on etsivän työn työpari, nivelvaihetyön työpari sekä päihde-, mielenterveysja kriisityön työpari. 5. KOULUTUS, TYÖELÄMÄ itsenäisen toiminnan vaihe Akseli 4. TUKITYÖLLISTYMINEN, TUETTU OPPISOPIMUS työllistämisvaihe Horisontti 3. TYÖHARJOITTELU, TYÖKOKEILU, TUETTU OPPISOPIMUS ammatillisen orientaation vaihe Dynamo 2. TUETTU TYÖPAJATOIMINTA ohjaava ja valmentava vaihe 1. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA kuntoutusvaihe 0. PÄIVÄTOIMINTA starttivaihe 13

1. Hyvä työnantaja ja työyhteisö Akselissa rakennettiin tavoitteet vuoden 2012 laadulliselle työskentelylle edellisvuoden 2011 lopussa. Hyvä työnantaja ja työyhteisö kohdassa Akselissa haluttiin keskittyä neljään suurempaan kokonaisuuteen. Akseli on hyvä työyhteisö ja työpaikka, kun 1) työilmapiiri on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen. 2) työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti, 3) esimiestyö (työvalmentajien) on laadukasta, 4) organisaatio ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet ja sen toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Pajaneuvoston näkemys siitä miten Akselissa näkyy kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen ilmapiiri: Vetäjät osasivat pitää rennon ilmapiirin pajalla, työkäverit oli mahtavia. Yhteishenkeä parantavat leirit ja toiminnat toimivat. 14

1.1 Akselissa on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen työilmapiiri Hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokan ensimmäistä kohtaa, Akselissa on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen työilmapiiri, pyrittiin kehittämään luomalla seuraavanlaiset tavoitteet työpajatyöskentelylle: Tiimissä (=työpajan nuorten tiimi) on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Pajalainen kokee, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan. Pajalainen kokee työyhteisön toiminnan oikeudenmukaiseksi. Työvalmentaja on aktiivisesti mukana luomassa hyvää työilmapiiriä. Minä Se kahvinkeitin oli loistava, koska silloin ihmiset istuvat tauolla kaikki samassa läjässä jolloin on vähän pakko tutustua toisiin... Pyrimme todentamaan näiden tavoitteiden toteutumisen kysymällä pajalaisilta palautekyselyssä seuraavanlaiset kysymykset: heikko mielestäni tiimissä oli hyvä ja kannustava ilmapiiri koin, että minusta välitetään koin, että minua arvostetaan Tiimissä pajalaisia kohdeltiin oikeudenmukaisesti työvalmentaja oli aktiivisesti mukana luomassa hyvää työilmapiiriä 1 2 3 4 5 upea tilasto 3.12.2012 15

1.2 Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. Hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokan toinen budjetointikohta on nimeltään Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. Kyseistä budjetointikohtaa mitattiin kysymyksillä pajalaisten palautekyselyssä. Yhteisöllisyys on yksi työpajatoiminnan tukipilareista. Mitä termi yhteisöllisyys tarkoittaa? Määrittelen seuraavassa yhteisöllisyyden käsitettä oman koulutus- ja työhistoriani, tietopohjani ja pajatoiminnasta saadun kokemukseni kautta. Yhteisöllisyydestä puhutaan syrjäytymisen ehkäisyn keinona tällä hetkellä monella taholla. Käsitteenä yhteisöllisyys saattaa olla vaikeasti lähestyttävä ja epämääräinen. Käsite on löytänyt tiensä arkikieleen antamatta selitystä kuitenkaan sille, mitä käytännössä yhteisöllisyys työmuotona on. Yhteisöllisyys käsitteenä on kohtalaisen nuori: n. 10-15 vuotta käytössä ollut. Yksinkertaisuudessaan yhteisöllisyys on voima, joka syntyy yhteisöön kuulumisen tunteesta sekä yhteisöön hyväksytyksi tulemisen tunteesta. Yhteisöllisyyden voima vahvistaa nuorta henkisesti ja antaa hänelle voimavaroja vastoinkäymisistä selviämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Yhteisöllisyyden tunteen syntymiseen tarvitaan siis yhteisö, jonka jäseneksi kyseinen henkilö hyväksytään. Aikaisemmin yhteisönä on toiminut perhe tai suku. Yhteisö voi olla myös työpaikka, koululuokka, nettipeliyhteisö tai kaveriporukka. Kun nuorella on yhteisö, johon hän kuuluu ja tuntee tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin on, on hänellä mahdollisuus kasvaa ja kehittyä monella osa-alueella. Kasvatuksessa käytetään sanontaa: Antaa juuret ja siivet Yhteisöllisyys on juuret, jonka avulla on mahdollisuus kasvattaa siivet. Yhteisöllisyyttä työpajatoiminnassa käytetään syrjäytymisen ehkäisyn keinona. Työpajalla syntyvää yhteisöllisyyden tunnetta vahvistetaan erilaisilla ohjauksellisilla keinoilla. Työpajalla syntyvän yhteisöllisyyden erityispiirteenä on, että työpajalla työskentelevät nuoret tulevat samankaltaisesta lähtötilanteesta ja heillä on mahdollisuus seurata muiden, jo työpajalla pidempään työskennelleiden, onnistumistarinoita ja jatkopolkuja sekä saada tarpeen tullen elämäntilanteisiinsa tukea yksilövalmentajien lisäksi myös toisilta samassa tilanteessa olevilta nuorilta. Koin, että minusta välitetään. Tuntui, että jokaiseen suhtauduttiin yksilönä ja välitettiin kunkin omista tarpeista ja toiveista. Projektikoordinaattori Anne Erkinheimo-Kyllönen 16

Yhteisöllisyys työpajatoiminnassa on työvalmentajien sekä yksilövalmentajien mielestä seuraavanlaista: - Yhteisöllisyys on antaa tilaa ja huomioida muut työyhteisön jäsenet. - Yhteisöllisyys lähtee pienistä asioista; sanoo huomenta ja on kohtelias. - Parhaimmillaan se johtaa sisäpiirin vitseihin, joita muut eivät ymmärrä ja joille nauretaan vatsa kippurassa. - Tällä hetkellä se näkyy meillä siten, että nuoret auttavat tarvittaessa toisiaan toistensa työssä ilman, että työvalmentajien tarvitsee käskyttää. - Yhteisöllisyyden tunteesta kertoo myös jatkuva iloinen puheensorina töiden ohessa. - Yhteisöllisyys työpajalla on tietoisuutta omasta paikasta työyhteisössä ja luottamusta siihen, että erilaisuus sallitaan. - se on sitä, että istutaan kaikki saman pöydän ääreen tutustumaan, kun uusi työntekijä tulee. - juodaan yhdessä läksiäiskahvit rupattelun lomassa, kun joku lähtee. - rupatellaan työn ohessa niitä näitä ja autetaan kaveria, jos ohjaaja on jossain muualla. - Maanantaisin aamupiirissä tullaan kuulluksi ja kuunnellaan. Toinen budjetointikohta, jolla Akseli kehittää itseään hyvänä työyhteisönä ja työnantajana on nimeltään: Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. Lause asettaa tavoitetilan Akselin kaikkien työpajojen työskentelylle. Tavoitteessamme onnistumista seuraamme nuorten palautekyselyyn luoduilla kysymyksillä, jotka koskevat pajan pelisääntöjä sekä niiden noudattamista ja ristiriitojen ratkaisemista. Pajalla oli olemassa selkeät pelisäännöt Ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti heikko 1 2 3 4 5 upea tilasto 3.12.2012 17

1.3 Esimiestyö on laadukasta Hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokassa kolmas tavoite oli, että esimiestyö on laadukasta. Työvalmentajan rooli Työvalmentajan ajasta suurin osa pajalla menee asiakastöiden ohjaamiseen, konkreettiseen neuvontaan ja tarvittaessa kädestä pitäen ohjeistamiseen. Ohjausvastuut on jaettu pajalla työparin kanssa niin, että samaa työtä ohjaa vain yksi valmentaja. Päivän mittaan ohjausta ja apua saa aina tarvittaessa ja usein silloinkin, kun ei mielestään tarvitse Se on työvalmentajan työn ydintä. Jotta kaikilla nuorilla olisi aina työn alla jotain, työvalmentajan tehtävänä on myös pitää huolta, että työjonossa riittää hommia. On myös huolehdittava, että listalla on monenlaisia asiakastöitä, niin haastavia kuin helpompiakin. Työt jaetaan nuorille niin, että jokainen saa taitotasoaan vastaavan työn onnistumisen kokemuksen mahdollistamiseksi. Akseli-työpajat eivät varsinaisesti markkinoi tilaustuotteitaan. Markkinointi ja töiden hankinta kuuluvat työvalmentajalle. Tilaustöitä tulee pajalle sesonkiluontoisesti ja hiljaisen sesongin aikaan töiden hankinta työllistää työvalmentajaa. Työvalmentajat suunnittelevat töiden jaon pajalaisille niin, että kaikilla on osaamistaan vastaava työtehtävä ja myös mahdollisuus haastaa itseään välillä mukavuusalueen ulkopuolelle ja oppia jotain aivan uutta. Töiden jakoon vaikuttaa myös pajan käytössä olevat tilat ja resurssit; pajan tiloihin mahtuu vain yksi sohva kerrallaan verhoiltavaksi. Jos työn alle tulee jotain kinkkistä, työvalmentajan työhön kuuluu työn kulun etukäteissuunnittelu, jotta ohjaustilanteessa nuoren kanssa olisi jo selvää, kuinka työ tullaan tekemään. Aina suunnittelu ei kuitenkaan onnistu etukäteen, jos tehdään jotain erikoista, josta ei ole aiempaa kokemusta. Silloin suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa vaihe kerrallaan ja jos todetaan, että käytetty tapa ei toimikaan, muutetaan suunnitelmaa ja tehdään uudestaan. Iso osa työvalmentajan työtä on myös nuoren Akseli-prosessiin osallistuminen. Paitsi että nuori on Akselissa töissä tekemässä pajan töitä, hän on myös sitoutunut pajajakson aikana pohtimaan omaa tulevaisuuttaan eli sitä mitä tapahtuu puolivuotisen pajajakson jälkeen. Akselin tavoite on, että jokaisella nuorella olisi Akselin jälkeen valmis jatkosuunnitelma: onko se opiskeluun, työelämään vai johonkin muuhun liittyvä, se on jokaisen itse pohdittava. Jakson aikana yhdessä Akselin yksilövalmentajan ja pajan työvalmentajien kanssa suunnitelmia hiotaan ja mietitään monelta kantilta. Pajalla apua saa myös konkreettisiin käytännön asioihin kuten hakemusten tai CV:n tekoon, opiskelupolkujen kartoittamiseen jne. Mikäli omassa elämässä on jotain muuta menossa, johon nuori tarvitsisi tukea ja apua, sitäkin Akselissa saa. Tarvittaessa nuori ohjataan muiden palveluiden piiriin, jos Akselin omat resurssit eivät riitä avun tarjoamiseen. Lahdessa 29.10.2012 Työvalmentaja, Liina&ekoakseli Katri Kiviniemi Koin, että minua arvostetaan. 18

Nykyään on liian helppoa hukkua kasvottomaan massaan, mutta täällä ollessa heräsi tunne siitä, että on mahdollista erottua ja ponnistaa johonkin ylöspäin. Vuoden 2012 alussa esimiestyöhön liittyen asetettiin tavoite uuden työntekijän perehdyttämismallin yhtenäistämiseksi. Aloite perehdyttämismallin yhtenäistämisestä tuli pajaneuvostolta, josta voi lukea lisää sivulta 20. Perehdyttämiseen oli tavoitteena ottaa mukaan myös nuoria yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Perehdyttämisen osalta luotiin Akselin yhteinen perehdytysmalli, jonka pohjalta jokainen paja tekee nuoren perehdytyksen. PAJALAISEN PEREHDYTTÄMISOHJELMA Työpaikka Perehdyttäminen aloitettu Perehdytyksestä vastuussa: Nuorisopalvelut/Akseli Työntekijä Esimies ASIA PEREHDYTTÄJÄ SUORITETTU PVM Ensimmäinen työpäivä Työvalmentaja Yleistä Akselista, työvalmentajan rooli Työsopimuksen läpikäynti; työaika, tauot, työtehtävät Poissaolot (luvattomat, luvalliset, sairastumiset, ilmoitusvelvollisuus) Työterveys Palkka Lomat Tilat, työkaverit Työvalmentaja ja pajaneuvostolainen Oma työpiste Työkaverit Talokierros (erillinen lista) Pajan tavarat Työturvallisuus Työvalmentaja Prosessi Yksilövalmentaja Prosessi ja sen sisältö Yksilövalmennus Tavoitteet ja niiden seuraaminen Kurssit, pajaneuvosto, pajakokoukset, Lounaslipun antaminen Työelämä pelisäännöt - ryhmävalmennus Yksilövalmentaja Tavoitteen toteutumista mitattiin nuorten palautekyselyssä kysymyksillä Minut perehdytettiin jakson alussa pajan pelisääntöihin Sain työvalmentajalta rakentavaa palautetta työstäni Toimenkuvani ja työtehtäväni olivat selkeästi määriteltyjä Työtehtäväni olivat osaamiseeni nähden oikeanlaisia heikko 1 2 3 4 5 upea tilasto 3.12.2012 19

1.4 Organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet. Neljäs budjetointikohta, joka määrittelee hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokkaa on, että organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet. Akselissa pajalaisten tiedotus hoidetaan pajakokouksissa, joita järjestetään minimissään kerran kuukaudessa. Pajakokousten lisäksi Akselissa toimii pajaneuvosto. Pajaneuvoston toiminta aloitettiin 2011 ja vuoden 2012 aikana tavoitteena oli vakiinnuttaa toimintamuoto ja kehittää pajaneuvoston toimintaa laadullisesti. Vuoden 2011 loppupuolella pajaneuvostolaiset tekivät esityksen Akselin toiminnan kehittämiseksi. He esittivät kehittämiskohtalistauksensa toiminnanohjaajalle, joka otti esityksen esille työ- ja yksilövalmentajien palaverissa. Työntekijät yhdessä kehittivät ratkaisuehdotuksia niihin esityksen kohtiin, joihin heillä on vaikuttamismahdollisuus. Esityksen ensimmäiseen kohtaan vastattiin luomalla pienryhmävalmennukseen uusi kurssi nimeltään Työelämän pelisäännöt. Kurssi käsittelee mm. työntekijän velvollisuuksia ja oikeuksia, työsopimusta, palkan muodostumista, ammattiliittoja, veroja, työpajan poissaolokäytäntöjä sekä vuosilomia. Työelämän pelisäännöt -kurssille osallistuu jokainen pajalla aloittava nuori. Pajaneuvostolaiset pääsivät mukaan ryhmäyttämispäivän suunnitteluosioon sekä työntekijöiden kesken sovittiin, että pajojen eriäviä sääntöjä pyritään selittämään kattavammin pajalaisille, jotta ymmärrys sääntöjen eriäväisyyksien syistä selkeentyisi. Perehdyttämistä pajalla uudistettiin (lue lisää mallin uudistamisesta s. 9-10) ja käyttöön otettiin vertaisohjaajia. Toinen kohta käsitteli kurssituksia. Toivottiin monipuolisempaa lyhytkurssivalikoimaa. Vuoden 2012 aikana työllistymistä tukevia lyhytkursseja lisättiin ja Akselissa oli ensimmäistä kertaa mahdollista suorittaa esimerkiksi trukkiturvallisuuskurssi. 20

Kolmannessa kohdassa esitettiin toive monipuolisemmista töistä pajalla työskennellessä. Jatkossa Työvalmentajat keskittyvät monipuolisten työtehtävien tarjoamiseen, mikä ei aina ole mahdollista ammattialan työtehtävien puitteissa. Viimeisenä kohtana esitettiin toive työturvallisuuteen liittyen. Pajaneuvostolaiset toivoivat uusia työvälineitä ja turvakenkiä. Näihin toiveisiin vastattiin pajakohtaisesti tarpeen mukaan. Arviointi: Hyvä työnantaja ja työyhteisö Vuoden 2012 tavoitteiksi asetettiin hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokassa: - pajakokousten ja pajaneuvoston toiminnan vakiinnuttaminen - ryhmäyttämispäivien järjestäminen myös jatkossa - pajojen sisäisten perehdytysmallien kehittäminen - pajaneuvoston kehittämisehdotuksiin vastaaminen - ohjaavan henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen tyky-toimintaa lisäämällä Pajakokouksia järjestetään vähintään kerran kuukaudessa. Toiminnan pääasiallinen tarkoitus on sisäinen tiedotus. Pajaneuvosto on toiminut aktiivisesti koko vuoden 2012 ja päässyt mukaan ryhmäyttämispäivien järjestämiseen. Pajaneuvoston jäsenet ovat osana pajojen sisäistä perehdyttämistä vertaisohjaajan roolissa. Pajojen sisäisiä perehdytysmalleja on kehitetty vertailemalla pajojen perehdytyksiä keskenään ja yhtenäistämällä niitä luomalla yhteinen perehdytysmalli. Malli on kirjattu auki ja jokaisella paja- laisella on oma perehdytyskaavio, jonka mukaan perehdytys tehdään. Pajaneuvoston jäsen toimii perehdytyksessä vertaisohjaajana esitellen tiloja ja toimintaa. Vertaisohjaaja helpottaa myös muihin pajalaisiin tutustumista ja yhteisöön sisään pääsyä. Pajaneuvoston kehittämisehdotuksia on pohdittu koko henkilöstön kesken ja niihin on pystytty vastaamaan. Lisäksi STP-työryhmä määritteli Akselin hyvänä työnantajana ja työyhteisönä tililuokan toiminnan tavoitteiksi, jotka olivat: Akselissa on kannustava, välittävä ja oikeudenmukainen työilmapiiri Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä ja ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti Esimiestyö (työvalmentajat) on laadukasta Organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää ja ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet Näitä tavoitteita mitattiin pajalaisten palautekyselyn avulla. Tulokset olivat keskiarvoiltaan hyviä ja tavoitetilat saavutettiin. 21

2. Nuoren työllistymisvalmiuksien tukija Toinen tililuokka sosiaalisessa tilinpidossa on nimeltään nuoren työllistymisvalmiuksien tukija. Nuoren työllistymisvalmiuksien tukija tililuokan alle on budjetoitu tavoitteiksi että 1) Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä, 2) Akselissa työskenteleminen tukee nuorta tulevaisuuden suunnitelmien selkeyttämisessä sekä 3) Akselissa työskenteleminen kartuttaa osaamista. 2.1 Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä Ensimmäinen budjetointikohta; Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä perustuu vahvasti työvalmentajan ja yksilövalmentajan tekemään nuoren valmennukseen. kuvia Yksilövalmennus tukee työvalmennusta pajan arjessa. Työvalmennuksesta ja yksilövalmennuksesta kysytään pajalaisten palautekyselyssä. Sain työvalmentajalta rakentavaa palautetta työstäni Työvalmentajalla oli hyvät ohjaukselliset taidot Työvalmentajalla oli hyvät ammatilliset taidot heikko Työvalmentaja oli aktiivisesti mukana luomassa hyvää työilmapiiriä 1 2 3 4 5 upea = 2012 = 2011 tilasto 3.12.2012 22