Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011 Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Euroopan ja Suomen suunta sumussa Maailmantalouden epävarmuus on kärjistynyt. Rahoitusmarkkinoiden levottomuus syvenemässä huolestuttavalla tavalla. Läntisissä teollisuusmaissa elvytyspotentiaali on käytetty ja poliittisten päättäjien uskottavuus heikkenemässä. Velkakriisin hoitamisessa eurooppalainen poliittinen päätöksentekokyky osoittautunut auttamatta liian hitaaksi. Kriisin hoidossa globaali perspektiivi korostuu. Euroopalla ei ole varaa maksaa yhtä mittavaa velkataakkaa kuin Yhdysvalloilla. Euroopan talouden kasvupotentiaali on heikko. Eurooppa on harmaantuva manner. Maailman talouden voimatasapaino on muuttumassa. Kehittyvät taloudet ottamassa selvän johtoaseman. Vaurastumisen ja hyvinvoinnin uusjako? 2 20.9.2011 Matti Vuoria

Kasvu vahvaa kehittyvissä talouksissa 3 20.9.2011 Matti Vuoria

Rahoitusmarkkinoilla tilanne on kiristymässä uhkaavasti 'Financial fear factor' Credit crunch Persianlahden sota Aasian kriisi 9/11 Enron Kreikan kriisi I Kreikan kriisi II VIX implied volatility on the S&P 100 (%) 4 20.9.2011 Matti Vuoria

Potentiaalinen talouskasvu hidastuu rakenteellisista syistä Suomessa Potentiaalinen talouskasvu hidastuu, koska tuotannontekijöiden kasvu hidastuu ja tuottavuuden kasvattaminen on vaikeaa. Elinkeinorakenteen muuttuminen palveluvaltaisemmaksi tekee tuottavuuden kasvattamisesta aiempaa haastavampaa Teknologisen kehityksen eturintamassa pysyminen aiempaa kalliimpaa. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus Suomeen on vaisua ja pääomamarkkinat ovat kuivumassa. Ikärakenteen muutos ja elinajanodotteen piteneminen heijastuu julkisen talouden näkymiin. Työvoiman määrän väheneminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa samaan aikaan kun ikääntyneiden määrän kasvu kasvattaa voimakkaasti ikäsidonnaisia menoja. Ikääntyminen vaikuttaa julkiseen talouteen kahta reittiä menojen voimakkaan kasvun ja tuotantopotentiaalin hidastumisen kautta. 5 20.9.2011 Matti Vuoria

Suomen potentiaalisen tuotannon kasvu ja sen osatekijät Lähde: VM 6 31.8.2011 Matti Vuoria

7 31.8.2011 Matti Vuoria

Suomeen saadaan lisää hyvinvointia, kun yritykset tuottavat korkeaa lisäarvoa Suomella suhteellisena etuna kansainvälisessä kilpailussa, myös jatkossa Korkea osaaminen Korkea tuottavuus Pääoman helppo saatavuus Toimiva yhteiskunta Vastaavasti Suomella suhteellisina kilpailuhaasteina, myös jatkossa Työvoiman tarjonnan heikkeneminen Korkeasta tuottavuudesta ja koulutustasosta seuraavat korkeat palkkakustannukset Hyvinvointiyhteiskunnasta seuraa korkea veroaste Puhe jälkiteollisesta ajasta ei voi tarkoittaa teollisen toiminnan loppumista Suomessa, mikäli haluamme pitää yllä nykyistä hyvinvointia. 8 20.9.2011 Matti Vuoria

Kasvun eväät rakentuvat kilpailukyvylle Suomi tarvitsee kansainvälisiä markkinoita Euroalueen integraatiota pitää syventää ja taistelussa euron puolesta oltava mukana Talouskasvun fokus Euroopan ulkopuolella, miten Suomi ja suomalaiset yritykset luovat uusia kumppanuuksia Suomi tarvitsee kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvuyrityksiä Pääkonttorit, pääoman saanti ja finanssimarkkinat Tuotannolliset ja osaamispohjaiset investoinnit ja kannusteet niihin Tutkimus ja tuotekehityspanokset ja niiden kohdentaminen Suomi tarvitsee vakaita ja kestäviä energiaratkaisuja Eurooppalaiset energiamarkkinat ja energian hinta Suomi tarvitsee toimivan infrastruktuurin ja panostuksia logistiikkaan Omistajapolitiikka ja rahoitusratkaisut Suomi tarvitsee työvoimaa Työn tuottavuutta ja kilpailukykyä tukevia palkkaratkaisuja haettava Meidän pitää houkutella osaajia Työurat saatava pidemmiksi, tarvitaan määrätietoisia otteita ja useita keinoja 11 20.9.2011 Matti Vuoria

Julkisen talouden valinnat: Yhtä oikeaa reittiä ei ole, kysymys on valinnoista Talouden tasapainottaminen pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä, kysymys on myös valinnoista. Hallitusohjelma painottaa lyhyen aikavälin toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Pitkän aikavälin tasapainotusta edellyttää merkittävät rakenteelliset muutokset Suomen talouden rakenteissa ja kasvuedellytyksissä. Nopein ikääntymisvaihe alkamassa Tarve varautua tuleviin suhdannehäiriöihin, nyt kun elvytysvara on käytetty Globaalin talouden kasvava epävarmuus Julkisen talouden tasolla työeläkerahastojen rahoitusylijäämällä varaudutaan tuleviin eläkemenoihin 12 20.9.2011 Matti Vuoria

Eläkkeellesiirtymisiän odote, tavoitteet Lähde: Eläketurvakeskus 13 31.8.2011 Matti Vuoria

Riittävän hyvät eläkkeet ovat välttämättömiä kotimarkkinan kulutuksen ylläpitämisessä Kotitalouksien kulutusmenojen BKT-osuus Luxemburg Irlanti Ruotsi Alankomaat Tanska Suomi Belgia Itävalta EU 15 ka. Saksa Ranska Espanja Italia Iso-Britannia Lähde: Eurostat Portugali Kreikka 14 31.8.2011 Matti Vuoria 0 20 40 60 80 %

Vahva työeläkejärjestelmä luo vakautta talouteen ja yhteiskuntaan Työeläkevarojen ja sijoitustoiminnan merkitys julkiselle taloudelle korostuu. Tavoitteina on oltava eläkkeiden rahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä ja eläkejärjestelmän säilyttäminen tuleville sukupolville. Vaikka tuotto-odotukset ovat romahtaneet, sijoitustoiminnalla kuitenkin edelleen saatavissa tuottopreemioita rahastoinnin vahvistaminen ja riskin ottaminen edelleen perusteltua. Tämä edellyttää toimivaa vakavaraisuussääntelyä. Työllisyyskehitys ja työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisy ovat avainasioita työurien pidentämisessä. Työeläkeyhtiön, työterveyshuollon ja työpaikan yhteispelillä saavutetaan tuloksia, joilla työurat pitenevät. Toiminnan tehokkuuteen on panostettava. Tämä edellyttää kilpailusääntelyn kuntoon saamista ja skaalaetujen hyödyntämistä. 15 20.9.2011 Matti Vuoria