EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Transkriptio

1 . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki,

2 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke Toteutetaan parlamentaarisen komitean työnä Jan Vapaavuori, Marjo Matikainen-Kallström, Kokoomus Lauri Ihalainen, Sirpa Paatero, SDP Pirkko Mattila, Kaj Turunen, PS Mauri Pekkarinen, Mirja Vehkaperä, Keskusta Silvia Modig, Jari Myllykoski, Vasemmistoliitto Ville Niinistö, Oras Tynkkynen, Vihreät Sauli Ahvenjärvi, Sari Palm, Kristillisdemokraatit Aikataulu Sihteeristö: Työ- ja elinkeinoministeriö 2

3 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Tiekartassa on tarkoitus käsitellä ainakin seuraavia vuoteen 2050 ulottuvia pitkän aika välin tekijöitä: keskeiset vaihtoehdot prosentin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi teknologian kehittyminen resurssipohjan riittävyys (esim. biomassan saatavuus) vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset politiikan tuomat mahdollisuudet (esim. cleantech-vienti) Lisäksi on tarkoitus käsitellä seuraavia vuoteen 2030 ulottuvia keskipitkän aikavälin tekijöitä: vuoden 2020 jälkeisen EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden arviointi uusiutuvien energiamuotojen tuomat haasteet sähkömarkkinoille 3

4 Lähtökohtia energiapolitiikalle Energia Suomelle poikkeuksellisen tärkeä Energiateollisuus pääomavaltaisin teollisuudenala Investoinnit vuosikymmenien tähtäimellä Seuraavien vuoden aikana suunnitelmia n mrd euron investoinneiksi Teollisuuden tilanne varsin haasteellinen ja vaikea Taloudellinen tilanne, epävarma tulevaisuus Korkea riskitaso Poliittisesti kiinnostava teollisuudenala / poliittinen riski Euroopan energiamarkkinoiden tulevaisuus / ohjauskeinot Pitkäjänteisyys ja ennustettavuus Euroopan ja Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky ovat kytköksissä energiaratkaisuihin 4

5 EU:n energia- ja ilmastopolitiikka antaa puitteet kansalliselle energiapolitiikalle Energia- ja ilmastotavoitteet ratkaisevat, millaiset energiamarkkinat EU:ssa voivat olla On jo ajauduttu tilanteeseen, jossa lähes kaikki sähköntuotantoinvestoinnit perustuvat tukiin Tuotanto sijoittuu tukien perusteella Investoinnit katetaan tukimaksuilla Menetetään kustannustehokkuus Asiakashinnat nousevat, mutta investointiedellytykset heikkenevät kaiken aikaa Epävarmuus kasvaa, poliittiset paineet kasvavat Kansallisessa tiekarttatyössä on tunnistettava EU:n energiamarkkinoiden kehitysvaihtoehdot Suomen on oltava aktiivinen toimija EU:n päätöksenteossa 5

6 Suomen energiapolitiikan pitkät suuntalinjat kannatettavia EU-ratkaisuista riippumatta Energian luotettava saatavuus Monipuolinen tuotantorakenne Huoltovarmuusmenettelyt Kotimaiset energialähteet, erityisesti polttoaineet Energian kilpailukykyinen hinta Kustannustehokkuus arvossaan Suorat valtion tuet maltillisia Kilpailu energiamarkkinoilla Kaikilla mahdollisuus tuottaa Kaikki tuotantomuodot toimijoiden käytettävissä Avointen energiamarkkinoiden edistäminen Tehokkaat energiajärjestelmät Kaukolämmityksen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistäminen Pitkäjänteinen energiatehokkuustyö ja energiatehokkuussopimustoiminta Energiaosaamiseen panostaminen 6

7 Sähkön tuotanto on monipuolista Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Maakaasu 9,3 % Kivihiili 10,2 % Öljy 0,5 % Vesivoima 24,5 % Uusiutuvat 41 % Tuulivoima 0,7 % Hiilidioksidivapaat 73 % Turve 6,2 % Ydinvoima 32,6 % Jäte 1,1 % Biomassa 14,9 % 7

8 Pienteollisuusasiakkaan sähkönhinnan kehitys eri maissa snt/kwh ( ) Lähteet: EU, Suomi ja Saksa: Eurostat. Kulutus MWh/a. Verollinen hinta ilman arvonlisäveroa. USA: EIA, sähkön verollinen vähittäishinta teollisuusasiakkaat 8

9 Sähköntuotannon ominais CO 2 -päästöt eräissä EU-maissa v Tanska Kreikka Irlanti Alankomaat Iso-Britannia Saksa Italia EU-27 Portugali Luxenburg Belgia Suomi 2010 Espanja Itävalta Suomi 2012 Ranska Ruotsi g CO2/kWh Lähde: Eurelectric, Power Statistics 2010, tiedot arvioita 9

10 Suomen haasteena kapasiteetin riittävyys ja sähköjärjestelmän joustavuus Lähde: Syri et al. 2012, Energy Strategy Reviews. Arvio Suomen sähkönkulutuksen tehontarpeesta on saatu skaalaamalla vuoden 2012 kulutuksen tuntitehot 20 % ylöspäin; huippukulutus vuonna 2030 vastaa MW ja minimiteho MW. Kulutuksen ja tuotannon erotus on MW vuonna

11 Politiikalla voidaan parantaa investointiedellytyksiä ja edellytyksiä ottaa käyttöön uusia teknologioita Luotava nykyistä selkeämpi ja tehokkaampi kaavoitus- ja luvitusmenettely Päällekkäistä tuki- ja vero-ohjausta vältettävä Kotimaisten polttoaineiden markkinoita kehitettävä Turpeen ja metsähakkeen tarjonta Sähköjärjestelmän säätökykyisyydestä on huolehdittava Kysyntäjoustot, säätövoiman edistäminen, sähkömarkkinoiden tehokas toiminta Uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen panostettava tuotanto- että käyttöteknologiat ml. rakentaminen ja liikenne Kaikki tuotantomuodot ja energiaratkaisut on pidettävä avoinna investoinneille 11

12 Kiitos! Lisätietoa: Energiateollisuus ry p