Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.2012
Kaupan oppaan tilanne Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskeva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos tuli voimaan 15.4.2011. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa erityisen sääntelyn piiriin 16.4.2015 alkaen. Ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton kirje 4.4.2012 MRL 9 a luvun siirtymäsäännösten tulkinnasta paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta. Kaupan ohjausta koskeva opas valmisteilla 2.3. asiantuntijapaneelin työpaja Lausunnoille kesällä 2012 Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
Kaupan oppaan sisältö 1 YHTEENVETO / PIKAOPAS 2 KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS - YHTEINEN ETU - Millainen kaupan toimintaympäristö on nyt ja tulevaisuudessa? -Mitä tavoitteita eri tahoilla (asukkaat, kaupan toimijat, kunnat, kilpailun näkökulma jne.) on kaupan palveluverkon kehittämisen suhteen? - Miten kauppa suunnittelee myymäläverkkoa? 3 KAAVOITUS KAUPAN SIJAINNINOHJAUKSEN VÄLINEENÄ - Millainen on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä? Miten sillä ohjataan kaupan - Miten kaupan palveluverkkoa suunnitellaan kaavaprosessin eri vaiheissa? - Mikä on palveluverkkoselvityksen keskeinen sisältö? - Miten kaavaratkaisun vaikutukset arvioidaan? 5 KAUPAN SIJAINTI- JA MITOITUSRATKAISUT - Miten kokonaismitoitus arvioidaan ja jaetaan eri toimialojen, keskusta- ja muiden alueiden sekä suuryksiköiden/ei-suuryksiköiden suhteen? - Miten määritellään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja? - Vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittuminen keskusta- ja muille alueille - Miten määritellään vähittäiskaupan suuryksiköiden palveluverkon kehittymistä? Millaisia säännöksiä maankäyttö- ja rakennuslaissa on vähittäiskaupan ohjausta koskien? enimmäismitoitus? 6 KAAVAMERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET 7 SEURANTA 8 LISÄSELVITYSTARPEET Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Vähittäiskaupan ohjaus yhteinen etu Asukas Edulliset, laadukkaat ja monipuoliset palvelut Hyvä saavutettavuus Kauppa Kannattava liiketoiminta Asema markkinoilla Kunta/maakunnan liitto Kestävä yhdyskuntakehitys Kilpailukyky, houkuttelevuus Kestävä kehitys Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Liikkumistarpeen ja liikenteen haittojen vähentäminen Keskustojen elinvoimaisuus Toimiva kilpailu Elinkeinoelämän toiminta- ja kehitysedellytykset Väljyys Joustavuus Vaihtoehtoisuus Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakunta-, yleis- ja asemakaavan sisältövaatimukset Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset (MRL 9 a -luku) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5
Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6
Keskusta-alueet ja palvelujen saavutettavuus kauppakeskus Lähteet: Suomen ympäristökeskus/ykr-moka ja Urban Zone -hankkeet, pohjakartta Affecto Finland Oy Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
Oppaan keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta - yleistä Maakuntakaavoituksen roolikaupan palveluverkon kehittämisessä korostuu Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen Tarkastelualueen tulee muodostaa riittävän laaja toiminnallinen kokonaisuus (toiminnallinen vaikutusalue, seutu tai markkina-alue) Kaupan palveluverkon suunnittelun kytkeminen osaksi muuta alueidenkäytön suunnittelua entistä tärkeämpää Ajantasaisuus Vuorovaikutteisuus Selvitysten ja seurannan merkitys kasvaa Jotta maakunta- ja yleiskaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimusten täyttymistä voidaan arvioida, tulisi kaavan perustua riittäviin selvityksiin alueen palveluverkon nykytilasta, kehitysnäkymistä ja tarpeista sekä liikenteestä Vähittäiskaupan kehityksen ennustaminen ja vaikutusten arviointi haastavaa -> seurannan merkitys kasvaa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8
Oppaan keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta keskusta-alueet Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskustaalue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71 c ) Keskusta-alueella tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia palvelutoimintoja kuten erikoiskauppaa, vapaa-ajan palveluja ja julkisia palveluja sekä merkittävissä määrin eri toimialojen työpaikkoja ja asutusta Keskusta-alue on hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla Keskusta-alueiden enimmäismitoitus maakuntakaavoissa Esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, enimmäiskokona tai näitä yhdistämällä Lasketaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 k-m 2 suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt Mikäli vaikutusten arvioinnin perusteella ei ole osoitettavissa merkittävän haitallisia vaikutuksia, voidaan enimmäismitoitus jättää osoittamatta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
Oppaan keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta muut alueet Maakuntakaavassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvia kaupan toimialoja Eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa, esimerkiksi paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialat Sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja/tai ison tonttitilan tarpeen vuoksi vaikeaa Toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Keskusta-alueiden ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus maakuntakaavoissa Olennaista määritellä kaupan laatu Tavoitteena varmistaa keskus- ja palveluverkon tasapainoinen kehitys ja palvelujen saavutettavuus eri väestöryhmille sekä turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus sekä kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset Parantaa mahdollisuuksia arvioida kaupan sijoittumisen vaikutuksia Enimmäismitoitukseen lasketaan kaikki vähittäiskaupan tilat Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10
Opastyössä vielä pohdittavaa Liiketilan kokonaistarpeen laskeminen Yhtenäiset laskentakriteerit? Miten tarve jaetaan eri kaupan toimialojen sekä keskusta- ja muiden alueiden kesken? Mitä ovat keskustahakuiset ja ei-keskustahakuiset toimialat? Miten suuri osuus liiketiloista voidaan osoittaa merkitykseltään seudullisiin/paikallisiin suuryksiköihin? Miten kaupalliset palvelut huomioidaan osana mitoitusta? Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan tarkemmat kriteerit Miten seudullisuuden raja määritellään kaupan eri toimialojen osalta? Milloin keskusta-alueelle ei tarvitse osoittaa enimmäismitoitusta? Ostovoiman siirtymien huomioiminen mitoituksessa (ylimaakunnalliset/rajat ylittävät) Kilpailun näkökulma Kohdemerkintöjen alueelliset ulottuvuudet Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Lisätietoja www.ymparisto.fi Pekka Normo pekka.normo@ymparisto.fi Juha Nurmi juha.nurmi@ymparisto.fi