Arviointi ja ohjaus Lähipäivä 2 TUPA työpaikkaohjaajien ohjaajakoulutus
Ongelmalähtöisyys tupa-jaksojen suunnittelussa 1. Haluammeko kehittää työpaikkaopintoja ja työpaikoilla tapahtuvaa ohjausta? 2. Minkälaista osaamista/asiantuntijuutta tavoitellaan? 3. Minkälainen tupajaksojen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen malli sopisi? 4. Miten se rakennetaan? 5. Mitä uutta osaamista sen rakentaminen vaatii? 6. Miten tupa-suunnitelma viedään käytäntöön? 7. Miten arvioimme tupajaksosuunnitelmat, niiden ohjauksen ja arvioinnin?
Lähipäivät Joulukuu 2005: pedagogiset perusteet, yhteiset tavoitteet ja kokonaisuuden suunnittelu Helmikuu 2006:Arviointi ja ohjaus Huhtikuu: Työpaikat oppimisympäristöinä ja työpaikkaohjaajien koulutusmallien rakentaminen Marraskuu: Toteutuneiden suunnitelmien esittely ja kokemusten vaihto
Tavoitteet ja ajoitus vaihtelee projekteista harjoittelutyyppiseen ja työssäoppimisen tyyppiseen joissain tilanteissa opintojaksoja opitaan työpaikkaopintoina osa toteutuksista hyvin loppuvaiheessa, joissain alkaa toisena lukuvuotena jatkuen koko opintojen ajan tavoitteet riiippuvat ajankohdasta, kytkennästä oppilaitosoppimiseen ja työpaikkaopintojen itsenäisestä asemasta
Kysymyksiä edellisen kerran ja tavoiteasettelun pohjalta: miten varmistetaan, ettei harjoittelu ole irrallaan muista opinnoista? Ajoitus; kesä? Yksi jakso lopuksi? Koko opintojen ajan? - miten saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty? Huom. Opiskelijan motivaatio, opitun soveltaminen/ongelmalähtöisyys Harjoittelua (projektia, työssäoppimista) varten tarvitaan opetussuunnitelma, joka selventää kaikille osapuolille harjoittelun oppimistavoitteet, oppimismenetelmät, ohjauksen laadun, harjoitteluun soveltuvien työtehtävien ja yritysverkostojen kriteerit sekä harjoittelujaksolla tapahtuvan opiskelijan arvioinnin (Vesterinen 2003): MITEN HOIDETTU?
Arviointiin ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä onko oppimistavoitteet määritelty? pystyykö opiskelija hyödyntämään työpaikkaopinnot täysimääräisesti? miten oppimistavoitteiden saavuttamista tuetaan ohjauksen ja arvioinnin avulla? miten varmistetaan ohjaus ja arviointi työpaikkaopintojen ajalle? työpaikkaopintojen kriittiset menestystekijät ovat systemaattinen orientaatio, harjoittelun aikainen arviointi ja oppimistavoitteiden mukainen arviointi sekä jälkimarkkinointi (Esim.Kantola 2003)
Etätehtävässä esiin noussutta perehdyttämisjakso riittävän pitkä ensimmäisessä jatkossa ohjattava ehkä ensimmäistä kertaa työelämässä työpaikkaopinnot muuhun kuin kesäaikaan ohjausresurssit työpaikoilla silloin minimissä selkeät opintosuunnitelmat ennen harjoittelua työpaikkaohjaajien riittävä määrä ja heidän kouluttaminen mitkä ovat arvioinnin painopisteet henkilökohtainen palaute, paikalla ohjaaja esimies ja ohjattava miten dokumentoidaan?
Etätehtävissä esiinnoussutta numeerinen arviointi asteikolla (1-5) ei välttämättä mielekäs, mitä muita vaihtoehtoja? ohjaajan oma ammattitaito suhteessa työssäoppijan tavoitteisiin työpaikkaopintojen suhteen? työpaikkaohjaajan sitoutuminen ohjaajana toimimiseen? ohjaajan pedagogiset ominaisuudet? ohjaajan suorittaman arvioinnin objektiivisuus?
Etätehtävissä esiin noussutta Työpaikan yhteyshenkilönä oppilaitokseen päin toimii usein eri henkilö kuin varsinaisena työhön perehdyttäjänä mitkä ovat valmiudet arvioida? miten arviointi tulisi rakentua sosiaalisessa kontekstissa? Arvioinnin osapuolten määrittely ja kehittyminen seuraavilla osa-alueilla? - opiskelijan itsearviointitaidot - oppilaitoksen edustajan prosessiosaaminen - työelämän edustajien ihmis-, tieto-, oppimis-, opetussuunnitelma-, ammatti-, yhteisö ja arviointikäsitysten hallinta
Etätehtävissä esiin noussutta amk:sta puuttuvat toisen asteen ammatillisen koulutuksen kaltaiset tutkintojen perusteet, joihin arviointi perustuu ilman tutkinnon perusteita tai muita yhdessä luotuja kriteeristöjä sekä perehdytystä niihin arviointi on pärstäkerroinarviointia opiskelijan oikeusturvan kannalta tulisi laatia yhteiset kriteerit ja velvoittaa tutkinnon järjestäjiä huolehtimaan arviointikoulutuksen järjestämisestä muille arvioinnin osapuolille arvioinnin painopisteen tulisi olla kehittävässä arvioinnissa; arviointi ei ole itsetarkoitus eikä päämäärä
Etätehtävissä esiin noussutta opiskelijan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön ei ole työkaluja palaverit, joissa työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja mukana eivät toteudu
Arvioinnin suunnittelu osaksi kokonaisuutta miksi työpaikkaopinnot arvioidaan? arvioinnin tehtävä työpaikkaopinnoissa? mitä työpaikkaopinnoissa arvioidaan? kuka? ketkä arvioivat? miten arvioidaan? millä välineillä? milloin arvioidaan? missä arvioidaan?
Miksi työpaikkaopinnot arvioidaan? Toteava tehtävä: Tavoitteiden toteutuminen; tietoa siitä minkälainen kaveri kokonaisuudessaan on; mitä kehitettävää osaamisessa Motivoimiseksi (kannustava tehtävä) Merkittävä osa opinnoista jo määrällisestikin Palkanmääräytymisperuste; osaaminen suhteessa tehtävään vaikuttaa palkkaan Arviointiosaaminen normaali osa työelämän käytäntöä Osa tutkintoa siitä on annettava arviointi Tietoa eri osapuolille; opiskelijalle, oppilaitokselle ja työpaikalle Ennustava tehtävä; suuntaa tulevaan Ohjaava tehtävä Omaan alaan sitouttaminen Eri tehtäviin soveltuvuus ja valinnat jatkossa Opiskelija oppii arvioimaan itseään ja omaa työtään
Mitä työpaikkaopinnoissa arvioidaan? Annettujen työtehtävien hoito Työpaikan ohjeiden noudattaminen Yleiset työelämävalmiudet (oma-aloitteisuus, aktiivinen ote, asioiden selvittäminen, organisaatiotaidot ja johtaminen, ongelmaratkaisutaidot, kyky työskennellä yksin ja ryhmässä, asiakasyhteistyö, asenne, toiminta työyhteisössä) Ammatilliset valmiudet (työturva-asiat ja tehtäväsuunnittelu) Itsearviointitaitoja; oppimistaidot Kehittämistaitoja ja projektityötaitoja
Yhteistoiminnallinen työskentely Vaihe 1: Kukin ryhmä pyrkii tuottamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja annettuun teemaan. Jokainen ryhmän kirjaa mahdollisimman paljon aiheita ylös ja varautuu kertomaan näkemyksistä oman alansa ryhmässä. Vaihe 2: Alakohtaisessa ryhmässä kootaan näkemykset ja hiotaan oman alan arviointimalli.
Arviointi- ja ohjauskeskustelu voi kohdistua esim. seuraaviin asioihin opiskelijan toiminta työtilanteissa ja perustelut toiminnalle opiskelijan käsitykset ja tietämys tilanteesta ja opittavasta asiasta opiskelijan kokemukset tilanteesta ja opittavasta asiasta opiskelijan tunteet tilanteessa ja opittavassa asiassa opiskelijan osaaminen ja oppimistavoitteissa edistyminen työssäoppimissuunnitelman toteuttaminen ja tarvittavat muutokset opiskelijan tulevaisuuteen suuntaaminen ja kehityshaasteet (Räkköläinen)
Ohjaaja voi suunnitella tulevaa arviointikeskustelua mm. seuraavien kysymysten avulla Mihin oppimisprosessin vaiheeseen arviointi- ja ohjauskeskustelu liittyy? Mikä on opiskelijan tilanne? Mikä on keskustelun tavoite? Mihin arvioinnilla ja/tai ohjauksella pyritään? Mitkä asiat otetaan käsittelyyn? Millaisiin havaintoihin, tilanteisiin tms. keskustelu liittyy? Miten keskustelu etenee? Miten opiskelijaa autetaan itse oivaltamaan asia? Mikä on osapuolten rooli ja osuus keskustelussa?
Kolmikantaisen keskustelun eteneminen esim. keskustelun tavoitteen asettaminen arvioinnin toteuttaminen opiskelijan itsearvioinnin ja ohjaajan/ohjaajien antaman palautteen vuoropuheluna opiskelijan oman panoksen, ohjaajan/ohjaajien antaman ohjauksen arviointi työpaikan mahdollistaman oppimisen ja opettajan tarjoaman tuen arviointi arvioinnin kiteyttäminen ja johtopäätösten tekeminen opiskelua jatkoon suunnaten saavutetun yhteisymmärryksen tarkistaminen
Arvioinnin virhelähteet Huolimatta hyvästä suunnittelusta, arvioinnin tulos ei välttämättä ole oikea: Mistä syystä arvioinnin tulos voi olla virheellinen? Miksi arviointi ei olekaan objektiivista?
Arvioinnin virhelähteet Pärstäkerroin, henkilökemia, ennakkoasenne, ulkonäkö, korvikset, poninhäntä, pujoparta, ensivaikutelma, kansallisuus, rotu, sosiaalisuus tai kommunikointikyky, mukava tyyppi, kuulopuheet, arvomaailma, harmin välttäminen, oman maineen suojelu, ikä, nuorisokulttuuri ym. sukupuoli (haloefekti l. sädekehä) Arvioija ei tunne riittävästi arvioitavaa Ulkoiset tekijät ja olosuhteet, ympäristöstä aiheutuvat tekijät Kokemukset aiemmasta toiminnasta, kuulopuheet, pankinjohtajan poika, johtajan poika, (tuttuudesta aiheutuva) Itsensä kaltaista henkilöä arvioidaan positiivisemmin (Reaktioiden yleisen yhdenmukaisuuden ja erilaisuuden aiheuttama), kontrastivirhe Riippuvuusvaikutus Havainnot ja todellisuus tehdään tulkintoja Lempeysvirhe ja keskivirhe, jotkut vertaa siihen mikä on keskimäärin Epävarmuudesta aiheutuva Kriteerien muuttamisvirhe, looginen virhe, läheisyydestä aiheutuva virhe
Arvioinnin virhelähteet Vaatimustasovirhe Väärin asetetut tavoitteet Liian paljon arviointikohteita, johtaa keskimääräisyyksiin Ryhmien tasovaikutuksesta aiheutuva virhe
Ohjauksen järjestäminen käytännössä työpaikalla millä välineillä ohjataan? oppimistehtävät projektit verkkotyöskentely puhelinohjaus, vertaisohjaus muu miten työpaikkaohjaaja ja työyhteisö ohjaa? miten organisoidaan tilanteet?
Miten arviointia voi oppia? ongelmia ja haasteita jos ohjaava opettaja työpaikalla on eri kuin yhdyshenkilö? ohjaajilla ei ole pedagogisia taitoja? jos tavoitteet laadittu yhteistyössä, miten arviointi voidaan toteuttaa sosiaalisessa kontekstissa yhteisesti? mikä merkitys on kokemuksella arvioinnin oppimisessa?
Työssä oppimisen prosessien ohjaaminen ja johtaminen 1. Oman tehtävän tarkoituksenmukainen omaksuminen ja kokemuksen kartuttaminen 2. a) Oman tehtävän arviointi, työtoverien ja esimiehen palaute 3. b) Henkilökohtaisen työn ja muiden työn yhteinen arviointi ja suhteuttaminen toisiinsa 4. 3. a) Yhteisen työn ja kehitystarpeiden jäsentäminen ja oppimissuunnitelman laatiminen
Työssä oppimisen prosessien ohjaaminen ja johtaminen 3b) Oman työn suunnittelu ja oppimissuunnitelman laatiminen esimiehen kanssa 4. Työ- ja kehitystehtävien toteuttaminen yhteisesti ja itsenäisesti 5. Kokemuksista keskustelu 6. Yhteisen ja yksilöiden toiminnan ja oppimisen yhteinen arviointi 7. Työssä oppimisen arviointi ja seuranta 8. Oppimisen johtamisjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen
Työssä oppimisen prosessien ohjaaminen ja johtaminen 9. Kehitetyn ja dokumentoidun toimintatavan käytäntöön vieminen 10. Työssä oppimisen ohjausmallien toteuttaminen käytännössä