Lahden ammattikorkeakoulun PEDAGOGINEN OHJELMA 2016 2018
Pedagogisen ohjelman lähtökohdat ja perusolettamukset LAMKin arvot ohjaavat päätöksentekoa, toimintaa ja valintojamme sekä luovat uutta toimintakulttuuria. Arvot ja visio konkretisoituvat toiminnaksi niiden pohjalta tehtyjen strategisten valintojen sekä valittujen profiilien ja painoalojen kautta. Oivaltava, tutkiva ja kehittävä LAMK 2020 alueen kasvun aloitteellinen edistäjä ja kansainvälinen tulevaisuuden osaamisen uudistaja Oivaltavia oppimis kokemuksia Arvokasta työtä, osaamista ja menestystä Yhdessä etsimisen iloa LAMKin visio ja arvot Pedagogisella ohjelmalla tuetaan LAMKin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämistä ja edistetään: koulutuksen kansainvälistymistä opiskelijan opintoaikojen lyhentämistä ympärivuotista opiskelua digitalisaation hyödyntämistä oppimisessa työelämäläheistä oppimista yrittäjyyttä ja innovaatioiden syntymistä tulevaisuuden osaamisen syntymistä korkeakouluyhteistyötä FUAS-liittoumassa ja alueella 2
Uudistava oppiminen LAMKin profiili uudistava oppiminen luo perustan sille, miten LAMKissa opitaan. Strategiassa todetaan, että uudistavassa oppimisessa keskeistä on kriittinen ajattelu, luovuus, yhteisöllinen kehittäminen ja toiminta sekä uusien merkitysten muodostaminen. Oppiminen toteutuu yhteisöissä, joissa oppijat kasvavat myös henkisesti. Uudistavassa oppimisessa luodaan elinikäisen oppimisen perusta. Tuloksena on aito, käytännönläheinen osaaminen ja vahva ammatti-identiteetti. Uudistava oppiminen merkitsee sitä, että oppiminen LAMKissa on kriittistä, pohtivaa, reflektoivaa ja kyseenalaistavaa. Oppimisessa perehdytään oman toiminnan syihin, ennakko-oletuksiin, mielikuviin ja myös mahdollisiin oppimisen esteisiin. Keskeistä oppimisessa ei ole vain löytää oikeita vastauksia ja ratkaisuja, vaan myös löytää olennaiset kysymykset ja siten kohdentaa oppiminen tulevaisuuden kannalta oikeisiin tekijöihin. Oppiminen on myös kokonaisvaltaista, sulautettua ja ubiikkia, jossa oppimista tapahtuu kaikkialla ja koko ajan. Oppimisessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä kuten projektioppimista, ongelmalähtöistä oppimista, autenttista ja ilmiöpohjaista oppimista. Oppimista tapahtuu erilisissa oppimisympäristöissä kuten autenttisissa ja simuloiduissa työelämäympäristöissä, verkko- ja luokkaympäristöissä sekä erilaisissa vapaasti hyödynnettävissä sosiaalisen median ympäristöissä. KRIITTINEN REFLEKTIO Arvioidaan aikaisemmin opittujen ennakkooletusten pätevyyttä ja toimivuutta. Samalla tullaan tietoisiksi omista oppimisen ja ajattelun näkökulmista. KESKUSTELU JA POHDINTA Keskustellen ja pohtien testataan yhteisössä, ovatko uudet, kriittisessä reflektiossa muodostetut näkemykset ja ajatukset tosia, aitoja ja toteutettavia. TOIMINTA Kokeilemalla ja tekemällä sisäistetään uudet näkemykset ja liitetään ne muiden näkemysten joukkoon. Uudistavan oppimisen elementit (Fränti 2015, Mezirow 1995 mukaan) Uudistava oppiminen perustuu Jack Mezirovin 1995* julkaisemaan uudistavan eli transformatiivisen oppimisen teoriaan. (Mezirow J. et.al. (toim.), 1995. Uudistava oppiminen. Helsinki) 3
Oppimista ohjaavat tekijät ja oppimista edistävä toiminta LAMKissa Strategian mukaan LAMKissa kehitytään työelämän uudistajaksi oppimalla aidoissa työelämän kehittämisprojekteissa ja -verkostoissa. Oppimisessa keskeistä on yhteisöllisyys, kokeilevuus, sallivuus ja luovuus. Opetuksessa korostuu opiskelijakeskeisyys ja ohjauksellisuus. Alla olevassa taulukossa on kuvattu oppimisen elementit, niihin liittyvät oppimista ohjaavat tekijät ja toiminta, jolla oppimista saadaan aikaan. OPPIMISEN ELEMENTTI OPPIMISTA OHJAAVA TEKIJÄ OPPIMISTA EDISTÄVÄ TOIMINTA KRIITTINEN REFLEKTIO Opiskelijakeskeisyys Ammatti-identiteetin kehittäminen, oppimista tukeva palvelukulttuuri, henkilökohtaisen merkityksen luominen, jaettu johtajuus KESKUSTELU JA POHDINTA Ohjauksellisuus Sallivuus Yhteisöllisyys Monialaisuus Verkostoituneisuus Ammatillisen kasvun tukeminen, ohjauksen menetelmät, S2S, kehittävä arviointi, palvelut Kehittyvät opetusmenetelmät, tulevaisuuden osaamisen opetussuunnitelmat Tiimiopettajuus, tiimioppiminen, avoin ammattikorkeakoulu Oppimisväylät, monialaiset hankkeet, yhteiset opinnot, LAMK Master School Aluekehitys, kansainvälinen toiminta, elamk TOIMINTA Kokeilevuus Kokeilut, demot ja protot, TKI-hankkeet, tekeminen, työn opinnollistaminen Luovuus Yrittäjyys Ubiikkioppiminen, oppimisympäristöt Yrittäjämäinen oppiminen, yrittäjäksi kasvaminen 4
Pedagogisen kehittämisen painopisteet Opetus ja osaamisen kehittymisen ohjaus Opetus ja ohjaus lähenevät toinen toisiaan. Opetuksessa korostuu opiskelijakeskeisyys ja yksilöllisyys. Painopiste tiedon välittämisestä siirtyy oppijoiden aktiivisen toiminnan ohjaamiseen. Oppimista saadaan aikaan yhdessä tekemällä, tutkimalla ja kokeilemalla, opintoja ja oppimisympäristöjä muotoilemalla sekä ohjauksen ja arvioinnin kautta. Ohjauksessa kehitetään monipuolisia menetelmiä ryhmäohjauksen ja vertaisohjauksen vahvistamiseksi. Sekä opetuksessa, että ohjauksessa hyödynnetään entistä enemmän digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia sekä korkeakoulun ulkopuolisia voimavaroja. Tulevaisuuden osaamisen opetussuunnitelmat Tulevaisuuden osaaminen muodostaa uusien opetussuunnitelmien osaamisen ytimen. Opetussuunnitelmatyössä hyödynnetään laajasti ennakointityötä. Ennakointiosaaminen muodostaa myös keskeisen osaamisalueen, joka profiloi tutkinnon suorittaneiden osaamista. Kehittämällä opetussuunnitelmaprosessia luodaan opetuksen jatkuva kehittämismekanismi. Tavoitteena on synnyttää malli, jolla tavoitteellisesti ja systemaattisesti jatkuvasti arvioidaan, syvennetään ja uudistetaan sekä substanssi- että menetelmällistä osaamista. 5
PEDAGOGISEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Opettajuuden kehittyminen Opettajuuden kehittyminen liittyy opettajan roolin muutokseen. Opettajan ensisijainen tehtävä ei enää ole opettaa, vaan saada aikaan oppimista. Opettaja on opiskelijan valmentaja ja oppimisen mahdollistaja. Opettajuuden keskeisiä kehittämisalueita ovat tulevaisuustieto, tiimiopettajuus, digitaalisuuden hyödyntäminen oppimisessa, ohjaus ja osaamisen arviointi sekä työelämäläheiset ja kokeilupohjaiset opetusmenetelmät. Opettajuuden valmennuksen tavoitteena on varmistaa uudistavan oppimisen toteutuminen opetuksessa, opiskelijakeskeisyyden toteutuminen oppimisprosessissa sekä uudistaa ja kasvattaa kattavasti opetushenkilöstön opetusmenetelmällistä osaamista. Opintojen ohjaus Opintojen ohjauksella varmistetaan, että opiskelijalla on edellytykset suorittaa tutkintonsa menestyksellisesti suunnitellussa tavoiteajassa. Laadukas ohjaus perustuu siihen, että koko henkilöstö osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Opintojen ohjausta ohjaa vuonna 2015 laadittu LAMKin ohjauksen suunnitelma. Ohjauksen kehittämisessä on olennaista uudistaa ohjauksen menetelmiä ja käytänteitä, ottaa käyttöön uudenlaisia digitaalisuutta hyödyntäviä työvälineitä ja luoda ennakoiva, tarveperustainen ohjausjärjestelmä. Opiskelijapalveluja kehittämällä vahvistetaan opiskelijan itseohjauksen keinoja ja välineistöä. Osaamisen arviointi ja palaute oppimisesta Osaamisen arvioinnilla annetaan palautetta opiskelijalle siitä, miten hän on saavuttanut oppimiselle ja osaamiselle asetetut tavoitteet. Arviointi on tapa myös viestiä työelämälle opiskelijan saavuttamasta osaamisesta arviointihetkellä. Saamansa palautteen avulla opiskelija voi parantaa ja kohdentaa oppimistaan ja siten parantaa asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamista. Arviointia ohjaa vuonna 2015 laadittu LAMKin arviointiohje. Osana opettajuuden valmennusohjelmaa vahvistetaan opettajien kehittävän arvioinnin osaamista siten, että pelkän arvosanan lisäksi kaikki opiskelijat saavat palautetta siitä, millaista osaamista hänellä on ja miten sitä voi kehittää. 6
PEDAGOGISEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Oppimista tukeva palvelukulttuuri Oppimista tukevan palvelukulttuuri luo edellytykset koko korkeakouluyhteisön osallistumiselle kehittämistyöhön. Oppimista tukeva palvelukulttuuri on jaetun johtajuuden soveltamista kehittämiseen. Jaetun johtajuuden perustana on, että kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet ottavat strategian haltuun ja johtavat sen kautta entistä monimutkaisempien kokonaisuuksien kehittämistä. Työn tuloksena syntyy ennakoidusti johdettua, mutta myös ennakoimattomasti tapahtuvaa kehittämistä. Kehitystyön tuloksena syntyy luovaa, strategiaa palvelevaa kehitystä, joka näyttäytyy uudistuneina opetus- ja oppimismetodeina sekä uusina monikanavaisina palveluratkaisuina. Digitaalisuus, oppimisympäristöt ja ubiikkioppiminen Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja opetuksen digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Strategian mukaan digitalisaatio mahdollistaa ubiikin, kaikkialla tapahtuvan oppimisen, mikä yhdistää erilaisia oppimisympäristöjä. Toimintaa uudistettaessa on olennaista soveltaa teknologisen kehityksen uusia mahdollisuuksia. Digitalisaatio tuottaa oppimisen, opettamisen ja ohjauksen radikaaleja muutoksia, joiden haltuunotto edellyttää LAMKin koko toimintalogiikan uudistamista. 7
Opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen Opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen perustuu LAMKin laatujärjestelmään ja siellä kuvattuihin käytänteisiin. Kehittäminen toteutuu LAMKin strategisten kehittämiskohteiden ja pedagogisen ohjelman kehittämisen painopisteiden kautta. Pedagogisen ohjelman pohjalta laaditaan kehittämisen vuosisuunnitelmat, joissa määritellään osatavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit, palautemekanismit ja arviointimenettelyt. 8