Erikoistutkija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL johanna.hietamaki@thl.fi



Samankaltaiset tiedostot
NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Uusi lastensuojelulaki

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS,

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA Kati Sunimento

LÄHEISET MUKAAN KUTSUVA DOKUMENTOINTI ROVANIEMEN KAUPUNGISSA

Marjaana Sorokin

Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

ASIAA LAPSILTA JA NUORILTA - LAPSET JA NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ MITÄ OSALLISUUS ON JA MITEN SITÄ TOTEUTTAA?

päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere Hanna Heinonen 1

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Diakonian tutkimuspäivä 2014

Kohtaamisia lastensuojelussa

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Rinnakkaislääketutkimus 2011 Rinnakkaislääketeollisuus Ry

Ympäristökysely Taulukkoraportti N=644 Julkaistu:

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Tutkimus järjestäytymisestä

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Lapsen osallisuus prosessissa Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Lapsi, sinä olet tähti!

Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?

Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa

Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI)

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallisuussuunnitelma

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Keinumetafora osallisuudesta

Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta

Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa Pirjo K Tikka

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsen osallisuus toistuvissa lastensuojelutarpeen selvityksissä

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

TERVE-SOS Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

Lasten osallisuus ja lapsia koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta Projektipäällikkö Hanna Heinonen

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto


Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Empatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Palvelut nyt ja tulevaisuudessa

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke

Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita)

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

TUTUSTUMALLA LAPSI TULEE NÄKYVÄKSI PIENEN LAPSEN KOKEMUSTEN KUULEMINEN ERI PALVELUISSA

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu

Ikäsyrjintä työpaikoilla 2016

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Transkriptio:

Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityöntekijän näkökulma Johanna Hietamäki Erikoistutkija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL johanna.hietamaki@thl.fi 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 1

Esityksen sisältö 1. Edellytykset lapsen oikeudelle tulla kuulluksi lastensuojelussa 2. Lapsen osallistumisen/ kuulluksi tulemisen tasot päätöksenteossa 3. Lapsen osallisuus ja lastensuojelulaki 4. Vanhempien näkökulma lasten osallistumiseen lastensuojelussa 5. Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten kokemuksia osallistumisesta 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 2

1. Edellytykset lapsen oikeudelle tulla kuulluksi lastensuojelussa Lapsen kuulluksi tulemisen mahdollistaminen eri tasoilla 1. Organisaatio, lainsäädäntö Työn organisointitavat, esimiehen tuki, opitut toimintatavat 2. Työntekijä Lapsen kohtaaminen, dialogisuus 3. Vanhemmat Lapsen kohtaamisen mahdollistaminen, tukeminen 4. Lapsi Osallistuminen ikätason mukaista 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 3

2. Lapsen osallistumisen/ kuulluksi tulemisen tasot päätöksenteossa 1. Lasta kuullaan - Ei organisoitu toimintatapa 2. Lasta tuetaan omien näkemystensä esittämisessä Toimintatavat mahdollistavat kuuntelemisen 3. Lapsen näkemykset otetaan huomioon päätöksenteossa Eivät välttämättä vaikuta päätöksentekoon 4. Lapsi osallistuu päätöksentekoprosessiin. Viranomaiset eivät sitoudu jakamaan valtaa 5. Lapset ja aikuiset jakavat vallan ja vastuun päätöstenteosta Photographer, D. Sharon Pruitt Shier, H. 2001. Pathways to Participation: Openings, Opportunities and Obligations. A New Model of Enhancing Children s Participation in Decision-making, in line with Article 12.1 of the United Nations Convention on the Rights of the Child. Children & Society 15 (2), 107-117. 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 4

3. Lapsen osallisuus ja lastensuojelulaki Lasten osallisuudesta säädetään yhteensä 13 eri pykälässä Lastensuojelulain keskeinen periaate. Lapseen etua arvioitaessa arvioitava, miten toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat (4 ): lapsen mahdollisuudet osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osallistuminen (esim. asiakassuunnitelman laatiminen, neuvottelut) Mielipiteen ja toivomusten esittäminen ja selvittäminen (päätökset) Lapsen kuuleminen (päätökset) Puhevallan käyttö Lapsen ja sosiaalityöntekijän kahdenkeskiset tapaamiset (LsL 4, 5, 20, 21, 29, 30, 31, 39a, 42, 44, 53, 73, 86 ) 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 5

4. Vanhempien näkökulma lasten osallistumiseen lastensuojelussa Tutkimus: Lastensuojelun alkuarvioinnin vaikutukset vanhempien näkökulmasta Tutkimukseen osallistui 177 vanhempaa 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 6

4.1 Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat Äitejä 88 % Ikä vaihteli 21-65 vuotta, keskiarvo 40 vuotta Parisuhteessa 53 % Ammatillinen koulutus ei ammatillista koulutusta 5 % ammattikurssi, ammatillinen koulutus 35 % opistoaste 25 % ammattikorkeakoulu 10 % yliopisto 15 % 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 7

4.2 Kuinka paljon lapset pääsivät osallistumaan Lapsi tavattiin alkuarviointien aikana: Yhdessä muun perheen kanssa 60 % Yksin 27 % (keskimäärin 2 tapaamista) 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 8

4.3 Miten vanhemmat suhtautuvat lasten osallistumiseen? Sosiaalityöntekijän ei pidä puhua lasten kanssa perheen vaikeista asioista, % (N=177) % 50 40 41 30 20 26 22 10 0 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä En eri enkä samaa mieltä 5 6 Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 9

4.4 Miten vanhemmat suhtautuvat lasten osallistumiseen? Sosiaalityöntekijän olisi pitänyt keskustella enemmän lapseni (tai lasteni) kanssa, % (N=177) Photographer, D. Sharon Pruitt 50 40 % 39 30 20 10 20 21,5 13 6,5 0 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä En eri enkä samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 10

4.5 Lapsitietoisuus Lapsitietoisuudella tarkoitetaan vanhemman kokemusta siitä, auttoiko sosiaalityöntekijä häntä lisäämään (ka 2,38) 1) lasta koskevaa tietoa lapsen tärkeänä pitämistä ihmisistä, 2) vapaa-ajanvietosta, 3) lapseen kohdistuvan huolenpidon merkityksestä ja 4) väkivallan vaikutuksista lapseen 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 11

4.6 Mikä auttaa lisäämään vanhemman lapsitietoisuutta? Vanhemman lapsitietoisuuden lisääntymiseen vaikuttavat tekijät (hierarkkinen regressioanalyysi): Voimavaraorientaatio ja asiakassuhdeorientaatio Mallit 1 Malli 2 Malli 3 r r² β R² β R² β R² Askel 1 sosiaalityöntekijän orientaatio Asiakassuhdeorientaatio¹.38.14.150.013.135.009.129.009 Alkuarviointiorientaatio¹.27.08.048.002.070.003.073.003 Voimavaraorientaatio¹.44.19.312**.049**.270*.034*.273*.035* R².205 Askel 2 alkuarvioinnin toteutus Lapsi tavattu yksin².18.03.111.011.124.014 Yhteenveto annettu².17.03.009.000 -.014.000 Moniammatillinen -.11.01 -.052.003 -.033.001 R².208 Askel 3 konteksti Lasten määrä 3 -.13.02 -.095.008 Parisuhteessa 4.10.01.144.019 R².231 r= korrelaatiokerroin, r²= muuttujan selitysaste, β= standardoitu beta-kerroin, R²=selitysasten muutos kun yksittäinen muuttuja lisätään malliin, *** p < 0.001, ** p 0.01, *p 0.05, p 0.10, R²= mallin selitysaste ¹ skaalaa: 1=heikko, 5=vahva. ² vastausvaihtoehdot: 1=ei, 2=kyllä. 3 Alle 18 -vuotiaat kotona ja kodin ulkopuolella asuvat lapset yhteensä. 4 vastausvaihtoehdot: 1=ei, 2=kyllä. 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 12

5. Lastensuojelun asiakkaina olleiden lasten kokemuksia kuulluksi tulemisesta Läheisneuvonpito lapsinäkökulmasta (Reinikainen 2007) Työmenetelmä, jossa lapsen läheiset laativat suunnitelman lapsen ja perheen tilanteen auttamiseksi Pääosin nuoret kokivat läheisneuvonpidon vastanneen hyvin heidän odotuksiaan ja pitivät sitä hyvänä tapana hakea ratkaisua tilanteeseen. He kokivat, että huolta aiheuttavista tärkeistä asioista puhuttiin perusteellisen ja avoimemmin kuin aiemmin Pienemmät lapset kokivat läheisneuvonpidon hyödyttömäksi. He jäivät keskustelussa sivullisiksi eivätkä osallistuneet suunnitelman laatimiseen. Lasten ja nuorten kokemukset omasta osallistumisesta vaihtelivat määrätietoisesta ja aktiivisesta osallistumisesta täydelliseen osallistumattomuuteen. Lapsilähtöisyyden toteutuminen edellyttää dialogista prosessia lapsen kanssa ja välittämisen ilmapiiriä sekä lapsen näkökulman ymmärtämistä Rakenteissa luodut edellytykset eivät riitä lapsilähtöisyyden toteutumiseen 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 13

5. Lastensuojelun asiakkaina olleiden lasten kokemuksia kuulluksi tulemisesta Tulensalo 2015. Lasten tiedollinen toimijuus. Käsikirjoitus. Lapsen tiedollisen toimijuuden kehät Ulkopuolinen toimija työskentelyn ulkopuolella dokumentoinnin ulkopuolella tiedolta suojeltava Välillinen toimija toiminnan kohde kerronnan kohde välillinen kertoja Aktiivinen toimija kertoja kuulija kokija Tutkimus julkaistaan teoksessa Sosiaalityön käytäntötutkimuksen uudet käänteet. Kirjan toimittajia ovat Mirja Satka, Ilse Julkunen, Aino Kääriäinen, Laura Yliruka, Ritva Poikela ja Heidi Muurinen. 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 14

Nykytila ja tulevaisuus Lasten osallistuminen ja heidän aito kuuleminen on selvästi lisääntynyt lastensuojelun sosiaalityössä Keskeisiä edistäjiä: lainsäädäntö, kehitetyt työmenetelmät, koulutus, paradigman muutos Edelleen tarvitaan muutoksia Koulutus, lastensuojelun toimintaperiaatteet Tiedot ja taidot Lapsen oikeuksien komitea Kaikkien alle 18-vuotiaiden lasten kuuleminen lapsiystävällisesti, kehitystaso ja lapsen edun periaate huomioon ottaen huostaanottotapauksissa (vaihtoehtoiset kuulemisen keinot) 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 15

Kiitos! Chris Frank 7.10.2015 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sosiaalityön näkökulma /Johanna Hietamäki 16