Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com
epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden hallintaan. Aloittanut toimintansa vuonna 2010. Kasvanut nopeasti merkittäväksi tiedotteiden välityskanavaksi Suomessa. 1000+ organisaatiota on tiedottanut epressi.com-palvelun kautta. Tällä hetkellä yli 6 miljoonaa yksittäistä tiedotelähteystä toimittajille vuosittain. Pääkonttori on Oulussa ja toimisto Helsingissä. Palvelu toimii Venäjällä ja Dubaissa ja on laajentumassa Ranskaan ja Saksaan
Tiedotejakelun trendit 2014 Taustalla epressi.comin kokemus tiedottamisesta epressi.comin toteuttamat toimittajakyselyt, viimeisin syyskuussa 2014 (vastaajia lähes 800)
Lehdistötiedotteet merkittävin materiaali toimittajille
Kuinka paljon tiedotteita luetaan ja käytetään? Toimittajakyselyn tuloksia:
Mikä on tärkein kanava toimittajille seurata tiedotteita?
Sähköpostijakelu Jakelu toimittajien sähköpostiosoitteisiin Sähköposti on tärkein kanava toimittajille seurata tiedotteita Varmistaakseen mahdollismman laajan läpimenon, on tiedote lähetettävä sähköpostilla toimittajille Muut kanavat tukevia Kyllä "pulpettivuorossa" nopeiten ja tehokkaimmin toimii edelleen sähköposti, jota seuraa yhtä aikaa useampi vuorossa oleva ihminen. Sähköpostiin tullut tiedote. Siitä pystyy itse nopeasti päättelemään, onko aihe jutun arvoinen vai ei. Puhelimessa toki voi esittää kysymyksiä, mutta siihen menee aikaa.
Millä laitteilla tiedotteita luetaan?
Mitä tietoa toimittajat hakevat tiedotteista? Useimmiten tiedotteet toimivat alan uutisvirran seurantavälineenä ja tuottavat hyvää taustatietoa tulevaa varten. Eli ne kartuttavat sekä idea- että tietopääomaa.
Kuinka lehdistötiedotetta käytetään hyväksi? Käyttö riippuu tilanteesta. Verkkovuorossa tehdään enemmän pelkän tiedotteen pohjalta. Printtiuutistyössä taas todella vähän. Hyödyntäminen vaihtelee. Heti nopeasti verkkoon laitettava (lyhyt) uutinen saattaa mennä joskus aika vähäisin muutoksin suoraan tiedotteen pohjalta. Kun enemmän aikaa tehdä juttua ja kun suurempi juttu(kokonaisuus), silloin tiedote jää taustatiedoksi.
Kuinka tärkeä sosiaalinen media on toimittajille?
Some-kanavat toimittajien työssä Tiedon löytäminen Twitteristä on välillä tuurista kiinni. Kaikkia ja kaikkea on mahdotonta seurata. Linkedin on "ammattimaisempi" versio alkuperäisestä Facebookista. Tuli jossain vaiheessa FB:n rinnalle ja olen joskus etsinyt sitä kautta haastateltavia. Twitter on tärkeä ehkä päivänpolttavista asioista ja tapahtumista kirjoittaville toimittajille. Juttuvinkkien antajana se varmasti on joillekin merkityksellinen.
Some-kanavat toimittajien työssä (Facebook) Ei tietolähde sinänsä, voi käyttää apuna ideoinnissa, näkee mistä puhutaan, saa näkökulmia itselle ehkä vieraaseen aiheeseen. Välillä siellä leviää kiinnostava linkki ja näkee, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Facebookista saattaa nähdä kiinnostavan aiheen, jonka jälkeen alkaa etsiä lisätietoa, mutta itse tietolähteenä se on vaatimaton.
Aktiivinen tiedottaminen tärkeää Aktiivinen tiedottaminen auttaa pitämään ajan tasalla kiinnostavista aiheista. Vaikkei tiedotetta voi käyttää hyväksi esimerkiksi samana päivänä tai samalla viikollakaan, ne tarjoavat hyvää taustamateriaalia vielä pitkänkin ajan kuluttua. Se (aktiivinen tiedottaminen) kertoo yrityksen ym arvostuksesta minua kohtaan että pitävät minua tiedottamisen arvoisena.
Mikä on sopiva tiedotustiheys? Enemmän kuin aika, ratkaisee se, että on oikeasti jotain tiedotettavaa Eikä tietoa pidä pantata, eikä kasata liian suuriin nippuihin. Riippuu täysin tiedottajasta ja tämän toiminnasta sekä alasta, jolla vaikuttaa. Tiedotettavan asian mukaan niin paljon ja usein kuin asiaa on.
Mitä toimittajat haluavat tiedotteilta? Selkeä, informatiivinen otsikko Keskeinen asia alussa (ingressi) Lyhyitä, selkeitä aiheiden ydinkohtia Napakka, asiallinen, tiivis teksti Faktapitoisuus Yleiskielisyys Oikea kohdennus Luotettavat taustat (asiantuntijat, tutkimukset) Linkki taustatietoihin Kuvat saataville helposti Yhteystiedot saataville Asiantuntijoiden yhteystiedot
Mitä toimittajat eivät toivo? Ei ylisanoja Ei mainostekstiä Ei liikaa adjektiiveja Ei raskaita lauserakenteita Ei passiivimuotoja Ei muoti-ilmauksia Ei ammattijargonia Ei turhia sivistyssanoja Ei isoja liitetiedostoja Ei tiedotetta PDF:nä
Case epressi.com Mediakanta kattava mediakanta yli 10 000 vastaanottajaa ja n. 3 500 mediaa toimittajien henk.koht. osoitteet, toimitusten osoitteet freelancereita, bloggaajia osoitteet jaoteltu toimialan, alueen, mediatyypin, tittelin ja kielen mukaan saatavilla ulkomaisia jakelulistoja päivitetään jatkuvasti, sekä proaktiivisesti että reaktiivisesti Monikanavaisuus Sähköpostijakelu epressi.comin tiedoteportaali asiakkaan omat sivut Mediaviikko.fi SoMe-kanavat Tiedotekoosteen tilaajat Työkalu helppokäyttöinen yksinkertainen prosessi luoda tiedote, valita vastaanottajat ja lähettää monipuolinen: tiedoteteksti, kuvien upotus, videot, liitetiedostot, uutishuonepäivitykset, hakukoneoptimointi samasta näkymästä - ajan säästö Ammattimaisuus jatkuva palvelun kehitystyö mediakannan ylläpito henkilökohtainen asiakaspalvelu Kotimaisuus ainoa Avainlippu-palvelu tiedotejakelussa rakennettu alusta pitäen suomalaisten käyttäjien ehdoilla
Riina Vasala Toimitusjohtaja 040 528 2670 riina.vasala@epressi.com