Huippuyksikköohjelmien viestintä

Transkriptio

1 Huippuyksikköohjelmien viestintä Riitta Tirronen 1 1

2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen rahoittajana ja edistäjänä tehdä tiedettä ja tutkimusta tunnetuksi suurelle yleisölle ja erityisesti nuorille nostaa esille tutkimusrahoituksen ja tieteellisen tutkimuksen vaikutuksia tieteen sisällä ja yhteiskunnassa viestiä tutkimusrahoitusmahdollisuuksista ja hakuprosessista ennakoivasti ja läpinäkyvästi tutkijakunnalle edistää tutkimustiedon hyödyntämistä ja suomalaisen tieteen näkyvyyttä kansainvälisesti mm. yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa tukea vuorovaikutusta ja keskustelua tieteen parissa olla ajankohtainen, asiantunteva ja monipuolinen viestijä tiedeviestinnän kentällä 2

3 Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestinnän perustana Suomen Akatemian viestintästrategia Akatemia viestii sidosryhmilleen toiminnastaan ja rahoittamastaan tutkimuksesta yhteistyössä tiedeyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa Tavoitteena järjestelmällinen, näkyvä ja vaikuttava viestintä kansallisesti ja kansainvälisesti Viestinnässä käytetään eri viestintävälineitä ja viestinnällisiä toimenpiteitä luovasti, monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti Huomioidaan huippuyksiköiden tutkimusaiheet ja suunnitellaan viestintää myös tutkimustiedon käyttäjien näkökulmasta Tavoitteena huippuyksiköiden ja huippuyksikköohjelmien näkyvyyden vahvistaminen 3

4 Huippuyksiköille monia viestintämahdollisuuksia Tiedottaminen huippuyksikköohjelmien avautuvista hauista, hakujen etenemisestä ja päätöksenteosta tiedeyhteisölle Lehdistötiedottaminen huippuyksiköissä tehtävästä tutkimuksesta: - Tiedeaamiaiset medialle - Lehdistötiedotteet (myös kv. Tiedotejakelu tiedeuutispalvelujen kautta) - EtsiExpertti-palvelu toimittajille - Toimittajavierailut huippuyksiköihin eri puolilla Suomea (2 krt vuodessa) - Ulkomaisten toimittajien vierailut (yhteistyössä: Tekes, Sitra ja Finnfacts) Tiedetapahtumat suurelle yleisölle ja nuorille (tiedeviikko, tiedekahvilat, tietobreikit lukioissa) Akatemian omat viestintävälineet: A propos -verkkolehti, esitteet, (huippuyksiköiden sivut), 4

5 5

6 Huippuyksikköohjelmien viestintä verkossa Verkkoviestinnän merkitys koko ajan kasvanut ja sitä vahvistetaan myös Akatemiassa: - huippuyksiköt entistä paremmin esillä aka.fi-palvelussa (etusivulla ja omana sivustona) - tavoitteena kertoa sivuilla tutkimuksesta yleistajuisesti (vrt. kuukauden huippuyksikkö -juttusarja) A propos -verkkolehteen ja verkkosivuille tehdään edelleen huippuyksikköaiheisia juttuja (yksiköiden tutkimuksen esittelyjä, tiedepoliittisia näkökulmia sisältäviä juttuja) Verkkoviestinnässä hyödynnetään myös multimediaa (videot, videojutut (Deski), suorat lähetykset seminaareista) 6

7 Mediaviestintä tärkeää Media asettaa edelleen agendan, päiväjärjestyksen, sille, mitkä asiat ja aiheet ovat yhteiskunnassa tärkeitä Median kautta tavoitetaan tehokkaasti suuri yleisö Myös päättäjät seuraavat tiede- ja tutkimusaiheita enimmäkseen median kautta (mikä tutkimus on tärkeää päättäjien mielestä, miten päättäjät arvostavat tiedettä osana yhteiskunnan toimintaa) Medialla omat lainalaisuutensa 7

8 Mediaviestinnän haasteet: tiedontuotannon erilaiset arvot Tutkija arvostaa tieteellisen tiedon ominaisluonnetta tieteellisen tiedon syntyprosessin ymmärtämistä (vrt. itseään korjaava luonne) tiedon kertymistä hitaasti yksityiskohtia erikoistumista varmaa, tutkittua tietoa analyyttisyyttä, järkiperäisyyttä tutkimustyön prosessien hyvää hallintaa tieto merkittävää sellaisenaan 8

9 Tiedontuotannon erilaiset arvot Tiedottaja arvostaa oman organisaation näkyvyyttä ja roolia ajankohtaisuutta oikea-aikaisuutta, nopeutta selkeää ilmaisua asioiden oikeellisuutta ja tarkkuutta eri aihealueiden hyvää hallintaa ja kykyä poimia ajankohtaisia aiheita hyvää ja monipuolista palvelua tiedotusvälineille suunnittelua ja ennakointia yhteiskunnallista merkittävyyttä 9

10 Tiedontuotannon erilaiset arvot Toimittaja arvostaa draamaa, tarinallisuutta ajankohtaisuutta, uutuutta nopeutta ihmisläheisyyttä, liittyy tavallisen ihmisen arkeen ymmärrettävyyttä erikoisuuksia, ennätyksiä tunnetta ristiriitoja seuraukset yksilön tai yhteiskunnan kannalta merkittäviä 10

11 Aiheiden läpimenoon mediassa vaikuttaa: 11

12 Kehittämiskohteita ja haasteita viestinnässä Akatemian näkökulmasta huippuyksikköohjelman ja rahoittajan roolin näkyvyys tärkeä Huippuyksiköiden ja huippuyksikköohjelmien näkyvyys julkisuudessa on ollut vaihtelevaa ja pirstaleista: tutkimus sinällään näkyy, mutta yhteys huippuyksikkörahoitukseen ja -ohjelmaan jää puuttumaan Huippuyksiköiden, niiden johtajien tai yliopistojen viestintäyksiköiden kesken ei ole sovittu selkeästi työnjaosta: miten yksiköt ja yliopistot haluavat hoitaa viestintää itsenäisesti, mitä odotetaan Akatemian viestinnältä Minkälaista viestinnällistä yhteistyötä huippuyksiköt kaipaavat Akatemialta ja millä osa-alueilla? Onko tutkimustiedon käyttäjiä tai päättäjiä tavoite lähestyä jollakin uudella tavalla tai erityisinä sidosryhminä? Onko tarvetta kansainvälisen viestinnän tehostamiselle? 12

13 Huippuyksikköviestintään osallistuvat Riitta Tirronen Leena Vähäkylä - Huippuyksikköohjelmien viestinnän suunnittelu - Lehdistötiedottaminen (Tiedeaamiaiset, toimittajavierailut) - A propos -verkkolehti, aka.fi-verkkosivut Risto Alatarvas Terhi Loukiainen - Tiedetapahtumat, tiedekahvilat - Tietobreikit Vesa Varpula - Verkkoviestintä Ohjelmayksiköstä: - Maiju Gyran - Hannele Lahtinen 13