Strategiapohjainen osaamisen johtaminen 3.5.2016 Heidi Ahokallio-Leppälä
Tutkimuksen lähtökohtana toimintaympäristön muutos o o o o o Ammattikorkeakoulut käyvät läpi rakenteellista muutosta -> strategisen ja tavoitteellisemman ohjauksen merkitys korostunut Työssä tapahtuvien nopeiden muutosten vaikutus ammattikorkeakoulun kontekstiin ja henkilöstön (erityisesti opettajien) osaamistarpeisiin, työn organisointitarpeisiin sekä asiakkuuteen liittyviin kehittymistarpeisiin Edellä mainittujen muutosten vaikutukset organisaation johtamistoimintoihin ja siinä tarvittavaan osaamiseen Tavoitteellisempi ja systemaattisempi lähestymistapa henkilöstön osaamisen kehittämiseen Osaamisen kehittämisen merkitys työhyvinvoinnin lähteenä korostuu
Tulevaisuuden työ Toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja näky tulevaisuudesta on entistä heikompi Siirrytään yksilökeskeisestä kollektiiviseen johtamiseen sekä hierarkioista verkostoihin Yksilöiden väliset tuottavuuserot tulevat kasvamaan, kun digitaaliteknologia lisääntyy Rutiinityöt vähenevät jatkuvasti Elinikäisen oppimisen tarve 1970 1980 1990 2000 Staattisuus Säännöllisyys Kompleksisuus Epäjatkuvuus Yllätyksellisyys Hallitsemattomuus Pirstaloituminen
Toimintakonseptien kehitys Kolme historiallista työtyyppiä
Käsityömäinen työ Opettajat ovat toimineet pääsääntöisesti käsityöläisinä, nyt tarvittaisiin yhteiskehittelytyötä -> toimintakonseptin täydellinen muutos
Tutkimuksen metodologia Kehittävän työntutkimuksen viitekehys (Engeström Y.) Perustuu kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan ( Vygotski L., Lurija A.R., ja Leontjev A.N.)ja ekspansiiviseen (expansive = laajeneva) oppimiseen Analyysiyksikkönä henkilöstön kehittämisen toimintajärjestelmä ja sen laajeneminen Toimintajärjestelmän moniäänisyys Toimintajärjestelmän historia Toimintajärjestelmän ristiriidat Toimintajärjestelmän uudelleen muovautuminen Kaksi toisiinsa vaikuttavaa toimintajärjestelmää Konseptisuunnittelu Yhteiskehittelytyö, co-configuration work (Victor&Boynton, Virkkunen), neuvotteleva solmutyöskentely (Engeström)
Toimintajärjestelmä Engeström
Ekspansiivisen oppimisen kehä
Osaamisen johtamisen vaiheet Osaamisen johtamisen kehittyneisyys (Salojärvi 2009) Organisaation ja sen verkostojen Yhteisöllinen luovuus Organisaation Osaaminen osana strategiaprosessia Ryhmien Yksilön Henkilöstökoulutus ja kehityskeskustelu Osaamismittaukset ja -kartoitukset Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Nykyisten tehtävien hallinta Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen Uuden tiedon luominen
Osaamisen johtamisen vaiheet Osaamisen johtamisen kehittyneisyys (Salojärvi 2009) Organisaation ja sen verkostojen Yhteisöllinen luovuus Strateginen tavoite Organisaation Osaaminen osana strategiaprosessia Ryhmien Yksilön Henkilöstökoulutus ja kehityskeskustelu Osaamismittaukset ja -kartoitukset Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Nykyisten tehtävien hallinta Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen Uuden tiedon luominen
Osaamisen johtamisen vaiheet Osaamisen johtamisen kehittyneisyys (Salojärvi 2009) Organisaation ja sen verkostojen Yhteisöllinen luovuus Strateginen tavoite Organisaation Osaaminen osana strategiaprosessia Ryhmien Yksilön Henkilöstökoulutus ja kehityskeskustelu Osaamismittaukset ja -kartoitukset Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Nykyisten tehtävien hallinta Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen Uuden tiedon luominen
Osaamisen johtaminen ja kehittäminen HAMK Oy:ssä
Toiminnan lähikehityksen vyöhyke
Toiminnan lähikehityksen vyöhyke
Kaksi toisiinsa vaikuttavaa toimintajärjestelmää
Ristiriita Ensimmäinen henkilöstön kehittämisen toimintajärjestelmän osatekijöiden välillä esiintyvä ristiriita esiintyi esimiehen ja työntekijöiden toimintaa ohjaavien sääntöjen sekä organisaatiossa toteutettavan työnjaon välillä. Toimintaa ohjaavissa säännöissä päävastuu henkilöstön kehittämiseen kuuluvasta työstä kuului yksilölle, henkilöstön kehittämisen resursseja hallitsi sekä määritteli tulosyksikön johtaja ja kehityskeskusteluita kävi esimies. Yksilön henkilöstön kehittämiseen kuuluvassa työssä päävastuu kehittämistyöstä kuului yksilölle kun taas johdon ja esimiesten työssä osa vastuusta oli hallinnollisesti siirretty yksikön johtajalle tai esimiehelle. Toimintaa ohjaavissa dokumenteissa työnjako ja vastuut sekoittuvat näin ollen keskenään.
Vuosien 2006 ja 2010 henkilöstöstrategioiden vertailu
Staran kehittäminen
STARA osaamisen johtamisen järjestelmä
Johtamisen käytännön elementtejä Strategia kirjoitettu ohjaamaan toimintaa Johtamisen malli- kurinalaisuuden korostaminen Tavoite- ja tulosneuvottelut Johtoryhmän agenda strategia STARA- järjestelmä (tavoitteet, kehityskeskustelu, toimenkuvat, osaamisen hallinta) Yksikön johtajien tapaamiset esimieskeskustelut Koulutuspäälliköiden ryhmät ja johtamiskoulu Kehittämisen työkirjat Illuusiosta faktoihin Opetukseen tutustuminen BI (Business Intelligence) Strategiakierrokset strategian etenemisen seuranta Kuulemistilaisuudet- toiminnan arviointi Uutta etsimässä Ryhmille annettuja valmistelu- ja toteutusvastuut Yhteiset kehittämispäivät (henkilöstöpäivät, yksiköiden kehittämispäivät, workshopit) Tulevaisuuden näyn rakentaminen