Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi



Samankaltaiset tiedostot
Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo

Muutospaja Työn mielekkyyttä ja sujuvuutta edistämässä

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Hyvinvointia työstä Anna-Leena Kurki. Työterveyslaitos

Asteen verran paremmin

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Fysioterapia Työterveyshuollossa. Marika Pilvilä Opiskelija Terveystieteen laitos Oulun yliopisto

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työhyvinvointi pienten yritysten johtajien käsityksissä. Liittyy Verkkopalvelun hyöty pk-yrityksille ja työterveyshuollolle hankkeen aineistoon

L U PA T E H D Ä F I K S U M M I N. #Työ2.0

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa

Helsingin seurakuntayhtymän työllistämisen tuki -hanke Diakonian päällikkö Kirsi Rantala

February 27, 2012 Johtamisen kehittämisverkosto.

oma arvio työkykynsä ja työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tehdään nimettömänä.

LAPIN KIRJASTOPÄIVÄT Työelämän muutos: Massatyöläisestä läpinäkyväksi yksilöksi

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Ajatuksia innovaatioista ja työelämästä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työyhteisö muutosmurroksessa. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri

nitinää, natinaa vai yhteistä hurmosta?

Varhaiskasvatuksen VII johtajuusfoorumi 2013 Tampereen yliopisto Johtajuus ja työhyvinvointi

Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa

LASTENSUOJELUN PRAKSIS

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Miten voin palvella? Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut

Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta Palautekyselyn tuloksia.

Aktiivi-Instituutin ja Sininen Kolmio Oy:n. Esimiesohjelma Valmentaen kohti jaettua johtajuutta Avoimet koulutukset 2016

Hyvinvointia työstä Anna-Leena Kurki 0. Työterveyslaitos

1(10) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Palvelutehtävissä toimiminen 25 osp. Tavoitteet:

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

MITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta.

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Mistä työturvallisuus työpaikalla syntyy tai vaarantuu? - kuormittumisen hallinta; merkitys päivittäisen työn tekemiseen

Tutkimuksen lähtökohtana toimintaympäristön muutos o o o o o Ammattikorkeakoulut käyvät läpi rakenteellista muutosta -> strategisen ja tavoitteellisem

Kunta-alan strategisen hyvinvoinnin kehittämisohjelma

Valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmän tehtävistä ja toiminnasta - ajankohtaista

Työsuojeluvalvonta. Työsuojelutoiminta ja -vastuut työpaikalla

Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari

Mihin huomio kiinnittyy s, e kasvaa ja vahvistuu

ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa

Työnantajahaastattelujen satoa. Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz

Jarmo Lahti Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina

Strateginen työhyvinvointi Miten mitata työhyvinvointityön tuloksia?

Ammatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan

DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki klo Asemamestari Antti Kosonen

Kansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

Mikä tekee johtajasta selviytyjän? KT Helena Lehkonen

PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

Uudet työtavat Älykkäät ratkaisut Tiina Moberg, TDC Oy

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Työssäoppiminen - talous- etiikka

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

Kysely työturvallisuusasenteista

Tutkimustietoa ja kokemuksia vertaisarviointimallin 1. pilotointivaiheesta VERTAISARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TUKENA - kehittämisen ja hanketyön tukena

Miten työni on muuttunut. Selvärajaisesta ruudusta.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Oman potilastyön kehittäminen

Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014

Tuottavuutta Metsästämässä. Aapo Varis /

TerveysInfo. Työturvallisuuskeskus/julkaisumyynti

Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi 2012

Yhteiset konseptit ja periaatteet julkishallinnon palvelukehittämisen edistäjinä Kuntien avoin data hyötykäyttöön seminaari 27.1.

Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja

JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle

Tutkimuksen projektisointi ja ajankäyttö. Jouni Lauronen

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

SISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti

PÄIHDEONGELMA LÄHEISEN TYÖSSÄJAKSAMISEN NÄKÖKULMASTA

RAAHEN KAUPUNGIN KEHITYSKESKUSTELUOHJE

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Isännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola SJK - juniorit

Työelämän muutos ja tulevaisuuden osaamistarpeet Trendikatsaus

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

siivoojan ääni Tutkimuksen lähtökohtia ja laaja viitekehys 1990-luvun alussa alkanut aikakausi

Aalto Tage Lindberg

Koulutusasiainvaliokunta

ARVIOINTI ON SUHTEUTTAMISTA: TOISIIN KRITEERI: HENKILÖN SUORITUS / OSAAMINEN VERRATTUNA MUIHIN; LUOKITTELU, NORMATIIVISUUS, NORMAALIJAKAUMA OPPIMIS- T

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Kohti dialogista johtamista

-seminaari Helsinki

Tutkimus tutuksi. Työsuojelurahasto. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto

TAVOITTEENA TOIMIVA TYÖYHTEISÖ. Tapaustutkimus työhyvinvoinnista ja sen edistämisen mahdollisuuksista

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä

Muutos työhyvinvoinnin haasteena ja mahdollisuutena Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston Pohjanmaan alueellinen verkostotapaaminen 10.10.2013 Kokkola Hilkka Ylisassi Erikoistutkija, FT Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 2

Työn muuttuminen on muuttunut! TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle saakka): Pitkät vakiintuneen toiminnan vaiheet, lyhyet ohimenevät muutosvaiheet TYÖ NYT (erityisesti 2000-luku): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkään keskeneräiset muutosvaiheet 3 Työläs-hanke/Verve/TTL

Mistä muutoksissa on paikallisesti kyse? MEGATRENDIT, GLOBAALI MUUTOS, TOIMIALAN KEHITYS talouden muutokset uusi tietoteknologia ihmisten tarpeiden muutokset PAIKALLISEN TYÖYHTEISÖN TASO, TOIMINTAKONSEPTIN MUUTOS Keskeneräiset tuotanto- ja palvelukonseptien muutokset organisaatioissa -eri vaiheissa -osa jumissa, osa etenee, osa kiiruhtaa, osa vasta alussa TYÖNTEKIJÄN SILMIN kiire, päällekkäisiä töitä, mahdottomia tehtäviä, uuden oppimista, punaisen langan hukkuminen Työläs-hanke/Verve/TTL 4

Toimintakonseptien kehityssyklit Globaali vallitsevan teknologian ja vallitsevan toimintakonseptin muutos, toimialan kehitys Paikallinen organisaation toimintakonseptin uudistaminen Pienet kehitysaskeleet 5

Työn kohteen ja tarkoituksen muutos toimintakonseptin muutoksen ytimessä Perhepäivähoito lasten kotihoivana vanhempien töissä ollessa Perhepäivähoito lasten varhaiskasvatuksena vanhempien kumppanina Satamaoperointi lastien purkamisena ja lastauksena Satamaoperointi logistiikkaketjun hallintana Kirjasto: Kirjojen lainaus Informaatiopalvelujen tuottaminen 6 Lähde: Työläs-hanke

Työ toimintajärjestelmänä (Engeström 1987) Ketkä ovat toiminnassa mukana, keiden kohteesta on kysymys? Tekijät Millä välineillä työtä tehdään, millä käsitteillä työn kohdetta hahmotetaan? Välineet (työkalut, järjestelmät, mallit, käsitteet) Mitä tuotetaan, kenelle ja miksi? Mihin vaikutetaan? Mikä on toiminnan laajempi merkitys? Kohde Säännöt Yhteisö Työnjako Mitkä ovat kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt? Mitkä muut tahot vaikuttavat kohteeseen? Tulos Mitä työn tuloksena syntyy? Miten työt jaetaan? Mikä on meidän tehtävä ja mikä muiden? Asiakas Kuka on asiakas? Kuka tuotoksesta hyötyy? 7

Muutos näkyy työn arjessa ja työhyvinvoinnissa Jaksamisongelmat kasautuvat työn murrosjaksoihin (Launis ym. 1998, Mäkitalo 2005, Niemelä 2006, Koistinen 2007) Työn sujuvuuden ongelmia = häiriökuormitus (Mäkitalo 2005, Mäkitalo ja Launis 2007) Työn mielekkyyden vaikeutta = kohdehyvinvoinnin muutokset (Mäkitalo 2005) Muutoksen tempoilevuutta = epäsynkronit (Launis ja Pihlaja 2006) 8

Tulkintamallin merkitys ratkaisujen laadulle Tulkintamalli Tapahtuma/ ongelma Tulkinta Toiminta/ ratkaisut 9

Työn häiriöiden tulkintamallit (Mott 1992) Järjestelmätaso Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee TOIMINTA- TAVAN MUUTOS TYÖ EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN: häiriö tiedonkulun katkos erimielisyys pulma YKSILÖN KOKEMUKSET TILANTEESTA : -ärtymys -kiihtyminen -pettymys -väsymys HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ TOIMINNASSA HÄIRIÖN YKSILÖLLISTÄ- MINEN SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys lisääntyy YRITYS MUUTTAA YKSILÖITÄ, HENKILÖ- RISTIRIIDAT Yksilötaso 17.-18.4.2012 Ala-Laurinaho 10

Työhyvinvoinnin ikkunat (Schaupp ym. 2013, Gerlander & Launis 2007) Kokemuksen ikkuna Kuormituksen ikkuna Kehittyvän työn ikkuna Mitä työhyvinvointi on? Työntekijän oma kokemus työn merkityksestä ja omasta työhyvinvoinnista Työtehtävän vaatimusten ja työntekijän edellytysten tasapainoa Onnistumista yhteisessä työtoiminnassa ja tämän seurauksena vahvistuvaa työmotivaatiota Millainen tieto on keskeistä työhyvinvoinnin edistämisessä? Henkilökohtainen tieto ongelmiksi koetuista asioista (esim. kiire, sopimuksista lipsuminen) ja niiden herättämistä tunteista Tutkimustieto työn kuormitustekijöistä ja työn myönteisistä piirteistä, sekä havainnot työntekijöiden yksilöllisistä voimavaroista. Työyhteisökohtainen havaintoaineisto työn muutoksista ja muutoksen aiheuttamista häiriöistä työyhteisön toiminnassa. Miten työhyvinvointia edistetään? Asioiden kokemuksellisen työstämisen avulla, ottamalla huomioon henkilöiden näkemykset työstä (mm. työnohjaus) Ottamalla käyttöön hyviä käytäntöjä, joilla kuormitustekijöitä voidaan poistaa tai niiden haitallista vaikutusta vähentää; yksilön voimavaroja lisäämällä Analysoimalla yhdessä työn muutosta ja häiriöitä sekä kehittämällä työhön toimintatapoja, jotka ratkaisevat toiminnan häiriöitä ja edistävät työn sujuvuutta 11

Mistä työhyvinvointi syntyy? "Ensin työhyvinvointi kuntoon, sitten voi tehdä työtä" Kun työhyvinvointia vähentävät tekijät poistetaan/saadaan hallintaan, niin työ sujuu tehokkaasti ja laadukkaasti - tarkastelussa työn psykososiaaliset kuormitustekijät (esim. kiire), työympäristön altisteet, ergonomia "Työ tuottaa työhyvinvointia" Kun työ sujuu hyvin ja tuloksellisesti, sen seurauksena syntyy työhyvinvointia ja työmotivaatio vahvistuu - tarkastelussa työn sisällöllinen mielekkyys, työn sujuvuus ja mahdollisuus onnistua työssä - KOHDEHYVINVOINTI 12

Toiminnan muutos ja ammatillinen kehitys HENKILÖKOHTAINEN AMMATILLINEN KEHITYS (KOHDEHYVINVOINTI) YHTEISÖLLISEN TYÖTOIMINNAN KEHITYS Työn muutos ja ammatillinen kehitys osuvat yksiin Työn muutos ja ammatillinen kehitys alkavat erkaantua toisistaan Työn muutos ja yksilön ammatillinen kehitys erkaantuvat: uusi mielekkyyden lähde uudesta työstä/muusta toiminnasta Uudesta työn sisällöstä kyetään muodostamaan henkilökohtaisesti tärkeä työn mieli Uusi työn sisältö, uudet asiakkaat, uusi työnjako, tms. ja vanha työn mieli joutuvat ristiriitaan: ammatillinen kriisi (väsymistä, turhautumista) Muuttuneesta työn sisällöstä löytyy uusi mielekkyyden lähde: ammatillinen uudistuminen omassa työssä! Työläs-hanke/TTL/Verve 13

Työhyvinvoinnin edistäminen työtä kehittämällä Uudistaminen ylhäältä alas: yleisratkaisu tehdään keskitetysti ja "maastoutetaan" kentälle - Paikallisia testauspilotteja Tutkiva kehittäminen Yleisen hahmottaminen paikallisesta: Toiminnan kehityksen tutkiminen, innovointi ja kokeilu, toimintakonseptin periaatteen ja käytännön toteutuksen kehittäminen Uudistaminen alhaalta ylös: Innovaatiot syntyvät kentällä omaehtoisesti ja johto kannustaa "kaikkien kukkien kukkimista" - Parhaiden ratkaisujen ja käytäntöjen poiminta strategioiden pohjaksi Heli Ahonen 2005 14

Porinapaja Millaisia omia kokemuksia muutoksesta ja ratkaisuista Millaisia keskeisiä muutoksia on ollut tai meneillään omassa työssänne? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia muutoksissa näette? Miten niihin on vastattu, millaisia ratkaisuja löydetty? 15