I OSAVUOSIKATSAUS tammi-huhtikuu 2016

I OSAVUOSIKATSAUS tammi-huhtikuu 2016 Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen lautakunta 25.5.2016

Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Sisällysluettelo Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen sivu Kasvun ja oppimisen palvelualue 1 Varhaiskasvatuspalvelut 8 Perusopetus- ja nuorisopalvelut 14 Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 22 Kasvun ja oppimisen tuen palvelut 26 Talouden toteuma tammi-huhtikuu 2016 ja talousennuste 29 Mittarit 31 Investointiosan seuranta 30.4.2016 ja ennuste v. 2016 33 Projektien edistymisen seuranta 34

Kasvun ja oppimisen palvelualue Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkankaan katsaus ajalta 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Koulutuspoliittisen ohjelman laatiminen on käynnistynyt ja työhön on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita koko kasvun ja oppimisen palvelualueelta. Jatkossa mukaan työhön osallistuu kuntapäättäjiä ja yhteistyökumppaneita. Verkostotyö etenee tehtyjen päätöksen toimeenpanona, joista merkittävin on Kalevan koulun Linnanpellon kiinteistöstä luopuminen ja lk 7-9 oppilaiden ja opetuksen siirtyminen Hatsalan klassilliseen kouluun ja Minna Canthin kouluun 1.8.2016 lukien. Hiltulanlahden koulun hankesuunnittelu on käynnissä ja länsirannan alueen osalta laaditaan tarve- ja verkostoselvitystä. Kuopion kaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan maksuja tarkistettiin 1.8.2016 lukien. Nykyisiin hintoihin tuli 30 euron korotus, mutta maksua alennetaan 50 %:lla, jos perheessä on kolme tai enemmän iltapäivätoiminnassa tai päivähoidossa olevaa lasta. Maksu voidaan hakemuksesta jättää perimättä, jos perheen tulot alittavat maksuttoman päivähoidon tulorajan. Kehitysvammalain piiriin kuuluvien oppilaiden osalta maksua ei peritä. Hyväksyttiin Kuopion kaupungin perusopetuksen kuvataiteen, liikunnan, urheilun, musiikin, tanssin ja matemaattis-luonnontieteellisen painotusopetuksen tuntijaot lk 7-9 sekä perusopetuksen kaksikielisen opetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen. Kuopion kaupungin lukioon valmistava LUVA-koulutuksen tarjoaminen maahanmuuttajanuorille ja vieraskielisille nuorille käynnistetään1.8.2016 lukien. Koulutus käynnistetään ja toteutetaan, mikäli koulutuksen aloittajia on vähintään 10. Erillisenä yhteistoiminnallisena kaupunginhallituksen hankkeena on kuvattu lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluprosessi. Prosessin valmistelu jatkuu yhdessä Sote-uudistuksen rinnalla. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Huhtikuun ennusteen mukaan toimintatuotot ylittyvät 0,7 M ja toimintakulut 2,3 M. Toimintakatteen ylitysennuste on n, 1,5 M (100,8 %). Hankkeiden vaikutusta tulojen ja menojen ylityksessä on 0,5 M, joista lautakunta on esittänyt talousarviomuutoksen 20.4. kokouksessa. Loppuosa toimintakulujen ylitysennusteesta on varhaiskasvatuspalveluiden ylitystä, joka johtuu lapsimäärän kasvusta. Vuoden 2016 talousarviossa kunnallisen päivähoidon lapsimäärän kasvuksi huomioitiin 60 lasta puolelle vuodelle. Alkuvuoden toteutuman perusteella lapsimäärä on kasvanut n. 150 lasta/kk, jonka perusteella on palkattu lisähenkilökuntaa sekä perustettu kolme uutta ryhmää. Lapsimäärän kasvuksi ennustetaan 150 lasta/kk koko vuodelle ja sen perusteella ylitysennuste on 1,1 M. Toinen varhaiskasvatuspalveluiden haaste on lakimuutosten vaikutus, jonka osalta talousarviossa huomioitiin 1 M sopeutus. Viimeisin ennuste on, että lakimuutoksista subjektiivisen päivähoidon rajaus toisi enimmillään n. 0,2 M säästön ja ryhmäkoon muutos saman verran, eli sopeutuksesta jäisi toteutumatta 0,6 M. Muiden avainprossien ennuste on talousarvion mukainen, lukuun ottamatta hanketoimintaa. 1

Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Maksujen korotusten vaikutus selviää vasta loppuvuodesta, kun päivähoidon uudet maksut on hyväksytty. Varhaiskasvatuspalveluiden lakimuutosten tuoma säästö ei ennusteen mukaan tule toteutumaan budjetoidusti (1 M ), tämän hetken ennuste on, että säästö tulisi olemaan 0,4 M, mutta toteutuma nähdään vasta loppuvuodesta. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Varhaiskasvatuksen osalta lastentarhanopettajien rekrytointi on ollut haasteellista. Koulutettujen hakijoiden osalta on ollut niukkuutta, mutta avoimet tehtävät on toistaiseksi saatu täytettyä. Palvelualueella on rekrytoinneissa hyödynnetty sisäistä liikkuvuutta ja olemassa olevan henkilöstön osaamista on hyödynnetty tehtävien täytössä. Poistunutta osaamista on vahvistettu myös ulkoisella rekrytoinneilla. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Palvelu- ja hankintaohjelman linjausten mukaisesti asiakkaita tuetaan yksityisten päivähoitopalvelujen käyttäjinä palvelusetelillä. Varhaiskasvatuspalveluissa yksityisten toimijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna yhdellä toimijalla, yksityisessä päivähoidossa on alkuvuoden aikana ollut 15,8 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Esiopetusta ostetaan kolmelta yksityiseltä palveluntuottajalta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Perusopetuksen palveluverkostoa koskevat valitukset on Itä-Suomen hallinto-oikeus hylännyt 22.4.2016 tekemillään päätöksillä. Palveluverkoston muutoksen toteuttamista jatketaan ja Kalevalan koulun Linnanpellon yksikön lakkauttaminen etenee suunnitellusti. Säännösten ja määräysten noudattamisessa ei ole havaittu oikeusseuraamuksia aiheuttaneita ongelmia. Tiedotusta, ohjeistusta ja koulutusta on annettu myös kohdennetusti. Valmistelussa on korostettu yhteistyön ja vuorovaikutusten merkitystä. Virheellisesti maksettujen palkkojen takaisinperintään on kiinnitetty huomiota ja esimiehiä on ohjeistettu kuukausipalkkojen seurannan tehostamisessa. 2

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yritystonttien tarjonta Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet Seuranta 30.4. Ohjelma Vakiinnutetaan Yrityskylätoiminta Kuopioon. Pidetään palvelutaso valtakunnallisesti kilpailukykyisenä. Osallistutaan kuntakokeiluun. Tehdään yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa ja valmistaudutaan tulevaan kuntaliitokseen Juankosken kanssa. Yrityskylän toimintaa laajennetaan koskemaan 6. luokkien lisäksi myös yläkoululaisia. Osallistutaan kuntakokeiluun. Juankosken edustajien kanssa on pidetty säännöllisesti palavereita kuntaliitokseen liittyvien asioiden valmistelun takia. Kasvuohjelma; Palvelu- ja hankintaohjelma 2. ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Valtuustoon nähden sitova tavoite Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Toimenpiteet Seuranta 30.4. Ohjelma Kuntaliitossopimusten mukaan turvataan kasvun ja oppimisen palvelujen kohtuullinen saavutettavuus (mm. päivähoito ja perusopetus). Laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Palvelut järjestetään kuntaliitossopimuksen mukaisesti. Osallistuttu hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Hyvinvointiohjelma 3

Palvelujen asiakaslähtöisyys Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvioidaan. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Osallistutaan lasten ja nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistutaan kuntakokeiluun. Lisätään sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Päivähoidon palvelusetelin arvo pidetään toiminnan mahdollistavalla tasolla. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa parannetaan yhteistyössä seurakuntayhtymän lapsiperhetyön kanssa. Valmistaudutaan palvelualoitteen kokeiluun. Osallistuttu lasten ja nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja kuntakokeiluun. Kuntakokeilussa testataan nuorten sähköistä hyvinvointikorttia. Päivähoidon palvelusetelillä tuetun päivähoidon kattohintoja tarkistettiin 1.8.2016 lukien. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden muutokset ja johtaminen on suunniteltu, muutokset toteutetaan elokuun alusta. Hyvinvointiohjelma Hyvinvointiohjelma; Tuottavuusohjelma Palvelu- ja hankintaohjelma 4

3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite 6. Tasapainoinen talous 8. Määrätietoinen johtaminen Tilikauden tulos Tuottavuuden kehittyminen Henkilöstötyön tuottavuus Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Toimenpiteet Seuranta 30.4. Ohjelma Palveluverkostoa tarkastellaan kouluverkkoselvitysten ja linjausten mukaisesti, tavoitteeena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö- ja tilaresurssien käyttöä. Talouden seurantaa tehostetaan entisestään, jolloin mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Osallistutaan 20 suurimman kaupungin opetuksen tuottavuusvertailuun. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. 1.8.2016 lukien luovutaan Kalevalan koulun Linnanpellon yksikön kiinteistöstä ja luokkien 7-9 oppilaat ja opetus siirretään Hatsalan klassilliseen kouluun ja Minna Canthin kouluun. Talousennusteita pyritään tarkentamaan yhteistyössä taloustiimin, asiakkuusjohtajien ja palvelupäälliköiden kesken käytävissä talouspalavereissa. Osallistutaan valtakunnalliseen tuottavuusvertailuun, tällä hetkellä ilmoitetaan vuoden 2015 toteutuneita kustannustietoja. Päivähoidon lakimuutokset: subjektiivisen oikeuden rajaaminen ja lapsiryhmän koon kasvattaminen otetaan käyttöön, myös päivähoidon ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan 1.8.2016 lukien. Asiakkuusjohtajat ovat laatineet suunnitelmia työntekijöiden sisäisen liikkuvuuden ja osaamisen laaja-alaiseksi hyödyntämiseksi. Työnteki- Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma 5

Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. jöitä on kannustettu hakeutumaan avoimiksi tuleviin tehtäviin. Palvelualueelle rekrytoidaan uutta henkilöstöä poistuvan osaamisen korvaamiseksi. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessaan. Kehityskeskustelut toteutetaan suunnitellusti. Henkilöstöohjelma Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapoiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. Sairauspoissaolojen määrä verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan (tammi huhtikuu 2015) on kasvanut 0,8 htv ja tapaturmat 0,4 htv. Kuntoutusten määrä on vähentynyt 0,3 htv edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Palvelualueiden työhyvinvointiohjelmia laaditaan. Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Sähköinen kehityskeskustelulomake on käytössä. Henkilöstöohjelma 6

Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Suunnitellaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden suunnittelu on toteutettu ylialueellisena yhteistyönä. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. soteuudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Työryhmän loppuraportti viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden suunnittelu on toteutettu ylialueellisena yhteistyönä. Työryhmän loppuraportti viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. 7

Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatusjohtaja Pekka Lindellin katsaus ajalta 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Lasten määrä kunnallisessa päiväkotihoidossa on koko vuoden ollut n. 150 lasta suurempi kuin edellisvuonna, myös yksityisessä päiväkotihoidossa lapsia on n. 90 enemmän kuin vuonna 2015. Lasten määrän kasvuun on jouduttu vastaamaan kasvatus- ja hoitohenkilöstöä lisäämällä, sekä vuokraamalla uusia päivähoitotiloja. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Varhaiskasvatuspalveluiden talousarvioon varatut rahat eivät riitä kasvaneen kysynnän mukaiseen palveluun; henkilöstömenojen kasvu noudattaa lapsimäärän kasvukehitystä. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Avustajien määrää ei ole kyetty vähentämään suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Yliopistossa tutkinnon suorittaneita lastentarhanopettajia ei ole ollut saatavilla tarvetta vastaavasti. 8

Varhaiskasvatuspalvelut 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Palvelujen asiakaslähtöisyys Joustavat varhaiskasvatuspalvelut tukevat kaupungin kasvua ja talousalueen työvoimatarpeita. Kysynnän nopeaan vaihteluun reagoidaan joustavin ja luovin palveluratkaisuin. Palvelupäälliköt Kysyntä on kasvanut voimakkaasti, mutta kaikille perheille on löytynyt palvelutarpeita vastaava palvelu lain asettamassa määräajassa. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Yhteistyöhakuinen ja avoimesti viestivä Kuopio Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa. Alueellista palveluohjausta kehitetään tuomalla avoimet varhaiskasvatuspalvelut kiinteämmin osaksi alueen varhaiskasvatuspalveluja. Sähköisen palveluohjauksen sisältöä kehitetään, sähköisen vuorovaikutteisen tiedottamisen mahdollisuus laajennetaan kaikkiin päiväkoteihin. Palvelupäällikkö Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden muutokset ja johtaminen on suunniteltu, muutokset toteutetaan elokuun alusta. 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Turvataan varhaiskasvatuspalveluiden kohtuullinen saavutettavuus myös haja-asutusalueilla. Päivähoito säilytetään lähipalveluna, avoimia varhaiskasvatuspalveluja tuodaan monipalvelukeskuksiin. Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Lähipalveluperiaate ei toteudu Saaristokaupungissa, monipalvelukeskuksia Saatavuus on kyetty turvaamaan. 9

5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelujen asiakaslähtöisyys Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttä- palvelukyvystä huolehditaan palvelu- Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen mään ns. matalan kynnyksen palveluja. lupausten mukaisesti. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään. Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitys osana hyvinvointisuunnitelmaa. Osallistutaan lasten, nuorten ja lapsiperhepalveluiden yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Muksunetti Julkaisu otetaan käyttöön kaikissa päiväkodeissa päiväkodin ja vanhempien vuorovaikutus-, tiedotus- ja keskustelukanavana. Varhaiskasvatuspalvelu toteutuu lähipalveluna ja lapsen tarvitsema yleinen, te- vuotuisella asiakaskyselyllä. Tavoitteen toteutuminen mitataan hostettu ja erityinen tuki toteutuu sopimusten ja ohjaavien asiakirjojen mukaisesti. Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Palvelupäälliköt, päiväkodinjohtajat Seuranta 30.4. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden palvelukykyä on vahvistettu varahenkilöllä. (ei etene / ei alkanut) Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta ei ole vielä alkanut. Yhteistyö lapsiperhepalveluissa on edennyt yhteistyösopimusten mukaisesti. Muksunetti Julkaisu on otettu käyttöön. Asiakaskyselyssä luottamus päivähoitoon sai keskiarvon 4,73. 10

Yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa tarjotaan monipuolisia päivähoitopalveluja esim. kieli ja kasvatusfilosofiapainotuksin. Päivähoidon palvelusetelin arvo pidetään toiminnan mahdollistavalla tasolla. Varhaiskasvatusjohtaja Helmikuun alussa käynnistyi uusi yksityinen päiväkoti Saaristokaupungissa. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Henkilöstötyön tuottavuus Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Tuottavuuden kehittyminen Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Laskennallinen henkilöstötyön tuottavuus paranee 75 htv:tta vastaavasti. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Kaikilla työyksiköillä on työhyvinvointiohjelmat. Aktiivisen aikaisen tuen mallin käytön varmistaminen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkoston yhteistarkastelu. Henkilöstön tehokkaan käytön seuraaminen täyttöasteen avulla. Avustajaresurssin käytön tehostaminen. -Talouden seurantaa tehostetaan entisestään, jolloin mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida mahdollisimman pian. -Osallistutaan 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailuun. Erityispäivähoidon resurssien uudelleenjärjestelyä jatketaan suunnitelman mukaisesti. Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt, päiväkodinjohtajat Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Työhyvinvointosuunnitelmat on tehty kaikkiin yksiköihin. Varhaiskasvatuspalvelut on osallistunut palvelualueen verkostotyöhön. Päiväkotien täyttöasteiden keskiarvo helmikuussa oli kaupunkimaisella alueella 97 %, maaseutumaisella alueella 90 %. Seurantatietoa on jatkojalostettu havainnollisuuden parantamiseksi. Erityispäivähoidon uudelleenjärjestelyjen arviointi on tehty. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään toimintaa järjestettäessä. 11

8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Johtaminen Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinnollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. -Suunnitellaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. -Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt -Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. -Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. -Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. -Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessaan. -Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapoiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. -Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Henkilöstön kelpoisuusvaatimusten vuoksi sisäiset täytöt eivät riitä henkilöstön poistuman täyttämiseen. Toimitaan kaupunkitasoisen ohjauksen mukaisesti. Esimiesten kehityskeskustelut on käyty sähköisellä järjestelmällä. Toimintayksiköitä on yhdistetty suuremmiksi johdettaviksi kokonaisuuksiksi. 12

Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. soteuudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. sote-uudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Varhaiskasvatuspalveluiden johtoryhmän täydennyskoulutus. Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt Koulutusta on järjestetty suunnitelman mukaisesti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden suunnittelu on toteutettu ylialueellisena yhteistyönä. 13

Perusopetus- ja nuorisopalvelut Opetusjohtaja Leena Auvisen katsaus ajalta 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Opetussuunnitelmatyö on edennyt suunnitellusti; kasvun ja oppimisen lautakunta on hyväksynyt lk 7-9 painotusopetuksen tuntijaot sekä iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman ja iltapäivätoiminnan maksujen tarkistuksen. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tulot ja menot ovat ennusteen mukaan ylittymässä 200.000 eurolla (hankkeet); talousarvionmuutos on hyväksytty. Nuorisopalveluiden ennuste ylittyy150.000 eurolla samoin hankkeista johtuvista syistä; talousarviomuutos on hyväksytty myös nuorisopalveluiden osalta. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Verkostotyö etenee tehtyjen päätösten toimeenpanona, joista merkittävin on Kalevalan koulun Linnanpellon kiinteistöstä luopuminen ja lk 7-9 oppilaiden ja opetuksen siirtyminen Hatsalan klassilliseen kouluun ja Minna Canthin kouluun. Nuorisopalveluiden tilatarkastelu etenee. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Henkilöstön saatavuus on hyvä; pedagogisten TVT-taitojen osaamisen taso vaihteleva. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen - 14

Perusopetus- ja nuorisopalvelut 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Yrityskylätoiminnan vakiinnuttaminen Kuopioon ja laajentaminen koskemaan myös yläkouluikäisiä. Perusopetuspäällikkö, rehtorit Yrityskylätoimintaa on pilotoitu kahden yläkoulun kanssa ja toiminta lähtee käyntiin syyslukukauden aikana. Yritystonttien tarjonta Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Pidetään palvelutaso valtakunnallisesti kilpailukykyisenä. Osallistutaan kuntakokeiluun. Opetusjohtaja (etenee hitaasti tai osittain) Seurataan kuntakokeilun etenemistä. 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopiokuvaa. Nuorisopalvelujen toimintaa kehitetään yhdessä koulujen ja nuorten kanssa. Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, nuorisopäällikkö Etenee esim. Puijonsarvessa sekä uusien koulujen suunnittelussa (Jynkkä, Karttula, Hiltulanlahti). Pedagogiikkaa ja oppimis- ja teknologiaympäristöä kehitetään monipuoliseksi ja erilaiset oppijat huomioon ottavaksi. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Perusopetuspäällikkö, lukio-opetuspäällikkö, projektikoordinaattori Opetussuunnitelmatyö on edennyt suunnitellusti ja pedagogiikan ja oppimis- ja teknologiaympäristön kehittäminen osana sitä. Perusopetuksen laadun arviointi on jatkuvaa ja se on osa koulujen vuosittaista kehittämistyötä. Perusopetuspäällikkö, lukio-opetuspäällikkö, rehtorit Perusopetuksen kouluissa on suoritettu vuosittainen CAF arviointi maaliskuussa. 15

2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kuntaliitossopimusten mukaan turvataan kasvun ja oppimisen palvelujen kohtuullinen saavutettavuus (mm. päivähoito, perusopetus, nuorisopalvelut). Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, nuorisopäällikkö Palvelutaso on turvattu kuntaliitossopimusten mukaisesti. 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma). Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Nuorisopalveluiden nuoriso-ohjelma Nuorisopäällikkö päivitetään yhdessä nuorten kanssa, erityistä huomiota kiinnitetään ennalta ehkäisevään nuorisotyöhön. Nuorisopalveluita viedään lähelle kouluja. Uudet oppilashuoltolain mukaiset opetussuunnitelmat ovat käytössä. Koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laatiminen ja käyttöön ottaminen etenevät. Yhteisöllisen oppilashuollon keinoin tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä. Laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Osallistutaan lasten ja nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistutaan kuntakokeiluun. Perusopetuspäällikkö, aluerehtorit, rehtorit Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, nuorisopäällikkö Opetusjohtaja Nuoriso-ohjelman päivitys on vielä kesken. Nuorisopalveluiden järjestäminen on huomioitu Jynkän ja Karttulan koulujen suunnittelussa. Oppilashuoltosuunnitelmat ja yhteisöllinen oppilashuolto ovat osa uuden opetussuunnitelman mukaista toimintakulttuuria ja ops-työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmisteilla. (etenee hitaasti tai osittain) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tekeillä. Ollaan eri työryhmissä ja toimikunnissa, joiden tavoite on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. 16

Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Palvelujen asiakaslähtöisyys Asukkaiden osallisuutta ja paikallista vaikuttamista kehitetään (mm. paikallisdemokratia). Arviointikyselyjen palaute otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Oppijat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön. Verkostotyön läpinäkyvyyttä lisätään verkkosivujen kautta. Nuoriso-ohjelman päivityksessä nuoret osallistetaan. Perusopetuspäällikkö, rehtorit, nuorisopäällikkö Oppijat, huoltajat ja nuoret on osallistettu opetussuunnitelmatyöhön. CAF arviointi on suoritettu ja johtopäätökset käsitellään rehtorien ja koulun toimijoiden kanssa. Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvioidaan. Lisätään sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Pedagogiikkaa digitalisoidaan osana oppimisympäristöjen kehittämistä. Perusopetuspäällikkö, lukio-opetuspäällikkö Etenee suunnitellusti uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen pilotointivalmius. Palvelualoitekokeilua toteutetaan edellyttäen, että valtuusto tekee sen käyttöönotosta päätöksen. Osallistutaan innovatiivisten hankintojen valmennusohjelmaan. Opetusjohtaja (etenee hitaasti tai osittain) Innovatiivisten hankintojen valmennusohjelmaan on osallistuttu; perusopetukseen ja nuorisopalveluihin ei ole tullut palvelualoitteita. 17

3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Henkilöstötyön tuottavuus Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Tilikauden tulos Tuottavuuden kehittyminen Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Laskennallinen henkilöstötyön tuottavuus paranee 75 htv:tta vastaavasti. Työterveys- ja työhyvinvointisuunnitelmissa otetaan huomioon ennaltaehkäisevä toiminta ja työhyvinvointiparien tehtävänkuva tarkistetaan. Palveluverkoston yhteistarkastelu eri toimijoiden kanssa. Palveluverkostoa tarkastellaan kouluverkkoselvitysten ja linjausten mukaisesti, tavoitteeena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö- ja tilaresurssin käyttöä. Talouden hallintaa kehitetään kehittämällä budjettijärjestelmää ja päivittämällä henkilöstön osaamista. Syksyllä 2015 laaditun henkilöstöja koulutussuunnitelman toteuttaminen. Henkilöstömitoitusta tarkastellaan koko palveluverkon tasolla. Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, nuorisopäällikkö Opetusjohtaja Opetusjohtaja Talouspäällikkö, perusopetuspäällikkö, lukioopetuspäällikkö Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, aluerehtorit Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty huomiota. Työhyvinvointiparien koulutus on käynnistynyt. Palveluverkostoa tarkastellaan yhdessä varhaiskasvatuksen, kasvun ja oppimisen tuen prosessien kanssa. Lisäksi huomioon otetaan osittain hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen toimijat sekä vanhempain- tai kyläyhdistykset. Verkostoratkaisujen toimeenpano etenee ja suunnittelussa otetaan huomioon kokonaisvaltainen henkilöstön tarkastelu. Budjettijärjestelmää ja -tietoisuutta kehitetään yhdessä rehtorien kanssa, lv 2016-2017 suunnittelu on käynnistynyt. Osaamista on kehitetty tarjoamalla jatkuvaa opastusta ja koulutusta. Opetushenkilöstön ja ohjaajien kokonaistarkastelu on tehty ja otettu huomioon rekrytoinnin 1. vaiheessa. Täydennyskoulutuksessa painopiste opetussuunnitelmatyössä ja tvt-taitojen kehittämisessä. 18

Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouden seurantaa tehostetaan entisestään, jolloin mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Osallistutaan 20 suurimman kaupungin opetuksen tuottavuusvertailuun. Palveluverkkoa tarkastellaan tilojen, toiminnan ja pedagogiikan näkökulmasta. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. Opetusjohtaja, talouspäällikkö Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, nuorisopäällikkö Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, talouspäällikkö Osallistutaan tuottavuusvertailuun ja talouden seurantaa kehitetään olemassa olevilla työvälineillä. Verkostopäätösten toimeenpano etenee suunnitelmien mukaisesti (Kalevala, Kettula, Lumit, Hiltulanlahden tarveselvitys ja hankesuunnitelma, nuorisopalvelujen ja koulujen yhteiset tilat). Iltapäivätoiminnan maksuja tarkistettiin 1.8.2016 lukien. 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinnollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankitaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, nuorisopäällikkö Rekrytointisuunnitelma on päivitetty ja sisäisen liikkuvuuden prosessia on kehitetty. 19

Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessaan. Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskuteluilmapiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, nuorisopäällikkö, rehtorit Kehityskeskusteluja toteutetaan suunnitellusti. Sairauspoissaolojen määrää seurataan kuukausittain. Palvelualueiden työhyvinvointiohjelmia laaditaan. Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, nuorisopäällikkö, rehtorit (etenee hitaasti tai osittain) Ops-työn vuoksi on edennyt vain osan esimiehistä kanssa. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Suunnitellaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Opetusjohtaja Osallistuttu lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden suunnitteluun. Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Rekrytointisuunnitelma on päivitetty. 20

Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. soteuudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Verkostotyössä toimintaa ja tiloja arvioidaan vuoteen 2020 saakka. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa sekä johtamisen ja hallinnon rakenteita arvioidaan kokonaisjohtamisen näkökulmasta. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. soteuudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Opetusjohtaja, perusopetuspäällikkö, aluerehtorit, nuorisopäällikkö Opetusjohtaja (etenee hitaasti tai osittain) Verkostotyö jatkuu tavoitteena tarkastella verkostoa vuoteen 2025 saakka. Osallistutaan alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin. Osallistuttu lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden suunnitteluun. 21

Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Opetusjohtaja Leena Auvisen katsaus ajalta 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Lukiopalveluissa toiminta on edennyt suunnitellusti. Maahanmuuttajanuorten lukioon valmistavan koulutuksen käynnistäminen 1.8.2016 on hyväksytty Kasvun ja oppimisen lautakunnassa. OKM:n kärkihankesalkkua seurataan aktiivisesti ja kaksi lukiota on hakenut ja päässyt mukaan OKM:n järjestämään lukioiden tuntijakokokeiluun. Lukiot ovat hakeneet mukaan myös lukiokoulutuksen kehittämisverkkoon. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Hankkeet aiheuttavat talousarviossa tulojen ja menojen ylittymisen 158.000 eurolla; vastaava talousarviomuutos on tehty. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Kurssitarjonnan tiivistäminen ja henkilöstöresurssin yhteiskäytön lisääminen ovat edenneet suunnitellusti lv 2016-2017 toiminnan suunnittelussa. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Henkilöstön saatavuus on hyvä; pedagogisen tvt-osaamisen taidoissa vaihtelua. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen - 22

Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Tehdään yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa ja valmistaudutaan tulevaan kuntaliitokseen Juankosken kanssa. Kuopio on mukana aktiivisesti lukiofoorumissa sekä suurten kaupunkien lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyöryhmissä. Kuntaliitosta Juankosken valmistellaan yhdessä Juankosken ja Nilsiän lukioiden kanssa mm. kehittämällä ja hankkimalla samanaikaisopetuksen mahdollistavia ict-ratkaisuja. Lukio-opetuspäällikkö, rehtorit Osallistuttu alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kuntaliitossopimusten mukaan turvataan kasvun ja oppimisen palvelujen kohtuullinen saavutettavuus (mm. päivähoito ja perusopetus sekä nuorisopalvelut). Lukio-opetuspäällikkö, rehtorit (etenee hitaasti tai osittain) Juankosken kuntaliitokseen valmistaudutaan kehittämällä valmiuksia lukioyhteistyöhön Nilsiän ja Juankosken kesken. 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettise- Osallistutaan lasten ja nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistutaan kuntakokeiluun. Osallistetaan opiskelijat ja huoltajat opetussuunnitelmatyöhön. Vuosittaisen opiskelijoiden toimintakyselyn avulla kerätään tietoja palveluista Lukio-opetuspäällikkö, rehtorit, projektikoordinaattori Lukiokoulutus on mukana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa ja seuraa kuntakokeilun etenemistä. Opiskelijat on osallistettu ops-työhön. 23

Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa na tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvioidaan. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen pilotointivalmius. ja kehitetään niitä tulosten pohjalta. Lisätään sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä lisätään pedagogiikan kehittämisen näkökulmasta mm. Pedagogiikka pilvessä - hankkeen avulla. Palvelualoitekokeilua toteutetaan edellyttäen, että valtuusto tekee sen käyttöönotosta päätöksen. Lukio-opetuspäällikkö, rehtorit Lukio-opetuspäällikkö, rehtorit Pedagogiikka pilvessä -hanke etenee suunnitellusti. Sähköisen yotutkinnon suorittamista on pilotoitu kaikissa lukioissa. Lukiokoulutuksen opinto-ohjausta koskeva palvelualoite on otettu vastaan ja siihen on annettu vastine. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. Lukioverkoston tiivistymisen mahdollistavat tuottavuustoimet otetaan käyttöön kurssitarjottimien ja henkilöstön yhteiskäytön osalta. Opetusjohtaja, lukio-opetuspäällikkö, rehtorit Kuopion Taidelukio Lumitin toiminta Minna Canthin koulun tiloissa on päättynyt helmikuussa. Kurssitarjottimen tiivistäminen ja henkilöstön yhteiskäytön kehittäminen on otettu huomioon tulevan lukuvuoden suunnittelussa. 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. --Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai Rekrytointi on edennyt suunnitellusti sisäistä liikkuvuutta tukien. 24

Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. -Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. -Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessaan. -Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. -Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Opetusjohtaja, lukio-opetuspäällikkö Kehityskeskustelu toteutetaan suunnitellusti. Sairauspoissaoloja seurataan kuukausittain. Palvelualueiden työhyvinvointiohjelmia laaditaan. Johtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). -Suunnitellaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. -Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. sote-uudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Opetusjohtaja, lukio-opetuspäällikkö Opetusjohtaja Sähköinen kehityskeskustelulomake on käytössä. Ollaan mukana lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuden tarkastelussa. Tehtävien täyttämisessä ja rekrytoinnissa on edetty harkitusti ja kokonaiskuvaa tarkastellen. Osallistuttu alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin. 25

Kasvun ja oppimisen tuen palvelut Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemen katsaus ajalta 1.1. - 30.4.2016 Toiminta Kasvun ja oppimisen tuen palveluiden osalta on oltu mukana lasten, nuorten ja perheiden palveluiden selvityksessä ja esityksenä on tässä vaiheessa ollut, että perheneuvolapalvelut siirrettäisiin 1.1.2017 alkaen joko perusturvan tai terveydenhuollon palvelualueelle. Asiaa tarkastellaan kevään aikana ja mikäli asia etenee, niin syksyllä tehdään tarkemmat suunnitelmat. Oppilas- ja opiskelijahuollon osalta toiminta on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kuraattori- ja psykologiresurssit ovat olleet suunnitellulla tasolla eli palveluita on voitu tarjota paremmin, kuin edellisinä vuosina. Työntekijämäärä/asiakas on niukahko ja kevään aikana on, varsinkin toisen asteen psykologipalveluiden osalta, ollut vaikeuksia pysyä seitsemän päivän määräajoissa. Perheneuvolan puolella asiakasmäärät ovat olleet kasvussa verrattuna edelliseen vuoteen ja palvelu on ruuhkautunutta. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Maksusitoumuspyyntöjä on tullut huomattavasti paljon enemmän kuin edellisenä vuonna. Tällä hetkellä toiminta on kuitenkin ennusteen perusteella suunnitellulla tasolla eikä aihetta lisätalousarvioon ole. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Palvelujen kehittämishankkeen mukaisella esityksellä olisi mahdollista päästä kaupunkitasoisesti tuottavampaan toimintamalliin. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Psykologien haastava rekrytointitilanne on ollut tämän kevään osalta parempi, kuin edellisenä vuonna ja auki olleet tehtävät on saatu täytettyä Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Alkuvuoden osalta ei ole ollut tarvetta turvautua ostopalveluihin, koska oma henkilöstö on ollut suunnitellulla tasolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Etenee suunnitellusti. 26

Kasvun ja oppimisen tuen palvelut 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Osallistutaan verkostokokouksiin yhteistyökumppaneiden kanssa sekä valmistaudutaan tulevaan kuntaliitokseen Juankosken kanssa. Asiakkuusjohtaja, palveluesimiehet, työntekijät Kuntaliitokseen liittyen on järjestetty palaveri. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Laaditaan poikkihallinnollinen hyvinvointiohjelma. Laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Osallistutaan lasten ja nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistutaan kuntakokeiluun. Osallistutaan sosiaalihuoltolain mukaiseen yhteistyöhön. Asiakkuusjohtaja, palveluesimiehet, työntekijät Asiakkuusjohtaja, palveluesimiehet, työntekijät Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on laadittu oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmän toimeksiantona. Palvelujen kehittämisen hanke ja kuntakokeilu etenevät suunnitellusti. Palvelujen asiakaslähtöisyys Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioi- Tutustutaan digitalisaation mahdollisuuksiin, käydään palvelut läpi palvelumuotoilun näkökulmasta ja suunnitellaan mahdollisten sähköisten palvelui- Asiakkuusjohtaja, palveluesimiehet (etenee hitaasti tai osittain) Infoja on pidetty. Opiskelijahuollon puolella on työryhmä tehnyt suunnitelmaa sähköisiksi palveluiksi. 27