Frilundintie 7 65170 VAASA 20.10.2010 HANGASNEVA, Seinäjoki TURVETUOTANTOALUE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (044) 7819 310 (08) 376 970 90401 OULU
Frilundintie 7 65170 VAASA 20.10.2010 Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 HANKE... 2 2.1 Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen... 2 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA YMPÄRISTÖLUPAKÄSITTELY... 3 3.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 3 3.2 Turvetuotantohankkeen ympäristölupamenettely... 7 3.3 Turvetuotantohanketta ohjaava lainsäädäntö... 9 3.4 Arviointia varten laaditut selvitykset... 15 4 AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET JA MÄÄRÄYKSET... 15 5 HANKKEEN KUVAUS... 16 5.1 Toiminta-alue ja sen lähialueet... 16 5.2 Hallussa olevat alueet... 18 5.3 Hankkeen tarkoitus... 19 5.4 Liittyminen muihin hankkeisiin... 20 5.5 EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) mukainen Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015)... 24 6 HANKKEEN TOTEUTTAMNEN... 31 6.1 Tuotantoalueen vesiensuojelumenetelmät... 31 6.2 Hangasnevan tuotantoalueen toteuttamisvaihtoehdot... 38 6.3 Tuotantoalueen kuntoonpano... 49 6.4 Tuotannossa käytettävät menetelmät ja tuotantomäärät... 51 6.5 Kuivatusvesien puhdistusmenetelmät ja vesien johtaminen... 52 6.6 Toiminnan tarkkailu ja valvonta... 54 6.7 Tuotantoalueen liikennejärjestelyt... 54 6.8 Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet... 56 6.9 Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet... 57 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOHTEET... 58 7.1 Tuotantoalue ja sen välitön lähiympäristö... 58 7.2 Purkuvesistöt... 60 7.3 Asutus... 61 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN HALLINTA... 62 8.1 Vaikutukset kasvillisuuteen... 62 8.2 Vaikutukset linnustoon... 66 8.3 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ilmasto... 68 8.4 Pohjavesialueet ja lähistön kaivot sekä arvokkaat pienvedet... 74 8.5 Maisemavaikutukset... 78 8.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön... 86 8.7 Hankealueen luonnonvarojen hyödyntäminen... 87 8.8 Sulfidimaat... 89 8.9 Vesistövaikutukset... 98 8.10 Alapuolisen vesistön kalasto ja kalastus... 113 8.11 Pölyvaikutukset... 115 8.12 Meluvaikutukset... 123 8.13 Liikenne... 127 Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (044) 7819 310 (08) 376 970 90401 OULU
8.14 Yhteiskunnalliset vaikutukset... 130 8.15 Muut vaikutukset... 134 8.16 Riskit ja toimenpiteet riskien varalta... 135 8.17 Vaikutusten yhteenveto... 138 8.18 Alustava vaikutusalueen rajaus ja keskeiset epävarmuustekijät... 142 8.19 Tuotantoalueen jälkihoito ja -käyttö... 143 9 VALITTU TOTEUTTAMISTAPA JA PARAS KELVOLLINEN TEKNIIKKAA... 145 9.1 Tuotantoalue ja kunnostustyöt sekä vesiensuojelurakenteet ja vesien johtaminen145 9.2 Vesienpuhdistusmenetelmä ja vesien johtaminen... 146 9.3 Toteutettavaksi valitun vaihtoehdon kustannukset... 146 9.4 Alueen liikenne... 146 9.5 Käytettävät aineet ja syntyvät jätteet... 147 10 TARKKAILU JA VALVONTA... 148 11 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVILLÄPITOVELVOLLISUUS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA... 149 12 YHTEENVETO HANKKEESTA... 149 KIRJALLISUUS... 156 Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (044) 7819 310 (08) 376 970 90401 OULU
TAULUKOT: Taulukko 3.1. YVAohjelmaan jätettyjen lausuntojen ja mielipiteiden huomioonottaminen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Taulukko 3.2. Turvetuotantohanketta ohjaavat säädökset. Taulukko 3.3. Hangasnevan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin osallistuneet konsultit ja henkilöt. Taulukko 5.1. Arvio Kyrönjoen ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet toimialoittain vuoteen 2015. Taulukko 5.2. Turvetuotannon vaihtoehtoisten toimenpiteiden vertailu. Taulukko 5.3. Maaperän happamuuden torjunnan toimenpidevaihtoehdot Kyrönjoen pääuoman ja sivujokien valuma-alueilla. Taulukko 6.1. Vesiensuojelumenetelmien puhdistustehot. Taulukko 6.2. Hangasnevalla käytettävien poltto- ja voiteluaineiden määrät tuotantokauden aikana. Taulukko 8.1. Hangasnevan ympäristön soidensuojelualueet (Natura 2000). Taulukko 8.2. Hangasnevan ympäristön tärkeät lintualueet (finiba-alueet). Taulukko 8.3. Suoyhdistymätyypit ja soiden luonnontilaisuus Etelä-Pohjanmaalla (GTK 2003). Taulukko 8.4. Maaperän viljavuusluokat happamuuden perusteella luokiteltuna. Taulukko 8.5. Pintavalutuskentiltä ja kemikalointiasemilta alapuoliseen vesistöön johdetun veden keskimääräinen laatu kesän keskimääräisessä valuntatilanteessa vuosina 2004-2009. Taulukko 8.6. Kunnostusvaiheen tarkkailusoiden (brutto)ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina v. 2002-2009 keskimäärin. Taulukko 8.7. Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina vuosina 2004-2009 keskimäärin sekä ylivirtaamatilanteissa vuosina 1991-2005. Taulukko 8.8. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden kemikalointiasemien brutto- ja netto ominaiskuormituslukuja (g/ha d) tuotantokauden (touko-syyskuu) keskimääräisessä tilanteessa vuosina 2004-2009 ja ylivaluntatilanteissa vuosina 2000-2005. Taulukko 8.9. Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus (g/ha d) talvella ja keväällä vuosina 2006-2009. Taulukko 8.10. Arvio Hangasnevan kunnostusvaiheen brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/d) vuodenajoittain. Taulukko 8.11. Arvio Hangasnevan tuotantovaiheen brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/d) vuodenajoittain. Taulukko 8.12. Arvio Hangasnevan tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). Taulukko 8.13. Taulukko 8.14. Arvio Hangasnevan ylivalumatilanteen vesistö(brutto)kuormituksesta (kg/d). Arvio Hangasnevan tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kyrönjoessa keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana. Taulukko 8.15. Tärkeimpien lajien saalis (kg) tärkeimpien pyydysten osalta. Taulukko 8.16. Tärkeimpien lajien yksikkösaalis (g/koentakerta tai pyyntipäivä). Taulukko 8.17. Ulkoilman hiukkaspitoisuuksien ohje- ja raja-arvot (VNp 481/96 ja Vna 711/2001). Taulukko 8.18. Terveydensuojelulain (763/94) ja meluntorjuntalain (382/87) nojalla annetut melun ohjearvot (dba). Taulukko 8.19. Turvetuotannossa käytettävien työvaiheiden lähtömelutasot. Taulukko 8.20. Turpeen nostossa syntyvien pakokaasupäästöjen päästökertoimet (Mäenpää ym. 1990) ja Hangasnevan turpeen nostossa syntyvien pakokaasupäästöjen kokonaismäärät eri pakokaasuille, mikäli vuosittainen tuotanto on 150 000 MWh. Taulukko 8.21. Täysperävaunuyhdistelmän (turverekka) pakokaasujen ominaispäästöt ajoneuvokilometriä kohden (g/km). Taulukko 8.22. Taulukko 8.23. Työllisyyden jakautuminen turpeen tuotannossa ja käytössä. Hangasnevan vaikutusten yhteenvetotaulukko. Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (044) 7819 310 (08) 376 970 90401 OULU
Laatija: KUVAT: Kuva 3.1. YVA-menettelyn kulku ja YVA-menettelyn suhde ympäristölupaprosessiin. Kuva 3.2. Arviointimenettelyn kulku Hangasnevan YVA-hankkeessa. Kuva 3.3. Kaavio ympäristönsuojelulain mukaisesta lupamenettelystä. Kuva 5.1. Hangasnevan hankealueen sijainti. Kuva 5.2. Hangasnevan hankealue. Kuva 5.3. Hangasnevan länsipuolitse ja Hangasnevan lounaispuoleisen peltoalueen halki kulkeva 220 kv sähkölinja. Kuva 5.4. Suojelualueet Hangasnevan ympäristössä. Kuva 5.5. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Hangasnevan ympäristöstä. Kuva 5.6. Pohjavesialueet Hangasnevan ympäristössä sekä Korvenvuolteen vesiyhtymän vedenottamo Hangasnevan lounaispuolella. Kuva 5.7. Soiden käytön jakautuminen Suomessa (%). Kuva 5.8. Kyrönjoen alueen voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vesimuodostumat. Kuva 6.1 Periaatekuva turvetuotantoalueen kuivatus- ja vesiensuojelujärjestelyistä. Kuva 6.2. Laskeutusaltaan periaatekuva. Kuva 6.3. Virtaamansäätöpato kokoojaojassa. Veden padotus ylivirtaamatilanteessa padon yläpuoliseen ojastoon. Kuva 6.4. Pintavalutuskentän periaatepiirros. Pintavalutuskentän yläpuolella on laskeutusallas. Tuotantoalueen läheisyydessä kuivatusvedet joudutaan usvien nostamaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Kuva 6.5. Kemikalointiaseman periaatepiirros. Kuva 6.6 Hangasnevan hankealueen suon pinnan korkeuskäyrät. Kuva 6.7. Hangasnevan hankealueen suon pohjan korkeuskäyrät. Kuva 6.8. Hangasnevan hankealueen turvekerroksen paksuuskäyrät. Kuva 6.9. Hangasnevan turvetuotantoalue, vesienkäsittelymenetelmänä pintavalutuskentät. Tuotantoala 307,5 ha ja auma-alueiden ala 17,9 ha. Pintavalutuskenttien ala on 17,5 ha. Kuva 6.10. Hangasnevan pintavalutuskenttä 1:n järjestelyt. Kuva 6.11. Hangasnevan turvetuotantoalue, vesienkäsittelymenetelmänä kemikalointi. Tuotantoala 321,9 ha ja auma-alueiden ala 17,9 ha. Kuva 6.12. Hangasnevan kemikalointiasema 1:n sijainti ja järjestelyt. Kuva 6.13. Hangasnevan auma-alueet, rakennettavat tiet auma-alueille ja nykyiset tieyhteydet. Kuva 7.1. Asutuksen sijoittuminen Hangasnevan ympäristössä. Kuva 7.2. Kyrönjoen uomaa Malkakosken alapuolella. Kuva 8.1. Hangasnevan hankealue suoalueet ja niillä havaitut suotyypit. Kuva 8.2. Hangasnevan metsäsaareke. Kuva 8.3. Turvepaksuudet Hangasnevan metsäsaarekkeen läheisyydessä. Kuva 8.4. Suotyyppien jakautuminen Etelä-Pohjanmaalla. Kuva 8.5. Kaivot Hangasnevan hankealueella. Kuva 8.6. Korvenvuolteen vedenottamon pohjaveden muodostumisalue japohjaveden virtaussuunnat. Kuva 8.7 Hangasnevan pohjoisosan peltoaluetta ja peltoalueen takana ojitettu metsää kasvava räme, jonka taakse tuotantoalue sijoittuu. Kuva 8.8. Hangasnevan pohjoisosan ojitettua keidasrämettä ja ojan reunalla kulkeva polku. Kuva 8.9. Turvekangas suon länsiosassa. Kuva 8.10. Tuore täydennysojitus suon eteläosassa. Kuva 8.11. Havainnekuvien (kuvat 8.12-8.14) ottopaikat. Kuva 8.12. Kyrönjokivarren peltomaisema kuvattuna jokivarresta Vanhatien ja peltotien liittymästä. Kuva 8.13. Kyrönjokivarren peltomaisema kuvattuna kohti Hangasnevan tuotantoaluetta. Kuva 8.14. Kyrönjokivarren peltomaisema kuvattuna Karhunmäentieltä pohjoiseen. Kuva 8.15. Polun sijoittuminen Hangasnevalla. Kuva 8.16. Kyrönjoen Malkakosken aluetta. Kuva 8.17. Kyrönjoella korkeuskäyrien 40 m, 60 m ja 80 m alapuolella sijaitsevat alueet ja Erviön (1975) arvioimat yli10 ha:n kokoiset sulfaattimaiden pellot. Kuva 8.18. Kyrönjoen sulfaattipitoisuudet Skatilassa, Hanhikoskella, Kiikunpadolla ja Nikkolassa ajanjaksolla 1996-2006. Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (044) 7819 310 (08) 376 970 90401 OULU
Kuva 8.19. Kyrönjoen (Skatila) happamuuden vuosittaiset minimiarvot ajanjaksolla 1961-2006. Kuva 8.20. Pohjamaanäyte suokairassa. Kuva 8.21. Pohjamaalajinäytteiden ottopaikat Hangasnevalla. Kuva 8.22. Hangasnevan pohjasedimenttinäytteiden ph:n mittaukset. Kuva 8.23. Hangasnevan pohjasedimenttinäytteiden sähkönjohtokyvyn mittaukset. Kuva 8.24. Tuotantoalueiden poistuma (vihreät alueet) 15-20 vuoden kuluttua tuotannon aloituksesta. Kuva 8.25. Tuotantoalueiden poistuma (vihreät alueet) 20-25 vuoden kuluttua tuotannon aloituksesta. Kuva 8.26. Tuotantoalueiden poistuma (vihreät alueet) 30 vuoden kuluttua tuotannon aloituksesta. Kuva 8.27. Kyrönjoki Hangasnevan alapuolella. Kuva 8.28. Eri maankäyttömuotojen osuus Kyrönjoen valuma-alueesta. Kuva 8.29 Kyrönjoen (Skatila) ravinnepitoisuuden vuosiarvot sekä keskivirtaamat vuosina 1968-2006. Kuva 8.30. Kyrönjoen veden laadun havainnot vuosikeskiarvoina 1975-2009. Havaintopaikkana Skatila (vp 9600). Kuva 8.31. Kyrönjoen laskennallinen fosforikuormitus ja sen jakautuminen. Kuva 8.32. Kyrönjoen laskennallinen typpikuormitus ja sen jakautuminen. Kuva 8.33. Arvio vuoteen 2015 mennessä tehtäväksi esitettyjä toimenpiteiden vaikutuksesta Kyrönjoen fosforikuormitukseen. Kuva 8.34. Turvetuotannosta aiheutuneet suurimmat lisälaskeumat eri etäisyyksillä kentän reunasta Vapo Oy:n tuotantoalueiden ympäristössä vuosina 1988-1995. Kuva8.35. Eri työvaiheiden aiheuttamat toimintatunnin aikaiset PM10- pölypitoisuudet avoimessa maastossa eri etäisyyksillä pölypäästöalueen reunasta. Kuva 8.36. Eri työvaiheiden aiheuttamat PM10-vuorokausipitoisuuslisät avoimessa maastossa tuulen suunnassa eri etäisyyksillä tuotantoalueen reunasta. Kuva 8.37. Turvetuotantokoneiden hetkelliset 55 db(a) melutasovyöhykkeet avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset. Kuva 8.38. Kyrönjokivarren Vanhatie. Kuva 8.39. Kyrönjoen valuma-alueen tulva-alueet. Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (044) 7819 310 (08) 376 970 90401 OULU
LIITTEET: Liite 3.1 Liite 8.1 Liite 8.2 Liite 8.3 Liite 9.1 Hankkeen ympäristö Piirustus 2046-3-03 1:20 000 Hangasnevan luontoselvitys. Arkeologinen selvitys. Hangasnevan happamoitumisselvitys Piirustukset 2046-3-05A Hangasnevan tuotantosuunnitelma, pintavalutus (karttapohjalla) 1:15 000 2046-3-05B Hangasnevan tuotantosuunnitelma, pintavalutus 1:15 000 2046-3-06A Hangasnevan tuotantosuunnitelma, kemikalointi (karttapohjalla) 1:15 000 2046-3-06B Hangasnevan tuotantosuunnitelma, kemikalointi 1:15 000 Peruskartan rasteriaineiston käyttöoikeuslupa MML/POH/K204/2009. Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (044) 7819 310 (08) 376 970 90401 OULU
1 JOHDANTO EPV Bioturve Oy selvittää Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. EPV Bioturve Oy:llä on hallussa Hangasnevalla 387 ha laajuinen alue. Alueelle on laadittu tuotantosuunnitelma. Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on vesienkäsittelyrakenteista riippuen 307,5 tai 321,9 ha. Hankkeen auma-alueiden ala 17,5 ha. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994 annetun lain (486/1994) ja ympäristöministeriön 5.3.1999 antaman asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) mukaan turvetuotantoon, jonka yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha, on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hangasnevan tuotantopinta-ala tulee olemaan yli 300 ha. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskee hankkeiden teknisen ja taloudellisen arvioinnin lisäksi myös hankkeista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyn tarkoituksena on selvittää hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset sekä tuottaa havainnollista aineistoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, ja parantaa kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia (Ympäristöministeriö 1995). Arviointimenettelyn kulku Hangasnevan YVA-hankkeessa on esitetty kohdassa 3.1 ja kuvassa 3.2. Arviointimenettelyn jälkeen hankkeelle on mahdollista hakea ympäristölupaa. Ympäristölupamenettely on kuvattu kohdassa 3.2. YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on lain (YVAL 2 ) mukaan tarkasteltava seuraavia ympäristövaikutuksia: vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen vaikutukset edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Hankkeesta vastaavan eli EPV Bioturve Oy:n toimeksiannosta on laatinut arviointiohjelman ja siitä saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella tämän arviointiselostuksen. Arviointiselostus on yhtenäinen esitys hankkeesta ja siitä aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksesta voi esittää mielipiteensä ELY-keskukselle kuten arviointiohjelmasta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Hankkeen mahdollinen toteuttaminen ja toteuttamisen ehdot käsitellään hankkeen ympäristöluvan hakemisen yhteydessä, mikäli hankkeelle haetaan ympäristölupaa. Arviointimenettely on kuitenkin suoritettava ennen lupapäätösten tekemistä. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulevat liitteeksi lupahakemukseen. YVAL 13 :n mukaisesti lupapäätöksessä on käytävä ilmi, miten YVA-selostus ja siitä annettu yhteisviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 1
2 HANKE 2.1 Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen Hangasnevan turvetuotantohankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa EPV Bioturve Oy. EPV Bioturve Oy on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu maaliskuussa 2008 turvaamaan kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. Alkuvuosina yhtiön toiminta keskittyy energiaturvetuotantoon soveltuvien maa-alueiden hankintaan. Yhtiön tavoitteena on aloittaa turvetuotanto vaiheittain. Ensimmäisten tuotantoalueiden ympäristölupamenettelyt käynnistetään vuoden 2009 aikana. Hankkeesta vastaavan yhteystiedot ovat EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Yhteyshenkilö: Timo Orava puh. 050 386 2516 sähköposti: timo.orava@epv.fi Hangasnevan arviointiselostuksen on laatinut, jonka yhteystiedot ovat PL 43 (Voudintie 6) 90401 OULU Yhteyshenkilö: Seppo Mäkäräinen puh. 044 7819 305 sähköposti: seppo.makarainen@planora.fi Hangasnevan turvetuotantohankkeen yhteysviranomaisena toimii asianomainen alueellinen ympäristökeskus (asetus 268/1999). Ympäristökeskusten tehtävät on siirretty 1.1.2010 alkaen ELY-keskuksille. Hangasneva sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen toimialueella, jonka yhteystiedot ovat: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus PL 262 65101 VAASA Yhteyshenkilö: Egon Nordström puh. 0400-417 904 sähköposti: egon.nordstrom@ely-keskus.fi 2
3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA YMPÄRISTÖLUPAKÄSITTELY 3.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely - yleistä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hanketta käynnistettäessä hankkeesta laaditaan arviointiohjelma, jossa on esitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/1999) mukaisesti seuraavat tiedot: - tiedot hankkeesta ja hankkeesta vastaavasta, hankkeen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. - hankkeen toteuttamisvaihtoehdot. - tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista ja luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä. - tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnasta ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista. - tiedot tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta. - suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä. - arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta. - arviointimenettelyn kulku Arviointimenettelyn kuvaus on esitetty kuvassa 3.1. YVA-menettelyn mukaisessa hankkeessa laaditaan yllä kuvattu arviointiohjelma. Arviointiohjelma kuulutetaan ja asetetaan nähtäville. Arviointiohjelmasta voivat antaa lausuntonsa ja mielipiteensä asukkaat, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset. Yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta lausunnon, johon on myös koottu muiden tahojen jättämät lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelmasta. Hankkeen vaikutusten arviointityön jälkeen hankkeesta laaditaan arviointiselostus. Arviointiselostuksessa esitetään hankkeen toteutuksen vaihtoehdot, hankkeen vaikutukset, käytetyt arviointimenetelmät, hankkeen lieventämistoimenpiteet ja hankkeen seurantaohjelma. Arviointiselostus kuulutetaan ja asetetaan nähtäville ja arviointiselostuksesta pyydetään jättämään lausunnot ja mielipiteet yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen laatii tämän jälkeen arviointiselostuksesta lausunnon. 3
Kuva 3.1. YVA-menettelyn kulku ja YVA-menettelyn suhde ympäristölupaprosessiin (Turveteollisuusliitto 2002). YVA-menettelyssä laaditaan arviointiohjelma ja arviointiselostus ja pyydetään niihin lausunnot ja mielipiteet. YVAmenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon hankkeesta. Hankkeen ympäristölupamenettelyssä hankkeen YVA on huomioitava. - Hangasnevan YVA-hanke EPV Bioturve Oy jätti Hangasnevan turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 28.5.2009 (kuva 3.2). 4
Kuva 3.2. Arviointimenettelyn kulku Hangasnevan YVA-hankkeessa. Yhteysviranomaisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tehtävät on siirretty 1.1.2010 perustettuun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Kuulutus hankkeen vireillä olosta julkaistiin Pohjalainen ja Ilkka lehdissä 31.5.2009. Arviointiohjelma on kuulutettu 1.6.-1.7.2009 Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Hankkeesta on pidetty yleisötilaisuus 16.6.2009 Lapualla Wanhan Karhumäen tiloissa. Hangasnevan arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle kuusi lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Yhteysviranomainen on antanut arviointiohjelmasta 5
lausuntonsa 7.8.2009. Taulukkoon 3.1 on koottu yhteysviranomaisen esittämät tarkennukset Hangasnevan YVA-ohjelmaan. Samassa taulukossa on esitetty kuinka lausunnon esitetyt tarkennukset on otettu huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa. Taulukko 3.1. YVAohjelmaan jätettyjen lausuntojen ja mielipiteiden huomioonottaminen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Lausunnot ja mielipiteet Suojelualueisiin lisättävä noin 6 km päässä sijaitseva Simpsiön luonnonsuojelualue. Arviointiselostuksessa tulee ottaa huomioon, että ympäristölupamenettelyssä yleisesti edellytetään kuivatusvesien ympärivuotista käsittelyä. Kuivatusvesien johtamista ainoastaan sulan maan aikana pintavalutuskenttään ei ole pidetty turvetuotantoalueilta tulevan kuormituksen vähentämisen kannalta riittävänä vesiensuojelutasona. Arviointiselostuksessa tulee olla tarkempi kuvaus YVAmenettelyn jälkeisestä vaiheesta ja hankkeen vaatimasta ympäristöluvasta. Arvioida Hangasnevan YVA- hankkeen ja vesipuitedirektiivin tavoitteiden välistä suhdetta ja hankkeen liittymistä direktiivin tavoitteisiin ja huomioida Kyröjoen alemman osan ekologinen tila. Vaihtoehtovertailu on olennainen osa YVA- menettelyä ja arviointitulosten esittämistä. Se tulee toteuttaa systemaattisesti ja eritellen selkeästi kaikki vaihtoehdot ja niiden sisältö kaikkine merkittävine ympäristövaikutuksineen. Vesiensuojeluratkaisuista tulisi esittää purkuvesistön läheisyyden vuoksi vähintään kaksi vaihtoehtoista menetelmää, jotka ovat ympärivuotisesti tehostettuja. Hankkealueesta 1000 metrin säteellä olevat kaivot tulee kartoittaa ja 500 metrin säteellä olevien käytössä olevien kaivojen vedenlaatu on syytä selvittää. Ojitussyvyys ja happamoitumisvaikutuksen selvitys ja torjuntakeinot kaikkiin toteutusvaihtoehtoihin. Suoalueen merkitys ja hankkeen vaikutus linnuston muutonaikaisena levähdys-, kerääntymis- ja saalistuspaikkana. Perhoslajiston selvitys, mikäli suolla on vielä jäljellä merkittäviä harvapuustoisia rämealueita. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeista on syytä selvittää viitasammakon mahdollinen esiintyminen alueella. Luonto- ja ympäristöarvot tulee selvittää luotettavasti ja perusteellisesti sekä esittää, voidaanko alue ottaa tuotantoon ko. arvot huomioiden. Hankkeen vaikutukset vesistöön tulee arvioida arviointiselostuksessa huolella, ottaen huomioon kohteen läheisyys Kyrönjoen pääuomaan. Mahdollisten ennalta arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun huolellinen tarkastelu. Huomioitu selostuksessa Kohta 5.4 Hankeessa esitetty toteutusvaihtoehtona sulan maan aikana toimivat/ympärivuotiset pintavalutuskentät ja kemikalointi. Sulan maan aikainen kemikalointi on käytössä 13 suolla, ympärivuotinen kemikalointi on rakenteilla/koekäytössä yhdellä suolla. Sulan maan aikainen pintavalutuskenttä toimii vertailumenetelmänä sulan maan aikaiselle kemikaloinnille. Kohdat 3.2 ja 3.3. Kohta 5.5 sekä kohdat 8.8 ja 8.9. Kohta 8 sekä yhteenvetotaulukko kohta 8.17. Esitetty ympärivuotinen pintavalutus ja kemikalointi. Kohta 8.4 Kohta 8.8 Kohta 8.2 Kohta 8.3 Kohta 8.16 6
Suoluonnossa on lukuisia tekijöitä, joiden pelkkä olemassaolo on tärkein asia, ilman sen kummempaa merkitystä ihmiselle. Mekitysnäkökulman tarkastelu erityisesti luonnolle ja samalla myös ihmiselle. Arviointiselostuksessa on lisättävä vaikutukset muinaismuistolain (295/63) rauhoittamiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Hangasnevan alueelta on löydetty pitkospuiden jäännöksiä (Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kohde Hangasneva, tunnus 1000002139). Koska kohteen tarkkaa laajuutta ja säilymisastetta ei toistaiseksi tunneta, tulee hankkeen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin lisätä muinaismuistolain 13 :n mukainen muinaisjäännösinventointi. Hangasneva on merkitty kuuluvaksi osittain maaseudun kehittämisen kohdealueeksi sekä myös matkailun vetovoimaalueeseen. Alueella on suo- ja luontomatkailuun liittyviä palveluita, joiden säilyminen on mahdollisuuksien mukaan turvattava jatkossakin. Hangasneva on välittömässä läheisyydessä Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueen kanssa. Turpeen kaivu toimintaa ja suon muuttumista tulee kuvata ja selvittää sen vaikutuksia kulttuurimaisemaan vaikuttavien tekijöiden osalta. Kohta 8.3 Kohta 8.6 Kohta 8.14 Kohta 8.5 Arviointiselostuksesen on lisättävä tiivistelmä. Kohta 12 Laadittavassa arviointiselostuksessa tulee todeta, miten yhteysviranomaisen lausunto, saapuneet lausunnot ja mielipiteet sekä muissa yhteyksissä esiin tulleet kannanotot on otettu huomioon arvioinnissa. Tämä taulukko. 3.2 Turvetuotantohankkeen ympäristölupamenettely Turvetuotantoalueen ympäristölupamenettelyssä (kuva 3.3) toiminnanharjoittaja jättää lupahakemuksen Aluehallintovirastolle (ent. ympäristölupavirasto). Lupahakemuksen liitteeksi on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus, jos hanke koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettua toimintaa. Lupaviranomainen tiedottaa lupahakemuksesta asianosaisten kuntien ilmoitustaululla. Hankkeesta ilmoitetaan ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Hankkeen kuulutuksesta annetaan erikseen tieto niille, joita asia erityisesti koskee. Asianosaisilla (= joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea) on tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta. Muille kuin asianosaisille on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Lupaviranomainen pyytää lausunnot viranomaisilta. Toiminnanharjoittajalta pyydetään vastineet hankkeesta annettuihin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin. Lupaviranomainen tekee lupaharkinnan ja antaa ympäristölupapäätöksen. Lupapäätöksessä annetaan lupamääräykset, joilla toimintaa voi harjoittaa. Lupapäätöksestä voi tehdä valituksen 30 vuorokauden sisällä lupapäätöksen annosta. 7
Kuva 3.3. Kaavio ympäristönsuojelulain mukaisesta lupamenettelystä. 8
3.3 Turvetuotantohanketta ohjaava lainsäädäntö Turvetuotantohanketta ohjaavat seuraavat taulukossa 3.2 esitetyt säädökset (Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008). Taulukko 3.2. Turvetuotantohanketta ohjaavat säädökset. SÄÄDÖS Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja 713/2006) Luonnonsuojelulaki ja -asetus (1096/1996 ja 160/1997) Vesilaki ja -asetus (264/1961 ja 282/1962) Laki ja asetus vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004 ja 1040/2006) Jätelaki ja -asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja -asetus (895/1999) Ympäristövahinkovakuutuslaki (81/1998) Muinaismuistolaki (295/1963) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/1985) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja asetus (59/1999) Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta Kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY) - Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Ympäristönsuojelulaki (YSL) on ympäristön pilaantumisen torjuntaa koskeva yleislaki, jonka ensisijaiset tavoitteet ovat ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä ympäristön yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen huomioon ottamisen turvaaminen ympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Sitä sovelletaan kaikkeen toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. YSL:n ydinsisältö koskee ympäristölupaa, sen tarvetta ja myöntämisedellytyksiä. Lain tavoitteena on myös lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Ympäristönsuojelulain keskeisiä periaatteita ovat ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy ja minimointi, varovaisuus ja huolellisuus, parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaate, aiheuttamisperiaate sekä toiminnanharjoittajan selvillä olovelvollisuus. Ympäristönsuojelulaissa säädetään myös ympäristölupaprosessissa noudatettavasta menettelystä. 9
- Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja 713/2006) Ympäristövaikutusten arviointimenettelylain (YVAL) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä eri toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia verrataan arviointiohjelman ja -selostuksen avulla. Uuteen turvetuotantohankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä, jos tuotantoalueen yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria (YVA-asetuksen 6 ) tai alueellisen ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-keskuksen) päätöksellä myös pienempiin turvetuotantohankkeisiin. - Luonnonsuojelulaki ja -asetus (1096/1996 ja 160/1997) Luonnonsuojelulain tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen, luonnontuntemuksen ja yleisen luonnonharrastuksen lisääminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen. Ympäristölupaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Osa luonnontilaisista soista kuuluu luonnonsuojelualueisiin, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin (erityisesti soidensuojelun perusohjelmaan), EU:n Natura 2000 - verkostoon tai seutu-/maakuntakaavojen tai yleiskaavojen suojeluvarauksiin. Näille kohteille ei ole mahdollista suunnata turvetuotantoa. Myös Natura-kohteiden läheisyyteen suunnitellulle turvetuotannolle koituu rajoituksia, mikäli toiminta heikentää merkittävästi Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Lain mukaan rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen, myös yksityismaalla, on kielletty. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu suojeltuja luontotyyppejä, joista mm. tervaleppäkorvet tulee suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon. Lailla on rauhoitettu myös eläinlajeja, nisäkkäitä ja lintuja, lintujen pesäpuita sekä luonnonvaraisia kasvilajeja. Luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltujen lajien selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (LsL 49 ). Luonnonsuojelulain 47 :n tarkoittamat ja luonnonsuojeluasetuksessa luetellut erityisesti suojeltavat lajit käsittävät myös soilla esiintyviä lajeja (mm. muuttohaukka). Niiden säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty, mikä voi estää tai rajoittaa turvetuotantoa joillakin suokohteilla. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) on tehnyt suojeltavan lajin esiintymispaikan rajauspäätöksen. 10
- Vesilaki ja -asetus (264/1961 ja 282/1962) Turvetuotanto ei pääsääntöisesti tarvitse vesilain (VL) mukaista lupaa. Ilman lupaa ei kuitenkaan saa ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen, joka voi aiheuttaa vesistön muuttumista, joka ilmenee esimerkiksi tulvan vaarana, veden vähyytenä tai kulkuväylien käytön vaikeutumisena (vesistön muuttamiskielto, VL 1 luku 15 ja valtaväylän sulkemiskielto, VL 1 luku 12 ). Myöskään vesistöä pienemmän uoman tai veden juoksua ei saa muuttaa niin, että siitä aiheutuu vahinkoa toisen maalle tai vedenotolle (VL 1 luku 17 ). Pienvesien suojelemiseksi on sellainen toimenpide, joka vaarantaa pienen lammen, puron tai lähteen säilymisen luonnontilaisena, kokonaan kielletty riippumatta siitä, millaisia muutoksia toimenpiteestä muutoin aiheutuu. Ympäristölupavirasto voi hakemuksesta yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa kiellosta, jos toimenpide ei huomattavasti vaaranna uomien tai lähteiden suojelutavoitteita (VL 1 luku 17 a ). VL 10 luku 6 :ssä säädetään jäteveden johtamisesta toisen ojaan. Yleensä toiminnanharjoittaja tekee maanomistajien kanssa sopimuksen vesien johtamisesta toisen maalla kulkevan ojan kautta, mutta silloin kun tämä ei ole mahdollista, voidaan tällaista oikeutta pyytää lupaviranomaiselta lupaprosessin yhteydessä. Vesilain uudistus on vireillä. - Laki ja asetus vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004 ja 1040/2006) EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä (2000/60/EY) ja sen pohjalta annetussa laissa on asetettu yleiset tavoitteet vesien tilalle. Laissa säädetään vesienhoidon järjestämisestä ja siihen liittyvästä selvitystyöstä, yhteistoiminnasta ja osallistumisesta vesienhoitoalueella sekä kansainvälisestä yhteistyöstä vesienhoidon järjestämisessä. Vesienhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Lain tarkoituksena on, että vesienhoidon järjestämisessä otetaan huomioon vesien ekologisen ja kemiallisen tilan laadun lisäksi vesien riittävyys, vesien kestävä käyttö, vesipalvelut ja niiden taloudellinen selvitys, tulvasuojelu, vesien virkistyskäyttö, vesien välityksellä leviävät taudit sekä vesiekosysteemien suojelu ja vesiekosysteemeihin suoraan yhteydessä olevien maaekosysteemien ja kosteikkojen suojelu. Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat on hyväksytty vuonna 2009. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset sekä määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle. Tarvittavia toimenpiteitä varten laaditaan vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvä toimenpideohjelma. - Jätelaki ja -asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Jätelain yleisenä tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Laki sisältää säännöksiä jätteiden hyödyntämisen edistämisestä, jätehuollon muusta järjestämisestä ja roskaantumisesta. Jätelain mukaan toiminnan harjoittajan on pyrittävä tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä, pidettävä erilaatuiset jätteet erillään toisistaan sekä oltava selvillä tuottamiensa jätteiden määristä ja laadusta. Jätelaki sisältää myös yleisen ympäristön roskaamiskiellon eli ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa tai muuta esinettä siten, 11
että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Se, jonka toiminnasta jätteet syntyvät, on vastuussa niiden asianmukaisesta käsittelystä ja eteenpäin toimittamisesta. - Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Lain 17 :n mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. - Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja -asetus (895/1999) Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvät säännökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joilla asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Lain tavoitteita ovat hyvän elinympäristön ja yhdyskuntien kestävän kehityksen edistäminen, avoimen ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin vahvistaminen maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen laadun varmistaminen. Turvetuotantoalueella sijaitsevat kiinteät rakennukset vaativat kunnan myöntämän rakennusluvan ja sitä valvovat rakennusvalvontaviranomaiset. - Ympäristövahinkovakuutuslaki (81/1998) Kaikilla turvetuotantoalueilla, joilla on vesilain tai ympäristönsuojelulain mukainen lupa ja joilla toimintaa harjoitetaan yhtiömuotoisesti (Oy, Ky tai Ay) tulee olla ympäristövahinkovakuutuslain mukainen vakuutus. Vakuutus on otettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun yritys aloittaa toimintansa. Alueellinen ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) valvoo vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista. - Muinaismuistolaki (295/1963) Turvetuotantoalueelta tai sen läheisyydestä voi löytyä muinaisjäännöksiä. Muinaismuistolaki suojelee sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä että irtaimia muinaisesineitä. Jos maata kaivettaessa tai siirrettäessä havaitaan muinaisjäännöksiksi epäiltäviä löytöjä, työt on keskeytettävä ja löydöstä ilmoitettava museovirastolle. Museovirasto ylläpitää rekistereitä jo tiedossa olevista muinaisjäännöksistä. Myös maakuntamuseossa tai maakuntaliitossa voi olla julkaisuja muinaisjäännöksistä. - Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Uusilla alueella on melutason yöohjearvo 12
kuitenkin 45 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueella taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa edellä mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. - Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaisesti ohjearvot on otettava huomioon ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi suunnittelussa kuten maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään pitkällä aikavälillä alueilla, joilla ilmanlaatu on tai saattaa toistuvasti olla huonompi kuin ohjearvo edellyttäisi. Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta annetun valtioneuvoston päätöksen 2 :ssä säädetään ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista sekä kokonaisleijumasta (TSP = kokonaisleijuma, kaikki ilmassa olevat hiukkaset) ulkoilmassa alueilla, missä asuu tai oleskelee ihmisiä ja missä ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. TSP-arvot ovat ohjeellisia. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain myös viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein. Pitkäaikaispitoisuuksien ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Valtioneuvoston asetuksessa 480/1996 annetut ilmanlaadun ohjearvot kokonaishiukkaspitoisuudelle Ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (711/2001) 3 :ssä säädetään, että ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, hiukkasten PM10-pitoisuudet ulkoilmassa eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Ilmanlaadun raja-arvot ovat sitovia ja ne on alitettava kaikkialla muualla paitsi työpaikoilla ja teollisuusalueilla. Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 13
- Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/1985) Polttoaineiden säilytyksessä turvetuotantoalueella noudatetaan kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) palavia nesteitä koskevaa päätöstä. Palavien nesteiden irtosäiliöiden varasto, jonka säiliöiden yhteistilavuus on yli 15 m³, on ympäröitävä vallitilalla, jonka korkeus on vähintään 0,15 metriä ja se on varustettava sadevedenpoistolaitteilla. Päätöstä ollaan muuttamassa. - Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja asetus (59/1999) Turvetuotantoalueilla käytettävän kevyen polttoöljyn käsittely ja varastointi kuuluvat lain ja asetuksen soveltamisalaan. Yli 10 tonnin varastoinnista (noin 11 12 m³) on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle. Lakia valvoo pelastusviranomainen. - Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta Turvetuotanto on pelastuslain 30 :n tarkoittama kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- ja henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Pelastuslain 26 :n mukaan turvetuotannossa tulee kiinnittää erityistä huomiota tulipalon ehkäisemiseen. Turvetuotanto on keskeytettävä, jos tulipalon vaara on ilmeinen tuulen tai muun syyn johdosta. Tämän vuoksi sisäasiainministeriö on antanut erityiset ohjeet turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta sisäasiainministeriön määräyskokoelman ohjeella nro SM-2006-03459/TU-312, jota kaikilla turvetuotantoalueilla tulee noudattaa (Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta 2006). Ohjeen mukaan turvetuotantoalueen perustamisesta on ilmoitettava kirjallisesti alueen pelastusviranomaiselle viimeistään siinä vaiheessa, kun alueelle haetaan ympäristölupaa. Ilmoituksesta tulee ilmetä mihin ja milloin turvetuotantoalue perustetaan ja kuinka suuri tuotantoalue on tarkoitus perustaa. Ilmoitukseen on suositeltava liittää 1:20 000 tai 1:200 000 kartta. Ilmoituksessa tulisi olla myös tuotantoalueen omistajan ja toiminnanharjoittajan yhteystiedot. Alueen pelastusviranomaiselle on tehtävä kirjallinen ilmoitus myös silloin, kun varsinaisen tuotantoalueen kunnostustyöt käynnistetään. Olemassa olevien turvetuotantoalueiden osalta on varmistettava, että myös niistä on toimitettu alueen pelastuslaitokselle vastaavat tiedot kuin perustettavasta turvetuotantoalueesta. - Kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY) Direktiivi koskee myös turvetuotantoa ja se on toimeenpantu ympäristönsuojelulakia ja jätehuoltolakia muuttamalla vuonna 2008. Turvetuotantoa harjoittavan on tehtävä jätehuoltosuunnitelma, johon kootaan tiedot mm. pintamaiden, kivien ja puuaineksen sekä laskeutusallaslietteen määristä, hyödyntämisestä ja sijoittamisesta. 14
3.4 Arviointia varten laaditut selvitykset Hangasnevan YVA-selostuksen on laatinut. Alueen luontoarvojen tunnistamisessa ja määrittämisessä on käytetty eri aloihin erikoistuneita konsultteja. Luontoarvoselvityksen on tehnyt Luonto-osuuskunta Aapa. Samoin alueen maaperän happamoitumistutkimuksen on tehnyt Luonto-osuuskunta Aapa. Hankealueen tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelman on laatinut. Hankealueen arkeologisen inventoinnin on tehnyt K-P:n ArkeologiPalvelu. Arvioinneissa mukana olleet henkilöt ilmenevät taulukosta 3.3. Taulukko 3.3. Hangasnevan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin osallistuneet konsultit ja henkilöt. Seppo Mäkäräinen geologi, FM Projektivastaava, selostuksen koostaminen Kari Piipponen ins. Tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma Juha Lappalainen ins. Suunnitelmapiirustukset Maarit Hurskainen suunn. assistentti Kuvat, piirustukset, raportin ulkoasu Luonto-Osuuskaunta Aapa Antje Neuman biologi, FM Kasvillisuusselvitys Juha Kiiski biologi, fil.yo Linnustoselvitys Olli-Pekka Siira geologi, FM Luontoselvitysraportti Hangasnevan maaperän happamoitumistutkimus Keski-Pohjanmaan Arkeologipalvelu Oy Jaana Itäpalo arkeologi Arkeologinen inventointi 4 AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Hangasnevan alueen turvetuotantohanketta koskevia lupapäätöksiä ei ole. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994 annetun lain (486/1994) ja ympäristöministeriön 5.3.1999 antaman asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) mukaan turvetuotantoon, jonka yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha, on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hangasnevan tuotantoala (sarka-ala) tulee olemaan noin 307,5-321,9 ha riippuen hankkeen vesienkäsittelymenetelmästä. Hangasnevan turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointimenettely määräytyy YVA -lain (468/1994) ja -asetuksen 6 :n kohdan 2d mukaan. Hangasnevan turvetuotantohankkeen yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria. YVA-menettelyn jälkeen turvetuotantoalueen kunnostamiselle ja tuotannolle on haettava ympäristönsuojelulain (86/2000) ja asetuksen tarkoittama ympäristölupa. YVA-menettelyn päätyttyä harkitaan ympäristöluvan hakemista Hangasnevalle. Mikäli alueelle haetaan ympäristölupaa, toimitetaan ympäristövaikutusten arviointiselostus liitteineen tiedoksi lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen tutkii, ovatko ympäristölain tarkoittamat luvan myöntämisen edellytykset olemassa. Lupapäätöksestä ilmenee, kuinka arviointiselostus ja siitä yhteisviranomaisen antama lausunto on otettu huomioon ympäristölupaa myönnettäessä. 15
5 HANKKEEN KUVAUS 5.1 Toiminta-alue ja sen lähialueet Hangasnevan hankealue sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella aivan Lapuan kaupungin rajalla. Suoalue on 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen, 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen ja 10 km Lapuan taajamasta itään (kuva 5.1). Suoalueen pohjoispuolella kulkee valtatie 16 (Lapuantie), itäpuolella Viemerön paikallistie ja etelä- ja lounaispuolella Kyrönjoen pohjoisrannalla paikallistie Vanhatie. Hankealue sijaitsee peruskarttalehdellä 2311 04. Hangasneva kuuluu Kyrönjoen (42) valuma-alueeseen, tarkemmin Kyrönjoen keskiosan (62.02) Hanhikosken valuma-alueeseen (42.02). Kyrönjoen valuma-alue on Hanhikosken alueen alarajalla 3 947,44 km². Aivan suon pohjoisosa sijaitsee Lapuanjoen (44) keskiosan (44.02) Löyhinkiluoman valumaalueella (44.025). Löyhinkiluoman valuma-alue on 67,50 km². Löyhinkiluoma laskee Lapuan Alajoen kautta Lapuanjokeen. Lapuanjoen valuma-alue on Alajoen laskussa 2677,71 km² ja Kauhavanjoki mukaan luettuna 3325,63 km² (Ekholm 1993). Hangasnevalta on 17 km Löyhinkiluoman laskuun Lapuanjokeen. Kuva 5.1. Hangasnevan hankealueen sijainti. 16
Hankealue on pääosin metsäojitettu. Vedet purkautuvat suoalueelta metsäojien kautta suon länsi- ja pohjoispuolen peltoalueiden kuivatusojiin. Suon sijaitsee korkeustasolla 37-43 mpy. Suo sijoittuu Kyrönjoen koillispuoliselle laakealle soistuneelle suo- ja metsäalueelle. Suoalueen pohjois-, länsi- ja eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itä- ja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu moreenimaastoon, jolla harjoitetaan metsätaloutta. Hankealuetta ympäröivät suoalueet on ojitettu metsänkasvatukseen (kuva 5.2). Hankkeen ympäristö on esitetty selostuksen liitteen 3.1 piirustuksessa. Kuva 5.2. katkoviivalla. Hangasnevan hankealue. Hankealueen rajaus on esitetty violetilla 17
Kuva 5.3. Hangasnevan länsipuolitse ja Hangasnevan lounaispuoleisen peltoalueen halki kulkeva 220 kv sähkölinja. Kuvan peltoalueen metsän taakse 170 m etäisyydelle peltoalueesta sijoittuu pintavalutuskenttä 1 tai kemikalointiasema 1 ja kemikalointiaseman selkeytysallas. Hankealueelle on tieyhteys Kyrönjokivarren paikallisteiltä (Vanhatie) lähtevän metsäautotien (Pirunkorven metsäautotie) kautta. Hankealueen pohjoisosaan on tieyhteys valtatie 16:lta lähtevän peltoalueiden kautta kulkevan tien kautta. Hangasnevan länsipuolitse kulkee 220 kv sähkönsiirtolinja (kuva 5.3). Asutus Hangasnevan alueella on sijoittunut enimmäkseen Kyrönjokivarteen Hangasnevan lounaispuolelle. Myös Hangasnevan itäpuolella on harvaa asutusta itäpuolen tien (Viemeröntie) varressa. Samoin hankealueen pohjois- ja kaakkoispuolen peltoalueella on harvaa asutusta. Lähin asuttu rakennus on hankealueen itäpuolella 580 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen eteläpuolella on rakennus 450 m etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Rakennus on asumaton. 5.2 Hallussa olevat alueet EPV Bioturve Oy:llä on Hangasnevan suoalueesta hallussa noin 387 ha. Hankeen rakenteet sijoittuvat lähes kokonaan hakijan hallussa olevalle alueelle. Hankealueen tiestön käytöstä sovitaan tien hoitokuntien kanssa. Samoin laskuojien tarvittavista aukaisuista sovitaan alueen maanomistajien kanssa. 18
5.3 Hankkeen tarkoitus Hankkeen käynnistäjä EPV Bioturve Oy on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu maaliskuussa 2008 turvaamaan kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. Yhtiön hankkii energiaturve-tuotantoon soveltuvia maaalueita ja aloittaa hankituilla alueilla turvetuotannon vaiheittain. Tuotantoon otetulla turvesuolla turvekerroksen hyödynnys kestää keskimäärin 20-30 vuotta. Hangasnevan turvetuotanto on energiantuotantoon tarkoitettua polttoturvetta. Hangasneva on EPV Bioturve Oy:ssä valittu turvetuotantokohteeksi liiketaloudellisin, tuotantoteknisin ja suoalueen nykyisen tilan perusteella. Hankealue on EPV Bioturve Oy:n pääosin omistama alue. Alueen nykyinen metsäojitus on jo peruskuivattanut suoaluetta. Metsäojituksen ansiosta suon tyhjennysvaluma on jo osin tapahtunut, mikä pienentää turvetuotannon kuormitusvaikutusta. Hankealue on laajuudeltaan sellainen, että tuotantoa voidaan toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Hangasnevan valinta EPV Bioturve Oy:ssä toteutettavaksi turvetuotantokohteeksi perustuu sekä liiketaloudellisiin perusteisiin että valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla turvetuotannon suuntauksessa esillä olleisiin asioihin. Liiketaloudelliselta kannalta hankealue on pääosin EPV Bioturve Oy:n hallinnassa oleva alue. Hankealueen tuotantokelpoinen osa on suurelta osin metsäojitettu puunkasvatusta varten ja alue on menettänyt luonnontilansa. Hankealue on laajuudeltaan sellainen, että tuotanto voidaan toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Vesiensuojelua varten hankealueelle on rakennettavissa toimivat vesienkäsittelyrakenteet. Suoalueella on alueen peruskuivatus jo osittain tapahtunut, mikä nopeuttaa tuotannon aloittamista. Hankealue sijaitsee kohtuullisella kuljetusetäisyydellä turpeen käyttökohteeista. Hankkeen turvetuotanto edellyttää tuotantosuunnitelman laadinnan sisältäen tuotantoalueella toteutettavan vesiensuojelutekniikan. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (23.11.2006) vesiensuojelun suuntaviivoissa vuoteen 2015 määritetään toimia, joiden tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila ja estää tilan heikkeneminen. Ko. toimet ja arvio niiden tehosta on esitetty kohdassa 5.5. Turvetuotannon alueellisessa ohjauksessa (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava) todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Hangasneva on suurelta osin ojitettu metsänkasvatukseen ja siten lähtökohdaltaan turvetuotannon alueellisen ohjauksen mukainen hankekohde. 19