Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Transkriptio

1 Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli

2 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Voimaan Puitteet sisämaan pintavesien sekä rannikko- ja pohjavesien suojelua varten Keskeinen tavoite: Vuoteen 2015 mennessä saavutetaan pinta- ja pohjavesissä hyvä tila Tarkoituksena on luoda viranomaisten, eri toimijoiden sekä kansalaisten väliseen yhteistyöhön perustuva järjestelmä, jonka puitteissa vesien hoidon suunnittelu tapahtuu aikataulutettu, raportointi EU:lle edellyttää lainsäädäntöuudistuksia

3 Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/04) Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä Viranomaisten yhteistyö, vesien tilaan vaik. tekijöiden selvittäminen, seuranta, luokittelu, vesienhoidon suunnittelu, kansalaisten ja eri tahojen osallistuminen suunnitteluun voimaan lisäksi annetaan asetuksia

4 Viranomaiset YM ja MMM toimialoillaan ohjaavat, yleisvastuu YM:llä SYKE, RKTL Alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat toimialueillaan täytäntöönpanosta, samoin TE-keskusten kalatalousyksiköt toimialallaan Vesienhoitoalueella toimivat valtion ja kuntien viranomaiset osallistuvat toimialallaan vesienhoidon järjestämiseen.

5 Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu 7 vesienhoitoaluetta, pohjautuvat vesistöaluejakoon Vuoksen vesienhoitoalue - ESA yhteensovittava ympäristökeskus

6 Vesienhoidon järjestäminen Selvitykset ja Suunnittelu ja Toimeenpano seuranta osallistuminen Pintavesien tyypittely ja luokittelu Pohjavesien luokittelu Kuormituksen ja muuttavien toimien selvittäminen Ympäristötavoitteiden asettaminen Vesien käytön taloudellinen selvitys Vesien tilan ja määrän seuranta Vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmat Yhteistyöryhmät Kuulemisjärjestelyt ja niihin sisältyvät toimenpideohjelmat Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Luonnonsuojelulaki Muu lainsäädäntö Vapaaehtoiset sopimukset Hankkeet

7 Vesien ominaispiirteiden tarkastelu ja vaikutusten arviointi Pintavedet määritellään ja jaotellaan maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaisuuksien mukaan tyyppeihin (koko, väri, syvyys) Selvitetään ihmisen aiheuttamat merkittävät muutokset ja vaikutukset vesissä Arvioidaan muutosten perusteella pintavesien tila suhteessa luontaiseen tilaan (luokittelu)

8 Mitä selvitetään? pistemäinen kuormitus vesiin (mm. fosfori (P), typpi (N), BOD 7, COD, kiintoaine) hajapäästöt vesiin (N, P) haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt - mm. metallit As, Ni, Cd, Hg, Cu - torjunta-aineet ym. ns. hydro-morfologiset paineet, mm. - vedenotto - vesistöjen säännöstely ja rakentaminen (padot, penkereet, uomien perkaukset, rantavyöhykkeen muutokset ym.)

9 Paine- ja vaikutusarviointi Piste- ja hajakuormitustiedot rekistereistä ja sovelluksista Haitalliset aineet (prioriteettiaineet) Hydrologismorfologiset paineet Muut tiedossa olevat tekijät (mm. paikallinen asiantuntemus, tarkempi tutkimustieto) Vesialueen tila Arvio ekologisesta tilasta vuonna 2015, (onko vähintään hyvä?)

10 Ekologinen luokittelu -tehdään biologisten tekijöiden perusteella - pohjaeläimet, kasviplankton, kalasto, vesikasvillisuus E kologinen luokittelu Arvioidut biologisten laatutekijöiden arvot vastaavat vertailuoloja F ysikaaliskem ialliset olot vastaavat erinom aista tilaa Hydrologism orfologiset olot vastaavat erinom aista tilaa ERIN- OMAI- N EN TILA Arvioidut biologisten laatutekijöiden arvot poikkeavat vähän vertailuoloista F ysikaalis-kem ialliset olot a) m ahdollistavat ekosysteem in toim innan, b) täyttävät haitallisten aineiden E Q S normit HYVÄ TILA B iologisten laatutekijöiden arvot poikkeavat kohtalaisesti vertailuoloista TYYDYTTÄVÄ TILA Poikkeama on huom attava VÄLTTÄVÄ TILA HUONO TILA

11 Vuoksen vesienhoitoalueen järvet koko > 10 ha ha > 50 ha VHA PKA koko > 500 ha ha ha ha > ha VHA PKA

12 PoKaVesi -hanke Yhteensä 16 järveä Lähinnä metsätalouden rasittamia, osa mahdollisia vertailujärviä

13 Alustavia tuloksia, sedimenttinäytteet, piilevillä rekonstruoitu kokonaisfosforipitoisuus vedessä

14 Seuranta ja seurantaohjelmat Pinta- ja pohjavesien seuranta on vha:lla järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kuva (piste- ja hajakuormitus) AYK:t laativat seurantaohjelmat; ne sovitetaan yhteen vesienhoitoalueella ja esitetään osana vesienhoitosuunnitelmaa Velvoitetarkkailut otetaan soveltuvin osin huomioon Käynnistetään v. 2006

15 Vesienhoitosuunnitelma Vesienhoitoaluekohtainen Kukin ayk valmistelee, laaja yhteistyö eri tahojen kanssa (yhteistyöryhmä), ohjausryhmä Tiedot vha:n vesien ominaispiirteistä ja tilasta sekä ympäristötavoitteista Selvitykset toteutetuista toimenpiteistä Arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2015 Sisältää toimenpideohjelman ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi

16 Toimenpideohjelma Kustannustehokkaat keinot ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi Perustoimenpiteet ovat lainsäädännön vaatimuksia (vesien tilan säilyttämiseksi hyvänä) Täydentävät toimenpiteet (vesien tilan parantamiseksi), ovat mm. hallinnollisia ja taloudellisia keinoja, sopimuksia, vesistön kunnostusta, koulutus ja tukimushankkeita ym. Toimenpidevaihtoehtojen tarkastelu Taloudelliset selvitykset otetaan huomioon ympäristötavoitteet ja niiden saavuttaminen

17 Poikkeukset ympäristötavoitteissa Ympäristötavoitteet suunnittelussa (21 ) Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet (22 ) Ympäristötavoitteista poikkeaminen uusissa merkittävissä hankkeissa (23 ) Lievennetyt tavoitteet (24 ) Tavoitteiden saavuttaminen vaiheittain (25 )

18 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu Vesipuitedirektiivi voimaan Lainsäädännön muutokset jäsenmaissa tehty ja vesienhoitoalueet muodostettu Vesienhoitoalueita koskevat alkuvaiheen tarkastelut tehty Yhteistyöryhmien perustaminen Vesien tilan seurantaohjelma käynnissä Vesienhoitosuunnitelman valmistelu ja eri vaiheiden kuulemiset aikataulu ja työohjelma yhteenveto vesienhoidon tärkeistä kysymyksistä ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma valmiit Uusi suunnittelukausi alkaa Yhteistyöryhmien uusi 6-vuotiskausi alkaa Kaikki toimenpiteet käynnistetty Ympäristötavoitteet saavutettu? 2000 (2003)

19 Osallistuminen ja kuuleminen korostuvat mm. - yhteistyöryhmät - valmisteluasiakirjoista tiedottaminen Kaikilla kansalaisilla, vesien käyttäjillä ja toimijoilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä hoitosuunnitelman valmisteluasiakirjoihin: Hoitosuunnitelman laatimisen työohjelma ja aikataulu, 2006 Yhteenveto vesistöalueen hoidon tärkeistä kysymyksistä, 2007 Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi, 2008

20 Vuoksen vesienhoitoalue Huomattavia ihmistoiminnasta johtuvia vaikutuksia Jokivesistöissä: PKA: Pielisjoki, Lieksanjoen alaosa ja Ala-Koitajoki (voim. muutettuja) PSA: Atronjoki KAS: Vuoksi ja Saimaan kanava Järvissä: PSA: Onkivesi (rehevöitynyt, vaikutuksia mm. kalastossa) KAS: Itäinen Pien-Saimaa (pääosin teollisuuden kuormittama, rehevöitynyt, mm. levähaittoja)

21 Alustavaa tarkastelua Fosfori (P) (ESA )

22 Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 tukevat vesienhoidon suunnittelua alueilla Valtioneuvoston periaatepäätös, luonnos Tavoitteena vesien hyvä tila vuoteen 2015 Koskee pinta-, pohja- ja rannikkovesiä Määritellään vesiensuojelun valtakunnalliset tavoitteet, jotka tarkentuvat alueellisessa vesienhoidon suunnittelussa Painopisteet rehevöitymisen vähentäminen, haitalliset aineet, vesirakentaminen ja säännöstely, pohjavesien suojelu, vesiluonnon suojelu Keinoja ja toimia mm. metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi

23 Vesilain kokonaisuudistus (1) Vesilaissa säädetään mm. vesialueiden ja vesivarojen käytöstä (säännöstely, vedenotto, rakentaminen, uitto), yleiskäyttöoikeuksista, ojituksesta sekä vesien käyttöä koskevista korvauksista Nyk. laissa ojitus (6 luku), lupatarve (1:19), pienvedet (1:15a, 1:17a) Lakiin tehty useita muutoksia ja tarkistuksia, mm. pilaamista koskevat asiat YSL (2000)

24 Vesilain kokonaisuudistus (2) Vesilakitoimikunnan ehdotus (2004): - Ojitusasiat luku 5, lupatarve 5:3 - Muusta kuin vähäisestä ojituksesta ilmoitettava kirjallisesti alueelliselle ympäristökeskukselle 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä - mm. luonnontilaisten purojen suojelukysymykset jäivät jatkovalmisteluun Vesilakityöryhmän esitys (2006) - toimenpiteellä, joka vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen, on oltava ympäristölupaviraston lupa

25 Kiitos!