LAUKAAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA HYVIS 2016 2018 PERUSTURVALAUTAKUNTA 10.3.2016 LAUKAAN KUNTA
Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1. Suunnitelman tausta... 3 1.2. Suunnittelutyö... 4 1.3. Suunnitelman lähtökohdat... 4 1.4. HYVIS 2010 2014 suunnitelman arviointi... 5 2. KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA... 6 2.1. Tunnuslukuja... 6 3. YHTEISTYÖ, TIEDOTUS JA OSALLISUUS... 8 3.1. Toimialojen yhteistyö... 9 4. HYVINVOINTIPALVELUT... 9 4.1. Kaavoitus ja tekninen toimi... 10 4.2. Terveyspalvelut... 11 4.3. Neuvolat... 13 4.4. Varhaiskasvatus... 15 4.5. Koulujen oppilashuolto... 17 4.6. Vatin lapsi- ja nuorisotyö... 26 4.7. Nuorten työllistäminen ja aktivointi... 29 4.8. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut... 30 4.9. Evankelisluterilainen seurakunta... 30 5. SOSIAALITYÖ... 33 5.1. Sosiaalihuoltolain muutos... 33 5.2. Laukaan sosiaalityön resurssit ja organisaatio 1.8.2015 alkaen... 37 5.3. Lastensuojelu... 38 5.4. Vammaispalvelut... 43 5.5. Toimeentulotuki... 44 5.6. Kriisi- ja sosiaalipäivystys... 44 5.7. Kasvatus- ja perheneuvonta... 44 5.8. Perheasian sovittelu... 45 6. KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 46 6.1. Priorisoidut kehittämisehdotukset... 46 6.2. Liite 1: Kuntalaisten kehittämisehdotukset... 48 6.3. Liite 2. Hallintokuntien kehittämisehdotukset... 58
1. JOHDANTO HYVIS on vuosille 2016 2018 laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa hyvinvointia on pyritty tarkastelemaan laaja-alaisena, usean toimijan yhteisenä asiana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoitus on antaa kuntapäättäjille ja palvelujen toteuttajille kokonaiskäsitys lasten kasvuoloista ja hyvinvoinnista sekä tarvittavista resursseista. Suunnitelman perusteella voidaan arvioida, ovatko resurssit suunnattu tarkoituksenmukaisesti ja tarvitaanko lisäpanostusta tai uudelleen suuntaamista. 1.1. Suunnitelman tausta Laukaan kunnanhallitus teki 2.6.2014 päätöksen, että Laukaan kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS tarkistetaan koskemaan vuosia 2015-2018 ottaen huomioon lastensuojelulain 12 :n vaatimukset. Laki velvoittaa kuntia laatimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelman, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää tiedot: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä lastensuojelun tarpeesta kunnassa; lastensuojeluun varattavista voimavaroista; lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (2013) 12 :n mukaan lisäksi kirjattava: opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. 3
Lastensuojelu jaetaan lain mukaan ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Ehkäisevä lastensuojelu on kaikkia lapsia ja nuoria sekä perheitä koskevaa hyvinvoinnin edistämistä, mikä tapahtuu peruspalveluissa. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on sosiaalityöntekijöiden ammattityötä. Lastensuojelusuunnitelman tulee kattaa laajasti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat toiminnat ja palvelut: yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen, liikunta-, nuoriso, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta, varhaiskasvatus ja koulu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Suunnitelman laadinta on siten usean toimijan ja toimialan yhteinen prosessi. Asiakkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä on myös tärkeää kuulla. Suunnitteluprosessilla vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä. 1.2. Suunnittelutyö Työryhmään nimettiin seuraavat jäsenet: Joonas Hokkanen, pj, perusturvalautakunta vs. nuorisotyönohjaaja Sari Höylä, Laukaan seurakunta 31.12.2014 saakka, seurakuntapastori Hanna Laakso 1.1.2015 alkaen Eeva Ilmonen, vapaa-aikatoimen sihteeri 31.3.2015 saakka, vapaa-aikatoimen johtaja Seppo Virta 1.4.2015 alkaen Seija Kerkelä, sosiaalityöntekijä Kalevi Lahtonen, katurakennusmestari Pilvi Limatius, kouluterveydenhoitaja, Keski-Suomen seututerveyskeskus varajäsen osastonhoitaja Raija Reinikainen Päivi Paavilainen, sosiaalityön johtaja Ulla-Maija Saari, tekninen lautakunta 30.5.2015 saakka Juha Tolonen, sivistystoimenjohtaja Hannele Vestola, kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kuntalaiset osallistuivat suunnitelmaan internet kyselyn kautta ajalla 1.12.2014 30.1.2015. Vastauksia tuli yhteensä 206. Ehdotukset ja kommentit ovat suunnitelman lopussa omana lukunaan. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. 1.3. Suunnitelman lähtökohdat HYVIS -suunnitelman taustalla ovat yleismaailmalliset ihmisoikeusjulistukset, joihin myös Suomi on sitoutunut: ihmisoikeuksien julistus v. 1948, Lapsen oikeuksien julistus v.1959 ja Lapsen oikeuksien sopimus v.1989. HYVIS täydentää Laukaan kuntastrategian tavoitteita paneutuen syvällisemmin erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskeviin kohtiin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvän oppilashuollon suunnitelmaa ja toteutusta ohjaavat lisäksi opetussuunnitelma, laatusuositukset ja toimintaohjelmat. Poimintoja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta (v. 1989): 4
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. HYVIS- suunnitelma on samansuuntainen Laukaan kuntastrategia 2020 valtuustokaudelle 2013-2016. HYVIS täydentää myös kunnan palvelusuunnitelmaa. 1.4. HYVIS 2010 2014 suunnitelman arviointi Lastensuojelun ja sosiaalityön näkökulmasta HYVIS 2010-14 asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Lastensuojelun henkilöresurssit ovat parantuneet. Vuonna 2013 perustetiin ja täytettiin uusi sosiaalityöntekijän virka lapsiperheiden sosiaalityöhön. Lastensuojelun perhetyöntekijöiden määrä on noussut kolmeen ja vammaispalvelun perhetyöntekijät tekevät töitä kaikkien lapsiperheiden kanssa. Koulun oppilashuollon henkilöresurssit ovat parantuneet, mikä on pienentänyt paineita sosiaalityöhön. Huostaanotot ja sijoitukset ovat vähentyneet viime vuosina. Perhehoitajien osuus on tavoitteista huolimatta vähentynyt. Sijaisperheet tarvitsevat paljon tukea etenkin sosiaalityöntekijöiltä, johon ei aina ole ollut mahdollista vastata. Lastensuojelun lakisääteisissä määräajoissa pysymisessä on ollut haasteita ja siitä on saatu huomautus aluehallintovirastolta. Syynä viivästymisiin ovat olleet lisääntyneet lastensuojeluilmoitukset sekä työparityöskentelyn merkityksen kasvu. Vaikeissa asiakastilanteissa työparityöskentely on sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvan kannalta välttämätöntä. Sosiaalitoimiston tiloissa Kuntalassa on ollut sisäilma-ongelmia, mikä on vaikuttanut työtehoon. Sosiaalitoimisto on muuttanut syksyllä 2015 uusiin tiloihin Laukaan virastosydämeen, missä tätä ongelmaa ei ole enää ollut. Lapsiperheiden kotipalveluun on saatu lisää resursseja. Asiakkaiden tilauksiin ja sosiaalityöstä tulleisiin lähetteisiin on pystytty vastaamaan työntekijöiden mukaan varsin hyvin. Kotipalvelukäyntejä oli v. 2014 noin 300. Tilauksista alle 10 % ei ole voitu vastata, mikäli asiakkaan esittämälle ajalle on ollut jo varauksia ja silloin asiakkaille on tarjottu toista aikaa. Avoterveydenhuollosta tulleen palautteen mukaan lapsiperheiden tarpeisiin ei ole aina pystytty vastaamaan. 5
Mummo- ja papparinki eivät ole toteutuneet. Seurakunta ja perhetyön järjestivät info- ja rekrytointitilaisuuden, mutta vapaa-ehtoisia mummoja ja pappoja ei saatu sitoutumaan. Laukaaseen ei ole perustettu laaja-alaista perhekeskusta, perheneuvolaa eikä lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyöryhmää. Laukaan terveyskeskuksen remontissa saatiin avoterveydenhuollon työntekijöitä (neuvolat, päihdehoitaja, depressiohoitaja, psykologit) saman katon alle. Perheneuvolalla on Laukaa päivä joka toinen viikko, jolloin perheneuvolan kaksi työntekijää tapaa laukaalaisia asiakkaita Laukaassa. Koulukuraattori- ja psykologipalveluihin on saatu lisää resursseja. Laukaassa on kaksi psykologi kuraattori työparia. Lisäksi on saatu lisää yksi terveydenhoitaja ja yksi varahenkilö lakisääteisten terveystarkastusten toteutumiseksi kouluissa ja neuvoloissa. Vanhempien alkoholinkäyttöä seulotaan aiempaa useammin Audit-kyselyllä, jolloin asia tulee luontevasti puheeksi. Terveydenhoitajien kokemus on, ettei vanhempien alkoholinkäyttö yleisesti ole lisääntynyt. Ongelmakäyttäjiä on ehkä aiempaa enemmän ja näihin perheisiin kasautuu ongelmia. Lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiseksi kaikilla kouluilla toimivat oppilaskunnat. Nuorisovaltuuston toiminta on käynnistetty. Osallisuuden toteutumisen arviointi olisi perusteltua tehdä esimerkiksi seuraavassa HYVIS -arvioinnissa. Terveiden koulutilojen saamiseksi tehdään koko ajan töitä. 2. KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1. Tunnuslukuja v.2009 2013 2014 arvio 2020 arvio Väestömäärä 17 975 18 588 18 709 19 914 0 6 -vuotiaita 1 800 1 970 1982 2 030 joista päivähoidossa 47,9 % 37,3 % 7 15 - vuotiaita n. 2 300 2 398 2494 2 828 alle 18 vuotiaita 5 093 4968 5388 Laukaassa alle 17-vuotiaiden ikäryhmä on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin, samoin 30-45-vuotiaiden ikäryhmä. 6
Perheitä Laukaassa oli vuonna 2014 yhteensä 5 193, joista lapsiperheitä oli 45 % (Keski-Suomessa 37,9 %). Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä on 14,5 % (19,9 %). Vuonna 2013 25-64- vuotiaiden avioliitoista päättyi avioeroon 17,1 % (15,2 %). Työttömiä Laukaan työvoimasta oli vuonna 2014 keskimäärin 13,5 % (16,3 %). Nuorisotyöttömien osuus 18-24-vuotiaasta työvoimasta oli Laukaassa 21,5 % (22,3 %). Koko Suomessa nuorten työttömyysaste oli 16 %. Työttömyys on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa useita prosenttiyksikköjä viime vuosina. Turvakodissa laukaalaisia asui v. 2013 yhteensä 176 päivää. Laukaassa on laadittu laaja hyvinvointikertomus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 8.12.2014. Kertomuksessa vertailukunniksi on valittu Jyväskylä, Äänekoski, Siilinjärvi, Lapua ja Muurame sekä vertailualueiksi Keski-Suomi ja koko maa. Vertailukuntia ja -alueita vertaillaan suhteessa Laukaan kuntaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tilaa mitataan mm. kouluterveyskyselyllä. Laukaalaisista 8. ja 9. luokan oppilaista yli 20 % ilmoitti kokevansa terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja kokevansa vanhemmuuden puutetta. Terveydentilan osalta tilanne on edelliseen kyselyyn verrattuna merkittävästi huonontunut ja tulos on selvästi huonompi kuin koko maassa keskimäärin (16,4 %). Uusimmassa vuoden 2013 kyselyssä tilanne on jonkin verran parantunut ja 18 % ko. oppilaista ilmoitti kokevansa terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku on edelleen huonompi kuin maassa keskimäärin (16 %). Laukaalaisista 8. ja 9. luokan oppilaista 12,5 % ilmoitti olevansa vaikeasti tai keskivaikeasti masentuneita. Tämäkään tilanne ei merkittävästi poikkea maan keskiarvosta, mutta kaikkiaan luvut ovat yllättävän korkeita ja huolestuttavia. Tulevat kyselyt osoittavat, onko panostuksella koululaisten terveydenhuoltoon ja oppilashuoltoon ollut positiivinen vaikutus. Perheneuvolan asiakkaita vuoden 2012 aikana tuhatta alle 18-vuotiasta kohden oli Laukaassa 34,8, mikä on merkittävästi vähemmän kuin verrokkikunnissa ja -alueilla. Asiakasmäärä on selvästi pienentynyt viiden vuoden takaisesta. Kunnassa on täydennetty omaa palvelujärjestelmää; on lisätty terveydenhoitajia, sosiaalityön- ja perhetyöntekijöitä ja palkattu koulukuraattori ja -psykologi. Nämä toimet omalta osaltaan lisäävät paikallisten palvelujen käyttöä ja vähentävät ostopalvelujen tarvetta. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia Laukaassa on 30,2 % kaikista asuntokunnista (koko maassa 29,2 %). Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Lasten pienituloisuusaste Laukaassa on 14,1 sen ollessa koko maassa 14,9 ja maakunnassa 16,3. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18- vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Laukaassa siis tilanne ei ole heikompi. 7
Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin ja terveyden tilaa mitataan kouluterveyskyselyn lisäksi myös muilla indikaattoreilla. Kouluterveyskyselyn tuloksia tarkastellaan lukion 1. ja 2. luokan oppilaiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden vastausten perusteella. Nuoret arvioivat terveytensä paremmaksi kuin lapset eikä tulos poikkea merkittävästi koko maan tilanteesta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24 - vuotiaita vastaavan ikäisestä väestöstä on Laukaassa maan keskiarvon verran mutta enemmän kuin useimmissa verrokkikunnissa, Laukaassa 11,1 % ja esim. Jyväskylässä vain 8,2 %. Lukio-opiskelijat kokevat koulunsa fyysiset puitteet selvästi verrokkeja paremmiksi. Toimeentulotukea 18-24 - vuotiaista laukaalaisista saa pitkäaikaisesti 3,3 % ja tilanne on selvästi huonontunut aiemmasta. Koko maan luku on 2,9 %. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokivat, että fyysistä uhkaa koettiin vähemmän, koulun ilmapiiri parani, koulukiusatuksi joutuminen väheni, lintsaaminen vähentyi ja kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koetiin helpommaksi. Myös nuorten tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi. Toisaalta opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Vanhempien työttömyys myös lisääntyi ja vanhemmat tiesivät huonommin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikat. Hyvinvointikertomukseen sisältyvän suunnitelman mukaan lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämistä tuetaan valtuustokaudella 2013-2016 seuraavasti: Lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ylläpitäminen arjen toimintaympäristöissä; Varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen tukea tarvitseville lapsille ja lapsiperheille; Perheen terveellisten elämäntapatottumusten tukeminen; Harrastetoiminnan ja yhteisöllisyyden edistäminen; Nuorten hyvinvoinnin edistäminen: o Peruskoulun päättötodistuksen varmistaminen kaikille o Kaikille oikeus valmistua ammattiin o Nuorten syrjäytymisen väheneminen 3. YHTEISTYÖ, TIEDOTUS JA OSALLISUUS Lastensuojelulain 12 :n mukaan lastensuojelusuunnitelmassa on oltava tiedot myös yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä palvelujen tuottajien välillä. Tiedotus ja osallisuus kuuluvat hyvään yhteistyöhön. Yhteistyötä edistää myös se, että työntekijät tuntevat toistensa sekä toistensa työmenetelmät ja -käytännöt. Tähän kappaleeseen on koottu joitain Laukaassa olevia käytäntöjä yhteistyöstä, tiedotuksesta ja osallisuudesta. 8
3.1. Toimialojen yhteistyö Neuvolan, päivähoidon, perhetyön ja sosiaalityön työntekijät ovat tavanneet säännöllisesti sopimaan yhteistyöstä. Ryhmältä puuttuu koordinaattori, joten työskentely ei ole ollut kovin tavoitteellista. Tapaaminen on koettu tärkeäksi ja sitä tulisi kehittää. Yhteistyötä suun terveyden edistämisessä tehdään neuvolan ja kouluterveydenhoitajien sekä päivähoidon, koulu- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Lapsen päivähoidosta pyydetään vanhemman luvalla palaute neuvolakäynnille lapsen 4-vuotisneuvolatarkastukseen ja samoin tarkastuksesta annetaan palaute päivähoitoon lapsen kehityksen tukemiseksi. Laukaassa järjestetään ensisynnyttäjäperheille perhevalmennusta ja vauvavuoden ryhmätapaamisia on aloitettu uudelleen tauon jälkeen. Ryhmien pitämiseen osallistuvat terveydenhoitajien lisäksi työntekijöitä suuntervevedenhuollosta ja fysioterapiasta. Perhetyöntekijät tekevät jossain määrin kotikäyntejä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kouluja tekemään laajalti yhteistyötä, joka toteutuu varsin hyvin Laukaassa. Vapaa-aikatoimi tekee paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa etenkin tapahtumien järjestämisessä. Päihdeputki toteutetaan yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun, seurakunnan, EHYT ry:n ja kunnan muiden toimijoiden kanssa. Nupove nuorten palvelujen verkosto on lakisääteinen yhteistyöryhmä, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa keskustelemaan nuorten palveluista kunnassa. Laukaassa järjestetään säännöllisesti myös Lasten ja nuorten palvelujen päivityspalaveri, johon kokoontuu laaja-alaisesti toimijoita kertomaan sen hetkisestä toiminnastaan. Ehkäisevän päihdetyön työryhmän (Ehkäpä) kokoontumisissa on ollut taukoa, mutta tavoitteena on saada sen työskentely jälleen käyntiin. Kunta ja seurakunta tekevät paljon ja laaja-alaisesti yhteistyötä mm. diakoniatyössä, yläkoulupäivystyksessä, kehitysvammaisten leirien järjestämisessä, kesäkassien jakamisessa sekä jakamalla kasvatussihteerin palkkauskustannukset. 4. HYVINVOINTIPALVELUT Tässä kappaleessa esitellään Laukaan kunnassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluja ja palvelun tuottajien näkökulmasta nousseita kehittämisehdotuksia. Lastensuojelulain 3 :n mukaan ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan kunnan palveluja niille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaana. Palveluilla edistetään lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, 9
jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvin toimivat peruspalvelut ovat ehkäisevää lastensuojelua parhaimmillaan. 4.1. Kaavoitus ja tekninen toimi Kaavoitusta ohjaavasta lainsäädännöstä tulee edellytys edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista maankäytön suunnittelun keinoin. Maankäyttöä suunniteltaessa kerätään laaja-alaisesti suunnittelutyön lähtöaineistoksi tietoa mm. alueen luontoarvoista, viherverkosta, kulttuuriympäristöstä ja kulkuyhteyksistä. Kuntalaisia ja eri toimijoita pyritään osallistamaan suunnitteluprosessiin mahdollisimman laajasti ja suunnittelu on avointa, kuntalaisia kuulevaa. Lainsäädäntö määrää osallistamisen minimitason, mutta erityisesti laajemmissa hankkeissa tavoitteena on kuulla itse suunnittelualueen, mutta myös sen vaikutusalueen eri toimijoita kattavasti. Laukaan kunnan ilmastonsuojelusuunnitelma laadittiin vuonna 2013. Suunnitelma perustuu Keski-Suomen liiton laatimaan Keski-Suomen ilmastostrategiaan. Ilmastonsuojelusuunnitelman tavoitteena ja tarkoituksena on nostaa esiin ne sektorit, joilla pyritään pitkällä aikavälillä vähentämään paikallisesti kuntatasolla kunnan alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja näin osaltaan hidastetaan ilmastonmuutoksen kehittymistä ja sen aiheuttamia epäedullisia vaikutuksia elinympäristöön. Laukaan kunnan maapoliittinen ohjelma hyväksyttiin syksyllä 2014. Kunnan harjoittaman maapolitiikan tavoitteena on mm. kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen turvallisella ja viihtyisällä elinympäristöllä, hyvällä palvelutasolla ja sujuvilla liikenneyhteyksillä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kunnalla tulee olla riittävä raakamaavaranto tulevaisuuden tarpeisiin. Maata hankitaan hyvissä ajoin taloudellisesti järkevällä tavalla. Vuorovaikutteisella kaavoituksella suunnitellut alueet sekä raakamaan arvonnousu turvaa kunnan taloutta ja mahdollistavat turvallisen elinympäristön tuottamisen palveluineen, viheralueineen ja viihtyisine asuinympäristöineen. Lapsilla ja nuorilla on oikeus viettää aikaansa turvallisessa ja terveellisessä toimintaympäristössä. Teknisen toimen tehtävänä on vastata koulujen ja päiväkotien turvallisista olosuhteista, myös paljon resursseja vaatineesta sisäilma-asiasta. Hyvät olosuhteet varmistetaan riittävillä ja oikein kohdennetuilla kunnossapito- ja korjaushankkeilla. Erilaisia olosuhdeongelmia ratkaistaan eri alan osaajien ja asiantuntijoiden kanssa yhdessä, jotta lopputulos on onnistunut ja ympäristö varmasti turvallinen. Laukaan liikenneturvallisuustoimenpidesuunnitelma on päivitetty vuonna 2011. Suunnitelmassa erityistä painoa saivat: kevyen liikenteen aseman korostaminen, ajonopeuksien hillitseminen, koulujen erityisvaatimusten huomioon ottaminen, lasten reitit leikkipuistoihin, kouluihin ja päiväkoteihin sekä joukkoliikenteen asettamat tarpeet. Suunnitelma on pääpiirteittäin toteutettu. 10
Keski-Suomeen ollaan laatimassa koko alueen kattavaa liikenneturvallisuusstrategiaa vuosille 2015 2018 yhteistyössä kuntaliiton, liikenneviraston, poliisin, liikenneturvan ja ELY-keskuksen kanssa. Laukaan kunta on valinnut hanketta varten jäsenet omalta osaltaan liikenneturvallisuustyöryhmään, jonka tavoitteina ovat mm. jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen, liikenneturvallisuustyön painoarvon korostaminen päättäjille ja resurssien järjestäminen liikenneturvallisuustyöhön. Puistojen ja yleisten alueiden hoitotaso pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla. Puistometsistä laaditaan teknisen lautakunnan hyväksymä hoitosuunnitelma. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan alueiden ja rakenteiden turvallisuus. Vanhojen leikkipaikkojen saneeraussuunnitelma on toteutettu vuosina 2009 2014 ja on saatu päätökseen. Kaikki leikkipaikat ovat EU normien mukaisesti toteutettuja ja hyväksytyn tarkastusmenettelyn piirissä. Leikkipaikkojen lisäksi myös skeittipaikan ja ulkoliikuntapaikkojen kunnon valvonta kuuluu tuoteturvallisuuslain perusteella ympäristöterveydenhuollolle. Uimarantojen lukumäärää vähennettiin, jotta voitaisiin varmistaa riittävä turvallisuustaso jäljelle jäävillä uimarannoilla. Uimarannat tarkastetaan sukeltamalla uimakauden alussa minkä lisäksi uimaveden laatua tarkkaillaan vesinäytteiden avulla kuukausittain uimakauden aikana. Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Toimintaympäristön suunnitteluprojekti kouluilla tai liikuntapaikoilla Yleisten alueiden kehittäminen perheitä yhdistäviksi toimintaympäristöiksi Liikenneympäristön ja verkoston turvallisuuden ja käytettävyyden edelleen parantaminen Viihtyisän ja turvallisen ympäristön ylläpitäminen kohdentamalla resursseja oikein Lasten ja nuorten vielä entistäkin parempi kuuleminen jo suunnittelutyössä Eri sukupolvien välisen kohtaamisen mahdollistaminen nykyistä paremmin Yksittäisiä esimerkkejä kehittämiskohteista: o Satama-alueen kehittäminen o Laajalahden massa-altaiden ympäristö 4.2. Terveyspalvelut Laukaan kunnan terveyspalvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos, Keski-Suomen Seututerveyskeskus. Laukaan terveyskeskuksessa on 10 lääkärin virkaa, keskimääräinen väestö on 2000 asukasta lääkäriä kohden. Lääkärin vastaanotolla käy vuosittain noin 3 500 4 000 potilasta. Jokainen lääkäri hoitaa sairasvastaanottojen lisäksi koululaisten tarkastuksia ja neuvolan vastaanottoja. Terveyskeskuksessa työskentelee kaksi psykologia. Toisen psykologin vastuualueena ovat lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) ja toisen psykologin vastuualueena ovat aikuiset ja ikääntyvä väestö (yli 18-vuotiaat). Terveyskeskuspsykologien tehtävänä on tukea mielenterveyttä elämänkaaren eri vaiheissa. Terveyskeskuksen lasten ja nuorten psykologin työhön kuuluu yksilötyön 11
lisäksi monimuotoinen yhteistyö perheiden ja lasten verkostojen (mm. päivähoito, koulu, sosiaalitoimi, muut työntekijät) kanssa. Perheiden ja verkostojen kanssa tehtävä työ on olennaista, mutta myös aikaa ja resursseja vaativaa. Lisäksi psykologipalveluja Laukaan kouluikäisille lapsille ja nuorille (esiopetus, perusopetus, toisen asteen koulutus) tarjoavat koulutoimen kaksi koulupsykologia. Kouluikäisten psykososiaalista tukea tarjoavat myös kaksi koulukuraattoria. Psykiatrian poliklinikan ja depressiohoitajan palvelut on tarkoitettu pääosin yli 18-vuotiaille. Asiakkaiden alaikäisten lasten olosuhteet huomioidaan ja ollaan tarvittaessa yhteydessä lastensuojeluun. Päihdehoitaja tapaa tarpeen mukaan myös nuoria, asiakkaista 90 % on yli 28-vuotiaita. Laukaan terveyskeskuksen fysioterapiapalveluja kuntalaisille ovat yksilöllinen ohjaus, ryhmätoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Puheterapeutin työ on kielen, puheen ja äänen häiriöiden lääkinnällistä ja terapeuttista tutkimusta ja kuntoutusta. Puheterapeuttiin voi ottaa yhteyttä, kun lapsen tai oman puheen ja kommunikaation pulmat mietityttävät. Usein lapset ohjataan puheterapiaan neuvolan tai päivähoidon kautta. Lapsiasiakkailla syynä voivat olla mm. äännevirheet (R, S, L ja K yleisimpinä), epäselvä puhe tai puheen viivästyminen sekä erityinen kielivaikeus. Kommunikaatiohäiriöisen lapsen kuntoutuksen suunnittelussa on usein myös mukana lastenneurologinen yksikkö erikoissairaanhoidosta. Terapiassa tärkeää on yhteistyö asiakkaan lähi-ihmisten kanssa. Puheterapiaresurssien niukkuuden takia tiivistä puheterapiaa myös ostetaan yksityisiltä terapeuteilta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Seututerveyskeskuksessa on toimintaterapeutti, jonka työnkuvaan kuuluu arvioida kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten motoristen, aistimusten käsittelyn, sosiaalisten, prosessi- ja tunnetaitojen sekä itsesäätelyn valmiuksien ja taitojen kehittymistä. Toimintaterapiaan lapset ohjautuvat perheen, terveydenhuollon sekä koulun että päivähoidon ammattihenkilöiden aloitteesta. Toimintaterapeutti toteuttaa lyhyitä ohjaus- ja konsultointijaksoja yhteistyössä perheen ja lapsen verkostoon kuuluvien ihmisten kanssa, jolloin pyritään löytämään ikätasoista kehitystä tukevia menetelmiä. Pidemmät terapiajaksot toteutuvat maksusitoumuksella yksityisten palveluiden tuottajien kautta. Suun terveydenhuolto tuottaa hammas- ja suusairauksien ennaltaehkäisy- ja hoitopalveluja koko Laukaan väestölle. Toimintaa on kahdessa toimipisteessä: Laukaan kirkonkylän hoitolassa ja Lievestuoreen terveysaseman toimipisteessä hammashoitajan ja suuhygienistin vastaanotto. Alle 18-vuotiaille hoitotoimenpiteet ovat maksuttomia, 18 vuotta täyttäneiltä peritään asetuksen mukaiset maksut. 15 vuotta täyttäneeltä peritään perumattomasta poisjäännistä korvaus. Kolme vuotta täyttäneet lapset kutsutaan hoitolaan suun terveystarkastukseen ja omahoidon ohjaukseen. Lapsi saa käynnillä suun terveyskortin, joka liitetään osaksi lapsuusiän terveyskorttia (entinen neuvolakortti). Tähän merkitään kotona tapahtuvan suun hoidon tavoitteet, ohjeet ja tiedot seuraavan hoitokäynnin ja tarkastuksen ajankohdasta. Nämä ajat huoltaja varaa puhelimitse kortissa olevan ajanvarauksen numerosta. Vastaanotolta lähetetään aika 1., 5. ja 8. luokan oppilaille laajennettuun suun terveystarkastukseen. Tarkastuksessa koululaiselle annettuun omahoidon korttiin kirjataan omahoidon tavoitteet 12
ja seuraavien käyntien ajankohdat. Ajat varataan soittamalla kortin ajanvarauksen numeroon. Alle 15-vuotiaan lapsen vanhempien toivotaan osallistuvan tarkastuskäynneille. 18 vuotta täyttäneet pääsevät hoitoon varaamalla ajan. Suun terveydenhuolto on mukana Keski-Suomen seututerveyskeskuksen terveydenedistämisen linjauksessa, joka suosittaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa jäsenkunnilleen makeisvapaata päivähoito - ja kouluympäristöä, sekä terveyttä edistävää ruokailukulttuuria. Suunterveydessä huolta aiheuttaa erityisesti napostelu ja sokeripitoisten välipalojen lisääntynyt käyttö, sekä isompien koululaisten kohdalla hampaita vaurioittavien energia- ja kolajuomien käytön lisääntyminen. Lasten ja nuorten suunterveyden neuvontaan pyritään vastaamaan kehittämällä työnjakoa, jolloin hammashoitajat vastaavat suurelta osin yksilökohtaisesta terveysneuvonnasta. Myös ryhmissä tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa toteutetaan päivähoidossa ja kouluissa. Karieksen käypähoito suosittaa, että vanhempien on hyvä valvoa lasten hampaiden harjaamista kaksi kertaa päivässä yläkouluikään asti, jolloin käden motoriikka on riittävän kehittynyt ja hampaiden harjaamisesta on tullut jokapäiväinen tapa. Ksylitolipastilli tai purukumi aterioiden päätteeksi tulisi olla itsestään selvyys kotona, koulussa ja päivähoidossa. Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Nuorten ja perheiden tuen tarve vaikuttaa lisääntyvän Lasten- ja nuorisopsykiatrinen poliklinikka palauttaa potilaita takaisin perustasolle Puhe- ja toimintaterapian tarpeisiin vaikea vastata resurssien vähyyden vuoksi Miten saadaan tarvittavat perus- ja erityistason työntekijät mukaan työskentelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Kuntaan muuttaneiden lapsiperheiden pitäisi itse ottaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon, jotta lapsen edellisessä kotikunnassa aloitettu suun hoidon jatkuvuus varmistetaan. Vanhemmat eivät aina ole tietoisia vastuustaan, joten hoidon jatkuminen viivästyy. Neuvoloiden, päivähoito-, opetus- ja vapaa-aikatoimen sekä seurakunnan ja järjestöjen kanssa yhteistyö ei ole säännöllistä eikä suunnitelmallista. Siihen tulisi saada pysyvä yhteistoimintamalli. Hyvällä lasten ja nuorten hampaiden hoidolla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin koko elämän ajaksi. Kaiken ikäisille koululaisille pitäisi mahdollistaa omien ksylitolipastillien käyttö ruokailun jälkeen ja olisi pyrittävä siihen, että esikoululaisten sekä alakouluisten syntymäpäiviä juhlitaan ilman herkkuja. On tärkeää, että myös kodin ulkopuolisissa yhteisöissä aterioiden välillä tapahtuvaa napostelua tulee välttää. Tämän vuoksi hampaille haitallisten napostelutuotteiden ja juomien myyntiä eikä käyttöä tule sallia. 4.3. Neuvolat Laukaassa on neuvoloita neljässä eri toimipisteessä: Kirkonkylässä, Vihtavuoressa, Leppävedellä ja Lievestuoreella. Laukaan neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa toimii 14 terveydenhoitajaa ja lisäksi yksi terveydenhoitaja varahenkilönä. Neuvoloissa tarjotaan perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalveluja. Palvelut ovat yksilöllisiä, luottamuksellisia ja perhekeskeisiä. 13
Perhesuunnitteluneuvolassa saa neuvontaa ja ohjausta raskauden ehkäisyyn ja keskeytykseen liittyvissä asioissa. Siellä otetaan myös gynekologisia näytteitä, tehdään raskaustestejä ja joukkotarkastuksia. Äitiysneuvolassa seurataan raskauden kulkua, tehdään tarvittaessa ultraäänitutkimuksia ja annetaan perhevalmennusta. Vuonna 2014 synnytyksiä oli 255 (258 v.2013). Lastenneuvolat palvelevat alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Toimintamuotoja ovat mm. terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveyskasvatus ja neuvonta sekä rokotukset. Vuonna 2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki on velvoittanut kunnat järjestämään laajat terveystarkastukset lasta odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille. Perheille laajat terveystarkastukset tarjoavat tilaisuuden keskustella vanhempien ja koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä sekä tarvitsemastaan tuesta ja avusta. Neuvoloissa tunnistetaan perheen tuen tarpeet aikaisempaa laaja-alaisemmin ja saadaan monipuolisempi käsitys lapsen hyvinvoinnin arviointiin. Perheiden hyvinvoinnin seuraamiseksi tehdään neuvoloissa seulontatutkimuksia suunnitelmallisesti kaikille perheille. Kaikille raskaana oleville perheille sekä isälle ja äidille tehdään Audit päihdekysely ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Kysely tehdään myös lapsen 18 - kk ja 4-vuotisneuvolassa. Masennuksen seulonta on järjestelmällistä. Masennusseula tehdään odotusaikana sekä isälle että äidille. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeistä masennusta seulotaan vauvan 3 kk neuvolakäynnillä. Perheväkivaltaseula tehdään kaikille odottaville äideille sekä uudelleen äidille vauvan 5 kk neuvolakäynnin yhteydessä. Seuloihin jääneille on Laukaassa suunniteltu hoitopolut ja asiakkaat ohjattu niiden mukaisesti jatkohoitoon. Perhevalmennusta Laukaassa järjestetään kaikille halukkaille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Lisäksi vauvan synnyttyä järjestetään moniammatillisena yhteistyönä kokoontumisia äideille ja perheille lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan. Laukaan neuvoloissa kotikäynti tehdään kaikkiin ensisynnyttäjäperheisiin lapsen syntymän jälkeen. Uusien äitiyshuollon suositusten mukaan kotikäynti suositellaan tehtäväksi jo raskausaikana. Tätä toteutetaan Laukaassa terveydenhoitajan arvion ja resurssitilanteen mukaan. Tarpeen mukaan kotikäynti tehdään myös uudelleensynnyttäjille. Kotikäyntejä on mahdollista tehdä myös yhdessä perhetyöntekijän kanssa. Haasteet ja kehittämisehdotukset Varhainen puuttuminen on edelleen haaste ja tarvitsee kehittämistä, vaikka sitä on viime vuosina tehostettu neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa laajojen terveystarkastusten avulla. Kynnys eteenpäin ohjaamiseen on madaltunut, kun erityistyöntekijöitä on paremmin saatavilla. Perhevalmennukset eivät asiakaspalautteiden mukaisesti aina vastaa heidän tarpeisiinsa, joten niiden kehittämiseen tulee panostaa. Uuden asetuksen mukaan ensisynnyttäjäperheisiin suositellaan kotikäyntiä jo raskausaikana. Tätä tehdään Laukaassa tarveharkintaisesti ja siihen tulee olla mahdollisuus resurssien osalta. Vertaistuen lisäämiseksi ryhmäneuvolatoimintaa ollaan käynnistämässä uudelleen. Aluksi kokeillaan ryhmäneuvolatoimintaa 6 kk:n ikäisten vauvojen perheille. 14
Kotona lapsiaan hoitavien äitien uupuminen on edelleen suuri haaste. Tähän pyritään vaikuttamaan perhetyön ja neuvolan yhteistyön lisäämisellä. Neuvolan, kouluterveydenhuollon ja perhetyöntekijöiden kesken sovitaan säännölliset tapaamiset sekä järjestetään tarpeen mukaan yhteisiä kotikäyntejä. 4.4. Varhaiskasvatus Päivähoitolakiin tuli muutoksia 1.8.2015 alkaen, kun varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe astui voimaan. Lain nimi muuttui päivähoitolaista varhaiskasvatuslaiksi. Laissa määritellään lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kokonaisuutta, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat kokonaisuuden. Pyrimme järjestämään perheiden tarpeita vastaavia, monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja kysyntää vastaavasti kaikille lapsille, joilla on siihen lakisääteinen oikeus; äitiyspäivärahakauden jälkeen siihen saakka kunnes lapsi siirtyy kouluun. Laukaan kunnan varhaiskasvatuspalveluja ovat päivähoito, esiopetus ja kerhotoiminta. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Hoitoa, kasvatusta ja opetusta toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Kunnallisen ja yksityisen päivähoidon linjaukset ovat yhteneväiset varhaiskasvatussuunnitelman kanssa. Hoitosuhteen aikana jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota seurataan, täydennetään ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen ensisijainen kasvatusvastuu ja -oikeus ovat vanhemmilla. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja eri toimijoiden välistä kasvatusyhteistyötä. Se on tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuteen perustuvassa asiakassuhteessa eri toimijoiden ja vanhempien samanarvoiset, mutta sisällöltään erilaiset tiedot lapsesta ja taidot toimia yhdistyvät lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, niiden tunnistamisesta ja lapsen edun toteuttamisesta. Varhaiskasvatuspalveluja järjestetään seuraavasti: Kunnalliset päiväkodit / paikat Jokiniemen päiväkoti / 21 Kirkonkylän päiväkoti /110 Leppäveden päiväkoti /54 Lievestuoreen päiväkoti /85 Vehniän päiväkoti /15 Vihtavuoren päiväkoti / 63 Äijälän päiväkoti / 15 yht. 363 paikkaa Yksityiset päiväkodit (palveluraha)/ paikat Aarrelaiva / 35 Hulina / 30 Merikarhu / 49 Rauhala / 146 yht. 260 paikkaa 15
Perhepäivähoito kunnallinen / 277 yksityinen / 28 Ostopalvelupäiväkodit: Laukaan Aurinko, vuorohoito / 42 Yksityiset ryhmäperhepäiväkodit Hiirenpoku / 12 Leppäkerttu / 12 Kerhot Tiukuset Rauhalan päiväkoti Yhteensä päivähoidossa on n. 1087 lasta (effica 31.12.2014) mikä on 53,7 % alle kouluikäisistä lapsista. Kunnallisessa perhepäivähoidossa on 277 lasta ja yksityisessä perhepäivähoidossa 28 lasta. Vaihtoehtona päivähoidolle on lakisääteinen kotihoidontuki, jota Laukaan kunta maksaa KELAN maksatuksen kautta perheen hakemuksesta alle kolmevuotiaalle lapselle ja sisaruskorotusta samassa perheessä olevalle yli kolmevuotiaalle lapselle. Kotihoidontuen piirissä on 563 lasta. Kunnallisen päivähoidon henkilöstön lukumäärä yhteensä on 159 (v. 2014). Laukaassa täytetään ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen vaatimukset. Esiopetus toteutuu päivähoidon ja opetustoimen yhteistyönä siten, että lapset, jotka tarvitsevat päivähoitoa saavat esiopetusta päiväkodeissa ja ainoastaan esiopetusta tarvitsevat lapset koulujen esiopetusryhmissä. Esiopetuksessa on vuosittain päivähoidossa keskimäärin 290 lasta, jotka jakautuvat keskimäärin 50 % / 50 % päivähoidon ja koulun esiopetusryhmien kesken. Erityispäivähoitoa tarvitsevat lapset sijoittuvat päiväkotiryhmiin ja tarvittaessa päiväkodeissa on ryhmäavustajia. Erityislastentarhanopettajat (2) ovat työssä päiväkotien lapsiryhmissä. Erityispäivähoitoa koordinoi erityispäivähoidon ohjaaja. Erityispäivähoitoon kuuluu myös kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivähoito. Päivähoidossa oleville vammaisille lapsille laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma (hops), jossa määritellään lapsen tarvitsema tuki sekä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Oppivelvollisuus kuuluu kaikille, tarvittaessa määritellään 11-vuotinen oppivelvollisuus. Opetus järjestetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (hojks) mukaan. Asiakaskyselyt toteutetaan päivähoidossa joka toinen vuosi. Vuoden 2014 keväällä tehdyn kyselyn tuloksen 4,25 (asteikolla 1-5) mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä Laukaan kunnan päivähoitoon. Päivähoidon kysynnän oletetaan kasvavan tulevina vuosina. Päivähoitopaikkojen lisäys hoidetaan laajentamalla yksityistä päivähoitoa tarvetta vastaavaksi. Päivähoitoa järjestetään alueellis- 16
ten tarpeiden ja ennusteiden pohjalta ottaen huomioon seutukunnalliset vaihtoehdot. Kerhotoimintaa pyritään laajentamaan myös Lievestuoreelle ja Leppävedelle. Varhaiskasvatuksen toiminnan laajuutta arvioidaan vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. 4.5. Koulujen oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Sitä toteutetaan sekä koko koulua tukevana monialaisena yhteisöllisenä että yksilökohtaisena oppilashuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaalija terveystoimen sekä muiden tahojen kanssa. Oppilas saa tarvittaessa tukea kuraattorilta, psykologilta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä, joiden puoleen voi maksutta ja luottamuksellisesti kääntyä. Oppilashuollon toimijat työskentelevät tarvittaessa yhdessä sekä tekevät yhteistyötä muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Oppilashuollon tavoitteena on edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia edistää oppilaiden ja huoltajien osallisuutta ehkäistä ongelmien syntyä korjaavan työn sijaan edistää koulun ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä turvata varhainen, matalan kynnyksen tuki sitä oppilaille tukea yksilöä kouluyhteisöä kehittämällä tukea opettajan työtä Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Koulutusasteiden yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä perusopetuksen oppilaiden ohella myös esiopetuksen lapsia sekä lukion opiskelijoita. Koulu puolestaan tarkoittaa esiopetusta järjestäviä yksikköjä, peruskouluja ja lukiota. Oppilashuollon perustana on oppilashuoltolaki (1287/2013). Oppilashuoltoon sisältyvät: koulun toiminta koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto oppilashuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 17
Oppilashuoltoryhmät Oppilas- ja opiskeluhuollon ohjausryhmä: Laukaassa oppilas- ja opiskeluhuollon työtä ohjaa monialainen sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteinen ohjausryhmä, joka vastaa oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä kokoaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman oppilashuolto-osuuden sekä toimeenpanee ja toteuttaa päätettyjä suunnitelmia. Ryhmän kutsuu koolle sivistystoimenjohtaja. Alueryhmä: Yläkoulun rehtori kokoaa alueensa koulujen oppilashuollon toimijat alueryhmään. Ryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida yläkoulupiireittäin oppilashuoltoa sekä sopia siihen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä: Kouluilla toimivat koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Ryhmän kokoonpano määritellään koulun toimintasuunnitelmassa. Ryhmää johtaa rehtori tai koulunjohtaja. Lukiossa ryhmää voi johtaa myös muu suunnitelmassa nimetty henkilö. Ryhmä suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi koulun ja koulujen yhteydessä toimivien esiopetusryhmien yhteisöllistä oppilashuoltoa. Asiantuntijaryhmä: Yksittäisen oppilaan asioita käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä, jossa on läsnä oppilaan asian käsittelyyn välittömästi liittyvät henkilöt. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka kirjaa tiedot asian käsittelystä oppilashuoltokertomukseen. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja koulut ylläpitävät oppilashuoltorekisteriä, jossa ovat oppilashuoltokertomukset ja muut oppilashuollolliset yksilökohtaiset asiakirjat. Oppilashuollon toteutumisen seuranta ja arviointi Koulun oppilashuollon toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa muun toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Arviointi lähetetään kasvun ja oppimisen lautakunnalle. Laukaan oppilashuollon ohjausryhmä seuraa esiopetuksen ja koulujen oppilashuoltosuunnitelmien toteutumista. Ohjausryhmä hyödyntää toimintasuunnitelmien arvioita ja muita hyvinvoinnin ja terveyden mittareita kootessaan tietoa oppilas- ja opiskeluhuollon toteutumisesta. Opetuksen järjestäjä seuraa koulujen oppilashuoltosuunnitelmien toteutumista lukuvuosittain toimintasuunnitelmien arviointien yhteydessä. Koulut huolehtivat keskeisten tulosten tiedottamisesta oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Koulujen oppilashuoltoa kehitetään arviointien pohjalta. Oppilashuollon ohjausryhmä kokoaa tietoa oppilaiden hyvinvoinnista sekä suunnittelee tarvittavat oppilashuollon palvelut ja resurssit. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaalija terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. 18
Oppilashuollon järjestäminen Koulun toiminnan avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä edistetään kouluyhteisön hyvinvointia tuetaan oppimista ja hyvinvointia sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Koulun hyvä arki tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia. Niihin kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Koulun hyvän arjen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan hyvinvoinnin takaaminen kaikissa tilanteissa. Koulun hyvä arki koostuu kaikkien yhteisestä hyvinvoinnista. Hyvinvointiimme vaikuttavat esimerkiksi koulun yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen, riittävä lepo, ruokailu sekä luottamus koko koulun henkilöstön ja oppilaiden kesken. Koulut laativat järjestyssäännöt yhteistyössä oppilaiden kanssa. Ne löytyvät koulujen Internetsivuilta tai lukuvuositiedotteista ja lukion opinto-oppaasta. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailu tarjoaa oppilaalle monipuolisen ja vaihtelevan aterian jokaisena koulun työpäivänä. Kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia ravitsemussuosituksia ja ohjeita. Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää jaksamista ja työtehoa sekä opastaa terveellisiin ruokatottumuksiin. Ruokalassa on esillä malliannos. Periaatteena on, että oppilas ottaa jokaista ruokalajia edes hiukan. Allergiat ja muut erityisruokavaliot huomioidaan ruokailussa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuville oppilaille on tarjottava välipala. Joillakin kouluilla on tarjolla myös maksullinen välipala iltapäivällä. Kouluruokailussa opetellaan hyviä tapoja. Opettajan tehtäviin kuuluu ruokailun valvonta, ohjaaminen ja tapakasvatus. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo osaltaan ruokailua. Lukiossa tällaista valvontavelvollisuutta ei ole, mutta tarvittaessa epäkohtiin puututaan yleisellä ohjauksella. Välituntitoiminnalla pyritään aktivoimaan koulupäiviä. Lasten ja nuorten fyysisellä aktiivisuudella on havaittu olevan yhteyttä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä oppimiseen. Liikkumisella on myönteinen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin ja positiiviseen kouluilmapiiriin. Hyvät sosiaaliset suhteet ja positiivinen kouluilmapiiri puolestaan tukevat oppimista, motivaatiota, koulutyöstä suoriutumista sekä viihtyvyyttä koulupäivän aikana. Liikunnan lisääntymisen välitunneilla on havaittu parantavan työrauhaa. Koululaisten fyysistä aktiivisuutta välitunneilla on lisätty järjestämällä koulupäivän aikana pitkiä välitunteja. Pitkällä välitunnilla aktiiviselle liikkumiselle jää enemmän aikaa ja silloin on järjestetty erilaista välituntitoimintaa. On pidetty välituntikerhoa, käytetty välituntiliikuntakorttia innostamassa liikkumaan. Välituntiturnaukset ja erilaiset toimintavälitunnit ovat innostaneet yhteisiin peleihin. Yläkouluissa on voitu sopia koulun liikuntavälineiden ja -tilojen käytöstä välitunneilla. Joissain kouluissa on pakollisia ulkovälitunteja, toisissa on 19
tarjottu tytöille ja pojille erillisiä toimintoja. Oppilaat ovat voineet toimia välituntitoiminnan vertaisohjaajina ja suunnitella ja ohjata toimintaa. Perusopetus järjestetään yleisimmin lähikoulussa niin, että koulumatkat olisivat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Odotusajaksi kuljetusoppilaille järjestetään koululla valvonnan alaista koulutyötä tukevaa toimintaa. Oppilas voi osallistua tukiopetukseen, kerhotyöhön tai muihin koulutyötä tukeviin tilaisuuksiin. Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti kerhotoiminnan tulee tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä monipuolista kehittymistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Oppilashuollon palvelut Laukaan kunnassa koulupsykologi- ja -kuraattorityön tavoitteena on oppilaiden ja koko koulu- tai oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa, johon sisältyvät terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on tukea kouluyhteisössä lasta ja nuorta kasvussa ja kehityksessä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Kouluterveydenhuollon palvelut tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Kunnan vapaa-aikaohjaajat ja seurankunnan nuorisotyönohjaajat toimivat aktiivisesti yläkouluun siirtymisen nivelvaiheessa esim. Mahis -ryhmissä, 7- luokkalaisten ryhmäyttämispäivissä ja K12-kursseissa. He työskentelevät myös työpareina Laukaan yläkouluilla, tapaavat oppilaita välitunneilla viikoittain ja järjestävät yhdessä oppilaille monipuolista välituntitoimintaa. Nuorisotyö 20