Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittäminen 1.1.2009 30.6.2012 Loppuraportti
2
Sisältö 1. YHTEENVETO... 4 2. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA... 5 3. HANKKEEN TAVOITTEET... 6 4. KOHDERYHMÄ... 6 5. HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ... 7 5.1 Hankkeen aikataulu... 7 5.2 Hankkeen rahoitus... 7 5.3 Projektihenkilöstö ja tilat... 7 5.4 Ohjaus ja seuranta... 8 5.5 Osallistujat... 9 5.5.1 ASKO kehittämistyöryhmä... 9 5.5.2 Hanketoimintaan osallistuneiden määrällinen seuranta... 9 5.6 Yhteistyötahot ja verkostoituminen... 10 5.7 Hankkeen toteutus ja aikataulu... 10 5.7.1 Toimintavuosi 2009... 10 5.7.2 Toimintavuosi 2010... 13 5.7.3 Toimintavuosi 2011... 14 5.7.4 Toimintavuosi 2012... 17 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 17 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET... 18 7.1 Ongelmat hankkeen toteutuksessa... 18 7.2 Suositukset hankkeentoiminnan kehittämisestä... 19 8. HANKKEEN TULOKSET... 19 8.1 Tieto ja viestintäteknologiaa hyödyntävät toimintatavat ovat osa kuntayhtymän aikuiskoulutusta.... 19 8.2 Verkko-opiskelutaitojen ja menettelytapojen kehittämisen myötä työssäolevien osaamisen kehittäminen ja organisaatioiden/yritysten liiketoiminta vahvistuu... 20 8.3 Alueella on tarjolla joustavasti räätälöidyt ja henkilökohtaistetut koulutuspalvelut esimiestaitoja vahvistaviin erikoisammattitutkintoihin.... 20 8.4 Verkko-opintoina suoritettava täydennyskoulutuksen tarjonta ja toteuttaminen kehittyvät asiakaslähtöiseksi.... 20 9. TULOSTEN LEVITTÄMINEN... 21 10. HANKKEENTOIMINNAN ARVIOINTI... 22 11. HANKKEEN INNOVATIIVISUUS... 23 12. HANKKEEN TASA-ARVOVAIKUTUKSET... 24 13. HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 24 14. TOIMINNAN JATKUVUUS... 24 Keskeiset tapahtumat... 26 3
1. YHTEENVETO Koulutus ja tutkimus 2011-2016 -kehittämissuunnitelman mukaan tieto- ja viestintätekniikan käytön vahvistaminen on koulutuspolitiikkamme keskeisimpiä tavoitteita. Tieto- ja viestintäteknologia liittyy oleellisena osana koulutukseen, työelämään ja koko yhteiskunnan toimintaan. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä voidaan tarjota mahdollisuus joustavampiin ja yksilöllisempiin opintoihin ja uudistaa opetusta. Tämä vaatii mm. opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamisen vahvistamista sekä koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamista. Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön tilannekatsauksessa vuodelta 2011 todetaan, että 2000-luku on ollut TVT:n opetuskäytön läpimurron aikaa. Painoarvon kasvusta huolimatta TVT:n opetuskäyttöön liittyy myös ongelmia. Sitä rajoittavat monet pedagogiset, asenteelliset ja laitekantaan liittyvät tekijät. Suomalaisopettajat suhtautuvat kansainvälisissä vertailuissa verraten epäilevästi TVT:n hyötyihin. TVT nähdään yleisesti oppimisen tuen välineeksi, ei niinkään omaksi pedagogiseksi ja didaktiseksi opetukselliseksi kokonaisuudekseen. Sekä TVT laitteiden riittävyydessä että pedagogisissa ratkaisussa ja verkko-opetuksen tarjonnassa on vielä kehitettävää. Edellä mainitut haasteet ja vaatimukset olivat keskeisiä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä 1.1.2009 alkaneessa ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä 30.6.2012 päättyneessä ASKO- aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittämishankkeissa. Hanke vahvisti erityisesti opetushenkilöstön tietoa ja osaamista verkkopedagogiikasta ja verkko-opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Lisäksi hanke mahdollisti kuntayhtymään yhteisten toimintaperiaatteiden kehittämisen verkko-opetukseen, uusien toimintamallien kuten verkkoneuvottelujen käyttöönoton, sosiaalisen median ja uusien työvälineohjelmien käyttöön perehtymisen. Hankkeessa kehitettiin yrittäjyysosaamista, työelämän edustajien arviointiosaamista sekä johtamisosaamista vahvistavia verkko-opintoja. Lisäksi tuloksena syntyi verkko-opintoina suoritettavia täydennyskoulutuksia sekä sähköisen henkilökohtaisen toimintamalli. Projektitoiminnan käytännön työstä vastasi kuntayhtymän opetushenkilöstöstä muodostettu AS- KO- toimijaryhmä. Toimijoiden panos ja sitoutuminen kehittämistyöhön oli ensiarvoisen tärkeää tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö tulee muuttamaan myös JEDUn toimintakulttuuria. Opiskelijoiden tulee saada tietotekniset perusvalmiudet ja ennen kaikkea heidän tulee oppia ymmärtämään ne laajat mahdollisuudet, joita tieto- ja viestintätekniikka antaa, osatakseen joustavasti hyödyntää tulevaisuuden tekniikkaa sekä ylläpitää ammattitaitoa. Pedagogisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä on kehitettävä käytettäessä tekniikan mahdollisuuksia tehokkaasti hyväksi. Tämä on haaste, joka jokaisen opettajan kannattaa ottaa vastaan! Lämpimät kiitokseni kaikille hankkeentoimintaan osallistuneille, yhteistyötahoille ja rahoittajalle! Ylivieskassa 27.8.2012 Ulla Mäntykangas projektipäällikkö 4
2. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Euroopan unioni korostaa koulutuspolitiikassaan elinikäistä oppimista. Keskeisessä roolissa on tällöin myös aikuiskoulutuksen kehittäminen. Aikuisopiskelu antaa yksilöille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja sillä on merkittävä tehtävä työvoiman ammattitaidon ylläpitämisessä ja yrityksien/organisaatioiden kilpailukyvyn turvaamisessa. Mikro- ja pienyritysten mahdollisuudet panostaa yrittäjän tai henkilöstön osaamisen nostamiseen / pätevöitymiseen ovat rajalliset, johtuen koulutuspäivien vaatiman ajan ja tilapäistyövoiman puutteesta. Osaamisvajeen ovat usein yritystoiminnan kehittämisen ja kasvun esteenä. Työelämän vaatimusten kasvaessa aikuisopiskelijoiden sitouttaminen opintoihin on haastavaa. Tarvitaan joustavia, opiskeluajasta ja -paikasta riippumattomia opiskelumahdollisuuksia, joiden avulla osaamisen kasvattaminen on mielekästä ja motivoivaa myös työssäkäyvälle aikuiselle. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä nähtiin tarve aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittämishankkeelle, jotta kuntayhtymässä systemaattisemmin voitaisiin kehittää verkko-opiskelujen laatua ja tarjontaa. Tässä kehittämistyössä keskeisenä oli sekä opetushenkilökunnan verkko-opetus osaaminen että sähköisten oppimateriaalien, -ympäristöjen ja toimintatapojen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa. Kehittämistyön tuloksena haluttiin helpottaa ja monipuolistaa mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja näin kuntayhtymän aikuiskoulutus paremmin vastaisi työelämän tarpeeseen saada joustavasti uutta osaamista henkilöstölle. Oulun yliopistossa (Rajaniemi 2007) tehdyssä tutkimuksessa "Yritysten koulutustarveselvitys ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen" on todettu, että yritykset ja työyhteisöt kaipaavat erityisesti aikuisopiskeluun lyhyitä kurssimuotoisia opintoja ja verkko-opintoja, joiden avulla on helpompi kehittää ja ylläpitää ammattitaitoa työn ohessa. Hankesuunnittelussa hyödynnettiin kuntayhtymässä tehtyjä CQ -osaamistarvekartoitus haastattelujen tuloksia sekä aikuisopiskelijoiden verkko-opetuksesta saatuja kokemuksia (mm. puhdistuspalvelualan erikoisammattitutkintoihin valmistava koulutus).. Taustaa koulutuskuntayhtymästä Hankkeen hallinnoija, (Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä (KAM) 31.12.2012 saakka ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) 1.1.2012 alkaen) on Oulun Eteläisen alueen merkittävin koulutuksen järjestäjä. Koulutuskuntayhtymän tavoitteena on olla laadukas, monialainen oppimisympäristö, jossa koulutetaan osaajia muuttuvaan yhteiskuntaan. Koulutus tukee elinkeinoelämän ja julkishallinnon alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita. Se luo pohjaa uudelle elinkeinotoiminnalle ja yrittäjyydelle ja lisää alueen elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Koulutus ja muu toiminta tukee myös syrjäytymisvaarassa olevien ammatillisten ja yhteiskunnallisten valmiuksien kehittymistä. Kuntayhtymän järjestämä koulutus on alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti arvioiden tuloksellista ja laadukasta. Kuntayhtymästä valmistuvat toimivat aktiivisesti yhteiskunnassa. 5
Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä muodostivat 1.1.2012 alkaen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän JEDUn. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymällä on seitsemän ammattiopistoa; Haapaveden ammattiopisto, Haapajärven ammattiopisto, Kalajoen ammattiopisto, Nivalan ammattiopisto, Oulaisten ammattiopisto, Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto sekä Ylivieskan ammattiopisto. Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut yksikkö koordinoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluja, työelämän kehittämispalveluja, hanketoimintaa sekä koulutuksen ennakointia. 3. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin seuraavaa: ASKO- hankkeella tavoitteena on 1. Aikuiskoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden tehostaminen, henkilökohtaistaminen sekä organisaatioiden oppimisen tukeminen verkko-opiskelun laatua ja saavutettavuutta parantamalla. 2. Aikuiskoulutuksen yrittäjyyteen valmentavien koulutustuotteiden sisältöjen kehittäminen, jotta ne tukisivat yrittäjyyteen sekä kehittäisivät sisäisen yrittäjyyden vahvistumista tehokkaammin ja tasalaatuisesti eri koulutusaloilla. 3. Lähiesimiestaitojen kehittäminen työelämässä tapahtuvien organisaatioiden muutosten takia. Työnjohdollisiin tehtäviin rekrytoitavan työvoiman tarve tulee olemaan lähivuosina suuri erityisesti eläkepoistuman, organisaatiomuutosten ja joillakin aloilla (esim. marata) myös maahanmuuttajien vuoksi. Koulutuksen ja tutkintojen suorittamiseen tarvitaan monimuotoisia työnjohto/lähiesimies osaamisen hankintamuotoja. Tähän vastataan johtamistaitoihin tähtäävien erikoisammattitutkintoja kehittämällä. Johtamistason erikoisammattitutkintojen suorittaminen verkko-opintoina laajentaa ja tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin 4. Verkko-opintoina suoritettavia työelämän tarpeista lähtevien täydennyskoulutuksien tuotteistaminen 5. Näyttötutkintojärjestelmän työnantaja ja työntekijä arvioijien verkkopohjaisen perehdytysaineiston laatiminen, jotta näyttötutkintosuorituksia pystytään arvioimaan laadukkaasti. 6. Kouluttajien verkko-opetus osaamisen ja verkko-opintojen tarjoamisprosessien kehittäminen. 4. KOHDERYHMÄ Hankkeen kohderyhmänä olivat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ammattiopistojen opettajat, tutkinto- ja aikuiskoulutusvastaavat sekä koulutussuunnittelijat, jotka kehittävät sähköisiä koulutuspalveluita ja tieto- ja viestintäteknistä osaamistaan. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä olivat alueen yrittäjät/ työnantajat, jotka ovat mukana kehittämässä työelämälähtöisiä ja alueellisia sähköisiä koulutuspalveluita sekä aikuisopiskelijat, joille uusien verkko-opintojen tarjonnan ja toteutuksen kehittämisen myötä on tarjolla monipuolisempia ja laadukkaimpia mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen. 6
Ylivieskan ammattiopiston henkilöstöä verkko-opetuksen kehittämispäivillä. Kehittämispäivän vetäjinä Ulla Mäntykangas, Hannu Haikara ja Antti Takkunen 5. HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 5.1 Hankkeen aikataulu Hanke toteutettiin 1.1.2009-30.6.2012 välisenä aikana. 5.2 Hankkeen rahoitus Hyväksytty rahoitussuunnitelma ESR-rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, kunnat 304 016 24 649 328 665 24 649 Rahoitus yhteensä 353 314 5.3 Projektihenkilöstö ja tilat Hankkeen osa-aikaisen projektipäällikön tehtävinä on ollut vastata hankkeen käytännön toteutuksesta, johtaa toimeenpanoa ja tehtävien antoa sekä osallistua verkko-opetuksen kehittämistyöhön työryhmän jäsenenä ja vastaa osaltaan käytännön kehittämistyöstä. Lisäksi projektipäällikön vastuualueeseen kuului tiedottaa, vastata sekä määrällisestä että laadullisesta raportoinnista, informoida hallinnoijaa ja ohjausryhmää hankkeen etenemisestä sekä vastata talouden seurannasta ja maksatushakemusten valmistelusta yhteistyössä projektisihteerin kanssa ja huolehtia tiedonkeruusta, dokumentoinnista ja arkistoinnista. Projektipäällikkönä toimi Ulla Mäntykangas Hankkeen osa-aikaisen projektisihteerin tehtäviin on kuulunut mm. hoitaa ja valmistella hankkeen taloushallintoon liittyvät asiat kuten maksatushakemusten teko sekä huolehtia hankkeeseen liittyvistä käytännön asioiden hoitamisesta (postitus, sihteerin työt jne.). Projektisihteeri on osallistunut verkko-opetuksen kehittämistyöhön työryhmän jäsenenä ja vastannut osaltaan käytännön kehittämistyöstä, tiedottamisesta, tiedonkeruusta, dokumentoinnista ja arkistoinnista sekä mää- 7
rällisestä että laadullisesta raportoinnista yhdessä projektipäällikön kanssa. Projektisihteerinä on toiminut Maria Rautionaho Hankkeen toimitilat ovat sijainneet Ylivieskan ammattiopistolla. 5.4 Ohjaus ja seuranta Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän johtoryhmä on päättänyt hankkeen aloittamisesta ja jatkoajasta, nimennyt ohjausryhmän ja vastannut siitä, että hankkeella on käytettävissä tarvittavat henkilö- ym. resurssit. Lisäksi johtoryhmä on seurannut hankkeen etenemistä ja huolehtinut osaltaan hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on vastannut hankkeen lopputoimenpiteistä ja päättämisestä. Hankkeen valvojana toimi ammattikasvatustarkastaja Paula Lohikoski ja hankkeen yhteyshenkilönä EU koordinaattori Päivi Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Hankkeen ohjausryhmän ovat muodostaneet Heikki Yli-Olli, yhtymäjohtaja, JEDU Matti Taipale, tietohallintopäällikkö, JEDU Ari Sarpola, rehtori, Kalajoen ammattiopisto Seppo Takalo, osastonjohtaja, Nivalan ammattiopisto (eläkkeellä 2011 alkaen) Hannu Keto, aikuiskoulutusvastaava, Nivalan ammattiopisto Riitta Uusivirta, koulutussuunnittelija, Haapajärven ammattiopisto Esko Louhelainen, rehtori, Oulaisten ammattiopisto Matti Peltola, aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja, JEDU Tuula Taskinen, rehtori, Ylivieskan ammattiopisto Jouni Remes, toimitusjohtaja, Nihak Oy (estynyt, maalikuu 2011 alkaen) Terttu-Irmeli Haapakoski, palvelujohtaja, Kallio ppy Maria Nygård, palvelupäällikkö, ISS-palvelut Hannu Haapamäki, palvelupäällikkö, (puheenjohtaja) Viske OY Heidi Erkkilä, aikuisopiskelija (estynyt 2011 alkaen) Ari Sarpola, rehtori, Kalajoen ammattiopisto Hannu Haikara, verkkokoordinaattori, JEDU Pekka Tuomainen, apulaisrehtori, Kalajoen ammattiopisto Pekka Kneckt, osastonjohtaja Nivalan ammattiopisto ( eläkkeellä 2011 alkaen) Mauno Jussila, rehtori, Nivalan ammattiopisto Timo Seppälä, toiminnanjohtaja, Haapajärven ammattiopisto Laura Mettovaara, koulutusjohtaja, Oulaisten ammattiopisto Alpo Malila, koulutussuunnittelija, JEDU (eläkkeellä 2011 alkaen) Tytti Sydänmetsä, aikuiskoulutusvastaava Ylivieskan ammattiopisto Jukka Saarela, projektipäällikkö, (estynyt, maaliskuu 2011 alkaen) Riitta-Liisa Kujala, palvelupäällikkö, Kallio ppy, Paavo Hiitola, palvelupäällikkö, ISS-palvelut Arto Koutonen, palveluliiketoiminnan johtaja, Viske Oy Anita Kauppinen, aikuisopiskelija (estynyt 2011 alkaen) Ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana 13 kertaa. Kokouksista 6 on pidetty videoneuvottelun välityksellä. Ohjausryhmä on valvonut, seurannut ja ohjannut hankkeen edistymistä hankkeenpäätöksen mukaisesti. Ohjausryhmän kokouksissa on hyväksytty tarkennetut toimintasuunnitelmat, maksatushakemukset, väli- ja loppuraportit sekä käsitelty budjetti. Ohjausryhmä on antanut asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön, arvioinut hankkeen etenemistä, levittänyt osaltaan hankkeen tuloksia sekä toiminut linkkinä sidosryhmiin. 8
Kuntayhtymän johtaja on vastannut hankkeen hallinnon toiminnasta toteuttamisen ajan. Projektihenkilöstöä koskevissa asioissa ja laskujen hyväksymisessä nimenkirjoitusoikeus on ollut Ylivieskan ammattiopiston rehtori Tuula Taskisella. 5.5 Osallistujat 5.5.1 ASKO kehittämistyöryhmä Hankkeen toimijoiksi KAM johtoryhmä nimesi ASKO -kehittämistyöryhmän koulutuskuntayhtymän aikuiskouluttajista/opettajista. ASKO -ryhmän tehtävänä on ollut kehittää kuntayhtymän tarjoamia aikuisille suunnattuja sähköisiä koulutuspalveluita hankkeensuunnitelman mukaisesti sekä osaltaan levittää hankkeessa syntyneitä hyviä käytänteitä ja edistää hankkeen tulosten käyttöönottoa. ASKO -ryhmä on valmistellut asiat ohjausryhmälle projektipäällikön johdolla. Haapajärven ammattiopisto Tommi Laurila Kalajoen ammattiopisto Sinikka Ojala Tuula Puoskari Pauliina Yrjänä Nivalan ammattiopisto Hannu Haikara Mika Lukkarinen Marja-Leena Määttä Pasi Päiveröinen Oulaisten ammattiopisto Merja Räihä Arja Mäkinen Ylivieskan ammattiopisto Sirpa Katajalaakso Antti Takkunen Hannu Simi Lisäksi verkko-opetuksen kehittämiseen on osallistunut muita kuntayhtymän opettajia sisältöalueiden mukaisesti. ATK-tuki Jukka Vähäahoja ja mediatuki Jukka-Matti Remes ovat vastanneet ja osaltaan toteuttaneet sähköisten koulutuspalveluiden tekniset ratkaisut, viestintään liittyvät tekniset ratkaisut ja olleet mukana sähköisten koulutustuotteiden käyttöönoton pilotoinnissa. 5.5.2 Hanketoimintaan osallistuneiden määrällinen seuranta ASKO hankkeeseen on osallistunut henkilöitä, yrityksiä ja organisaatioita alla olevan taulukon mukaisesti. Hanke on saavuttanut sille asetetut määrälliset tavoitteet. Osallistujat ASKO hankkeen Tavoite Toteutunut tilanne 12/2011 Hankkeessa aloittaneet 160 henkilöä 159 henkilöä Lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneet 310 päivää Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet 435 henkilöä Koulutus ja henkilötyöpäivät 750 786 Projektiin mukaan tulleet yritykset 40 31 kpl Projektiin mukaan tulleet organisaatiot 10 22 kpl 9
Aloittavalla henkilöllä tarkoitetaan projektin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, joka on koulutuksen tms. toiminnan kohteena vähintään yhden päivän. Lyhytkestoisissa toimenpiteissä (alle 7 tuntia/ hlö) ilmoitetaan toimenpiteisiin käytetty aika päivinä. Tiedotustilaisuuksiin osallistuneissa ilmoitetaan tiedotus-, esittely tms tilapäisluontoisiin projektiin liittyviin tapahtumiin osallistuneet henkilöt. Koulutus- ja henkilötyöpäivillä tarkoitetaan projektiin osallistuvien henkilöiden saamaa koulutusta tai heidän tekemäänsä työtä(1 henkilöpäivä=7 tuntia työtä tai koulutusta) 5.6 Yhteistyötahot ja verkostoituminen Hankkeen keskeisin yhteistyöfoorumi on ollut kuntayhtymän virtuaalitiimi. Tiimin tarkoituksena on vaihtaa hyviä käytänteitä ja välittää tietoa alalta toiselle verkko-opinnoista. Keväällä 2010 tiimiä uudistettiin ja nimeksi vaihdettiin verkko-opetuksen yhteisö (VOP-yhteisö). Yhteisö kokoontuu parin kuukauden välein Yhteistyötahoja ovat olleet KAM:n ammattiopistojen aikuiskoulutusyksiköt, joilla on tarve verkkoopetuksen kehittämiseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty kuntayhtymän muiden hankkeiden kuten YES- keskus (http://pohjois-pohjanmaa.yes-keskus.fi ), Virtuoosi ja OpinTori (http://www.oamk.fi/vip/opintori ) hankkeiden kanssa. Verkostoitumisen tukemiseksi ja hyvien toimintamallien tunnistamiseksi ASKO kehittämisryhmä teki tutustumismatkan Opinlakeuden (www.opinlakeus.fi) verkko-opintojen järjestelyihin Seinäjoelle toukokuussa 2009 sekä perehtyi vierailukäynnillä Iso-verstaan (www.isoverstas.fi) toimintaan keväällä 2010. Molemmat tutustumismatkat järjestettiin yhteistyössä KAM VOP- yhteisön kanssa. Projektitoimijat ja kehittämistyöryhmän jäsenet ovat osallistuneet hankkeen aikana sähköisten koulutuspalvelujen kehittämiskoulutuksiin ja -päiviin. Näistä tilaisuuksissa on rakennettu verkostoa myös muihin valtakunnassa oleviin verkko-opetuksen kehittämishankkeisiin ja eri koulutuksen järjestäjien verkko-opetuksen parissa toimiviin tahoihin. Yritysten edustajat ovat osallistuneet välillisesti kehittämistyöhön CQ- osaamiskartoitusten Competence and Qualifications ( http://www.taitotoimisto.fi/cq_developer.html) avulla. Osaamiskartoituksissa on selvitetty mm. mille aloille, mihin tutkintoihin/tutkinnon osiin tai millaiseen täydennyskoulutukseen sähköisiä koulutuspalveluja tulisi tuottaa. Työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa on tehty yhteistyötä myös ohjausryhmän ja verkkoopintoja suorittavien aikuisopiskelijoiden kautta. 5.7 Hankkeen toteutus ja aikataulu 5.7.1 Toimintavuosi 2009 Hanke käynnistyi projektitoimijoiden ja ohjausryhmän nimeämisellä rahoituspäätöksen jälkeen. ASKO kehittämisryhmä nimettiin ja käytännön toimenpiteisiin päästiin huhtikuussa 2009. Toiminnan alkuvaiheessa Webropol kyselyllä kartoitettiin ammattiopistojen odotuksia ja toiveita hakkeelle sekä ammattiopistojen aikuisille suunnatun (verkko)opintojen nykytilaa. 10
Kysely lähetettiin 30 henkilölle (aikuiskoulutusvastaavat, osastonjohtajat, rehtorit). Vastauksia saatiin 15 kpl. Vastauksissa todettiin, että hankkeen alkuvaiheessa aikuisille suunnattua verkkoopetusta oli eniten sote-, puhdistus-, sisustus-, matkailu aloilla. Tärkeänä asiana pidettiin, että asenteiden muutoksen myötä aikuisten verkko-opintojen kehittäminen täytyy nähdä yhtä tärkeänä kuin muun valmistavan koulutuksen kehittäminen. Lisäksi toivottiin, että ASKO-hankkeen myötä aikuisten verkko-opintoja kehitetään myös muuten kuin teknisesti. Kysyttäessä Mikäli ette tarjoa aikuisille verkko-opintoja, niin mitkä ovat keskeiset syyt siihen? saatiin seuraavanlaisia vastauksia: Ajan puute, perus/päiväopiskelijoissa(nuoret) riittävästi työtä Tällä hetkellä omalla osastolla vain perustutkintoon tähtääviä nuorisoasteen opiskelijoita. Suunnitteluresurssien puute /tietotaidon puute/ yleinen koordinointi(suunnittelu) Emme ole järjestäneet, koska aikun puolella löytyy aikuisille tarjottavaa koulutusta Tutkinnot koettu käsityövaltaisiksi. Aikuiskoulutusta ei ole perinteisesti tarjottu oppilaitoksessamme; aikuiskoulutuskäytänteet ovat vasta muotoutumassa Ei ole ollut vielä kysyntää Meillä aikuiskoulutus on vähäistä ja uutta eikä ole ehditty verkko-opetusta miettiä, ohjelmia tehdä eikä toteuttaa. Sopivia valmiita ei ole tiedossa. Tähän mennessä olleilla ryhmillä suurimmaksi osaksi heikot valmiudet tietotekniikan hyödyntämiseen Alkukartoituksen perusteella saattoi siis päätellä, että kiinnostusta verkko-opetuksen kehittämiseen on mutta ammattiopistoilta puuttui osaamista verkko-opetuksen toteutukseen. Toisaalta verkko-opetusta ei koettu tarpeelliseksi omassa toiminnassa. Selvityksen ja hankkeen tavoitteiden perusteella kehittämistyöryhmä määritteli tarkemmin toimenpiteet, aikatauluttivat toimintansa ja sopivat käytännön työnjaosta. ASKO kehittämisryhmän tehtävänä oli o suunnitella ja toteuttaa yrittäjyys tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittäminen näyttötutkintoina suoritettaviin perustutkintoihin sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Sähköisten oppimisympäristöjen avulla mahdollistetaan yrittäjyysosaamisen ja -asenteen kehittäminen ja vahvistaminen sekä koulutustoimijoiden, yrittäjien ja aikuisopiskelijoiden tiiviimpi verkottuminen. Kehittämistyön kohteeksi otettiin perustutkinnoista tutkinnon osat yrittäjyys (10 ov), yritystoiminta (10 ov) sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen yrittäjyys tutkinnon osa. o johtamistason erikoisammattitutkintojen verkko-opetuksen kehittäminen. Kehittämistyön kohteeksi otettiin KAM Virtuoosihankkeessa aloitettu henkilökohtaistamismääräyksen mukaisen hakeutumisvaiheen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen kehittäminen Primus opiskelijatietohallintajärjestelmään. Henkilökohtaistamisen sähköisiä asiakirjoja kehittämällä haluttiin palvella paremmin myös erikoisammattitutkintojen suorittajia niin, että yksilöllisyys tutkinnon suorittamisen vaiheissa toteutuu. Erikoisammattitutkintojen verkko-opetusta lähdettiin kehittämään puhdistuspalvelualojen erikoisammattitutkintoihin. o näyttötutkintojen työnantaja ja työntekijä arvioijien verkossa tapahtuvan arvioinnin perehdyttämisen kehittämisen. Kaikilla näyttötutkintojen järjestäjillä on velvollisuus perehdyttää arvioijat arviointitehtävään. Yhtenäistä aineistoa ei tähän perehdyttämistyöhön ollut ja siksi haluttiin 11
lähteä laatimaan kaikille aloille yhtenäinen perehdytysaineisto sekä tutkinnoittain eriytyvä aineisto. o verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittämisen kuntayhtymässä kerättyjä ennakointitietoja hyödyntäen (esim. kiinteistönhoitoala, sosiaali- ja terveysala ja majoitus-, ravitsemis- ja talousala). Kehittämistyön kohteeksi otettiin marata-alan passikoulutukset (hygieniaja anniskelupassit), kiinteistönhoitopalvelut (mm. kotityöpalvelujen sekä laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittajille) sekä sähköalan verkko-opetuksen kehittäminen. Kehittämistyössä lähtökohtana oli täydennyskoulutuksen verkko-opintojen asiakaslähtöinen sisällöntuotanto, markkinointi ja henkilökohtaistaminen. Hankkeessa aloitettiin verkko-opetuksen prosessin kehittäminen ja laadun parantaminen mm. verkko-opetusprosessia kuvaamalla, vastuualueita määrittelemällä ja laatukriteereitä työstämällä. Kuntayhtymässä käytössä oleva Moodle verkko-oppimisalusta oli ulkoasultaan vaikeaselkoinen ja epäselvä, koska ammattiopistojen kurssikategoriat oli määritelty eri opistoissa eri tavalla. Moodlen järjestyksestä huolehtimista ei oltu vastuutettu kenellekään. Hankkeessa aloitettiin Moodlen ulkoasun kehittäminen sekä ammattiopistoittain ja aloittain verkkokurssien ryhmittely. Ammattiopistoittain vastuun ottivat kunkin ammattiopiston verkkokoordinaattorit. KAM Moodlen pääsivu ennen kehittämistyötä: 12
Pääsivulle tehdyt ammattiopistokohtaiset kurssikategoriat kehittämistyön tuloksena: ASKO -kehittämisryhmän kokoontumisissa tuli esille, että osaamisemme verkkopedagogiikassa, verkko-opetuksen toteutuksessa ja sosiaalisen median käytössä oli puutteellista. Samoin teknisiä ratkaisuja esim. ammattiopistoissa olevia älynäyttöjä ei osattu laajasti käyttää. Hankkeen keskeiseksi toimenpiteeksi nousikin opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen. ASKO toimijat hakivat lisäosaamista Pedagoginen tuki erilaisissa oppimisympäristöissä kehittämispäiviltä. ASKO hanke järjesti toimijoilleen/ kuntayhtymän opettajille perehdyttämispäivän ebeam älynäytön käyttöön. 5.7.2 Toimintavuosi 2010 ASKO kehittämisryhmän jäsenet jatkoivat o yrittäjyys tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittämistä o johtamistason erikoisammattitutkinnon verkko-opetuksen kehittämistä o näyttötutkintojen työnantaja ja työntekijä arvioijien verkossa tapahtuvan arvioinnin perehdyttämisen kehittämistä o verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittämistä kuntayhtymässä kerättyjä ennakointitietoja hyödyntäen Hankkeen edetessä vahvistui näkemys projektin osuvuudesta, koska tieto- ja viestintätekniikka on suuri muutostekijä tämän päivän oppimisessa ja sen mahdollisuudet oppimisen ja opetuksen aktiivisena tukijana tulee ottaa käyttöön myös aikuisopiskelussa. Verkko-opetuksen sisältöjen ja toteuttamisen kehittäminen (esim. aikuisopiskelijoiden ohjaus ja tuki) sekä pedagogisesti laadukkaan verkko-opetuksen tuottaminen koettiin tarpeelliseksi, jotta verkko-opinnot olisivat kiinnostavia ja opintojen suorittamisen kannalta mielekkäitä. Hankkeessa vahvistettiin kokonaisvaltaista verkko-opetustaitojen sujuva hallintaa (pedagogiset ja tekniset) mm projektitoimijoiden ja kehittämistyöryhmän jäsenten osallistumisella Oppimisympäristöjen kehittäminen asiantuntijakoulutukseen, Share-Point ja Moodle koulutukseen. ASKO hanke järjesti Wiki koulutusta sekä WebLi - videoneuvottelu koulutuspäivän KAM johtoryhmälle, ASKO toimijoille ja kuntayhtymän opettajille. Sekä wikit yhteisten asiakirjojen työstämisessä kuten opetussuunnitelmien laadinta että WebLi- verkkoneuvottelu mm. tiimipalavereissa vakiinnuttivat paikkansa kuntayhtymän toiminnassa. 13
Jotta verkko-pedagogiikkaan ja verkko-opetuksen tekniikkaan liittyvä aineisto olisi kaikkien saatavilla, opettajia varten laadittiin tietopankki-tyyppinen aineisto Verkko opetuksessa - Opettaja verkossa josta henkilökunta voi hakea tietoa ja ohjeita verkko-opetukseen liittyen. Moodle - oppimisympäristön kehittämistyötä jatkettiin. Yhteisten linjauksien ja toimintatapojen määritteleminen (aikuiskoulutuksen) verkko-opintojen kehittämisessä ja toteuttamisessa ovat olleet hankkeessa keskeistä. ASKO hanke on ollut vahvasti mukana Kam verkko-opetusprosessin laadinnassa ja vastuualueiden määrittämisessä. Toiminnan tuloksena kuntayhtymään on nimetty verkkopedagoginen rehtori ja verkko-opetuksen asiantuntija, joiden vastuualueena on hankkeen päätyttyäkin vastata verkko-opetuksen kehittämisestä koulutuskuntayhtymässä. Jotta malli laadukkaasta verkko-opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta saataisiin kehitettyä osaksi kuntayhtymän toimintaa, kilpailutettiin asiantuntijapalvelu verkko-opetuksen kehittämistyön tueksi. Asiantuntijapalvelun toteuttajaksi valittiin Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. Iso-Verkoston toimintaan perehtymisellä saatiin malleja ja hyviä käytänteitä verkko-opiston toiminnan käynnistämiseen, verkko-opetuksen laatukriteerien laadintaan sekä verkko-opetuksen käytänteisiin. Virtuaalikoulupäivät 2010 tarjosi hankkeen toimijoille mahdollisuuden perehtyä valtakunnantasolla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksiin. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja verkko-opetusaineistoa testattiin mm. Kalajoen ammattiopiston, Arteman näytön arvioijien koulutuksessa sekä henkilökohtaistamisen sähköiset asiakirjat koulutuksessa Ylivieskan ammattiopistolla 5.7.3 Toimintavuosi 2011 ASKO kehittämistyöryhmän toimesta jatkettiin ja saatettiin loppuun o yrittäjyys tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittäminen o johtamistason erikoisammattitutkinnon verkko-opetuksen kehittäminen o näyttötutkintojen työnantaja ja työntekijä arvioijien verkossa tapahtuvan arvioinnin perehdyttämisen kehittäminen o verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittäminen Jyväskylän AMK:n toteuttamaan, Sari Kanalan ohjaamaan, verkko-opetuksen kehittämisprosessiin osallistuivat ASKO toimijat sekä KAM henkilöstöä. Kehittämisprosessi toteutettiin kevään 2011 aikana 6 lähitapaamisena ja etäohjauksena. Päivien teemana olivat: Verkko- opetuksen pedagogiset lähtökohdat ja suunnitteluprosessit, Verkko-opetuksen ohjaus ja verkkovuorovaikutus, Verkko-opetuksen työkalut, Verkko-opetuksen laadunhallinta ja kehittäminen, Tuotettujen verkko-opintojen esittely ja analysointi. Prosessin aikana luotiin malli verkko-opetuksen kehittämiseen kuntayhtymän opettajien verkko-opetusosaamisen kehittämiseksi. Mallissa verkkoopetuksen kehittämispäivät muodostuvat 4 lähitapaamisesta joissa 1.päivänä käsitellään verkkoopetuksen pedagogisia ratkaisuja, suunnittelun ja ohjauksen toimintamalleja, 2.-3. lähitapaamises- 14
sa perehdytään verkko-opetuksen tekniikkaan ja viimeisellä tapaamisella käydään läpi verkkokurssien laatukriteereitä ja annetaan vertaispalautetta kun osallistujat esittelevät ryhmälle laatimiaan verkkokursseja tai niiden osia. - kehittämisprosessi toteutettiin jokaisessa ammattiopistossa (6 ammattiopistoa x 4 tapaamista). Työpajatyyppinen toimintatapa opettajien kouluttamisessa oli uusi kuntayhtymässä ja tavoitteena oli varmistaa mahdollisimman vuorovaikutteinen ja osallistava koulutus. Osallistujat antoivat seuraavanlaista palautetta: Koulutus vastasi juuri niitä tarpeitani, joihin odotinkin saavan tietoa lisää. Hyvä kun käsittelimme muutakin kuin vain Moodlea. Ja muilta ryhmäläisiltä sai myös hyviä vinkkejä tulevaisuutta ajatellen. Koulutus vastasi erittäin hyvin tarpeitani. Etenemisnopeus oli ehkä liian nopea omaksumiskykyyni nähden. Hyvin, sopivan pitkät välit koulutuspäivillä. Asioita kerkesi kokeilla ja pohtia, myös lisätarpeita oli aikaa miettiä koulutuspäivien välillä. Työskentelypäiviä olisi voinut olla muutama enemmän, jossa olisi voinut jo harjoitella ohjaajan kanssa sivujen tekemistä paremmin. Tämä oli kyllä muuten aikataulullisesti työaikaan sidottuna aika maksimi irrottautua. Antoi uskoa ja itseluottamusta. Kollegoiden kanssa hyvä keskustella. Kannusti parantamaan laatua, tieto lisää tuskaa tässäkin tapauksessa. Erittäin hyvää oli se, että itse kukin kertoi kuinka on hyödyntänyt verkkoa opetuksessa. Näistä sai ideoita omiin kursseihin... Intoa verkkokurssin tekoon on ja tuli lisää, mutta kaikki käy todella hitaasti vastaalkajalla, joten se "syö miestä jos naistakin. Tarvitaan jatkokurssi, jolla voisi rakentaa verkkokurssia ohjatusti. Hannun ja Ullan antamat ideat, asiantuntevuus ja henkilökohtainen ohjausapu ansaitsevat kiitoksen. Teknistä tukea on ollut saatavissa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Positiivinen ilmapiiri. Tieto siitä mihin kaikkeen verkkoa voidaan hyödyntää opetuksessa eli opetusmenetelmien monipuolistaminen. Lisäksi viimeisen päivän e-portfolion tieto oli hyvä. Kyllähän tätä verkko-opetusta tarvitaan. Pitäisi vaan saada enemmän mukaan porukkaa. Tähän pitää ehdottomasti saada määrärahoja lisääkin, että pysytään kehityksessä mukana ja oppilaat ei karkaa muualle. Jatkokoulutusta tai työpajatoimintaa tarvitaan. Muuten oli pitkästä aikaa erittäin hyvä koulutus ja opettaja oli asiaansa hyvin perehtynyt. 15
Kalajoen ammattiopiston (vas.) ja Haapajärven ammattiopiston (oik.) henkilöstöä verkko-opetuksen kehittämispajassa Hankkeessa kehitetyistä toimintatavoista erityisesti henkilökohtaistamisen sähköiset asiakirjat herätti laajempaa kiinnostusta. Toimintamallia esiteltiin kuntayhtymän omissa koulutustilaisuuksissa ja Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämässä näyttötutkintomestarikoulutuksissa sekä näyttötutkintomestareiden täydennyskoulutuksessa. Kuntayhtymään laadittiin netiketti eli netin käytön ohjeistus sekä henkilökunnalle että opiskelijoille sekä aloitettiin verkko-opetuksen laatukriteereiden kehittäminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymää varten. Hankkeen tuloksia ja toimintaa esiteltiin laajasti marraskuussa 2011 pidetyssä Liitutaulusta älynäyttöön - luokkahuoneesta verkkoon -seminaarissa Ylivieskan ammattiopistolla. Päivä koostui asiantuntijaluennoista sekä workshopeissa toimijoiden kehittämistöiden esittelystä Verkkokoordinaattori Hannu Haikara opettamassa älynäytön avulla ASKO toimijat palaverissa. Arja Mäkinen ja Merja Räihä yrittäjyysopintoja kehittämässä. (kuvat Hannu Haikara ja Teemu Isoniemi) 16
5.7.4 Toimintavuosi 2012 Rahoittaja myönsi jatkajan hankkeelle 1.1.2012 30.6.2012 väliseksi ajaksi. Jatkoajalla hankkeessa levitettiin hyviä käytänteitä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä toteuttamalla työpajatyyppinen opettajien verkko-opetuksen kehittämisprosessi eri ammattiopistoissa. Kohderyhmänä olivat erityisesti Siika- Pyhäjokialueen ammattiopistot, jotka liittyvät JEDUun. Eri aihealueiden opettajille kuten matemaattisten aineiden opettajille, kielten opettajille sekä muille ammattitaitoa täydentävien opintojen opettajille järjestettiin alakohtaiset verkko-opetuksen kehittämispäivät. Verkko-opiston käynnistämiselle luotiin toimintamalli. Kuntayhtymän johtoryhmä on tehnyt päätöksen, että verkko-opiston pilotointi käynnistyy syksyllä 2012. Verkko-opetuksen vaihtoehtoina ovat verkkoavusteinen opetus, eli opetus toteutetaan normaalisti lähiopetuksena ja rinnakkaisesti verkossa tai verkko-opetus, joka tapahtuu kokonaan verkossa. Kolmas vaihtoehto on itsenäinen verkkokurssi käsittäen alkuohjauksen, ohjauksen ja arvioinnin. Tavoitteena on, että verkkoopintojen tarjonta olisi laadukasta ja monipuolista uuden kuntayhtymän alueella. Hankkeessa levitettiin tietoa sosiaalisen median ja erilaisten verkkopalvelujen kuten sähköinen eportfolion hyväksikäytöstä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ammattiopistoissa toiminnassa. Lisäksi kehitettiin edelleen hankkeen aikana laadittuja toimintoja, kuten tehtyjä verkkokursseja verkko-opetuksen ohjausaineistoa opettajille (Moodlekurssi; Opettaja verkossa - Verkko opetuksessa), hyväksyttiin kuntayhtymän verkko-opetuksen laatukriteerit ja netiketti. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ASKO-hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on ollut lisätä näkyvyyttä ja avoimuutta hanketoiminnasta sekä lisätä tietoutta ja tehostaa yhteistyötä toimijoiden välillä. Tiedottamisessa on suosittu sähköisiä tiedottamisen muotoja. Hankkeen vaiheista ja toiminnoista tiedotettiin SharePoint sivustolla https://kamsps.kam.fi/asko sekä kuntayhtymän www-sivuilla www.kam.fi >hankkeet. Lisäksi ASKO ryhmän työalustana käytettiin Wiki sivustoa. Lisäksi tiedotuksessa on hyödynnetty hankkeelle laadittua esitettä.. ASKO kehittämistyöryhmä kokoontui säännöllisesti, hankkeen aikana 15 kertaa, jotta hanketoimintaan liittyvä tieto olisi kaikilla kehittämistyöryhmän jäsenillä. Näistä hanketoimijoiden tapaamisista 11 kertaa pidettiin Webli verkkoneuvottelun avulla. Webli verkkopalavereilla varmistettiin parempi osallistuvuus hankepalavereihin, koska verkkopalavereissa säästetään matkustamiseen käytettävää aikaa. Hanketoimijoiden, joiden pääasiallinen tehtävä on opetuksessa, oli näin helpompi osallistua palavereihin esim. antamalla opiskelijoille verkkopalaverin ajaksi itsenäisiä tehtäviä. Hankkeentoiminnasta tiedotettiin kuntayhtymän johtoryhmää, hankkeen ohjausryhmää, rahoittajaa, KAM aikuiskoulutustiimiä ja VOP yhteisöä. Hanke on ollut esillä kuntayhtymän erilaisissa tapahtumissa mm aikuisopiskelijaviikolla, kuntayhtymän henkilöstön koulutuspäivillä, sekä verkostokumppaneiden tapahtumissa (mm. Hyväksi hanke, sote-hius selvityshanke Sastamalan kky;n kanssa). Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ensimmäisessä yhteisessä henkilöstön koulutuspäivässä oli tiedotuspiste, jotta hankeen toiminta tulisi henkilöstölle tutuksi. 17
Hankkeen loppuvaiheessa ASKO hankkeen symboliksi suunniteltiin hahmo virtuaaliveikko. Hahmo jää Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän VOP yhteisön ja verkko-opetuksen tiedotussymboliksi. Symbolin avulla tuodaan esille verkko-opetuksessa tapahtuvia asioita jopa huumorin keinoin. Loppuseminaarin yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus lehdistölle. Hanke oli esillä myös Opintori liitteessä. Hankkeen tiedotuksesta on vastannut projektipäällikkö. Kehittämistyöryhmän jäsenet ovat tiedottaneet omalta osaltaan hankkeesta ammattiopistoissaan ja yhteistyöverkostoissaan samoin ohjausryhmän jäsenet omassa verkostossaan. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 7.1 Ongelmat hankkeen toteutuksessa Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittämistä osittain hankaloittaa se, että aikuiskoulutus ja sen kehittäminen on Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä eri ammattiopistojen omaa toimintaa. Yhteiset linjaukset ja toimintatavat (aikuiskoulutuksen) verkko-opintojen kehittämisestä ja toteuttamisesta ovat olleet tekemättä. Verkko-opetus ja sen kehittäminen kiinnosti vain pientä osaa kuntayhtymän opettajista, varsinkin hankkeen alkuvaiheessa ja osittain verkkoopetuksen kehittäminen nähtiin jopa turhana. Verkko-opetuksen kehittämistä osana aikuiskoulutuksen tarjonnan kehittämistä ei nähty merkityksellisenä. Hankkeen toimintaa heikensi osittain se, että kaikilla kehittämisryhmän jäsenillä ei ole ollut mahdollisuutta käyttää suunniteltua resurssia hankkeen aikana. Ammattiopistojen toiminnassa on ongelmallista sitouttaa opettajia hanketyöhän kolmeksi vuodeksi, koska käytännössä opetus yms. resurssit jaetaan lukuvuosittain. Kaikilla toimijoilla hankkeen resurssia ei merkitty työjärjestykseen vaan resurssia käytettiin opetuksesta vapaiden jopa yksittäisten tuntien aikana. Hanketoimijoiden mielestä muutaman tunnin aikana työpäivässä ei ole mahdollista keskittyä hanketoimintaan. Kehittämistyöryhmän jäsenet ovat vaihtuneet työsuhteissa tapahtuneiden muutoksien takia ja hankkeeseen on nimetty uusia toimijoita toiminnan aikana, jotta tavoitteet saavutetaan. Uusien toimijoiden pääseminen sisälle projektitoimintaan vie kuitenkin oman aikansa ja näin ollen toiminta ei aina pysty olemaan kovin tehokasta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa luultiin, että hanketoimin- 18
nassa tehdään pääasiassa yksittäisiä kursseja verkkoon. Sosiaalinen median esiintulo ja sen vaikutukset mullistivat käsityksiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa. Opettajien perehdyttäminen sosiaalisen median käyttöön esim. yhteisöpalvelu Facebookiin, blogeihin, wikeihin, multimedian moniin muotoihin, sääntöihin ja käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksiin ja tietosuojaan on vaatinut paljon enemmän aikaa ja vasta hankkeen loppuvaiheessa opetushenkilöstö on saavuttanut sellaisia valmiuksia, että he pystyvät tuottamaan ajanmukaisia verkkoopetuspalveluja aikuisille. Opettajien kohdalla on resurssiongelma joka tulee vastaan lähes kaikissa KAM:n hankkeissa. Tämä ongelma on vuosikausia sama eikä ole muuttunut mitenkään. Mitä tehdään? Jotain...resursointi lähtee lukuvuosien suunnittelusta ja jos resursseja ei suunnittelijat huomioi vaan pääpaino on opetustunneissa ei tästä millään voi tulla järkevää yhtälöä (ASKO toimijan palautetta) 7.2 Suositukset hankkeentoiminnan kehittämisestä Ammattiopistojen rehtorit nimeävät hankkeisiin toimijoita omista ammattiopistoistaan. Ammattiopistoissa ja etenkin aikuiskoulutuksessa tilanteet opistoissa muuttuvat nopealla syklillä ja voi käydä jopa niin, että henkilö ei ole itse aina tietoinen nimeämisestään, eikä edes halukas toimimaan kehittämistehtävissä. Tämä hidastaa varsinkin hankkeen alkuvaiheessa toiminnan käynnistämistä. Kehittämistyöryhmien nimeämisessä voitaisiin käyttää myös avointa hakua, jolloin ne henkilöt joilla olisi osaamista ja innokkuutta hankkeen mukaiseen kehittämistyöhön pääsisivät toimintaan mukaan. Hanketoiminnassa ongelmallisinta on toimijoille varatun tuntiresurssin hyödyntäminen. Mikäli ammattiopisto haluaa saada hanketyöstä riittävän hyödyn, myös ammattiopiston johdon on sitouduttava toimintaan mahdollistamalla toimijoiden hanketyöskentely sisällyttämällä se osaksi toimijan työsuunnitelmaa. Lisäksi eri hankkeissa olevien ammattiopistojen henkilöiden osaamista tulisi ammattiopistojen sisäisessä tiedottamisessa hyödyntää paremmin. Hanketoimijoille tulee vastuuttaa tiedottamistehtävää esim. henkilöstökokouksissa tai muutoin ammattiopistojen tiedottamisessa. Kuntayhtymän yhteisistä hankkeista ei ammattiopistoissa osata ottaa täyttä hyötyä irti vaan toiminta nähdään ulkopuolisena. Kuntayhtymän hanketoiminta ei kokemuksien mukaan ole myöskään kovin kiinteästi esillä ammattiopistojen johtoryhmien työskentelyssä. Oppilaitosten johdon tuki tärkeää verkko-opetuksen kehittämisessä Tavoite/tulokset: Verkko-opetuksen kehittäminen on sellainen kehittämisen alue, että hankkeen hakemusvaiheessa on melko vaikea määrittää täsmällisiä tavoitteita, koska alalla/alueella tapahtuu paljon kehitystä. Tietyt tavoitteet saattavat vanhentua jo hakemuksen käsittelyvaiheessa Hyvä hanke! Hanketoimijat "hakuperiaatteella" mukaan ei rehtorin määräyksestä (ASKO toimijoiden palautetta) 8. HANKKEEN TULOKSET ASKO-aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittäminen-hankkeen tulokset tarkasteltuna hankesuunnitelman mukaan: 8.1 Tieto ja viestintäteknologiaa hyödyntävät toimintatavat ovat osa kuntayhtymän aikuiskoulutusta. Verkko-opetuksen tarjonta ja sen kehittäminen ovat suoraan verrannollisia opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamiseen. Hankkeen aikana koulutettiin kuntayhtymän jokaisesta ammattiopistosta opettajia verkko-opetuksen pedagogiseen ja tekniseen toteuttamiseen, 19
joten jokaisella ammattiopistolla on osaajia myös aikuiskoulutuksen verkko-opintojen toteuttamiseen. Erityisesti panostettiin verkko-opetuksen suunnittelutaitoihin sekä ohjausmenetelmien osaamiseen, jotta laadukas aikuiskoulutus toteutuisi myös verkossa. Tieto- ja viestintätekniikka hyödyntävä henkilökohtaistaminen takaa sekä henkilökohtaistamismääräyksen noudattamisen että aktiivisen ja vuorovaikutteisen toiminnan tutkintoon hakeutumisessa, tutkintoa suoritettaessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Sosiaalisen median käytön osaaminen on laajentunut, Kuntayhtymälle laadittu netiketti opiskelijoille ja henkilökunnalle on tuonut näkyväksi yhteiset pelisäännöt tietoverkoissa toimimiselle. Kuntayhtymän käyttöön hyväksytyt laatukriteerit helpottavat verkkokurssien laadinnassa. 8.2 Verkko-opiskelutaitojen ja menettelytapojen kehittämisen myötä työssäolevien osaamisen kehittäminen ja organisaatioiden/yritysten liiketoiminta vahvistuu Sähköisten koulutuspalveluiden kehittämisen kautta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään laajemmin ammattiopistojen (aikuis-) koulutuksessa. Laadukkaita ja asiakaslähtöisesti toteutettujen verkko-opintojen kautta tieto ja viestintätekniikka hyödyntävän aikuisopiskelun kiinnostavuus tulee kasvamaan ja se palvelee joustavammin niin opiskelijoita kuin alueen yrityksiäkin. Hankkeen aikana on syntynyt positiivinen asenne sekä monipuolinen tieto ja osaaminen verkko-opintojen suunnittelulle ja toteutukselle. Mikäli ammattiopistot hyödyntävät tämän henkilöstönsä osaamisen verkko-opintojen kehittämisessä, aikuiskoulutukseen osallistuminen mahdollistuu laajemmin myös haja-asutusalueella. Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet paranevat yksilön ja organisaation tasolla. 8.3 Alueella on tarjolla joustavasti räätälöidyt ja henkilökohtaistetut koulutuspalvelut esimiestaitoja vahvistaviin erikoisammattitutkintoihin. Hankkeen aikana kehitetyt puhdistuspalvelualan erikoisammattitutkintojen verkko-opetuspalvelut on otettu käyttöön. Yrittäjyysosaamisen verkko-opintoja voidaan käyttää kaikissa näyttötutkintoina suoritettavissa perustutkinnoissa, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Sähköinen henkilökohtaistaminen tarjoaa aidon tieto- ja viestintätekniikka hyödyntävän toimintatavan henkilökohtaistamismääräyksen mukaiseen toimintaan. Tutkinnon suorittajan osallisuus henkilökohtaistamiseen vahvistuu tämän toimintatavan myötä. Johtamistason erikoisammattitutkintojen suorittaminen verkko-opintoina laajentaa ja tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin, jolla vastataan työelämästä tulevaan lähiesimiestaitojen kehittämisen kysyntään 8.4 Verkko-opintoina suoritettava täydennyskoulutuksen tarjonta ja toteuttaminen kehittyvät asiakaslähtöiseksi. Kuntayhtymän ammattiopistoissa on kehittämistyön tuloksena tarjolla sekä aikuisille että nuorille verkko-opintoja mm. ravitsemisalalla, kiinteistönhoitopalveluissa, sisustusalalla, tekniikan ja liikenteen aloilla, näyttötutkinnon arvioijien perehdyttämiseen sekä ammattiopistojen opettajien osaamisen vahvistamiseen. 20
ASKO hankkeen kurssikategoriat Moodlessa: Hankkeen tuloksista hyötyvät kaikki hankkeen toimintaan osallistuneet tahot; aikuisopiskelijat (uusi tapa opiskella, joustavuutta), työnantajat/yrittäjät (osaamista joka vahvistaa yrityksen liiketoimintaa) sekä koulutusorganisaatiot (uusia koulutustuotteita, uutta osaamista kouluttajille, uusia kohderyhmiä) 9. TULOSTEN LEVITTÄMINEN Hankkeessa syntyneitä käytänteitä ja tuloksia on levitetty ja niistä tiedotettu kuntayhtymän ammattiopistoja, johtoryhmää, hankkeen ohjausryhmää, rahoittajaa, KAM aikuiskoulutustiimiä sekä VOP yhteisöä ja yhteistyötahoja. Henkilökohtaistamisen sähköisten asiakirjojen toimintamallia sekä näyttötutkintojen arvioijien perehdyttämisaineistoa ja tuloksia on esitelty Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämissä näyttötutkintomestarikoulutuksissa sekä näyttötutkintomestareiden täydennyskoulutuksissa. JAMK kouluttajilta ko. tilaisuuksissa saatu palaute syntyneistä toimintamalleista on ollut positiivista. 21
Keskeisessä roolissa tulosten levittämisessä ovat olleet ammattiopistoittain järjestettävät verkkoopetuksen kehittämiskoulutukset, joissa osallistujille on esitelty mm. opettajille laadittua verkkoopetuksen aineistoa Opettaja verkossa - verkko opetuksessa. Tulosten esittelyä ja levittämistä varten järjestettiin loppuseminaari Liitutaulusta älynäytötön-luokkahuoneesta verkkoon Ylivieskan ammattiopistolla 3.11.2011. Seminaarin Workshopeissa ASKO kehittämisryhmän jäsenet esittelivät laatimaansa verkkoopetusaineistoa. Seminaariyleisöä Workshop 1 Workshop2 (Kuvat Marko Kyrö) Tuloksia tullaan hankkeen päättymisen jälkeen levittämään ja hyödyntämään myös Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tiimeissä ja uuden kuntayhtymän toiminnassa. 10. HANKKEENTOIMINNAN ARVIOINTI Hankkeentoimintaa on dokumentoitu säännöllisesti ja systemaattisesti. Seurantatiedot on raportoitu rahoittajan edellyttämässä muodossa ja aikataulussa. ASKO -hankkeen toteuttamiseen on kuulunut olennaisena osana arviointi koko hankkeen keston ajan. Arviointia on tapahtunut sisäisesti kehittämisryhmän, ohjausryhmän ja hankkeessa mukana olevien tekemänä. Sisäisen arvioinnin tehtävänä on seurata hankkeentoimien tarkoituksenmukaisuutta ja koko hankkeen suuntaa sekä etsiä hyviä käytäntöjä hankkeen toteuttamiseksi. Hanketoimijoilta sekä ohjausryhmän jäseniltä on pyydetty palautetta Webropol kyselyn avulla. Kyselyn vastauksissa on tullut positiivista palautetta ASKO hankkeelle ja kehittämisehdotuksia hanketoimintaan 22
ASKO hankeen suunnittelusta saatua palautetta:: Aikuiskoulutusvastaavat olisivat voineet olla hankkeessa mukana jo heti alusta alkaen ja yhteys aikuiskoulutustiimiin olisi pitänyt olla aktiivisempi Toteutusta arvioitiin seuraavasti: Todella ajankohtainen, todella tarpellinen aikuiskoulutuksen verkko-opintojen kehittämisen kannalta; parantaa oleellisesti verkko-opetusta ja opetuksen suunnittelua ja sitä kautta parantaa verkkoopetuksen laatua ja tällä kaikella on myös kaikella on myös vaikutusta tutkintosuorituksiin Opettajien kohdalla on resurssiongelma joka tulee vastaan lähes kaikissa KAM:n hankkeissa. Tämä ongelma on vuosi kausia sama eikä ole muuttunut mitenkään. Mitä tehdään? Jotain...resurssointi lähtee lukuvuosien suunnittelusta ja jos resursseja ei suunnittelijat huomioi vaan pääpaino on opetustunneissa ei tästä millään voi tulla järkevää yhtälöä. Sari Kanalan koulutus olisi pitänyt olla hankeen alkuvaiheessa, jolloin siitä olisi ollut enemmän hyötyä kehitystyössä Itsearviointia on tehty projektipäällikön toimesta myös hanketoiminnan vertaisarviointi-työkalun avulla (http://www.vaskooli.fi/maahanmuuttajat/materiaalipankki/julkaisut/vertaisarvioinnin_tyokalu_kevyt.pdf ). Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus teki hallinnollisen tarkastuksen hankkeeseen 1.6.2010. Deloitt &Touche Oy teki hankearvioinnin 23.5.2011. Molemmissa tarkastuksissa todettiin, että hankkeessa ei ollut huomautettavaa. 11. HANKKEEN INNOVATIIVISUUS Keskeiset innovatiiviset hankkeessa kehitetyt tuotteet ovat Henkilökohtaistamisen sähköiset asiakirjat. Primus opiskelijatietohallintojärjestelmään on luotu toimintatapa, jossa Wilma- liittymän kautta aikuisopiskelijoille voidaan tehdä sähköiseen järjestelmään henkilökohtaistamismääräyksen mukaisen hakeutumisvaiheen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen. Näyttötutkinnon arvioijien perehdyttämisaineisto Opettaja verkossa-verkko-opetuksessa- Moodlekurssi opettajille Verkko-opetuksen kehittämistyöpajat kuntayhtymän ammattiopistoissa verkkokoordinaattorin vetäminä Verkkoneuvottelujen käyttöönotto kuntayhtymän toiminnassa JEDU Netiketti Sähköinen sisääntuloa aikuisopiskeluun (Kalajoen ammattiopiston aikuiskoulutusyksikkö KAIKU). Näyttötutkintoa suorittavalle on tutkintoon ja valmistavaan koulutukseen liittyvä aineisto saatavilla yhdestä verkkokurssikategoriasta. Tämä helpottaa tutkinnon suorittajien koko tutkinnonsuoritusprosessin hahmottamista ja lisää opettajien ymmärrystä ja yhteistyötä opetettavasta aiheistosta. Vastaavia toimintamalleja on kehitetty ja otettu käyttöön jo muissakin ammattiopistoissa tutkintokohtaisesti. Sähköisen portfolion käyttöönotto (kyvyt.fi) Verkko-opetuksen laatukriteerti JEDUlle Videoklipit verkko-opetuksessa JEDU verkko-opiston käynnistys ja pilotoinnin periaatteet 23
12. HANKKEEN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Sähköisten oppimisympäristöjen kautta voidaan alueen aikuisopiskelijoille tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua aikuis- ja täydennyskoulutukseen sukupuolesta, iästä ja työllisyys- tai elämäntilanteesta riippumatta. 13. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kohdassa 11 esiteltyjen innovatiivisten toimintatapojen lisäksi hyvänä käytäntönä voidaan pitää verkko-opetuksen pedagogisen ja verkko-opetuksen tekniikkaan liittyvien aihealueiden nivomista yhteen koulutusprosesseissa. Perinteisesti verkko-opetuksen kehittämisessä on käyty läpi esim. Moodlen teknisiä toimintoja mutta pedagogisten näkökulmien kuten suunnittelun, toteutuksen ja ohjauksen sekä tekijänoikeuksiin merkityksen tuominen mukaan koulutukseen on parantanut laadittujen verkkokurssien laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Verkko-opetuksen kehittämispajoissa opettajat ovat antaneet positiivista palautetta siitä, että verkko-opetusta suunnitellaan yhteisötyössä ja kollegoilta tullut palaute on ollut arvokasta. 14. TOIMINNAN JATKUVUUS Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä jatkavat verkkopedagoginen rehtori, kuntayhtymän verkkokoordinaattori, ammattiopistojen verkkokoordinaattorit sekä VOP yhteisö, jotka vastaavat ASKO hankkeessa syntyneiden käytänteiden edelleen kehittämisestä ja tulosten levittämisestä. Verkkoopetuksen kehittämisen työpajoja jatketaan ammattiopistoissa, jotta verkko-opetukseen liittyvä tieto olisi yksiköiden opettajilla helposti saatavilla. Verkko-opiston käynnistäminen ja monipuolinen verkko-opintojen tarjonnan kehittäminen ovat avainasemassa kun halutaan lisätä verkkoopetuksesta saatavaa synergia ja asiantuntijaetua ammattiopistoissa sekä lisätä kuntayhtymän opiskelijoiden valinnaisuutta opinnoissa. Käytännön toiminta on osoittanut, että kuntayhtymätasolla toimiva verkkokoordinaattorin toiminta auttaa ja rohkaisee eri ammattiopistojen opettajia luomaan avoimempia ja laadukkaampia verkko-opintoja. Verkkokoordinaattorin tehtävä vakiinnuttaminen on perusteltua koska näin eri ammattiopistojen opettajille on tarjolla yhden luukun periaate josta saa apua verkkokurssien suunnitteluun ja kehittämiseen. Verkkokoordinaattori myös pystyy tehokkaasti jakamaan tietoa uusista verkko-opetuksen toimintatavoista ja sovelluksista eri yksiköihin. KAMn ja Siika-Pyhäjokialueen kkyn Moodle-oppimisympäristöt yhdistetään syksyn 2012 aikana JEDUn Moodle -oppimisympäristöksi, johon verkko-opetus rakennetaan. Verkkoopetuksen avoimuuden ja hyvien käytänteiden levittämisen lisäämiseksi kuntayhtymän johtoryhmä on päättänyt, että henkilökunnalla tulee olla oikeus nähdä kaikkien verkkokurssien sisällöt. ASKO hankkeen tuloksien levittämistä jatketaan syksyn 2012 aikana kuntayhtymän eri tiimien kautta. Palautekyselyssä ammattiopistojen edustajat vastasivat tulevaisuuden näkymiin seuraavasti: Minkälaisena näet aikuisille suunnattujen verkko-opintojen tulevaisuuden (/ammattiopisto/edustamasi ala)? Jatkossa sen rooli kasvaa Hyvällä yhteistyöllä saadaan laadukkaat toimivat kurssit verkkoon 24
Mahdollisuuksia olisi paljon, jos vain ammattiopisto ymmärtää sen mahdollisuutena myös, eikä ajan/rahan haaskauksena kuten tähän saakka. Kunhan ei vaan mentäisi väärille raiteille. Verkko-opetus on hyvästä, mutta kun sitä alkaa olla liikaa, jopa enemmän kuin kontaktiopetusta - alkaa tulla negatiivista palautetta. Verkko-opetus on vaativa laj Ehdottomasti hyvä ja kehitettävä asia - tulevaisuus on varmaankin siellä, kunhan keksitään "viisastenkivi" toteutukseen Mahdollisesti jatkossa saattaa tulla joitakin osa-alueita kysymykseen Alakohtaisesti eroja. Osalla aloja mahdollisuudet ovat paremmat kuin toisilla. Esim. tekniikan ja liikenteen alojen opinnoissa verkko-opinnot voivat tukea käytännön opiskelua. Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (valmistava koulutus)voivat toteutua verkossa. Perustutkinnossa kehitetään alaan liittyvää osaamista, tarvitaan harjoittelua ja erilaisten ihmisten kohtaamista. Kontaktiopetuksessa ryhmällä on ryhmän jäsenet tukenaan ja opettaja voi keskustella koko ryhmän kanssa kasvotusten vuorovaikutuksessa. Verkossa asiat tapahtuvat viiveellä ja passiivinen osallistuja voi välttyä kaikelta yhteydenpidolta. Jos asiat olisivat niin yksinkertaisesti, että jokainen koulutuksen aloittanut nuori tai aikuinen aktiivisesti vastaa opintojensa etenemisestä ja on vastuussa oppimisestaan, verkko-opinnot onnistuvat. Verkko-opintojen kehittämiseen täytyy olla motivoituneita ja PEDAGOGISESTI suuntautuneita opettajia Tarvetta on - merkittävä kilpailuetu, jotta saadaan aikuiset opiskelemaan meille!! - jos yhteistyö oppilaitosten kesken saadaan sujumaan onnistuu Verkko-opinnot lisääntyvät voimakkaasti. Koulutus ja opintoja tarjotaan verkko-opintoina. Matkat on alueen ongelma, opiskelijoita voisi tulla enemmän koulutukseen jos saavat opiskella omalla paikkakunnalla 25
Keskeiset tapahtumat Kehittämisprosessit ja tapahtumat/asko HANKE Ajankohta ASKOn järjestämä tilaisuus Osallistujat yht. Muu tilaisuus Tutustumismatka Opinlakeuden verkko-opintojen järjestelyihin, Seinäjoki 4.5.2009 x 16 yhteistyössä KAM virtuaalitiimin kanssa Moodle koulutus/kam 18.5.2009 9 x Pedagoginen tuki erilaisissa oppimisympäristöissä Eximo, Kalajoki 3.9.2009 1. lähipäivä ebeam käyttökoulutus, Ylivieska 10.9.09 x 9 x KAM koulutuspäivässä henkilöstölle hanke-esittely Oppimisympäristöjen kehittäminenasiantuntijakoulutus 8op, Helsinki Virtuaalisuus koulutuksen ja työelämän tukena -seminaari; Ylivieska Pedagoginen tuki erilaisissa oppimisympäristöissä Eximo; Ylivieska 2.10.09 250 x 27.10 x 28.10.2009, 1 lähijakso 9.11.2009 46 Yhteistyössä Virtuoosi hankkeen 12.11.2009 2. lähipäivä kanssa x Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät, Helsinki Oppimisympäristöjen kehittäminenasiantuntijakoulutus 8op, Helsinki 3-24.11.2009 x 30.11. 1.12.2009, 2. lähijakso G-mailin käyttö/yso henkilökunta 22.1.2010 7 Yhteistyössä Yso verkkotiimin kanssa Wikispacesin käyttöönotto YSO henkilökunnalle 29.1.2010 4 - - Googledocs YSO henkilökunnalle 5.2.2010 9 - - Oppimisympäristöjen kehittäminen asiantuntijakoulutus, 8op, Helsinki Mac osx käyttöjärjestelmä/yson henkilökunnalle Pedagoginen tuki erilaisissa oppimisympäristöissä Eximo; Kokkola Sosiaalisen median käyttö aikuiskoulutuksessa Sosiaalinen media aikuiskoulutuksessa Aikuiskouluttajan second life Aike OYn verkkoluento 16.2. 17.2.2010, 3.lähijakso Helsinki 26.2.2010 6 - - 2.3.2010 3.lähipäivä 17-18.3.2010, x 1 lähijakso 19.3.2010 x Moodlen perusteet NAO 23.3.2010 x 8 x x x 26
Moodlen perusteet NAO 30.3.2010 x 6 x Wikin käytön perehdytys ASKO toimijoille ja virtuaalitiimille 15.4.2010 x 10 x Moodlen perusteet NAO 20.4.2010 x 6 x Videoneuvottelu koulutuspäivä Webli tiimien vetäjille, johtoryhmälle ja asiasta kiinnostuneille 22.4.2010 2 tilaisuutta x 22 Arvioijakoulutus ARTEMA (näytönarvioija-aineiston testaus) Iso-verkostoon (Iso verstas) perehtyminen,kuopio Oppimisympäristöjen kehittäminen asiantuntijakoulutus,helsinki 26.4.2010 x 5 4.5.2010 x 10 16.5.10 4.lähijakso bencmarking tehtävänä Yksilöllinen media hanketoiminnassa 26.5.2010 x Sosiaalisen median käyttö aikuiskoulutuksessa /studio koulutus Moodle oppimisympäristökehittämispäivät/yso 3.6.2010, 2 lähijakso 8-10.6.2010 (2 tuntia) x 14/14/12 x, Moodle täydennyskoulutus, MOOD- 22.9.2010 x 13 LE2,Nivala Moodle perehdytys/nao 10.11.2010 x 2 x Henkilökohtaistamisen sähköiset 22.11.2010 x 12 asiakirjat koulutus, Ylivieskan ammattiopisto Virtuaalikoulupäivät, Helsinki 8-9.12.2010 x Moodle koulutus, NAO 5.1.2011 x 8 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi, Ylivieska NTM koulutus; esittelyssä ASKO hankkeessa kehitetty henkilökohtaistaminen sähköiset asiakirjat,nao Moodle verkko-oppimisympäristöön perehdytys ARTEMA 21.1.2011, 1 lähipäivä 25.1.2011 KAM koulutuspäivä 11.2.2011 x x 10 yhteistyö JAMK 4.2.2011 x 4 x Moodle työssäoppimisen ohjaamisessa 16.2.2011 x 7 /NAO Moodle koulutus/oula 21.2.2011 x 4 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi NTM koulutus; esittelyssä ASKO hankkeessa kehitetty henkilökohtaistaminen sähköiset asiakirjat/oula 22.2.2011, 2 lähipäivä x 10 yhteistyö JAMK 23.2.2011 yhteistyö JAMK Moodle koulutus/oula 2.3.2011 x 2 x x 27
Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi 3.3.2011, 3 lähipäivä Moodle koulutus/yso 3.3.2011 x 4 Moodle koulutus/oula 15.3.2011 x Moodle koulutus/yso 17.3.2011 x 5 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi 17.3.2011, 4.lähipäivä Moodle koulutus/yso 23.3.2011 x 6 Moodle koulutus/oula 24.3.2011 x 6 Moodle koulutus/oula 29.3.2011 x 2 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi 31.3.2011, 5.lähipäivä Moodle koulutus/yso 31.3.2011 x 4 Moodle koulutus/yso 13.4.2011 x 2 Moodle koulutus/oula 19.4.2011 x 5 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi 20.4.2011, 6.lähipäivä Moodle koulutus/hai 28.4.2011 x 6 Moodle koulutus/yso 5.5.2011 x 4 24.5.2011 x 6 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 1 pv HAIn opettajille) Henkilökohtaistamisen sähköisten 13.6.2011 x 9 asiakirjojen perehdytyskoulutus; NAO Henkilökohtaistamisen sähköisten 15.8.2011 x 6 asiakirjojen perehdytyskoulutus, Artema 9-10.8.2011 x 30 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 1 pv YSOn opettajille) 10.8.2011 x 25 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 2.pv YSOn opettajille) 26.8.2011 x 7 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 2. pv HAI opettajille) 1.9.2011 x 9 verkko-opetuksen kehittämi- seen(kehittämisprosessin 1 pv Arteman opettajille) 5.9.2011 x 5 verkko-opetuksen kehittämi- seen ( kehittämisprosessin 3. pv HAI opettajille ) Verkkopedagogiikan koulutus Oula 8.9.2011 x 22 8.9.2011 verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 4. pv HAI opettajille) 16.9.2011 x 6 x 9 yhteistyö JAMK x 9 yhteistyö JAMK x 6 yhteistyö JAMK x 10 yhteistyö JAMK 28
verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 2 pv Arteman opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 1 pv NAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 1 pv HAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 3.pv YSOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 3 pv Arteman opettajille) Näyttötutkintojen arvioijakoulutus; verkko-opetusaineiston testaus verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 2 pv NAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 2. pv HAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 1 pv OU- LAn opettajille ) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 3. pv HAOn opettajille) Tulosten levittäminen; to 3.11.2011: Liitutaulusta älynäyttöön- luokkahuoneesta verkkoon-seminaari /YSO verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 2 pv OU- LAn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 3 pv NAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 3 pv OU- LAn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 4. pv HAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämi- 19.9.2011 x 6 23.9.2011 x 6 5.10.2011 x 6 7.10.2011 x 22 10.10.2011 x 6 12.10.2011 x 12 14.10.2011 x 6 18.10.2011 x 7 31.10.2012 x 8 1.11.2011 5 3.11.2011 x 52 8.11.2011 x 5 11.11.2011 x 5 16.11.2011 x 9 23.11.2011 x 5 24.11.2011 x 6 29
seen (kehittämisprosessin 4 pv OU- LAn opettajille) 29.11.2011 x 4 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 4 pv Arteman opettajille) 9.12.2011 x 6 verkko-opetuksen kehittämi- seen ( kehittämisprosessin 4 pv NAOn opettajille) ASKO toimijoille ja johtoryhmän jäsenille Yso 17.1.2012 x 3 työpajat, Adobe Indisign, Ylivieskan ammattiopisto Moodle 2 ja E portfolio 3.2.2012 x 5 Verkko-opiston käynnistyspalaveri 15.2.2012 x 13 JEDU henkilöstön koulutuspäivä infopiste Verkkopedagoginen työpaja ammattiopistoittain 1.lähipäivä Tavoite: osallistujat perehtyvät verkko-opetuksen suunnittelun pedagogisiin lähtökohtiin, suunnitteluun ja suunnittelun työkaluihin sekä tekijänoikeusasioihin. Verkkopedagoginen työpaja ammattiopistoittain /Moodle työpaja, eportfolio, 2-3 lähipäivä Tavoite: Moodlen työkalut ja Moodlen tarjoamat tekniset ratkaisut verkko-oppimisalustaksi. eportfolio elinikäisen oppimisen tukena. Verkko-opetuksen kehittämispäivä matemaattisten aineiden opettajille, 24.2.2012 n.250 x Oulainen 16.2.2012 Nivala 17.2.2012 Kalajoki 22.2.2012 Piippola 28.2.2012 Haapavesi 29.2.2012 Ylivieska 2.3.2012 Haapavesi 13.3.2012, Haapajärvi 14.3.2012, Oulainen 15.3.2012, Kalajoki 20.3.2012, Ylivieska 23.3.2012, Nivala 30.3.2012, Piippola 12.4.2012, Haapavesi 13.4.2012, Haapajärvi 20.4.2012, Ylivieska 23.4.3012, Piippola 9.5.2012 Nivala 11.5.2012 x yht.30 x yht. 34 11.4.2012 x 12 30
Nivala Verkko-opetuksen kehittämispäivä kielten opettajille, Ylivieska Verkko-opetuksen kehittämispäivä atto aineiden opettajille, Haapavesi Verkkopedagoginen työpaja ammattiopistoittain/ Verkko-opetuksen laatutyöpaja, 4. pv muiden ammattiopistojen osalta syksy 2012 18.4.2012 x 4 24.4.2012 x 11 Haapavesi 3.5.2012 Haapajärvi 10.5.2012 Kalajoki 21.5.2012 x yht 9 31
ASKO- aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittämishanke Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2012 32