Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset



Samankaltaiset tiedostot
kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä,

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Ylisukupolvinen syrjäytyminen

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

SUKELLUS LASTENSUOJELU- REKISTERIIN

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Mitä tutkimus kertoo lastensuojelun kipukohdista?

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuorina aikuisina

Köyhyys lasten elämässä

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

MISSÄ VAIHEESSA SYRJÄYTYMINEN SYNTYY? Marko Merikukka, tilastotutkija Kansallinen syntymäkohortti 1987 & 1997

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Syrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Lapsen puheeksi ottaminen

Lastensuojelu Suomessa

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Osastopäällikkö, tutkimusprofessori

Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ investointina

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Köyhyys lapsiperheiden karikkona. Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Tutkimushanke rikosurien ja rikollisuuden taustatekijöiden muutoksesta vuosina

Rattijuopon elämänkaari

Elina Pekkarinen Lasten suojelun kesäpäivät Kemissä

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Varhainen havainnointi ja ennakointi

Turpakäräjät

Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Liisa Partio Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Transkriptio:

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset Antti Väisänen, tutkija, VTM THL / CHESS 26.4.2012. Sosiaalitaito, Hyvinkää

Esitys Aiempi tutkimus riskitekijöistä Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät Sijoitettujen pärjääminen nuorina aikuisina Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset

Taustaa Lastensuojelun tarve ja käyttö on kasvanut 1990- luvulta Kodin ulkopuolelle sijoittamisissa pieni notkahdus 2009, mutta jälleen nousua vuonna 2010 Kiireellisten sijoitusten osuus kasvanut Sijoitusten laitosvaltaistuminen, 2012 uudistus perhehoidossa Avohuollon asiakasmäärät kasvavat myös ja ilmoitukset yleistyvät (88000 ilmoitusta 2010) Kokonaismenot kasvaneet ja olivat sijoitusten osalta 620 milj. vuonna 2010

Aiempi tutkimus Lastensuojelun asiakkuutta ja kodin ulkopuolelle sijoittamista selittävä tutkimus on ollut Suomessa hajanaista ja paljolti laadullista Kansainvälisestikin tilastollinen väestötasoinen tutkimus aiheesta on kohtuullisen vähäistä, mutta sekä laadullinen että määrällinen tutkimus on paikantanut lastensuojelun asiakkuuksien taustalla olevia tekijöitä ja olosuhteita Lastensuojelua ja huostaanottoja on tutkittu myös taloustieteen ja terveystaloustieteen alueella, jolloin fokuksena on ollut kodin ulkopuolelle sijoittamisen vaikutukset ja vaikuttavuus, mutta myös huostaanottojen taustoja ja riskitekijöitä on tutkittu Tulosten vertailtavuuteen voi vaikuttaa eri maiden erilaiset järjestelmät

Keitä ovat lastensuojelun asiakkaat? Aiempi tutkimus Perheiden ongelmat: köyhyys, päihteet, väkivalta, mielenterveysongelmat, työttömyys Rikkinäiset perheet: teiniäidit, yksinhuoltajat Entistä enemmän nuoria, jolloin sijoitusten syyt eivät suoraan vanhemmista: ongelmat koulussa, sosiaaliset ongelmat, päihteet, rikollisuus ja väkivalta Alueelliset tekijät: Yleiset työttömyyteen, levottomuuteen ja huono-osaisuuteen liittyvät tekijät Syitä on monia, mutta usein ne kasautuvat Lähteet: Ks. Kestilä ym. (2012)

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät Kestilä, Paananen, Väisänen, Muuri, Merikukka, Heino, Gissler (2012): Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä, Yhteiskuntapolitiikka, 1/2012. Rekisteripohjainen tutkimus vuonna 1987 syntyneistä (Valtakunnallinen syntymäkohortti 1987, Gissler) Koko kohortti, n=60000 Syntymärekisteri linkattu muihin rekistereihin Aineistolla tehty paljon kohortin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta Lastensuojeluun liittyvät kysymykset osana kokonaisuutta

Taulukko 1. Yhteenveto tutkimuksessa käytetyistä rekistereistä ja niistä saaduista tiedoista Rekisteri Tiedot Ajanjakso, jolta tiedot on kerätty Syntymärekisteri, THL Raskaus- ja synnytystiedot 1987 2008 Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (HILMO), THL Tiedot erikoissairaanhoidon hoitojaksoista ja poliklinikkakäynneistä (diagnoosit, pvm, sairaalahoidon kesto) Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus Kuolinpäivä ja kuolemansyy 1987 2008 Lääkärin määräämät lääkkeet ja erityiskorvausoikeudet, KELA Väestörekisterikeskus Tilastokeskuksen rekisterit Lääkärin määräämät psyykelääkkeet (ATC koodi, pvm) Syntymät ja kuolemat, vanhempien avioliitot ja -erot, muutot Tutkintotiedot, ammatit 1987 2008 osastohoitojaksot, 1998 2008 poliklinikkakäynnit 1994 2008 1987 2008 1987 2008 Tartuntatautirekisteri, THL Sukupuoliteitse tarttuvat taudit 2004 2008 Raskaudenkeskeyttämisrekisteri, THL Raskaudenkeskeytykset 2000 2008 Toimeentulotukirekisteri, THL Lastensuojelurekisteri, THL Puolustusvoimien rekisterit Vanhempien ja kohorttiin kuuluvien toimeentulotuen saaminen Lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olleet kohorttiin kuuluvat Tiedot palveluskelpoisuudesta ja peruskokeiden tuloksista 2002 2008 kohorttiin kuuluvat 1987 2008 vanhemmat 1987 2008 2005 2009 Oikeusrekisterikeskuksen rekisterit ja Sisäasiainministeriön poliisiosaston rekisterit Poliisin tietoon tullut rikollisuus tiedot rikoksista ja tuomioistuimen päätöksistä 2002 2009

Tarkasteltavat muuttujat Peri- ja neonataalit tekijät Äidin tupakointi raskauden aikana Pienipainoisuus (syntymäpaino <2500g) Ennenaikaisuus (syntymä ennen viikkoa 37) Pariteetti (äidin aikaisemmat synnytykset) Vanhempien ikä Äidin ikä syntymän hetkellä Isän ikä syntymän hetkellä Sosioekonomiset tekijät Äidin koulutus Isän koulutus Äidin ammattiasema Äidin siviilisääty syntymän hetkellä Vanhempien pitkäaikaisen toimeentulotuen saanti Vanhempien avioero Isän kuolema/äidin kuolema Äidin/isän psykiatrisen osastohoidot Syntymäkunnan taajama-aste (maaseutu-taajama-kaupunki) Asuinkunnan taajama-aste 1994 Lapsen kodin ulkopuolelle sijoittaminen

Tutkimuskysymykset Miten perheisiin ja vanhempiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä kodin ulkopuolelle sijoittamiseen väestötasolla? Miten muut elinympäristöön liittyvät tekijät näyttäytyvät? Miten tekijät vaihtelevat sukupuolen ja sijoitusiän mukaan? Kuinka suuri on riskitekijöiden voimakkuus?

Metodeista Tapahtumat ennen sijoitusta Osa tiedoista syntymähetkeltä, osa myöhemmin Kaikki yhdessä, sukupuolet erikseen, sijoitusiän mukaan Sijoituspaikkoja ja syitä ei ole eritelty (tässä vaiheessa) Logistinen regressio, coxin regressio Riskitiheyssuhteet (hazard ratio) erikseen ja yhdessä mallissa

Tuloksia Ikäkohortista hieman yli 3 % oli ollut sijoitettuna Keskimääräinen (mediaani) sijoituksen kesto oli noin 2,5 vuotta Erityisesti teini-ikäisillä paljon sijoituksia Pojilla ikäryhmittäiset erot tasaisempia kuin tytöillä Kustannukset vaihtelevat paljon, riippuen sijoituksen pituudesta ja sijoituspaikasta

Piikki teini-ikäisten kohdalla

Taulukko 4.Coxin mallin mukaiset riskisuhteet (hazard ratiot) kodin ulkopuolelle sijoittamiselle lapsuuden tekijöiden mukaan miehillä ja naisilla 0-6, 7-12 ja 13+ -vuotiaina sijoitettujen ryhmissä (HR, 95% LV). NAISET Sijoitusikä (vuotta) 0-6 7-12 13+ HR 95% LV HR 95% LV HR 95% LV Alhainen syntymäpaino (ref:ei) 3,84 2,65-5,56 2,33 1,35-4,01 1,46 0,99-2,17 Ennenaikaisuus (ref:ei) 2,60 1,76-3,82 1,24 0,65-2,34 0,83 0,53-1,30 Äidin raskaudenaikainen tupakointi (ref: ei) 10,13 7,83-13,09 5,64 4,18-7,61 3,59 2,99-4,30 Äidin ikä alle 20 vuotta (ref: ikä 20 tai enemmän) 4,94 3,47-7,02 1,61 0,83-3,16 3,73 2,81-4,95 Isän ikä alle 20 vuotta (ref: ikä 20 tai enemmän) 7,85 4,58-13,48 1,47 0,36-5,91 3,25 1,83-5,76 Äidin yksinhuoltajuus (ref: muut siviilisäädyt) 6,44 4,86-8,52 3,49 2,33-5,22 3,29 2,57-4,21 Äidin perusasteen koulutus (ref: muut koulutusluokat)) 7,71 6,02-9,87 4,69 3,51-6,27 2,72 2,26-3,27 Isän perusasteen koulutus (ref: muut koulutusluokat) 3,98 3,11-5,08 3,00 2,25-4,01 2,42 2,04-2,88 Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuki (ref: ei) 14,12 11,07-18,00 10,14 7,58-13,57 6,36 5,29-7,63 Vanhempien avioero (ref: ei) 1,98 1,42-2,76 3,49 2,60-4,67 2,17 1,83-2,59 Äidin psykiatrinen osastohoito (ref: ei) 11,68 7,89-17,29 13,06 9,12-18,74 3,01 2,18-4,16 Isän psykiatrinen osastohoito (ref: ei) 2,63 1,35-5,12 4,91 3,15-7,67 2,44 1,80-3,31 Äidin kuolema (ref: ei) 7,82 3,23-18,95 7,53 3,71-15,30 4,12 2,69-6,32 Isän kuolema (ref: ei) 2,32 0,96-5,63 4,47 2,37-7,58 1,99 1,40-2,80 Syntymäkunta kaupunki (ref: muut) 2,61 1,94-3,51 1,48 1,09-2,02 1,55 1,29-1,87

Taulukko 4. Coxin mallin mukaiset riskisuhteet (hazard ratiot) kodin ulkopuolelle sijoittamiselle lapsuuden tekijöiden mukaan miehillä ja naisilla 0-6, 7-12 ja 13+ -vuotiaina sijoitettujen ryhmissä (HR, 95% LV). MIEHET Sijoitusikä (vuotta) 0-6 7-12 13+ HR 95% LV HR 95% LV HR 95% LV Alhainen syntymäpaino (ref:ei) 3,16 2,11-4,73 1,80 1,05-3,08 1,35 0,81-2,27 Ennenaikaisuus (ref:ei) 2,08 1,43-3,04 1,31 0,81-2,11 1,13 0,73-1,73 Äidin raskaudenaikainen tupakointi (ref: ei) 7,00 5,52-8,87 5,44 4,26-6,94 3,76 3,04-4,64 Äidin ikä alle 20 vuotta (ref: ikä 20 tai enemmän) 4,34 3,07-6,16 5,74 4,12-8,01 4,99 3,69-6,73 Isän ikä alle 20 vuotta (ref: ikä 20 tai enemmän) 5,20 2,76-9,78 3,88 1,83-8,23 8,01 5,05-12,72 Äidin yksinhuoltajuus (ref: muut siviilisäädyt) 6,19 4,74-8,08 5,13 3,82-6,88 3,21 2,39-4,29 Äidin perusasteen koulutus (ref: muut koulutusluokat) 6,88 5,46-8,67 4,63 3,64-5,89 2,75 2,21-3,41 Isän perusasteen koulutus (ref: muut koulutusluokat) 3,70 2,94-4,66 3,17 2,49-4,02 2,12 1,73-2,61 Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuki (ref: ei) 14,43 11,47-18,16 12,99 10,22-16,49 7,04 5,69-8,70 Vanhempien avioero (ref: ei) 2,44 1,82-3,29 2,90 2,26-3,70 2,55 2,08-3,13 Äidin psykiatrinen osastohoito (ref: ei) 16,93 12,21-23,48 7,36 5,14-10,55 3,99 2,85-5,58 Isän psykiatrinen osastohoito (ref: ei) 6,30 4,11-9,64 3,46 2,26-5,31 2,83 2,01-3,99 Äidin kuolema (ref: ei) 8,94 3,98-20,06 2,97 1,22-7,20 1,41 0,63-3,15 Isän kuolema (ref: ei) 3,94 2,10-7,41 2,44 1,40-4,26 2,77 1,94-3,95 Syntymäkunta kaupunki (ref: muut) 2,05 1,58-2,66 1,81 1,39-2,37 1,45 1,17-1,79

Taulukko 5. Coxin mallin mukaiset riskisuhteet (hazard ratiot) kodin ulkopuolelle sijoittamiselle lapsuuden tekijöiden mukaisesti miehillä ja naisilla. Täysi malli (HR, 95% LV). M1(full) Sukupuoli Miehet Naiset Riskitekijä 1 HR 95% LV HR 95% LV Alhainen syntymäpaino (ref:ei) 1,47 1,02-2,12 1,82 1,35-2,45 Ennenaikaisuus (ref:ei) 0,90 0,65-1,24 0,65 0,47-0,92 Äidin raskaudenaikainen tupakointi (ref: ei) 2,17 1,87-2,53 2,48 2,14-2,86 Äidin ikä alle 20 vuotta (ref: ikä 20 tai enemmän) 1,37 1,09-1,73 1,22 0,96-1,56 Isän ikä alle 20 vuotta (ref: ikä 20 tai enemmän) 1,81 0,81-0,72 0,89 0,59-0,35 Äidin yksinhuoltajuus (ref: muut siviilisäädyt) 1,88 1,53-2,30 1,95 1,59-2,39 Äidin perusasteen koulutus (ref: muut koulutusluokat) 2,01 1,74-2,33 1,88 1,63-2,18 Isän perusasteen koulutus (ref: muut koulutusluokat) 1,36 1,18-1,56 1,54 1,34-1,77 Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuki (ref: ei) 4,90 4,20-5,72 4,19 3,60-4,87 Vanhempien avioero (ref: ei) 1,29 1,11-1,49 1,23 1,09-1,46 Äidin psykiatrinen osastohoito (ref: ei) 2,15 1,74-2,65 2,34 1,89-2,90 Isän psykiatrinen osastohoito (ref: ei) 1,18 0,93-1,49 1,02 0,80-1,30 Äidin kuolema (ref: ei) 0,91 0,55-1,50 1,84 1,30-2,60 Isän kuolema (ref: ei) 1,23 0,93-1,63 1,04 0,79-1,38 Syntymäkunta kaupunki (ref: muut) 1,38 1,19-1,60 1,41 1,22-1,63 M0= vain riskitekijän päävaikutus kodin ulkopuolelle sijoittamiseen M1(full)= vakioitu kaikki listan tekijät

Tuloksia, riskitekijät Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö (köyhyys) Vanhempien matala koulutus Mielenterveysongelmat Teiniäitiys Perhetekijät (yksinhuoltajuus, ero, kuolema) Raskauden aikainen tupakointi ja pienipainoisuus Teineillä saatu toimeentulotuki Vahvistavat aiempia tutkimustuloksia riskitekijöistä poikkeuksellisen laajaan aineistoon pohjautuen 26.4.2012 Antti Väisänen

Tutkimuksen haasteet ja tulkinnat Aikaulottuvuuden huomioiminen Aineiston tiedot eri vuosilta, aineiston keruu Muuttujien määrän rajallisuus Päihteiden ongelmakäyttöön ja perheväkivaltaan ei päästä käsiksi rekistereillä Teineistä lisää tietoja 1990-luvun laman vaikutukset

Pohdintaa Köyhyyden ja huono-osaisuuden taustat ja torjunta Mielenterveys ja päihdeongelmat, miten voidaan vaikuttaa Perheiden tukeminen Ongelmien ylisukupolvisuus Riskien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen

Jatkossa Samalla aineistolla tutkitaan, miten kodin ulkopuolelle sijoitetut ovat pärjänneet myöhemmässä elämässä (22-vuotiaiksi) Mikä on kodin ulkopuolelle sijoittamisen vaikuttavuus? Etsitään sijoitettujen keskuudesta erilaisia polkuja, joka huomioi sijoitusten keston ja määrän ja myöhemmän pärjäämisen. Kustannusten huomioiminen

Alustavia tuloksia sijoitettujen pärjäämisestä Tulosmuuttujien prevalenssit osoittavat, että sijoitettujen tilanne on huomattavasti heikompi Tämä pätee kaikissa tarkastelluissa tulosmuuttujissa (koulutus, rikollisuus, toimeentulotuen saanti, mielenterveyspalvelut) Jatkossa taustatekijät on tarkoitus vakioida Lisäksi tutkimme sijoituksen vaikuttavuutta

Alustavia tuloksia, kustannukset Sijaishoidon kustannuksissa suuri hajonta Kesto ja hoitopaikka selittävät kustannuseroja Pitkäkestoisen laitoshoidon kustannukset nousevat yli miljoonaan euroon Sijaishuollon kustannusten päälle saattaa tulla mielenterveyspalveluita ja muita palveluita Jos nuori syrjäytyy pysyvästi, kasvavat myös kustannukset selvästi

Johtopäätökset Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on saatava laskuun panostamalla ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen Sijaishuollon laatuun ja vaikuttavuuteen sekä sijoitettujen jälkihuoltoon pitää kiinnittää huomiota

Kiitos! antti.vaisanen@thl.fi