LAPSET, NUORET JA PERHEET

Transkriptio

1 LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä esitetyltä vuodelta eli näissä useimmiten vuodelta 2009 tai Katsauksen lopussa on esitelty jokaisen indikaattorin sisältö tilaston tuottajan ilmoituksen mukaisesti (LIITE 1). Lähde: Sotkanet 2011 KUVIO 1. Lasten pienituloisuusaste

2 KUVIO 2. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Sotkanet 2011 KUVIO 3. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä

3 KUVIO 4. Toimeentulotukea lyhyt- ja pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % yksinhuoltajakotitalouksista Lähde: Sotkanet 2011 KUVIO 5. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

4 KUVIO 6. Tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien ja päivittäin tupakoivien 8-9-luokan oppilaiden osuus vastaavanikäisistä vuonna 2009 TAULUKKO 1. Kasvatus- ja perheneuvoloiden 0-6- ja 7-15-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut 0-6-vuotiaat 7-15-vuotiaat Kemiönsaari Kemiönsaari Länsi-Turunmaa Länsi-Turunmaa Åboland-Turunmaa Åboland-Turunmaa Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Koko maa Lähde: Sotkanet 2011 (tilasto on saatavissa vuodesta 2006 lähtien)

5 KUVIO 7. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä Lähde: Tilastokeskus 2011 KUVIO 8. Peruskoulun erityisopetukseen siirretyt oppilaat, % kaikista oppilaista

6 KUVIO 9. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Sotkanet 2011 KUVIO 10. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta

7 KUVIO 11. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Sotkanet 2011 KUVIO 12. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

8 Kommentteja hankkeen Kemiönsaaren kuntakäynniltä KUVIO 1. Lasten pienituloisuusaste. Kemiönsaarella on melko vähän työttömiä, mutta kuntaan muuttaa paljon isoja perheitä, joilla on pienet tulot. KUVIO 3. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. Kunnassa on paljon nuoria perheitä, joihin ei sitouduta, vanhemmilla ei ole koulutusta tai työtä, minkä vuoksi tulotkin ovat pienet. Kunnassa paljon myös isoja perheitä, koska asunnot ovat halpoja. TAULUKKO 1. Kasvatus- ja perheneuvoloiden 0-6- ja 7-15-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut. Perheneuvoloiden asiakasmäärät näyttävät pieniltä (Parainen tuottaa palvelun). Paljon tavataan vanhempia avioerojen vuoksi. Lapsia ohjautuu lastenpsykiatrian palvelujen piiriin. (Kemiönsaaren kasvatus- ja perheneuvoloiden aikuisten asiakkaiden määrä on kuitenkin jopa hiukan laskenut vuodesta 2008, jolloin Kemiönsaaren ja Paraisten 0-6 vuotiaiden asiakkaiden määrät olivat lähes samalla tasolla. Kemiönsaaren kasvatus- ja perheneuvoloiden vuotiaiden asiakkaiden määrä on kasvanut kolmella vuodesta 2008.) KUVIO 8. Peruskoulun erityisopetukseen siirretyt oppilaat, % kaikista oppilaista. Taalintehtaalla on siirretty oppilaita helposti erityisopetukseen luvulla syntyi paljon lapsia, joilla oli tarvetta erityisopetukselle.

9 LIITE 1 Lasten pienituloisuusaste. KASTE-ohjelman tavoiteindikaattori lapsiperheiden pienituloisuusasteesta tähtää alle 10 prosenttiin. Koko maassa lasten pienituloisuusaste oli vuonna 2008 noin 14 prosenttia. Lasten pienituloisuusaste kertoo, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät alle suhteellisen pienituloisuusrajan. Lasten pienituloisuusastetta on hyvä verrata kunnan yleiseen pienituloisuusasteeseen. Mikäli lasten pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, on lapsiperheiden suhteellinen tuloasema heikompi. (Sotkanet 2010.) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. KASTE-ohjelma seuraa pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita vuotiaita. Tavoitteena on, että näiden osuus ikäluokastaan puolittuu. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet ovat vuoden aikana vähintään 10 kuukautena tukea saaneita (Sotkanet 2010). Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. Toimeentulotukea saavien nuorten lisäksi TIETOHYÖTY-hankkeessa seurataan toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuutta kaikista lapsiperheistä. Tällä tavalla lasten pienituloisuudesta saadaan laajempi kuva, sillä indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden kaikenikäisten lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa on huoltajia joko yksi tai kaksi tai ainakin yksi lapsista on alle 18-vuotias. (Sotkanet 2010.) Toimeentulotukea lyhyt- ja pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % yksinhuoltajakotitalouksista. Yksinhuoltajilla on suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana 1-3 kuukautena toimeentulotukea saaneita ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneita. Ko. indikaattorin laskelmat perustuvat Sotkanetistä saatuihin kaikkien yksinhuoltajien ja toimeentulotukea lyhyt- tai pitkäaikaisesti saaneisiin yksinhuoltajien lukumääriin. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Laskelmat perustuvat depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 0-17-vuotiaiden lukumäärään ja kaikkien vuotiaiden lukumäärään. Depressiolääkkeistä saa vuosittain korvausta pitkälti yli henkilöä, ja käyttö on yleisintä 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa, ja naisilla lähes kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Lääkitys on suhteellisen kallista, joten lähes kaikki lääkitystä avohoidon puolella saavat tulevat Kelan rekisteriin. Masennuksen lääkehoidon aloituskriteerit saattavat vaihdella lääkäristä ja alueesta toiseen, mutta muuttuja soveltuu silti kohtalaisen hyvin depression esiintyvyyden epäsuoraksi osoittimeksi. (Sotkanet 2011.) Tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien ja päivittäin tupakoivien 8-9- luokan oppilaiden osuus vastaavanikäisistä. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma kehottaa seuraamaan tosi humalaan juovien 8-9-luokan oppilaiden

10 osuutta ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma päivittäin tupakoivien osuutta. Lisäksi KASTE-ohjelman tavoitteena on päivittäin tupakoivien 8-9-luokan oppilaiden määrän vähentäminen viidellä prosentilla. Näitä indikaattoreita tulkitessa pitää muistaa kuntien koko. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Noin 100 vastaajan kunnissa yksi vastaaja muodostaa yhden prosenttiyksikön. Huomionarvoista on myös se, että alkoholiveron laskeminen näkyy nuorten juomisen lisääntymisenä vuodesta 2004 lähtien. Sen sijaan kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäinen tupakointi on vähentynyt 2000-luvulla. (Sotkanet 2010.) Kasvatus- ja perheneuvoloiden 0-6- ja 7-15-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -osassa yhtenä tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen ja avoimen toiminnan lisääminen. Tavoitteen mittareina ovat muun muassa kasvatus- ja perheneuvoloiden käyntimäärät lapset ja nuoret eriteltyinä ja kunnallista kotipalvelua saaneiden lapsiperheiden määrä. Kasvatus- ja perheneuvonnan määrän indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvontapalveluja saaneiden lukumäärää. Kunnan kustantamat palvelut tarkoittavat kunnan omissa yksiköissä tuotettuja palveluja. Tulkinnassa on otettava huomioon, että eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja palveluilleen. Palvelujärjestelmä on kokonaisuus, jolloin yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta. Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät tällä ikäryhmittelyllä on saatavissa vuodesta 2006 lähtien. (Sotkanet 2010.) Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä. Kodinhoidon avun indikaattori ilmaisee kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden lapsiperheiden määrän. Kodinhoitoavulla tarkoitetaan henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja avustamista sekä perheiden arjen tukemista. (Sotkanet 2010.) Peruskoulun erityisopetukseen siirretyt oppilaat, % kaikista oppilaista. Indikaattori kuvaa peruskoulujen erityisopetukseen otettuja ja siirrettyjä oppilaita suhteutettuna kaikkiin oppilaisiin. Aluetietona on oppilaitoksen sijaintialue vuoden 2010 kuntaluokituksen mukaan. (Tilastokeskus 2011.) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuutta seurataan KASTEohjelmassa, jossa tavoitteena on vähentää näiden osuus alle 10 prosenttiin. Koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on tällä hetkellä noin 12 prosenttia. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ovat henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2010). Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Sotkanetistä saatavat työttömyystilastot perustuvat työministeriön työnvälitystilastoihin, jotka kerätään työvoimatoimistojen asiakasrekisteritiedoista (vrt. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka perustuu otantaan) (Sotkanet 2011).

11 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä. TIETOHYÖTY-hankkeessa seurataan lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten määrää sijoitusten rinnalla, koska sijoituksilla ja avohuollon tukitoimilla on usein yhteys toisiinsa. Avohuollon tukitoimiin sisältyvät lapsen ja nuoren tukiasuminen, toimeentulo, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaaminen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Kokonaiskuvan saamiseksi avohuollon tukitoimien rinnalla voi tarkastella kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrää. (Sotkanet 2010.) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. KASTEohjelma seuraa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuutta vastaavanikäisistä. Ohjelman tavoitteena on, että näiden lasten ja nuorten osuus kääntyy laskuun. Kokonaiskuvan saamiseksi sijoitusten rinnalla voi tarkastella avohuollon tukitoimien määrää. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää tai samalla se voi myös lisätä sijoitusten määrää, kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. (Sotkanet 2010.)