Ylisukupolvinen syrjäytyminen

Transkriptio

1 Ylisukupolvinen syrjäytyminen Viisailla valinnoilla tulevaisuuteen SOSTE, Seinäjoki Tarja Heino, erikoistutkija (THL), dosentti (Tampereen yliopisto), puheenjohtaja Pesäpuu ry. 1

2 Ylisukupolvinen syrjäytyminen? Ei omena kauan puusta putoa Pojasta polvi paranee Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto Lapsi tuo leivän mukanaan Suku on pahin Se mikä ei tapa, se vahvistaa Syntyä kultalusikka suussa Raha tulee rahan luo Kyllä koira koiran tuntee

3 Sisällys Tilastokuvaa Riskeistä ja ennusteista Selviytymisen tekijöistä Miten tutkimus ohjaa viisaisiin valintoihin

4 Vanhempien ongelmat lasten murheet Paananen ym.: Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus, THL 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% kaikki lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 20% 10% 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe 4

5 Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus, THL) Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki 5

6 Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä 100% 90% 80% ei sijoitusta kodin ulkopuolelle sijoitus kodin ulkopuolelle 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% äidin ika alle 20v. äiti yksinhuoltaja äiti tupakoinut raskausaikana vanh vain peruskoulu toimeentulotukea pitkäaik. äiti psyk.os.hoidossa Kestilä ym. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012

7 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet Lähde: THL / Sotkanet Minna Salmi

8 Riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (Kestilä ym. YP 1/2012, 43-44) Riskitekijän riskitiheyssuhde (HR) Coxin regressioanalyysin päävaikutusmalleissa (MO) tytöillä Pienipainoisuus 2,24 x Äidin tupakointi raskauden aikana 5,20 x Äiti alle 20 syntymähetkellä 3,62 x Isä alle 20 v syntymähetkellä 4,09 Äiti yksihuoltaja syntymähetkellä 4,11 Äidin korkein koulutus perusaste 11,60 x Äidin ammattiasema työntekijä 4,58 x Vanhempien pitkäaikainen 8,31 toimeentulotuki Vanhempien avioero 1,61 x Äidin psykiatrinen osastohoito 4,30 Isän psykiatrinen osastohoito 2,17 Äidin kuolema 3,44 Esim

9 Julkaisematon analyysi tuo esiin myös positiivisia muutoksia sukupolvien välillä: 10 % huostassa olleista lapsista oli 21-vuotiaana kouluttautunut pidemmälle kuin vanhempansa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto N % Sekä vanhemmilla että lapsilla on ,5 % Ei vanhemmilla eikä lapsilla ole ,0 % Ei ole vanhemmilla, mutta lapsilla on 99 9,8 % Vanhemmilla on, mutta lapsilla ei ,7 % Yhteensä ,0 %

10 Joka viides (19 %) huostassa ollut nuori aikuinen ei ole ollut toimeentulotuen asiakkaana vuotiaana, vaikka heidän vanhempansa ovat saaneet toimeentulotukea. Saanut toimeentulotukea N % Eivät kummatkaan ole saaneet 9 0,9 % Molemmat ovat saaneet ,4 % Vanhemmat ovat saneet, mutta lapset eivät ole saaneet ,8 % Vanhemmat eivät ole saaneet, mutta lapset ovat saaneet 49 4,9 % Yhteensä ,0 %

11 38 % huostassa olleista lapsista ei ole ollut psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelujen piirissä vuotiaana, vaikka vanhemmat ovat olleet Esh palvelujen piirissä N % Ei vanhemmat eivätkä lapset ,0 % Sekä vanhemmat että lapset ,1 % Vanhemmat olleet, lapset eivät ,3 % Vanhemmat eivät ole olleet, mutta lapset ovat ,6 % Yhteensä ,0 %

12 Turvallisuus Toivo Vimma Jumi Turvattomuus Epätoivo PÄRJÄÄ -> SELVIYTYMINEN Katse eteenpäin Katse hetkessä MURTUU -> LUOVUTTAMINEN Rohkeus: Käsitellään asiat Nuoren usko itseen / aikuisen luottamus nuoreen Pelko: Käsittelemättömät asiat Kun kukaan ei usko ja luota: antaa mennä vaan Mitä tarvitaan? Tilaa liittyä johonkin Pesäpuu ry - Selviytyjät

13 Liittyminen selviytymisen merkit aika tila pysyvät ihmissuhteet lupa oman paikan löytyminen sosiaalisessa yhteisössä turvapaikka - turvaverkko Lähde: Selviytyjät ryhmä ja Pinnalla tarinoita selviytymiseen nuorilta nuorille. Pesäpuu ry 2009 JB Pesäpuu ry

14 Liittyminen selviytymisen merkit aika tila pysyvät ihmissuhteet lupa oman paikan löytyminen sosiaalisessa yhteisössä turvapaikka - turvaverkko Jakaminen puhuminen ymmärtäminen hyväksyminen Lähde: Selviytyjät ryhmä ja Pinnalla tarinoita selviytymiseen nuorilta nuorille. Pesäpuu ry 2009 JB Pesäpuu ry

15 Liittyminen aika tila pysyvät ihmissuhteet lupa oman paikan löytyminen sosiaalisessa yhteisössä turvapaikka - turvaverkko Jakaminen puhuminen ymmärtäminen hyväksyminen selviytymisen merkit Irrottautuminen häpeän purkaminen syyllisyydestä vapautuminen uusi suhde - lojaliteetin murtuminen Lähde: Selviytyjät ryhmä ja Pinnalla tarinoita selviytymiseen nuorilta nuorille. Pesäpuu ry 2009 JB Pesäpuu ry

16 Selviytyjät ryhmän kysymys: kenellä on oikeus määritellä, mitä selviytymisellä tarkoitetaan? Nuorten mielestä selviytymisen mittareita ovat, että ihminen kykenee: nauttimaan elämästään, kohtaamaan menneisyytensä asiat ja olemaan ylpeä itsestään menneisyydestään huolimatta, arvostamaan itseään, pärjäämään omassa arjessaan, asettamaan omalle toiminnalleen tavoitteita ja saavuttamaan niitä, ja uskaltaa luottaa toisiin ihmisiin ja kykenee katsomaan tulevaisuuteen luottavaisena rakastamaan, unelmoimaan.

17 MISTÄ SELVIYTYMINEN RIIPPUU? Nuorten foorumi 2012: Kannustava aikuinen, joka jaksaa uskoa nuoreen. ( Tsempparimummot ) Aikuinen, joka osaa asettaa rajat, mutta osaa myös löysätä niitä tilanteen mukaan. Aikuinen, joka tietää milloin antaa sanktion, ja milloin pitää antaa halia. Ympäristö, missä nuori hyväksytään sellaisenaan kun hän on. Hyvät ihmiskontaktit. Jos tulee kuulluksi ja pystyy vaikuttamaan asioihinsa. Kuuluminen porukkaan - yhteisöllisyys. Jos päättäjät ottaisivat nuorten kokemustiedon ja nuoria koskevan tutkimustiedon vakavasti.

18 Lamaantumista edesauttaa Aikuinen, joka ei pysty eikä osaa pitää kiinni rajoista. Ympäristö missä nuoren pitää esittää jotain roolia. Aikuinen/Nuoren lähipiiri, joka ei enää jaksa uskoa, että nuoren voi vielä pelastaa. Voimattomuuden ja osaamattomuuden tunne. Jos ylhäältä arvotetaan, että sinä et ole tärkeä. Esimerkiksi arvostuksen puute näkyy nuoriin suunnatuissa vähäisissä resursseissa. Yhteisvastuuttomuus, itsekeskeinen ajattelu. Syrjäytymiskeskustelu, jossa nähdään syrjäytyminen yksilön ongelmana, eikä yhteiskunnallisena kysymyksenä.

19 Viisaisiin valintoihin Yleisen tason tilastollinen indikaattoreihin pohjaava kuvaus on välttämätön seurantainstrumentti, mutta se ei yksinään riitä ohjaamaan viisaisiin valintoihin ylisukupolvisen syrjäytymisen ketjujen katkaisemiseksi. Tarvitaan muita kuvaustapoja sen rinnalle. Ilman sitoutunutta, paneutuvaa ja kohtaavaa inhimillistä otetta yleiset toimet voivat jäädä vaille tarkoitettua vaikutusta yksilötasolla niin ihmisten kuin yhteiskunnan toimissa. Tarvitaan rajoja ja joustavuutta rajoilla.

20 Kirjallisuutta Heino, Tarja (2011) Sosiaalisesti kestävä kehitys sukupolvinäkökulmasta. Artikkeli kirjassa Anneli Pohjola & Riitta Särkelä (toim.) Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki Bardy, Marjatta & Heino, Tarja (2013) Katsaus lastensuojelun toimintaympäristöihin. Paniikista toivoon ja näköalat auki. Marjatta Bardy (Toim.) Lastensuojelun ytimissä. THL Kestilä L, Väisänen A, Paananen R, Heino T, Gissler M (2012): Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuorina aikuisina rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka 6/2012 Kestilä L, Paananen R, Väisänen A, Muuri A, Merikukka M, Heino T ja Gissler (2012): Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012 Kataja Kati ym. (2013) Huono-osaisuuden ylisukupolviset jatkumot eri perustein kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten elämässä. Käsikirjoitus. Selviytyjät ryhmä ja Pinnalla tarinoita selviytymiseen nuorilta nuorille. Pesäpuu ry Ks.