Köyhyys lasten elämässä

Transkriptio

1 Köyhyys lasten elämässä Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lappeenrannassa Heikki Hiilamo

2 Esitelmän rakenne Johdanto: Matthew V:n tarina Köyhyys lapsiperheissä Köyhyyden seurauksia: lastensuojelu Toivon näkökulma

3

4 Lasten pienituloisuus (%) huoltajan statuksen ja lapsen iän mukaan (Tilastokeskus 2011) Suomessa lapsiköyhyys ollut OECD-maiden matalimpia Sosiaalisen taustan vaikutus oppimistuloksiin PISA - tulosten mukaan Suomessa pieni Suuri esim. USA, UK Pitkäaikaisköyhyys pienempää kuin useimmissa muissa maissa Mutta Suomessakin * Lapsiköyhyys ongelma * Köyhyyden periytyvyys lisääntynyt 1995 köyhistä perheistä lähtöisin olevien köyhyysriski 1.4 kertainen muihin nähden 2005 riski oli jo kaksinkertainen (Airio & Niemelä 2009)

5 Yksinhuoltajien määrä 2010 Lapsilisien yh-korotuksen perusteella yhteensä noin lapsi lasta lasta lasta 4 000

6 Pienten lasten yksinhuoltaja Lapsi alle 1 vuotta noin Lapsi 1 vuotta noin Lapsi 2 vuotta noin

7 Miksi yksinhuoltajat ovat köyhiä? Puuttuu toisen aikuisen tulot (ja hoivatyö) Eivät hyödy mittakaavaeduista siinä missä kahden huoltajan perheet Ovat yleensä naisia (naisten tulot ovat keskimäärin alhaisempia kuin miesten)

8 Pienen lapsen yksinhuoltajan dilemma Hoitaa lasta kotona -> taloudellinen köyhyys Käydä töissä -> hoivaköyhyys (puuttuva puoliso, vanhemmat, ystävät) Ratkaisu: osapäivätyö -> onko kannattavaa?

9 Kotin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden osuus vastaavanikäisistä, % Tutkimusosasto Lapsiperheiden toimeentulotuki ja sijoitukset seutukunnittain ,5 2 1,5 1 0, Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä, %

10 Masennuslääkkeiden käyttävien 0-17 vuotiaiden osuus vastaavanikäisistä, % Tutkimusosasto Lapsiperheiden toimeentulotuki ja lasten masennus seutukunnittain ,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä, %

11 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus, % vastaavanikäisestä väestöstä. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat

12 Mitkä ovat sijoittamisen riskitekijöitä eli millaiset olosuhteet johtavat sijoituksiin?

13 Yleisiä havaintoja riskitekijöistä Äitien tausta vaikuttaa enemmän kuin isien Vanhempien tausta vaikuttaa enemmän pienillä lapsilla Lapsikohtaiset tekijät (käytöshäiriöt, rikostuomiot jne) tärkeämpiä teini-ikäisillä Yhteiskuntaluokka vaikuttaa

14 Sijoittamisen riskitekijät eri maissa Ruotsi: äidin mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen saanti, työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuminen, yksinhuoltajuus Yhdysvallat: köyhyys, perheväkivalta, äidin masennus Kreikka: vanhenmpien vastoinkäymiset aikaisemmassa elämässä, huono parisuhde Tanska: teiniäitiys, alhainen syntymäpaino

15 Sijoittamisen riskitekijöitä (veto-suhde) Iso-Britannia Ruotsi Tanska Yksinhuoltajuus 8 3,5 3,8-5,8 Monikulttuurinen tausta 2,5 1 Alhainen koulutus (Ä) 2,7 1,5-3,3 Työkyvyttömyys (Ä) 4,8 2-14,2 Itsemurhayritys (Ä+I) 7,2 Toimeentulotuki (Ä) 2,1-6,3

16 Sijoittamisen taustatekijät Suomessa Selkeimmät taustatekijät: yksinhuoltajuus (riskisuhde 4,6-5,2), matala koulutus, vanhempien vakavat mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen (riskisuhde 8,3-10) Muita tekijöitä: päihdeongelmat, perheväkivalta, lievemmät mielenterveysongelmat

17 Mitä huostaanotto merkitsee vanhemmille?

18 Vanhempien etuustilanne marraskuussa Suomessa 2004 (%) Äidit Isät Työtön (työnhakija tai toimenpiteillä) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Vertailuaineiston vanhemmat (n = ) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=9 288) Vertailuaineiston vanhemmat (n = ) Sairausperusteiset Perhe-etuudet ,2 0,3 Opintotuki 2 2 0,7 0,8 Toimeentulotuki (ei em. etuuksia) Muu toimeentulo (ei työtön, ei em. etuuksia) Toimeentulotukea saavien osuus kaikista 7 0,5 7 0, ,7 % 4,1 % 31,2 % 3,8 %

19 Työkyvyttömyyseläkkeellä marraskuussa 2004 olevien osuudet (%) % Äidit Isät Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Vertailuväestön vanhemmat (n=58 864)

20 Vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen saanti eri vuosina lapsen huostaanottokohortin mukaan. 0-8-vuotiaat lapset. Työkyvyttömyyseläke % 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanoton alkuvuosi plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta 2001 alkaneet (n=214) ÄIDIT 2002 alkaneet (n=300) ÄIDIT 2001 alkaneet (n=180) ISÄT 2002 alkaneet (n=252) ISÄT

21 Vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen saanti eri vuosina lapsen huostaanottokohortin mukaan vuotiaat. Työkyvyttömyyseläke, TEINIT 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanoton alkuvuosi plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta 2001 alkaneet (n=227) ÄIDIT 2002 alkaneet (n=409) ÄIDIT 2001 alkaneet (n=194) ISÄT 2002 alkaneet (n=324) ISÄT

22 Tulokset vanhemmilla Sijoitettujen vanhemmilla lukuisia eri riskejä (moniongelmaisuutta) -> vakavassa syrjäytymisvaarassa oleva väestöryhmä Sijoitettujen vanhempien hyvinvoinnin edistäminen voi parantaa myös sijoitettujen lasten hyvinvointia, MUTTA otettava huomioon myös heidän itsensä vuoksi Tarvitaan lisää tutkimusta ja kohdennettuja tukitoimia (asiakassuunnitelmat vanhemmille)

23 Miksi lapsia otetaan enemmän huostaan?

24 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina

25 Muutoksen mahdollisia taustatekijöitä Suomessa vuoden 1991 jälkeen Suhteellisen köyhyyden lisääntyminen? Muu taloudellinen eriarvoistuminen? Alkoholipolitiikka? Lasten mt-ongelmat? Kuntien reaktiot? Muutokset sosiaalityössä (esim. Varpu-hanke)?

26 Tulokset sijoitusten lisääntymisestä Yleistyminen yhteydessä päihdeongelmien lisääntymiseen sekä lastensuojelun resursseihin Resursseja koskevat tulokset viittaavat myös siihen, ettei avohuoltoon panostaminen automaattisesti vähennä tarvetta sijoituksille Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus saattaa kuntatasolla heijastaa paitsi lasten elinolosuhteiden heikentymistä myös lastensuojelutyön aktiivisuutta/passiivisuutta

27 Miten sijoitetut selviävät eli onnistuuko lastensuojelu?

28 Sijoitettujen lasten riskitekijät myöhemmässä elämässä Suomessa: alhaisempi koulutus (myös verrattuna sisarruksiin), vähäisempi työhön osallistuminen, korkeampi kuolleisuus Tanska: alhaisempi koulutus, vähäisempi työhön osallistuminen, rikollisuutta, terveysongelmia Ruotsi: vakavia ongelmia käytöshäiriöiden vuoksi sijoitetuilla Kanada*: sijoitetulla 2-3 enemmän pidätyksiä sekä rikos- ja vankilatuomiota

29 Käytöshäiriöiden vuoksi sijoitetut pojat, SW "Normaalipojat" Sijoitetut pojat Kuolleita 25 ikävuoteen mennessä 0,6% 5,4% Sairaalahoidossa v itsemurhayrityksen, psykoosin, alkoholismin tai huumeiden vuoksi 1,2% 30% Vankila tai oikeuspsykiatria v 3% 44% Rikostuomio v 4% 58% Sakkotuomio v 15% 75% Teini-isä 0,8% 8% >25% tuloista toimeentulotuesta 25 v 3% 27% Saa toimeentulotukea 25 v 6% 53% Enintään peruskoulu 25 v 10% 67%

30 Koulutuksen merkitys sijoitetuille (I-B, 1998) Korkeampi koulutus Matala koulutus/ei koulutusta 1 työtön 38:sta 3/4 työttöminä 1 yksinhuoltajaäiti 26:sta Puolet yh-äitejä Ei yhtään suljetussa hoidossa 1/4 suljetussa hoidossa 1 koditon 38:sta 1/4 kotittomia

31 Ruotsissa riskitekijät alentuvat prosentilla jos suoriutuminen koulusta otetaan huomioon Sosiaalitutkimuksessa löydetään vain harvoin yhtä voimakasta tekijää selittämään myönteistä lopputulosta

32 RR Tutkimusosasto Long term foster care: Drug abuse after age Normal Adj for sex and birth Also for school failure

33 Onnistuuko lastensuojelu? Tasapainoilua sen välillä, miten paljon lasta suojellaan vanhempiensa kielteiseltä vaikutukselta ja miten paljon lasta alistetaan sijoituksen aiheuttamalle stressille Sijoitetut jo alun perin heikommassa asemassa -> lähes mahdotonta tai vaikeaa tietää mikä on lastensuojelun vaikutus (vrt. tutkimukset Kanadassa ja Yhdysvalloissa) Joka tapauksessa voidaan sanoa, että tuloksissa on parantamisen varaa -> koulutuksen turvaaminen keskeisintä

34 Muut toimenpiteet riskien vähentämiseksi

35 Asuinalueella on merkitystä! Helsingissä lastensuojelutapauksia 1000:ta 0-17 kohden: Jakomäki 231,7 Östersundom 9,4 Pukinmäki 158,4 Kulosaari 20,4 Pasila 155,1 Länsi-Pakila 21,7

36 Johtopäätökset edellisistä Olennaista olisi tukea riskiryhmissä olevien perheiden arkea ennen huostaanoton tarpeen syntymistä Mutta onko kunnan sosiaalityö oikea tai ainoa oikea tukitaho?

37 Toivo = muutos parempaan

38 Seurakunnan paikka lasten syrjäyttämisen ehkäisyssä Lasten sosiaalisten valmiuksien tukeminen Vanhempien, nuorten ja lasten vertaistuki Vanhempien ja nuorten päihdeongelmien ehkäiseminen ja hoitaminen Huoltajuuden menettäneiden tukeminen