Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Transkriptio

1

2 Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret ja perheet -osasto 2

3 Teemaseminaarille asetettuja tehtäviä Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin välinen kuilu syventynyt ja väestön väliset erot kasvaneet > miten kääntää kehityksen suuntaa, miten vahvistaa hyvinvointia? Millaiselle tiedolle palvelujen kehittäminen perustuu? Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu, miten palvelujen käyttäjien palaute kootaan, analysoidaan ja käytetään hyväksi?

4 Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan varhain 4

5 Syrjäytymisestä ja selviytymisestä Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden tai selviytyneiden ryhmää Suurimmassa vaarassa syrjäytyä ovat ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä. Todennäköisyydet selviytymiseen ovat paremmat niillä, joilla on alun perin paremmat lähtökohdat Syrjäytyminen tai selviytyminen ei ole ennalta määrättyä. Erilaisia riskejä ja niiden voimakkuuksia on tutkimuksissa paikannettu.

6 Seuranta 1987 syntyneiden elämästä Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n lasta Seurattu sikiökaudelta 21-vuotiaiksi Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa. -Kalevala 6

7 Ikäluokka 1987 > seuranta 21-vuotiaaksi 30% 25% pojat tytöt 20% 15% 10% 5% 0% Ei peruskoulun psyk esh toimeen- tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle

8 Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille 60% 50% Pojat 70% vain peruskoulu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 70% 60% 50% Tytöt 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% 0% psyk esh tuomittu toimeen- Psyk esh tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea 8

9 Riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (Kestilä ym. YP 1/2012, 43-44) Riskitekijän riskitiheyssuhde (HR) Coxin regressioanalyysin päävaikutusmalleissa (MO) tytöillä Pienipainoisuus 2,24 x Äidin tupakointi raskauden aikana 5,20 x Äiti alle 20 v syntymähetkellä 3,62 x Isä alle 20 v syntymähetkellä 4,09 - Äiti yksinhuoltaja syntymähetkellä 4,11 - Äidin korkein koulutus perusaste 4,05 x Äidin ammattiasema työntekijä 4,58 x Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuki 8,31 Vanhempien avioero 1,61 x Äidin psykiatrinen osastohoito 4,30 Isän psykiatrinen osastohoito 2,17 Äidin kuolema 3,44 Esim.

10 Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea 10

11 Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 70% 60% lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 50% 40% 30% 20% 10% 0% äiti alle 20 v avioero, vanhemman kuolema äidin lapsen sijoitus tai raskaudenaikainen huostaanotto tupakointi vanhemmilla vain peruskoulutus vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito

12 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä aivovamma Niemelä et al. Int J Cancer 2012 isällä aivovamma 12

13 Vanhempien ongelmat lasten murheet 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% kaikki lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 20% 10% 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe 13

14 Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki 14

15 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet Lähde: THL / Sotkanet 15

16 Lastenneuvolakäynnit Lähde: Sotkanet 16

17 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kouluterveydenhuollon käynnit Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Lähde: THL / Sotkanet 17

18 Miten koululaiset voivat, KT-kysely 2011 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Ei yhtään läheistä ystävää Lähde: THL SOTKAnet 18

19 Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista , % Tarja Heino 19

20 Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat Lähde:Sotkanet 20

21 Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina Asiakkaat niistä uusia asiakkaita Tarja Heino 21

22 Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa Tarja Heino 22

23 Lasten lkm Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrät vuosittain Kiireelliset toimet kohdentuneet 13 vuotta täyttäneisiin 18-vuotta täyttäneet 17-vuotiaat 16-vuotiaat 15-vuotiaat 14-vuotiaat 13-vuotiaat 12-vuotiaat 11-vuotiaat 10-vuotiaat 9-vuotiaat 8-vuotiaat 7-vuotiaat 6-vuotiaat 5-vuotiaat 4-vuotiaat 3-vuotiaat 0 2-vuotiaat 1-vuotiaat alle 1-vuotiaat

24 Psykiatrian potilaat vuoden aikana ikäryhmittäin tuhatta asukasta kohti Lähde: Psykiatrian erikoisalan laitoshoito, tilastoraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24

25 Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia) Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetukseen, lastensuojeluun ja sijaishuoltoon, psykiatriseen hoitoon) Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Tilanne tänä päivänä 25

26 Millaiselle tiedolle palvelujen kehittäminen perustuu (kuntien hyvinvointisuunnitelmat)? vastaukset: paljon painoarvoa, % Kunnan taloudellinen tilanne Luottamushenkilöiden näkemykset Ylimmän ja keskijohdon näkemykset Valtakunnalliset ohjeet, suositukset ym. Työntekijöiden näkemykset Tutkimus- tai muu tieto Asiakkaan/lapsiperheiden näkemykset Yhteistyökumppanien näkemykset Päätöksenteossa Suunnittelussa ja kehittämisessä Tarja Heino 26

27 Miten lapsia, nuoria ja perheitä kuullaan? Miten kuntalaisten käsitykset ja tarpeet saadaan esiin? Miten palvelujen käyttäjien palaute kootaan, analysoidaan ja miten sitä käytetään hyväksi? Pahoinvointitiedosta hyvinvointitietoon Huolesta voimavaroihin ja mahdollisuuksiin Paniikista toivoon

28 Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet Riskitekijöillä ei saa leimata Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasaantuvat, huomioitava kokonaisuus Ongelmien näkymistä ei pidä jäädä odottelemaan Hyvinvointi luodaan arjessa, kehitysympäristöt hyvinvoinnin tukena