Mitä tutkimus kertoo lastensuojelun kipukohdista?

Transkriptio

1 Mitä tutkimus kertoo lastensuojelun kipukohdista? Sijaishuollon päivät, Vaasa

2 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus, % vastaavanikäisestä väestöstä. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat

3 Rakenne: Mitä tutkimus kertoo A) Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöistä? B) Nuorten ja vanhempien kohtaloista sijoituksen jälkeen? C) Sijoitusten onnistumisesta?

4 Tietopohja Laadulliset tutkimukset Kyselyitä Asiakirja-analyysejä Rekisteritutkimuksia

5 Mitkä ovat sijoittamisen riskitekijöitä eli millaiset olosuhteet johtavat sijoituksiin?

6 Yleisiä havaintoja riskitekijöistä Äitien tausta vaikuttaa enemmän kuin isien Vanhempien tausta vaikuttaa enemmän pienillä lapsilla Lapsikohtaiset tekijät (käytöshäiriöt, rikostuomiot jne.) tärkeämpiä teini-ikäisillä Yhteiskuntaluokka vaikuttaa

7 Sijoittamisen riskitekijät eri maissa Ruotsi: äidin mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen saanti, työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuminen, yksinhuoltajuus Yhdysvallat: köyhyys, perheväkivalta, äidin masennus Kreikka: vanhenmpien vastoinkäymiset aikaisemmassa elämässä, huono parisuhde Tanska: teiniäitiys, alhainen syntymäpaino

8 Sijoittamisen riskitekijöitä (veto-suhde) Iso- Britannia Ruotsi Tanska Yksinhuoltajuus 8 3,5 3,8-5,8 Monikulttuurinen tausta 2,5 1 Alhainen koulutus (Ä) 2,7 1,5-3,3 Työkyvyttömyys (Ä) 4,8 2-14,2 Itsemurhayritys (Ä+I) 7,2 Toimeentulotuki (Ä) 2,1-6,3

9 Sijoittamisen taustatekijät Suomessa Selkeimmät taustatekijät: yksinhuoltajuus ja ja äidin vakavat mielenterveysongelmat Muita tekijöitä: toimeentulovaikeudet, alhainen koulutus, heikko työmarkkinaasema, päihdeongelmat, perheväkivalta, lievemmät mielenterveysongelmat

10 Mitä huostaanotto merkitsee vanhemmille?

11 Vanhempien etuustilanne marraskuussa Suomessa 2004 (%) Äidit Työtön (työnhakija tai toimenpiteillä) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Vertailuaineiston vanhemmat (n = ) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=9 288) Isät Vertailuaineiston vanhemmat (n = ) Sairausperusteiset Perhe-etuudet ,2 0,3 Opintotuki 2 2 0,7 0,8 Toimeentulotuki (ei em. etuuksia) Muu toimeentulo (ei työtön, ei em. etuuksia) Toimeentulotukea saavien osuus kaikista 7 0,5 7 0, ,7 % 4,1 % 31,2 % 3,8 %

12 Työkyvyttömyyseläkkeellä marraskuussa 2004 olevien osuudet (%) % Äidit Isät Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Vertailuväestön vanhemmat (n=58 864)

13 % Tutkimusosasto Vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen saanti eri vuosina lapsen huostaanottokohortin mukaan. 0-8-vuotiaat lapset. Työkyvyttömyyseläke 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanoton alkuvuosi plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta 2001 alkaneet (n=214) ÄIDIT 2002 alkaneet (n=300) ÄIDIT 2001 alkaneet (n=180) ISÄT 2002 alkaneet (n=252) ISÄT

14 % Tutkimusosasto Vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen saanti eri vuosina lapsen huostaanottokohortin mukaan vuotiaat. Työkyvyttömyyseläke, TEINIT 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanoton alkuvuosi plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta 2001 alkaneet (n=227) ÄIDIT 2002 alkaneet (n=409) ÄIDIT 2001 alkaneet (n=194) ISÄT 2002 alkaneet (n=324) ISÄT

15 Tulokset vanhemmilla Sijoitettujen vanhemmilla lukuisia eri riskejä (moniongelmaisuutta) -> vakavassa syrjäytymisvaarassa oleva väestöryhmä Sijoitettujen vanhempien hyvinvoinnin edistäminen voi parantaa myös sijoitettujen lasten hyvinvointia, MUTTA otettava huomioon myös heidän itsensä vuoksi Tarvitaan lisää tutkimusta ja kohdennettuja tukitoimia (asiakassuunnitelmat vanhemmille)

16 Miksi lapsia otetaan enemmän huostaan Suomessa?

17 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 91 09

18 Vaihtelut sijoituksissa huomattavia Yhdysvalloissa % Hawaii, West Virginia, Idaho, Wyoming, South Dakota - 30% Illinois, Delaware, New York

19 Muutoksen mahdollisia taustatekijöitä Suomessa vuoden 1991 jälkeen Suhteellisen köyhyyden lisääntyminen? Muu taloudellinen eriarvoistuminen? Alkoholipolitiikka? Lasten mt-ongelmat? Kuntien taloustilanne? Muutokset sosiaalityössä (esim. Varpuhanke)?

20 Tulokset sijoitusten lisääntymisestä Yleistyminen yhteydessä päihdeongelmien lisääntymiseen sekä lastensuojelun resursseihin (avohuollon tukitoimet ja kotipalvelu) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuuden kasvu saattaa kuntatasolla heijastaa paitsi lasten elinolosuhteiden heikentymistä myös lastensuojelutyön aktiivisuutta

21 Miten sijoitetut selviävät eli onnistuuko lastensuojelu?

22 Problematiikka Tasapainoilua sen välillä, miten paljon lasta suojellaan vanhempiensa kielteiseltä vaikutukselta ja miten paljon lasta alistetaan sijoituksen aiheuttamalle stressille (sekä perhesiteiden heikkenemiselle) Perusteltu riskiaversio Sijoitetut jo alun perin heikommassa asemassa - > lähes mahdotonta tai vaikeaa tietää mikä on lastensuojelun vaikutus Tarvitaan innovatiivisia tutkimusasetelmia

23 Sijoitettujen lasten riskitekijät myöhemmässä elämässä Suomessa: alhaisempi koulutus (myös verrattuna sisarruksiin), vähäisempi työhön osallistuminen, korkeampi kuolleisuus Tanska: alhaisempi koulutus, vähäisempi työhön osallistuminen, rikollisuutta, terveysongelmia Ruotsi: vakavia ongelmia käytöshäiriöiden vuoksi sijoitetuilla Kanada*: sijoitetulla 2-3 enemmän pidätyksiä sekä rikos- ja vankilatuomiota

24 Käytöshäiriöiden vuoksi sijoitetut pojat, SW "Normaalipojat" Sijoitetut pojat Kuolleita 25 ikävuoteen mennessä 0,6% 5,4% Sairaalahoidossa v itsemurhayrityksen, psykoosin, alkoholismin tai huumeiden vuoksi 1,2% 30% Vankila tai oikeuspsykiatria v 3% 44% Rikostuomio v 4% 58% Sakkotuomio v 15% 75% Teini-isä 0,8% 8% >25% tuloista toimeentulotuesta 25 v 3% 27% Saa toimeentulotukea 25 v 6% 53% Enintään peruskoulu 25 v 10% 67%

25 Tutkimus sijoitusten vaikutuksista: tausta Tutkimukset Kanadan British Columbian osavaltiossa (Warburton ym. 2011) ja Yhdysvaltojen Illinoisin osavaltiossa (Doyle 2007) Tutkittu sijoituksen vaikutusta löysimmin perustein sijoitetuilla eli lapsilla ja nuorilla, jotka olisivat yhtä hyvin taustansa ja ongelmiensa vuoksi voineet jäädä sijoittamatta -> sijoitus aina paras vaihtoehto ääritilanteissa Näyttöön perusturvaa arviointia sijoitusten onnistumisesta

26 Sijoitusten syy-yhteys ongelmiin: metodi Käytetty hyväksi sosiaalityöntekijöiden eroja siinä, kuinka usein he esittävät sijoitusta sekä satunnaista muutosta (käytännön muutos juridisen selvityksen jälkeen) sijoituksissa British Columbiassa Varmistettu että erot työntekijöiden välillä eivät johdu lapsiin tai perheisiin liittyvistä tekijöistä Verrattu tuloksia lapsina ja nuorina heppoisimmin perustein ja tiukemmin perustein sijoitetuilla -> ero kuvaa sitä, mitkä ovat sijoituksen vaikutukset sijoituksen rajalla olleille nuorille

27 Sijoitukset syy-yhteys ongelmiin: aineisto Huostaanotetut BC:ssä (16-18v pojat), Illinoisissa (5-15v) Rekisteritietoja a) peruskoulun suorittamisesta b) toimeentulotuen saamisesta c) ansiotuloista d) työllisyydestä e) teiniraskauksista f) vankilatuomiosta

28 Sijoitukset syy-yhteys ongelmiin: tulokset Kanada: sijoituksen rajalla olevilla sijoitetuilla koulutus jäi alhaisemmaksi, toimeentulotuen käyttö yleisempää ja enemmän vankilatuomioita (sos.työntekijöiden ero) Yhdysvalloissa: sijoituksen rajamailla olleilla sijoitetuilla enemmän rikollisuutta ja teiniraskauksia, työttömyys yleisempää ja tulot pienempiä

29 Sijoitukset syy-yhteys ongelmiin: johtopäätökset Sijoitukset eivät ole hyödyllisiä sijoituksen rajamailla olevilla Ovatko tiedot relevantteja Suomessa? Yksi mahdollisuus olisi tutkia kunnittaista vaihtelua sijoituksissa 1) Otetaan huomioon riskitekijät 2) Ennustetaan riskitekijöiden perusteella sijoitusten odotusarvo 3) Verrataan vähän ja paljon sijoittavia kuntia toisiinsa

30 Toimenpiteet riskien vähentämiseksi

31 Asuinalueella on merkitystä! Helsingissä lastensuojelutapauksia 1000:ta 0-17 kohden: Jakomäki 231,7 Östersundom 9,4 Pukinmäki 158,4 Kulosaari 20,4 Pasila 155,1 Länsi-Pakila 21,7

32 Kuntatason vaikutukset Tanskassa 2011 Mitä enemmän avohuollon tukitoimia, sitä vähemmän sijoituksia Mitä korkeammat koulun ja päivähoidon yksikkökustannukset, sitä enemmän sijoituksia Mitä enemmän oppilaita luokilla, sitä enemmän sijoituksia Mitä enemmän panostuksia vapaa-ajan aktiviteetteihin, sitä vähemmän sijoituksia Mitä vähemmän luottamusta, sitä enemmän sijoituksia

33 Johtopäätökset edellisistä Olennaista olisi tukea riskiryhmissä olevien perheiden arkea ennen huostaanoton tarpeen syntymistä Mutta onko kunnan sosiaalityö oikea tai ainoa oikea tukitaho?

34 Kansalaisjärjestöjen paikka lasten syrjäyttämisen ehkäisyssä Vanhempien, nuorten ja lasten vertaistuki Vanhempien ja nuorten päihdeongelmien ehkäiseminen ja hoitaminen Huoltajuuden menettäneiden tukeminen

35 Koulutuksen merkitys sijoitetuille (I-B, 1998) Korkeampi koulutus Matala koulutus/ei koulutusta 1 työtön 38:sta 3/4 työttöminä 1 yksinhuoltajaäiti 26:sta Puolet yh-äitejä Ei yhtään suljetussa hoidossa 1 koditon 38:sta 1/4 suljetussa hoidossa 1/4 kotittomia