Syrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Transkriptio

1 Syrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1

2 Sosiaalinen perimä 2

3 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus Sikiöaika Lapsuuden olosuhteet Aivot ja stressinsäätely Persoonallisuus, voimavarat ja tunne-elämä Terveyskäyttäytyminen Sosiaaliset suhteet Aikuisiän terveys ja hyvinvointi Kuva mukailtu Koskenvuo

4 Syrjäytymisestä Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää Ulkopuolisuus, elämänhallinnan puute ja avuttomuus Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä Kyse myös yhteiskunnallisista olosuhteista Syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen, mutta se ei periydy geneettisesti eikä ole yksilön ominaisuus

5 Syrjäytymisen hinta Valtiontalouden tarkistusviraston arvio 1 milj./ syrjäytynyt nuori Luvut eivät sisällä henkisen pääoman menetystä Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008

6 Syrjäytymisen kokonaishinta Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008

7 Syrjäytyminen etenee vaiheittain Kiinnittyminen yhteiskuntaan Normi 6v 16v Syrjäytymiskuilu 18v 24v Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008

8 Syrjäytymisen vai pärjäämisen polku? Päihteet, väkivalta, rikollisuus Huono koulumenestys Epäonnistumisia Huonot kaverit Leimautuminen Rankaiseva kasvatus Opiskelu, työelämä Onnistumisia ihmissuhteissa Menestyminen koulussa, luokkailmapiiri Rakentavia ystävyyssuhteita Tukeva kasvatus Lapsen käytösongelmat

9 Seuranta 1987 syntyneiden elämästä Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n lasta Seurattu sikiökaudelta v loppuun Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa. -Kalevala 9

10 Ikäluokka 1987 seuranta 21-vuotiaaksi 45 % 40 % pojat tytöt 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ei peruskoulun psyk esh toimeen- merkintä tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle 10

11 Ikäluokka 1987 syntyneet Pohjois-Pohjanmaa Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987, THL

12 Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille 60 % 50 % Pojat 70 % vain peruskoulu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 70 % 60 % 50 % Tytöt 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- Psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea Joka toisella, jolla psyk esh tai mt-lääke, hoito jo ennen peruskoulun päättymistä, kouluttamattomista 60 %:lla (yleisimmät dg:t: mielialaongelmat, käytöshäiriöt, oppimisvaikeudet) 12

13 Tyttöjen ja poikien ongelmat ovat erilaisia 8% 7% 6% pojat tytöt 5% 4% 3% 2% 1% 0% F10-19 F20-29 F30-39 F40-49 F50-59 F60-69 F70-79 F80-89 F

14 Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea 14

15 100 % 90 % 80 % Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä ei huost.ottoa huost.otto 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äidin ika alle 20v. äiti naimaton, leski, eronnut 1987 äiti tupakoinut raskausaikana vanh vain peruskoulu toimeentulotukea äiti psyk.os.hoidossa pitkäaik.ttt HR Pojat 5,0(4,1-6,0) 5,8(4,9-6,9) 5,1(4,5-5,8) 13,9(10,6-18,3) 10,0(8,8-11,4) 4,8(3,9-5,8) Tytöt 3,6(2,9-4,5) 5,4(4,6-6,4) 5,2(4,6-5,9) 11,6(9,0-14,9) 8,3(7,3-9,5) 4,3(3,5-5,3) Kestilä ym. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012

16 Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 70 % lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äiti alle 20 v avioero, vanhemman kuolema äidin raskaudenaikainen tupakointi lapsen sijoitus tai huostaanotto vanhemmilla vain peruskoulutus vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito OR 2,3 (2,0-2,7) 2,0 (1,9-2,1) 1,7 (1,6-1,9) 11,1 (10,1-12,2) 1,6 (1,5-1,8) 2,3 (2,1-2,4) 1,8 (1,7-1,9)

17 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä aivovamma Niemelä et al. Int J Cancer 2012 isällä aivovamma 17

18 Ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti 60% 50% Lapsella ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Lapsella toimeentulotukea Lapsella psyk esh tai mt-lääke Lapsi tuomittu rikoksesta 40% 30% 20% 10% 0% koko ikäluokka vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemmat vain peruskoulutettuja vanhemman psyk esh avioero vanhemman päihdeongelma 18

19 Vanhempien ongelmat lasten murheet 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% kaikki lapsella sairaalahoitoja ulkoisten syiden vuoksi lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe 19

20 Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki 20

21 Syntymäpainojen keskiarvo Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? g g g g yli 20 kertaa Vanhempien saama toimeentulotuki

22 Vanhempien koulutus määrittelee lasten hyvinvointia 45 % 40 % 35 % 30 % university upper secondary lower secondary comprehensive school only 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lapsella vain peruskoulu Lapsella psyk esh tai mt-lääke Lapsella toimeentulotukea Lapsella rikollisuutta Lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle Koulutustaso vain mittari, joka kuvaa laajemmin henkilön ominaisuuksia ja olosuhteita 22

23 Köyhyyden vaikutukset lasten ja perheiden elämään Toimeentulovaikeudet yleisiä (pienten lasten perheillä eniten lainaa) Työttömyys kohtasi: - Yli 1/3 perheistä, joissa alle kouluikäisiä lapsia (1992) - Joka 4. lasta v Joka 5. lapsi vähensi harrastuksiaan tai luopui niistä Toimeentulovaikeudet perheiden ilmapiiri, vanhempien mielialat, vanhempien keskinäinen suhde Kielteinen vaikutus erityisesti äidin suhteeseen lapsiin Salmi ym. 1997

24 1990-luvun säästöjen vaikutukset lasten ja perheiden elämään Laman vaikutukset ulottuivat lapsiin myös päiväkodin ja koulun kautta Erityisesti henkilöstöresurssien vähentäminen vaikutti: stressi lisääntyi ryhmäkoot kasvoivat yksilöllinen huomioiminen väheni kodin ja koulun yhteistyö heikkeni Puheliaimmat ja sosiaaliset lapset saavat päiväkodissa paremmin äänensä kuuluviin, toimintamalli jatkuu koulussa ja aikuisuuteen asti Salmi ym. 1997, Vuorisalo

25 25 20 Pienituloisissa perheissä asuvat Osuus väestöstä Osuus kaikista alle 18- vuotiaista % Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

26 Kodinhoitoapu Lähde: Sotkanet

27 Kouluterveydenhuolto Lähde: Sotkanet

28 Erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista , % *Uuteen lainsäädäntöön perustuvaa tehostettua tukea järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Tehostettua tukea saaneiden yleisin tukimuoto oli osa-aikainen erityisopetus. Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus 28

29 Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat Lähde:Sotkanet

30 Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostaanotetut lapset ja nuoret Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: THL, SOTKAnet

31 Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet vuotiaat lapset ja nuoret Lähde: Lastensuojelu 2010, tilastoraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

32 / 1000 samanikäistä Lasten ja nuorten psykiatrinen laitoshoito v v v v Lähde: THL, SOTKAnet

33 Mutta jotain positiivista 33

34 Osallisuus koulussa parantunut THL Kouluterveyskysely 2013: Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat 34

35 Koti, koulu ja ystävät ovat hyvinvoinnin perusta THL Kouluterveyskysely 2013: Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat 35

36 Elintapamuutoksissa myönteinen suunta THL Kouluterveyskysely 2013: Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat 36

37 Eriarvoisuus on huomattavaa Lukio AOL Terveydentila keskinkertainen tai huono Tupakoi päivittäin Humalajuominen Vähäinen liikunta Huumekokeilu THL Kouluterveyskysely

38 Mielenterveyteen kiinnitettävä huomiota poika tyttö PK Lukio AOL Merkittävä sosiaalinen ahdistuneisuus THL Kouluterveyskysely

39 Mielenterveysongelmiin täytyy olla apua tarjolla poika tyttö PK Lukio AOL Viimeisen kuukauden aikana kokenut mielialansa usein masentuneeksi, alakuloiseksi tai toivottomaksi THL Kouluterveyskysely

40 Vanhempien työttömyys ja koulutus määrittelevät lasten koulunkäyntiä 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Vaikeuksia tehtävissä Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ei kumpikaan toinen vanhemmista Vanhempien työttömyys 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% molemmat vanhemmat korkea keskitasoinen heikko Vanhempien koulutus Lähde: THL/Kouluterveyskysely , peruskoulu 8.-9.lk, analyysit Kinnunen & Mäkelä & Selkälä & Vuorijärvi

41 Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia) Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetus, kodin ulkopuolelle sijoitukset, psyk esh lisääntyneet) Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Tilanne tänä päivänä 41

42 Kuka ottaisi kädestä kiinni ja vahvistaisi uskoa tulevaisuuteen? Riskitekijöillä ei saa leimata, syrjäytyminen tai pärjääminen on monen tekijän summa Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasaantuvat, huomioitava kokonaisuus Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sujuvaksi Hyvinvointi luodaan arjessa, joten kehitysympäristöt, koti, koulu, kaverit, harrastukset otettava huomioon Hyvä itsetunto ja onnistumisen kokemukset kantavat Kiusaaminen jättää jälkiä Ongelmien näkymistä ei pidä jäädä odottelemaan

43 Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet Perheiden hyvinvointi lasten hyvinvointi Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus kaikille lapsille täytyy taata mahdollisuus hyvään elämään Varhainen hyvinvoinnin tukeminen Kehitysympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Yksilön hyvinvoinnin ohella tärkeää myös yhteisöjen hyvinvointi Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Tarvitaan tahtoa, asennetta, toimintaa ja selkeät toimintamallit