Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
|
|
- Annemari Heino
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens ja käyttäytymisen vuotiaat 1 häiriöt) (16-24-vuotiaat, %) 2 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens ja käyttäytymisen vuotiaat 3,7 häiriöt) (25-64-vuotiaat, %) 3 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (18-24-vuotiaat, %) vuotiaat 3,4 4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (25-64-vuotiaat, %) vuotiaat 2,4 5 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta vuotiaat 16 6 Työttömät, % työvoimasta 12,4 7 Poliisin tietoon tulleet, henkeen. ja terveyteen.kohdistuneet 7 rikokset/ 1000 asukasta 8 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa 7,3 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 0 indikaattoria > maan keskiarvon Kuvio 1. Tilanne maakunnissa valituilla huono-osaisuuden osoittimilla vuonna Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
2 Kuvio 2. Tilanne Suomen kunnissa valituilla huono-osaisuuden osoittimilla vuonna Taulukon 2 värien perusteella nuorten ongelmien määrä näyttää pysyvän suhteellisesti samalla tasolla eri maakunnissa. Niissä maakunnissa, joissa nuorten ongelmat olivat yleisiä 1990-luvun laman aikaan, ovat nuorten ongelmat yleisiä myös 2010-luvulla ja päinvastoin vähäisten (suhteessa maan keskiarvoon) ongelmien maakunnissa ongelmia on edelleen vähän vuonna Samat kehityskulut toteutuvat myös kuntatasolla: yhden maakunnan sisällä on kuntia, joissa ongelmat ovat pysyviä ja toisia, joissa ongelmia on vähän. Näin on jopa vierekkäisissä kunnissa. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana vain muutama alue on muuttunut parempaan suuntaan niin, että nuorten kouluttautumis-, työllistymis- ja toimeentulotaso on parantunut. Hyviä kehityskulkuja on nähtävissä pohjanmaan kolmessa maakunnassa. Käänteinen kehityskulku on sen sijaan havaittavissa Kymenlaaksossa, missä nuorten ongelmien taso on yhtä korkealla kuin vaikeimmilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Taulukko 2. Nuorten huono-osaisuus (Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuen saanti sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä nuorista, keskiarvo) maakunnissa vuosina
3 Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2 Kaikki em. kuviot ja taulukot Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016 Muutama kuvio THL:n ATH-tutkimuksesta.
4
5
6
7 Ja vielä muutamia SOTKAnetin taulukoita. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Ahvenanmaa 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 Etelä-Karjala 1,6 1,6 1,5 1,3 1,2 Etelä-Pohjanmaa 0,9 1 0,9 1 1 Etelä-Savo 1,4 1,4 1,4 1,4 1,6 Kainuu 1,4 1,6 1,6 1,8 1,7 Kanta-Häme 1,4 1,4 1,5 1,7 1,7 Keski-Pohjanmaa 0,7 0,9 0,9 1 0,7 Keski-Suomi 1,4 1,6 1,6 1,6 1,5
8 Kymenlaakso 1,5 1,5 1,6 1,6 1,7 Lappi 1,3 1,4 1,5 1,5 1,5 Pirkanmaa 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 Pohjanmaa 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 Pohjois-Karjala 1,7 1,7 1,8 1,8 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 1 1,1 1,1 1,2 1,2 Pohjois-Savo 1,7 1,7 1,7 1,7 1,8 Päijät-Häme 1,6 1,7 1,7 1,6 1,6 Satakunta 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 Uusimaa 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 Varsinais-Suomi 1,3 1,4 1,4 1,4 1,4 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Ahvenanmaa 2,5 2 3,8 3,6 3,3 Etelä-Karjala 5,2 5,5 6,6 6,9 6,7 Etelä-Pohjanmaa 6,5 5,8 6,5 6,8 7,1 Etelä-Savo 7 5,4 6,1 5,9 6,8 Kainuu 7,8 7,4 7,2 7,2 7,7 Kanta-Häme 6,9 6,9 8,2 8,2 8,9 Keski-Pohjanmaa 6,3 5,3 6,1 6,4 6,1 Keski-Suomi 8 8,4 9,2 9,1 8,9 Kymenlaakso 6,5 6,4 7,3 8,4 8,9 Lappi 4,8 5,1 5,5 6,1 6,1 Pirkanmaa 6,2 6,6 7,1 7,5 7,8 Pohjanmaa 3,8 3,2 3,9 4 4,6 Pohjois-Karjala 4,6 4,9 5 4,4 6,1 Pohjois-Pohjanmaa 5,8 6,3 6,7 7,4 7,2 Pohjois-Savo 8,4 8,7 9,2 9,1 9,3 Päijät-Häme 5,4 5,9 7,3 7,9 7,7 Satakunta 5,1 6,2 7 7,2 7,6 Uusimaa 7,2 7,5 7,8 7,8 7,7 Varsinais-Suomi 6,7 6,8 6,9 6,9 6,7 Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / asukasta Ahvenanmaa 5,1 4,1 3 3 Etelä-Karjala 2,6 2,7 2,1 2 Etelä-Pohjanmaa 3,8 3,2 3,7 2,6 Etelä-Savo 4,1 4,7 4,6 3,3 Kainuu 3,9 4,9 4,7 5,1 Kanta-Häme 2,6 3 2,7 2,7
9 Keski-Pohjanmaa 5,6 4 5,1 3,9 Keski-Suomi 3,8 4,3 3,9 4 Kymenlaakso 2,4 3,1 3 2,5 Lappi 3,6 4,3 3,7 3,8 Pirkanmaa 3 3,7 3,6 3,1 Pohjanmaa 3,2 3 3,2 2,3 Pohjois-Karjala 3,6 3,8 3,5 3,8 Pohjois-Pohjanmaa 3,7 4,2 3,7 3,1 Pohjois-Savo 4,4 5 4,5 4,6 Päijät-Häme 3,3 3,8 2,9 3,1 Satakunta 4 4,4 4 3,5 Uusimaa 3,2 3,7 3,4 2,9 Varsinais-Suomi 3 3,2 3,5 2,5 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / asukasta Ahvenanmaa 2,4 3 3,1 1,9 Etelä-Karjala 4,8 5,4 5 4,3 Etelä-Pohjanmaa 3,7 3,9 3,5 3,6 Etelä-Savo 5,1 5,2 4,4 4,3 Kainuu 3,9 4,5 4 3,3 Kanta-Häme 4,9 4,9 3,9 3,6 Keski-Pohjanmaa 3 3,5 3,4 2,9 Keski-Suomi 3,8 3,9 3,5 3,3 Kymenlaakso 4,9 5 4,2 4,2 Lappi 5,4 5,3 4,8 4,9 Pirkanmaa 3,5 3,3 3,1 3,2 Pohjanmaa 2,8 2,7 2,2 2,6 Pohjois-Karjala 3,9 4,1 3,5 3,7 Pohjois-Pohjanmaa 4 3,9 3,5 3,2 Pohjois-Savo 4,2 4,4 4 3,6 Päijät-Häme 4,7 4,9 4,2 4 Satakunta 4,3 4,3 3,3 3,3 Uusimaa 3,5 3,6 3,2 2,8 Varsinais-Suomi 3,9 3,8 3,7 3,2 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / asukasta Ahvenanmaa 3,6 4 2,5 2,8 2,7 Etelä-Karjala 3,3 3,8 3,5 3,2 2,4 Etelä-Pohjanmaa 2,2 2, ,8 Etelä-Savo 2,5 2,5 2,6 2,2 2,3 Kainuu 2,1 3,1 2,4 2,6 3,2 Kanta-Häme 3,5 3 2,2 2,7 3,2 Keski-Pohjanmaa 3,6 2,6 3,9 3,3 3,3 Keski-Suomi 2,4 3,1 2,8 2,7 2,4 Kymenlaakso 3,4 3,1 3,3 3,3 3,7 Lappi 3,9 3,2 3,6 4,7 5 Pirkanmaa 4,2 3,7 3,6 3,4 3,8 Pohjanmaa 2,3 3,1 2,4 3,5 3,6
10 Pohjois-Karjala 2,4 2,8 2,8 2,5 2,8 Pohjois-Pohjanmaa 2,6 3 3,3 4,1 3,8 Pohjois-Savo 2,1 2,6 2,8 2,6 2,6 Päijät-Häme 4,6 2,9 2,5 3,2 3,9 Satakunta 3,6 3,4 3 3,4 3,4 Uusimaa 4,8 5 5,1 6 5,5 Varsinais-Suomi 4 4,4 4,4 4,4 3,6 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Ahvenanmaa 6,1 6,5 7,1 6,9 Etelä-Karjala 5,4 6,8 6,3 5,8 Etelä-Pohjanmaa 5 5,5 5,8 4,8 Etelä-Savo 7 8,3 7,5 6,5 Kainuu 7,4 9,8 9,5 9,2 Kanta-Häme 5,4 6,8 5,8 6 Keski-Pohjanmaa 7,6 8,8 8,5 7,6 Keski-Suomi 6,1 7,7 7,8 7,3 Kymenlaakso 5,7 6,4 6,1 6,1 Lappi 6,4 7,6 8,2 8,2 Pirkanmaa 5,5 6,8 6,9 6,4 Pohjanmaa 6 6,4 6,5 5,8 Pohjois-Karjala 5,9 6,6 6,2 6,3 Pohjois-Pohjanmaa 6 8 6,8 6,5 Pohjois-Savo 6,8 8,2 8,2 7,3 Päijät-Häme 5,9 7,3 6,8 6,3 Satakunta 6,8 7,7 6,8 6,2 Uusimaa 7,9 9,3 8,7 7,9 Varsinais-Suomi 6,5 7,7 7,2 6,9 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / vastaavanikäistä Ahvenanmaa 117, Etelä-Karjala 191,2 218, ,4 Etelä-Pohjanmaa 161,9 155,2 126,9 131,9 Etelä-Savo 164,8 231,3 201,3 166 Kainuu 138,7 204,7 139,1 213,7 Kanta-Häme 119, ,8 158,4 Keski-Pohjanmaa 187,4 164, ,7 Keski-Suomi 154,2 163,7 144,5 154,3 Kymenlaakso 168,6 166,2 157,1 178,2 Lappi 137,7 200,7 157,3 170,4 Pirkanmaa 153,9 167,5 146,7 144,3 Pohjanmaa 112,1 134,4 125,6 112,7 Pohjois-Karjala 142,7 191,2 186,8 184,7 Pohjois-Pohjanmaa 163,6 164,5 145,3 150,7 Pohjois-Savo 157,3 166,3 174,6 146,2 Päijät-Häme 185,4 171,2 181,3 148,4 Satakunta 215,3 198,8 152,5 146,2
11 Uusimaa 167,3 159,9 166,8 167,8 Varsinais-Suomi 147, ,2 142,1 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / asukasta Ahvenanmaa 13,7 12,4 11,5 12,4 Etelä-Karjala 18 17,3 15,3 13,5 Etelä-Pohjanmaa 16,1 15,5 14,3 13,5 Etelä-Savo 18,6 20,4 17,8 15,6 Kainuu 19,6 19, ,3 Kanta-Häme 17, ,7 13,2 Keski-Pohjanmaa 16 16,2 15,6 14,3 Keski-Suomi 17,3 18,2 16,4 15,3 Kymenlaakso 16 16, ,6 Lappi 19,8 19, ,2 Pirkanmaa 17, ,8 16,2 Pohjanmaa 12,2 11,2 10,7 10,3 Pohjois-Karjala 18,2 18,5 17,5 17,7 Pohjois-Pohjanmaa 18,7 18,7 16,5 15,7 Pohjois-Savo 20,9 22,5 20,1 19,6 Päijät-Häme 21,2 18,8 16,2 16 Satakunta 20 17,5 15,6 13,8 Uusimaa 18,5 18,8 16,9 15,2 Varsinais-Suomi 17,3 16, ,1 SOTKAnetin työttömyysluvut ovat aika vanhoja. Mutta noin yleisesti tilanne ei ole parempaan päin mennyt viime vuonna ja työttömyysjaksot ovat pitkittyneet viime aikoina. Työttömät, % työvoimasta Ahvenanmaa 3 2,8 3,2 3,5 4 Etelä-Karjala 12,3 11, ,8 14 Etelä-Pohjanmaa 8,9 7,7 8,1 9,2 9,9 Etelä-Savo 11,5 10,8 11,4 12,4 13,3 Kainuu 13,5 12,5 12,6 15,2 16,9 Kanta-Häme ,8 10,2 11,1 Keski-Pohjanmaa 8,4 7,8 8, Keski-Suomi 12,6 12,2 12,9 14,6 16,3 Kymenlaakso 12,4 12,1 12,8 13,9 15,2 Lappi 13,8 12,9 13,4 15,4 16,5 Pirkanmaa 11,8 10,6 10,8 13,1 14,3 Pohjanmaa 6, ,7 Pohjois-Karjala 14,2 13,4 14,5 15,6 15,7 Pohjois-Pohjanmaa 11, ,8 13,6 14,6 Pohjois-Savo 11,8 10, ,1 12,7 Päijät-Häme 12,9 11,7 12,1 13,8 15,3 Satakunta 10,9 10,4 10,5 11,6 12,7 Uusimaa 7,5 7 7,2 8,7 10,1 Varsinais-Suomi 10 9,5 9,9 11,5 12,5
12 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Ahvenanmaa 7,1 6,3 7,3 7,2 7,4 Etelä-Karjala 17,8 16,8 17,1 18,2 20,3 Etelä-Pohjanmaa 12,9 11,2 12,1 13,7 14,8 Etelä-Savo 16,6 14,9 16,5 17,3 19,2 Kainuu ,5 22,5 25,2 Kanta-Häme 14, ,3 14,8 15,8 Keski-Pohjanmaa 12,4 11,4 11,8 13,1 15,4 Keski-Suomi 17,7 16,7 17,4 20,8 22,3 Kymenlaakso 18,1 19,5 19,8 20,5 23,8 Lappi 20,8 18,5 19,2 22,3 21,8 Pirkanmaa 15,7 13,5 14,2 17,6 18,9 Pohjanmaa 9,1 7,2 7,2 8,8 10 Pohjois-Karjala 19 16,1 18,4 20,2 20,6 Pohjois-Pohjanmaa 17 16, ,9 Pohjois-Savo 16,5 14,5 14,3 15,8 17 Päijät-Häme 16, ,2 17,9 20,5 Satakunta 15,2 14,4 14,3 15,7 16,4 Uusimaa 7,5 6,9 7,2 9,1 10,7 Varsinais-Suomi 11,7 11,3 12,1 13,9 15,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Ahvenanmaa 10,9 11,4 9,9 10,7 11 Etelä-Karjala 18,5 22,1 25,3 25,1 25,9 Etelä-Pohjanmaa 17,5 17,4 17, ,9 Etelä-Savo 19,7 22, ,2 26,1 Kainuu 15, ,1 23,5 Kanta-Häme 22,4 25,4 24, ,6 Keski-Pohjanmaa 14,5 17,5 18,1 19,2 20,6 Keski-Suomi 23,4 26,6 27,6 27,7 31,1 Kymenlaakso 23,2 25,9 26,5 27,1 27,8 Lappi 15,3 18,1 20,1 21,9 26,6 Pirkanmaa 23,9 27,2 27,5 32,2 32 Pohjanmaa 16,3 21, ,1 23,1 Pohjois-Karjala 19,1 21,6 24,3 26,6 26,2 Pohjois-Pohjanmaa 19 20,4 21,3 22,2 24,4 Pohjois-Savo 20,8 23,9 25,7 25,6 26,9 Päijät-Häme 24,1 28,2 27,2 28,1 32,3 Satakunta 20,5 24,3 26,7 26,7 27,7 Uusimaa 20 23,2 23,5 23,9 29,4 Varsinais-Suomi 20,3 24,1 23,7 23,3 26,1 Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), vuotiaat (id:4251) Etelä-Karjala 32,3 27,5 23 Etelä-Pohjanmaa 24,2 23,3 19,5
13 Etelä-Savo 27, ,7 Kainuu 28,1 29,4 24,4 Kanta-Häme 25,8 24,3 20,4 Keski-Pohjanmaa 26,4 24,7 24,2 Keski-Suomi 23,5 20,5 24,3 Kymenlaakso 26,7 30,8 25,2 Lappi 25,3 27,9 26,3 Pirkanmaa 22,4 24,4 21,8 Pohjanmaa 21,7 21,9 19,7 Pohjois-Karjala 28,4 19,4 26,2 Pohjois-Pohjanmaa 23,5 21,8 22,5 Pohjois-Savo 27,5 24,2 27,8 Päijät-Häme 25,1 24,6 24,5 Satakunta 27 26,6 24,7 Uusimaa 18,6 19,5 19,4 Varsinais-Suomi 23,3 22,8 21,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Ahvenanmaa 0,3 0,3 0,5 0,5 0,3 Etelä-Karjala 2 2 2,1 2 1,9 Etelä-Pohjanmaa 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 Etelä-Savo 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6 Kainuu 1,9 1,8 1,7 1,6 1,7 Kanta-Häme 1,7 1,8 1,7 1,8 1,9 Keski-Pohjanmaa 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Keski-Suomi 2,3 2,3 2,2 2,3 2,3 Kymenlaakso 2,3 2,5 2,6 2,8 2,7 Lappi 2,2 2, Pirkanmaa 2,2 2,1 2 2,1 2,3 Pohjanmaa 1,6 1,6 1,4 1,4 1,5 Pohjois-Karjala 3 3,1 2,9 2,9 2,8 Pohjois-Pohjanmaa 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Pohjois-Savo 2,4 2,4 2,4 2,3 2,2 Päijät-Häme 2,7 2,7 2,4 2,7 2,8 Satakunta 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 Uusimaa 2,7 2,7 2,7 3 3,1 Varsinais-Suomi 1,7 1,7 1,6 1,7 1,6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Ahvenanmaa 0,9 0,4 0,4 0,4 0,3
14 Etelä-Karjala 3,4 2,9 3,8 3,7 3,6 Etelä-Pohjanmaa 2,4 2,4 2,6 2,8 2,8 Etelä-Savo 3,1 3 3,1 3,6 3,4 Kainuu 3,3 3,4 3,2 3,7 3,3 Kanta-Häme 3, ,4 Keski-Pohjanmaa 1,1 1,3 1,7 1,4 2 Keski-Suomi 4, ,4 4,3 Kymenlaakso 4,1 4,2 4,8 4,8 5,3 Lappi 3,4 3,3 3,3 3,7 3,4 Pirkanmaa 3,4 3,2 3,1 3,5 4 Pohjanmaa 2 1,8 1,6 1,8 2 Pohjois-Karjala 3,9 3,7 4,3 4,9 4,4 Pohjois-Pohjanmaa 2,4 2,4 2,6 2,4 2,5 Pohjois-Savo 4 3,9 3,9 3,9 3,8 Päijät-Häme 4,1 4,1 4 5,1 5,6 Satakunta 2,6 2,8 2,9 3 3 Uusimaa 2,8 2,8 2,9 3,5 3,9 Varsinais-Suomi 2,3 2,2 2,3 2,5 2,6 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Ahvenanmaa 8,1 11,3 9,9 12,1 10,9 Etelä-Karjala 10,7 11,9 10,6 10,2 10,2 Etelä-Pohjanmaa 6,8 8,7 9,8 7,9 9,2 Etelä-Savo 9 6,5 7,9 7 7,8 Kainuu 11,4 8,9 8,8 9,2 8,9 Kanta-Häme 9 10,2 9,9 8,9 7 Keski-Pohjanmaa 8,8 9,5 9,1 10,9 13,6 Keski-Suomi 6,9 6,5 6,5 7,7 7,1 Kymenlaakso 7,3 6,5 6,7 8,5 9,6 Lappi 7,2 9,1 9,6 8,6 7,4 Pirkanmaa 6,3 7,8 8,5 7,6 7,6 Pohjanmaa 5,6 6,7 6 6,4 5,2 Pohjois-Karjala 8,7 10,7 9,5 10,1 10,7 Pohjois- 7,5 8,3 8,5 8,5 7 Pohjanmaa Pohjois-Savo 11 9,7 11,7 11,7 11,3 Päijät-Häme 8,7 10,3 9,2 10,3 11 Satakunta 9,2 10,3 8 8,3 9 Uusimaa 7,6 7,7 8 8,1 7,7 Varsinais-Suomi 7,2 7,1 6 6,2 6,6 Koulutuksen ulkopuolelle jäämisen suhteen siis hyvinvointi on parantunut (mutta näin on myös koko maassa) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3219)
15 Ahvenanmaa 17,5 17,4 16,9 15,4 16,6 Etelä-Karjala 10,3 10 9,5 8,2 7,2 Etelä-Pohjanmaa 7,9 7,6 7,8 6,9 6,3 Etelä-Savo 9,6 9,3 8,8 7,7 7,1 Kainuu 9,6 9,1 9,5 8,1 7,5 Kanta-Häme 12,2 11,5 11,3 9,5 8,4 Keski-Pohjanmaa 7,7 7,8 7,7 6,7 6,4 Keski-Suomi 9,4 9,2 8,4 7,3 6,8 Kymenlaakso 13,6 13,9 13, Lappi 10,2 9,9 9,4 8,3 7,5 Pirkanmaa 10 9,9 9,4 7,8 7,4 Pohjanmaa 9,2 9,1 8,9 8,8 8,1 Pohjois-Karjala 7,8 7,8 7,8 7,3 7,1 Pohjois-Pohjanmaa 9,8 9,7 9,1 7,7 6,8 Pohjois-Savo 9,3 9,4 9,2 7,7 7,5 Päijät-Häme 13, ,1 10,7 9,7 Satakunta 10,7 10,5 10,2 8,2 7,7 Uusimaa 14, ,4 11,8 10,8 Varsinais-Suomi 10,9 10,8 10,4 8,9 8,3 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Ahvenanmaa 4,8 4,6 4,3 4,2 4,1 Etelä-Karjala 8,6 8,5 8,1 7,9 7,6 Etelä-Pohjanmaa 9 8,8 8,6 8,4 8,2 Etelä-Savo 10,4 10,3 10 9,8 9,4 Kainuu ,8 Kanta-Häme 7,4 7,3 7,1 7 6,7 Keski-Pohjanmaa 8,2 8,1 7,7 7,4 7,1 Keski-Suomi 8,2 8 7,8 7,6 7,3 Kymenlaakso 9,1 8,9 8,8 8,6 8,5 Lappi 10 9,9 9,7 9,5 9,2 Pirkanmaa 6,8 6,7 6,6 6,4 6,2 Pohjanmaa 6,5 6,2 6 5,8 5,6 Pohjois-Karjala 9,8 9,6 9,4 9,2 8,9 Pohjois-Pohjanmaa 8,8 8,8 8,6 8,4 8,2 Pohjois-Savo 10,9 10,6 10,3 10 9,7 Päijät-Häme 7,9 7,7 7,5 7,3 7,1 Satakunta 8,4 8,3 8,1 8,1 7,8 Uusimaa 5,2 5,1 4,9 4,7 4,5 Varsinais-Suomi 7,3 7,2 6,9 6,7 6,5 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista
16 Ahvenanmaa 1,7 1,7 1,6 1,6 1,7 Etelä-Karjala 4,2 4,2 4,1 4 3,9 Etelä-Pohjanmaa 4 3,9 3,9 3,9 3,9 Etelä-Savo 4,4 4,3 4,3 4,3 4,2 Kainuu 4,5 4,6 4,7 4,7 4,6 Kanta-Häme 3,4 3,3 3,2 3,2 3,2 Keski-Pohjanmaa 3,5 3,5 3,4 3,3 3,3 Keski-Suomi 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 Kymenlaakso 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 Lappi 4,3 4,2 4,2 4,2 4,1 Pirkanmaa 3,1 3,1 3,1 3,1 3 Pohjanmaa 2,7 2,7 2,6 2,6 2,6 Pohjois-Karjala 4,1 4,1 4,1 4 3,9 Pohjois-Pohjanmaa 4 4, Pohjois-Savo 4,9 4,9 4,8 4,7 4,6 Päijät-Häme 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 Satakunta 3,5 3,6 3,6 3,6 3,5 Uusimaa 2,6 2,5 2,5 2,4 2,4 Varsinais-Suomi 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 Ja vielä kokemustietoa palveluiden riittävyydestä (ATH).
17
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa
Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotHyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen
Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotKuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi
Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016 Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotAlueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?
Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotMAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
Lisätiedot(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi
(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen
Lisätiedot(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi
(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 17.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotTyöpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
LisätiedotPäijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotTILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen
TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo
LisätiedotKolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen
Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen Valtakunnalliset Aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Sakari Kainulainen, dosentti Diakonia-ammattikorkeakoulu Huono-osaisuus ja eriarvoisuus
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotMaakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista
VM/KAO 28.2.2018 Maakuntien yleiskatteelinen rahoituslaskelma Alla olevissa laskelmissa on esitetty maakuntien yleiskatteellinen rahoitus kriteereittäin vuoden 2019 kustannustasolla sekä muutokset nykytilaan
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotJäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017
Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotToiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden
LisätiedotKatoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotHankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus
Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Huono-osaisuus? Etunimi Sukunimi
LisätiedotLiitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan
Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan Indikaattorit: Tilastoindikaattori 1. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat suhteessa 16 vuotiaiden
LisätiedotSTM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot
Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot -Laskelma kuvaa maakuntien rahoituksen tasoa ja muutosta suhteessa lähtötasoon vuoden 2017 tasossa arvioituna. Lähtötasona käytetään kuntien yhteenlaskettuja
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotKymenlaakso Aluetilinpito päivitetty
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotSalaojitetut peltohehtaarit Suomessa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. - ja uusintasalaojitukset 2003-2006... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit 1991-2006... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2006... 2 Salaojitetut hehtaarit
LisätiedotOT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA
OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell, erikoissuunnittelija Tarja Heino, tutkimusprofessori 12.6.2018 Tarja Heino, Martta Forsell 1 LUPAUS: Alkusyksyllä tilastoraportti, jossa lasten ja nuorten
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotMissä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL
Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Tupakka ja terveys -päivä 3.1.19 1 Päivittäin tupakoivien osuudet () yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 00 1 Tytöt Pojat Yläkoulu
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
LisätiedotMaakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus
Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus 5.2.2019 Maakunnan hyte-tehtävä Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKaikki vastaajat maakunnan mukaan 1
3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotKuntien taloustietoja kuntakoon mukaan
Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Mikko Mehtonen 15.5.2019 Manner-Suomen kuntien talous kuntakoon mukaan 2017-2018 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos
LisätiedotKorjausavustukset vuosina
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Suunnittelija Pekka Pelvas Puh./tel +358 400 607 831 Ylitarkastaja Marja Kostiainen Puh./tel +358 40 517 3375 Selvityksiä 9/2010 Korjausavustukset vuosina 2007-2008 9.9.2010
LisätiedotNuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016
Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotSairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu
Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu 8.12. Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004
24.1.2005 Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004 Osuus (promillea)
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu
Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu 22.12. Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotKunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 8.11.2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research toteutti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n
LisätiedotKuntavaalikysely Jyty
Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen
LisätiedotVäestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
LisätiedotKuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotRikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Aune Flinck ja Tuula Kuoppala 23.5.2017 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016, Tilastoraportti 15/2017 1 Sovittelukäsittelyyn tuodut rikos- ja riita-asiat 2007
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002
Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 Timo Partio, puh. 020 434 1382 S-posti mikko.muurinen@kela.fi timo.partio@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto
LisätiedotPojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vastaajamäärä ja aineiston perusopetuksen 4. 5. ja 8. 9. luokilla, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja. vuosikursseilla Kouluterveyskyselyn aineistossa 019. Perusopetuksen
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä
Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä 26.4.2017 Anne Surakka, VTM, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Marjo Pulliainen, TtM, aluekoordinaattori, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lisätiedotyrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto
n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5
LisätiedotHuono-osaisuuden pitkät varjot
Huono-osaisuuden pitkät varjot Kuinka pysyvää huono-osaisuus on? Sakari Kainulainen Dosentti, Diakonia-ammattiukorkeakoulu Tackling Inequalities in Time of Austerity Please insert your text here Mistä
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016
Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016 Työttömät työnhakijat alle 25 v. ja 25-29 v. vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220) Alle 25 v. 2015 2016 Muutos % Tammikuun lopussa 47 880 48 314 +
LisätiedotPerustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016
Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016 Työttömät työnhakijat alle 25 v. ja 25-29 v. vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220) Alle 25 v. 2015 2016 Muutos % Maaliskuun lopussa 44 037 44 722
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016
Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016 Työttömät työnhakijat alle 25 v. ja 25-29 v. vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220) Alle 25 v. 2015 2016 Muutos % Helmikuun lopussa 45 919 46 107 +
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,
LisätiedotSalaojitetut peltohehtaarit Suomessa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. Uudet- ja uusintasalaojitukset 2006-2010... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit -2009... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2009... 2 Salaojitetut hehtaarit
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003
Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto 23.1.2004 SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003 Lkm
LisätiedotMaakuntien rahoituslaskelmat vuoden 2019 tiedoilla VM/KAO Miikka Vähänen
Maakuntien rahoituslaskelmat vuoden 2019 tiedoilla 1.3.2018 VM/KAO Miikka Vähänen Kustannuspohja Kustannuspohja kuvaa vuoden 2019 tasoa Maakunnat vuoden 2020 maakuntaluokituksen mukaan Pohjassa ei huomioida
LisätiedotPienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006
20.4.2007 Aktuaari- ja tilasto-osasto/ tilastoryhmä Petri Roponen, puh. 020 634 1386 Sähköposti petri.roponen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006 Sotilasavustustilastoja
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005
21.7.2006 Aktuaari- ja tilasto-osasto/ tilastoryhmä Petri Roponen, puh. 020 434 1386 Sähköposti petri.roponen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005 Sotilasavustustilastoja
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotJHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista
JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista Syyskuu 2018 Kyselyyn vastasi 2953 JHL:n lastenhoitajana tai perhepäivähoitajana työskentelevää jäsentä. 2. Mikä on ammatillinen koulutuksesi? Vastaajien
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotLäänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.
Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen
LisätiedotHyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa
Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi 4.6.2019, Kuopio Anne Surakka, asiantuntija, tutkija, Sokra-hanke Marjo
Lisätiedot