Osastopäällikkö, tutkimusprofessori

Transkriptio

1 Hyvinvointi Pohjois-Suomessa Pohjois-Suomen hyvinvointipäivät Oulu Olli Kangas Osastopäällikkö, tutkimusprofessori Kela / Tutkimusosasto

2 MITÄ ON HYVINVOINTI? Allard: having, loving, being Johansson: Resurssit (koulutus, talous, poliittinen osallisuus, sosiaaliset suhteet, turvallisuus, työ) Materiaalinen hyvinvointi (raha) tulot Tulojen puute köyhyys Niukkuuden kokeminen Subjektiivinen kokemus Terveys Huostaanotot (lasten pahoinvointi) 2

3 KOTITALOUDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT 2008 (euroa vuodessa) Bruttotuloissa suurempi hajonta kuin käytettävissä olevissa tuloissa Ero rikkaimman (Åland) ja köyhimmän (Itä) välillä on Tulosiirrot tasaavat Eniten tulonsiirtoja Lappiin ja Itään (n ) Käytettävissä olevissa tuloissa ero on ETELÄ LOUNAS ITÄ OULU LAPPI ÅLAND 3

4 KÖYHYYS (%) 2008 Tutkimusosasto Suhteellinen köyhyys 20 60% 18 mediaanitulosta 16 Suuri alueellinen 14 vaihtelu käytettävissä olevien tulojen pohjalta 8 Köyhyys 6 yleisempää Idässä 4 ja Lapissa 2 ETELÄ 12 LOUNAS ITÄ OULU 0 LAPPI ÅLAND 4

5 Vaikeuksia laskujen maksamisessa; Tutkimusosasto hyvin usein ja usein (%) 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 5 Pohjois-Suomessa usein toistuvia maksuvaikeuksia enemmän kuin etelässä ETELÄ LOUNAS ITÄ OULU LAPPI ÅLAND Ahvenanmaa oma lukunsa 5

6 Asumismenojen rasittavuus, suuri (%) ETELÄ LOUNAS ITÄ OULU LAPPI ÅLAND Oulun alueella eniten asumismenojen rasittavuutta Lapissa ei niinkään Ahvenanmaa omasta maailmastaan 6

7 Pohjois-suomalaiset ovat tyytyväisiä "Asteikolla 0-, kuinka tyytyväinen olet elämääsi kokonaisuutena" Etelä- ja Länsi-Suomi 7.9 Itä- ja Pohjois-Suomi 8,1 Suomalaiset yleensäkin Euroopan tyytyväisimpiä y kansoja tanskalaisten ja sveitsiläisten jälkeen 7

8 terveys Subjektiivisella tasolla Suomessa on huono terveys Lähes joka kolmas sanoo kärsivänsä jostain sairaudesta, joka haittaa elämää Etelä-Suomi 30% Länsi-Suomi i 32% Itä-Suomi 40% Pohjois-Suomi 31% 8

9 Ikävakioitu sairastavuus 2009 kunnit-tain ja sh-piireittäin (Suomi Tutkimusosasto = 0) 9

10 MASENNUSLÄÄKKEITTEN KÄYTTÖ IKÄRYHMITTÄIN, PROMILLEA (Autti-Rämö & Martikainen Tutkimusosasto20) UUSIMAA P-SAVO 70 P-POHJM KAINUU L-LAPPILAPPI LAPPI ÅLAND Masennuslää kkeitä käytetään P- Suomessa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin SUOMI Ei välttämättä kuvaa sairauksien 20 yleisyyttä 0 7-V 11-15V 16-20V 21-26V

11 Sosiaaliset ongelmat Sosiaaliset ongelmat jakaantuvat kahteen ryhmään 1) sosiaaliset ongelmat: sijoitetut, päihdesäilöön otetut, yksinhuoltajat, ja pitkäaikanen totu 2) mielen ongelmat: lastenpsykiatrinen hoito ja masennuslääkkeet 11

12 Sosiaaliset ja mielenterveydelliset ongelmat eräissä P-Suomen kunnissa 12

13 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 13

14 Kuntien samankaltaisuus sosiaalisissa ongelmissa 14

15 huostaanottoja selittävät tekijät 2008 Selitysaste 68% Tärkeimpiä selittäjiä Päihderikokset Yksinhuoltajien määrä Pitkäaikainen toimeentulotuki Lasten psykiatrisessa hoidossa olevat Pohjois-Suomi ei poikkea muusta 15 Suomesta Avohuolto ja sostyön resurssit vähentävät, ei merkitsevästi

16 huostaanottoja selittävät tekijät 2008 Selitysaste 66% Merkitsevät kuntatason selittäjiä Päihderikokset Yksinhuoltajien määrä ä Pitkäaikainen toimeentulotuki Lasten psykiatrisessa hoidossa olevat 16 Pohjois-Suomi ei poikkea muusta Suomesta

17 Tekijöitten väliset yhteydet Kodin ulkopuolisiin sijoituksiin vaikuttavat Yksinhuoltajien toimeentulo-ongelmat t l t ja totu asiakkuus Totuasiakkuus- päihderikokset Totuasiakkuus ja lasten psykiatria 17

18 lopuksi Taloudellisesti P-Suomi muuta Suomea jäljessä j Erilaiset mielen ongelmat eivät suurempia P-Suomen kuntien välillä suuria eroja sosiaalisissa ja mielen ongelmissa Lasten kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei poikkea muista alueista Toimeentulovaikeudet, ik t yksinhuoltajuus, päihteet, t ja mielen terveydelliset ongelmat selittävät kodin ulkopuolelle sijoittamista Sosiaalityöllä "oikean suuntainen" mutta ei merkitsevä vaikutus 18