Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

1 (44) Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus... 1 2 Keski-Suomen liitto... 6 3 Keski-Suomen museo... 7 4 Fingrid Oyj... 8 5 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi... 9 6 Puolustusvoimat... 10 7 Keski-Suomen pelastuslaitos... 12 8 Karstulan kunta / Kunnanhallitus... 14 9 Suomen metsäkeskus, Keski-Suomi... 15 10 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja... 17 11 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi / ympäristölautakunta... 19 12 Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry... 21 13 Yhteismielipide, 101 allekirjoitusta... 23 14 Kiinteistöyhtymä Hantula Sami, Nikkinen Petra ja Virtanen Marko... 27 15 Jukka Kallio... 31 16 Tarja Könönen... 32 17 Jani Lietonen... 34 18 Tuula ja Pekka Mäki... 37 19 Timo Riihimäki... 41 20 Tuulikki Sjögren... 42 21 Saarijärvi-Seura r.y.... 43

1 (43) Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat: 1. Nyt laadittavana olevan osayleiskaavan vaikutuspiiriin sijoittuvat, voimassa olevat rantaasemakaavat tulee vielä tarkistaa ja tarpeenmukaisesti arvioida hankkeen vaikutukset niihin huomioon ottaen mm. kaavojen luonne. 2. Kaava-asiakirjoihin tulee sisällyttää selvitystä nyt laadittavan olevan osayleiskaavan ja vireillä olevan Saarijärven kaupungin pienvesistöjen rantaosayleiskaavan yhteensovittamisperiaatteista. 3. Kaavamerkinnät kaavakartalla ja kaavakartan "Yleiskaavamerkinnät ja - määräykset'' - osassa tulee saattaa keskenään yhdenmukaisiksi. 4. Ottaen huomioon, että nyt laadittavan kaavan alueelle sijoittuu useita tilojen alueita kokonaan ja osittain, tulee kaava-asiakirjoihin sisällyttää esitettyä tarkempaa selvitystä kaavoitettavan alueen maanomistuksellisesta ja mahdollisesta maanvuokarasopimuksellisesta tilanteesta. 5. Kaava-asiakirjoissa mukaan lukien myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee päivittää nyt laadittavana olevan osayleiskaavan vaikutuspiiriin sijoittuvien muiden kaavojen laadintaja hyväksymistilanne. 6. Suomen Natura 2000 verkostoon sisältyvän Saarijärven reitti nimisen kohdealueen (FI0900025) sijoittuessa lähimmillään hieman yli 3 kilometrin etäisyydelle nyt laadittavana olevan kaavan alueesta, tulee kyseinen Natura 2000 verkoston kohdealue tuoda esille kaava-asiakirjoissa esitettyä selkeämmin ja arvioida, onko nyt laadittavalla kaavalla mahdollisia vaikutuksia kyseisellä kohdealueella suojeltaviin luonnonarvoihin. 7. Saarijärven reittivesistön alueelle sijoittuva, rantojensuojeluohjelmaan sisältyvä Saarijärven reitti -niminen kohdealue tulee myös tuoda esille kaava-asiakirjoissa ja arvioida, onko nyt laadittavalla kaavalla mahdollisesti vaikutuksia kyseiseen kohdealueeseen huomioiden mm., että mainitun kohdealueen valintaperusteisiin on sisältynyt yhtenä perusteena maisemalliset arvot. 8. Tulee tarkistaa vielä, kulkeeko alueen kautta moottorikelkkaura (Saarijärven kelkkaura) ja mikäli ura on olemassa, tulee se tuoda esille kaava-asiakirjoissa. 9. Maisemaselvityksessä mainittu Kolkanlahti - Lintupohjan alue ei ole selvityksessä esiintuodun mukaisesti maakunnallisesti arvokas maisema-alue. 10. Kolkanniemi Saarijärven alue on ehdolla myös osaksi valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun Saarijärven reitin kulttuurimaisemat -nimisen maisema-alueen laajennusrajausaluetta. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on loppuvaiheessaan (ehdotusvaihe). Valtioneuvostonpäätös asiassa on arvioitu saatavan tämän vuoden 2015 loppuun mennessä. Mikäli maisema-alueen rajauksen laajentaminen tullaan hyväksymään, tulee etäisyys nyt kyseessä olevalta hankealueelta maisema-alueeseen pienenemään lähes

2 (43) puolella ja lähin nyt rakennettaviksi suunnitelluista tuulivoimaloista tulisi sijoittumaan n. 1, 7 kilometrin etäisyydelle esitetystä laajennetusta maisema-alueen rajauksesta. 11. On kuitenkin huomioitava, että mikäli valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi hyväksytään laajennusehdotuksen mukaisesti, tulee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue laajenemaan alueella merkittävästi ja yli puolet tuosta alueesta tulee sijoittumaan lähialue -vyöhykkeelle. 12. Maisemaselvityksessä todetaan, että Saarijärven vesistöalueelta ja joiltakin ranta-alueilta katsoen vaikutukset paikoin tulevat olemaan suurella todennäköisyydellä merkittävät tai lähes merkittävät. Kyseisiä alueita käsitteleviä havainnekuvia ei sisällytetty kaavaasiakirjoihin. 13. Merkittävän epävarmuustekijän maisemavaikutusten arvioinnin kannalta muodostaa maisema-alueinventointien keskeneräisyystilanne. Mikäli valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun Saarijärven reitin kulttuurimaisemat - maisema-alueen rajaus tulee laajenemaan itään päin (Kolkanlahti - Saarijärvi, vesialue) ja pohjoiseen päin (Länsi - Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue) esitetyn mukaisesti, niin edellä mainitut laajennusalueet ovat niitä alueita, joilla kyseisen Holingonvuoren tuulivoimahankkeen aiheuttamat muutokset maisemakuvassa tulisivat olemaan vähintäänkin kohtalaisia tai jopa merkittäviä. 14. Maakunnallisesti arvokkaille rakennetuille kulttuuriympäristöille maisemakuvallisten vaikutusten ei ole arvioitu olevan merkittäviä. (kyse välialuevyöhykkeestä (5-12 km). 15. Melu- ja varjostusmallinnustarkasteluissa tulee ottaa huomioon jo olemassa olevien, rakennettujen rakennuspaikkojen lisäksi myös voimassa olevissa kaavoissa osoitetut uudet, vielä rakentamattomat rakennuspaikat. Esim. voimassa olevassa Saarijärven kaupungin Saarijärven reitin rantaosayleiskaavassa (osa-alue Tuhmalampi - Vihtaselkä) on osoitettu Iso - Löytänä -järven Kuikkalahden pohjukkaan uusia rakennuspaikkoja. 16. Jatkosuunnittelussa on katsottava olevan tärkeää kiinnittää huomiota tarpeeksi ajoissa kuljetuksiin sekä lisäksi myös käytettäväksi valitulla kuljetusreitillä mahdollisesti tehtäväksi aiottuihin parantamistoimenpiteisiin. Tuulivoimaloiden kuljettamiseen tarvitaan erikoiskuljetuslupa, jonka myöntää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Maanteiden liittymiin liittyvistä parantamistoimenpidetarpeista, uusien liittymien tarpeista sekä muutoinkin maantieverkkoon kohdistuvista parantamistoimenpidetarpeista tulee olla tarpeeksi ajoissa yhteydessä paikalliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. 17. Hankkeen valtakunnan sähköverkkoon liittämistä koskevien järjestelyiden liittyessä kiinteästi kyseisenlaiseen hankekokonaisuuteen, tulee kaava-asiakirjoihin sisällyttää myös kyseisistä sähkönsiirtojärjestelyistä tarpeenmukaista selvitystä ja vaikutusten arviointia. Vastine: 1. Kaavaselostusta täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla eli laadittujen rantaasemakaavojen tietoja täydennetään ja tarvittaessa hankkeen vaikutuksia arvioidaan suhteessa ranta-asemakaava-alueisiin. 2. Kaavaselostusta täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla eli tiedot pienvesistöjen rantaosayleiskaavan ja tuulivoimayleiskaavan yhteensovittamisperiaatteista täydennetään.

3 (43) 3. Kaavamerkinnät kaavakartalla ja sekä kaavakartan määräykset tarkistetaan yhdenmukaisuuden osalta. 4. Kaavaselostusta täydennetään maanomistustietojen osalta. Maanvuokraustietoja ei kuitenkaan sisällytetä kaava-aineistoon. 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään muiden (tuulivoimahankkeen vaikutuspiiriin sijoittuvien) kaavahankkeiden laadinta- ja hyväksymistilanteen osalta. 6. Natura 2000 verkoston kohdealue esitetään kaava-asiakirjoissa selkeämmin sekä arvioidaan onko tuulivoimayleiskaavalla vaikutuksia suojeltaviin luontoarvoihin. 7. Saarijärven reitin rantojensuojeluohjelma-alue esitetään kaava-asiakirjoissa selkeämmin sekä arvioidaan onko tuulivoimayleiskaavalla vaikutuksia suojeluohjelman arvoihin (mm. maisema-arvoihin). 8. Kaava-aineiston valmistelussa tarkistetaan Saarijärven kelkkauran (moottorikelkkauran) sijainti. Kohdetiedot täydennetään kaavaselostukseen tarvittaessa. 9. Lausunnon mukaisesti kaava-aineistoon on jäänyt virhe koskien Kolkanlahti - Lintupohjan aluetta. Kolkanlahti Lintupohjan alue ei ole maakunnallisesti arvokas maisemaalue. Se on RKY1993 kohde ja koska se edelleen esiintyy voimassa olevassa maakuntakaavassa vuoden 1993 rajauksella, voidaan se luokitella maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 10. Mikäli valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus laajenee, tulevat tuulivoimalat huolestuttavan lähelle arvoaluetta. Idässä etäisyyttä on lähimmillään 1,7 kilometriä. Kaavailtujen tuulivoimaloiden kokoa ja näkyvyyttä korostaa vielä niiden sijoittuminen selänteen laelle. Samaa asiaa on tarkemmin käsitelty seuraavassa kohdassa. 11. Kalmarin suunnalla (maisema-alueen pohjoisella laajenemisalueella) tuulivoimapuiston lähialue vyöhykkeen osalta tilanne on parempi kuin idässä. Näkyvyyttä alle viiden kilometrin vyöhykkeellä ei ole kovin paljoa. 5-7 kilometrin säteellä voimalat sen sijaan näkyvät Kalmarinkin suunnalla monin paikoin hyvin ja todennäköisesti melkein koko pituudessaan. Maiseman luonne vähintäänkin muuttuu. Katse kohdistuu voimaloihin ja muu maisema jää vähemmälle huomiolle. Idän suunnalla (Kolkanlahti - Saarijärvi, vesialue) vaikutus on lyhyestä välimatkasta johtuen voimakkaampi. Monin paikoin vaikutukset ovat vähintään kohtalaisia, paikoin merkittäviäkin. Koko arvoalueen osalta vaikutuksia ei voida kuitenkaan pitää merkittävinä arvoalueen suuresta koosta johtuen. Voimaloiden jonkinasteinen näkyminen kohdistuu kyllä melko suureen osaan aluetta mutta selvästi häiritseviä vaikutuksia kohdistuu vain tiettyihin osiin, lähinnä ehdotettuihin laajennusosiin. Voimaloiden näkyminen varsin hallitsevina valtakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle, mikäli alue laajenee, on toki hieman kyseenalaista, ellei haluta nähdä niitä uutena kulttuurikerrostumana. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla, joita ei kuitenkaan ole kovin runsaslukuisesti maassamme, olevaa maisemaa tulisi vaalia. Alueelta avautuvat näkymät ympäröiville alueille ovat myös osa maisemaa. Kahdeksan kunnan hankkeeseen liittyvistä tuulivoimapuistoista Holingonvuoren tuulivoimapuisto on kriittisin ja siitä aiheutuu eniten maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. 12. Vesistöalueilta ei ole havainnekuvia (maastokäynnillä ei ollut käytössä ei ollut venettä). Näin ollen vaikutuksia voi vain kokemukseen perustuen arvailla tai yrittää soveltaa niitä lähialueelta otettuihin havainnekuviin. Havainnekuva 6 on otettu noin 3,1 kilometrin etäisyydeltä lähimmästä voimalasta. Voimalat näkyvät kookkaina, mutta vajaa puolet voima-

4 (43) latornin pituudesta jää tuolla kohdin katveeseen puuston tai maastonmuotojen taakse ja tämä seikka vähentää niiden dominoivuutta. Oletettavasti vajaa kilometri kauempaa, voimalat näkyisivät paikoitellen koko pituudessaan. Voimalat näkyisivät vähän pienempinä kasvaneesta etäisyydestä johtuen mutta niiden näkyminen koko pituudessaan lisäisi niiden hallitsevuutta. Esimerkiksi havainnekuvassa 2 voimalat 3 ja 4 näkyvät lähes kauttaaltaan ja hallitsevat kuvassa häiritsevän paljon. Niiden osalta etäisyyttä on toki huomattavasti vähemmän (lähempään voimalaan noin 2,6 kilometriä). Vastaavasti Lintuniemen pohjoispuoliselta vesistöosuudelta voimalat näkyisivät todella kookkaina mutta mitä pohjoisemmaksi edettäisiin, sen vähemmän voimalatornien pituudesta näkyisi, mikä vähän helpottaisi tilannetta. Tietyltä etäisyydeltä katsottuna voimalat kuitenkin dominoisivat maisemaa häiritsevästi. Paikoin vaikutukset tulisivat näin ollen olemaan Saarijärven vesistöalueella merkittävät tai lähes merkittävät. Täytyy toki muistaa, että paikoin osa voimaloista jäisi myös osin tai kokonaankin katveeseen tai kauemmaksi takaalalle. 13. Mikäli valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus laajenee, tulevat tuulivoimalat huolestuttavan lähelle arvoaluetta. Idässä etäisyyttä on lähimmillään 1,7 kilometriä. Kaavailtujen tuulivoimaloiden kokoa ja näkyvyyttä korostaa vielä niiden sijoittuminen selänteen laelle. Kalmarin suunnalla tuulivoimapuiston lähialue vyöhykkeen osalta tilanne on parempi kuin idässä. Näkyvyyttä alle viiden kilometrin vyöhykkeellä ei ole kovin paljoa. 5-7 kilometrin säteellä voimalat sen sijaan näkyvät Kalmarinkin suunnalla monin paikoin hyvin ja todennäköisesti melkein koko pituudessaan. Maiseman luonne vähintäänkin muuttuu. Katse kohdistuu voimaloihin ja muu maisema jää vähemmälle huomiolle. Idän suunnalla (Kolkanlahti Saarijärvi vesialue) vaikutus on lyhyestä välimatkasta johtuen voimakkaampi. Monin paikoin vaikutukset ovat vähintään kohtalaisia, paikoin merkittäviäkin. Koko arvoalueen osalta vaikutuksia ei voida kuitenkaan pitää merkittävinä arvoalueen suuresta koosta johtuen. Voimaloiden jonkinasteinen näkyminen kohdistuu kyllä melko suureen osaan aluetta mutta selvästi häiritseviä vaikutuksia kohdistuu vain tiettyihin osiin, lähinnä ehdotettuihin laajennusosiin. Voimaloiden näkyminen varsin hallitsevina valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, mikäli alue laajenee, on toki hieman kyseenalaista, ellei haluta nähdä niitä uutena kulttuurikerrostumana. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla, joita ei kuitenkaan ole kovin runsaslukuisesti maassamme, olevaa maisemaa tulisi vaalia. Alueelta avautuvat näkymät ympäröiville alueille ovat myös osa maisemaa. Kahdeksan kunnan hankkeeseen liittyvistä tuulivoimapuistoista Holingonvuoren tuulivoimapuisto on kriittisin ja siitä aiheutuu eniten maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. 14. Maakunnallisesti arvokkaille rakennetuille kulttuuriympäristöille maisemakuvallisten vaikutusten ei ole arvioitu olevan merkittäviä (kyse välialuevyöhykkeestä 5 12 km). Osaan kohteista voimalat eivät näy näkymäanalyysin mukaan. Osa kohteista sijoittuu puolestaan sen verran kauas, etteivät voimalat näkyessäänkään aiheuta merkittävää haittaa. 15. Uudet, vielä rakentamattomat rantayleiskaavan rakennuspaikat on huomioitu kaavatyössä eli 40 db:n melualueet eivät ulotu ranta-alueelle. Valtioneuvoston meluasetuksen mukaan (tulee voimaan 1.9.2015) loma-asuntoihin sekä vakituiseen asutukseen sovelletaan melun suhteen 40 db:n rajaa. 16. Kuljetusreittisuunnittelusta vastaa tuulivoimapuistoa kehittävä taho. Lausunto välitetään eteenpäin tiedoksi Saarijärven seurakunnalle.

5 (43) 17. Kaava-asiakirjoja täydennetään valtakunnalliseen sähköverkkoon liittymistietojen osalta, mutta tämä edellyttää sitä, että tuulivoimapuistoa kehittävä taho välittää ko. tiedot kaavoittajalle. Vaikutus kaavakarttaa: Ei muutosta.

6 (43) 2 Keski-Suomen liitto Lausunnon pääkohdat: 1. Holingonvuoren tuulivoimapuiston kaavaluonnokselle ei ole maakuntakaavallisia esteitä. 2. Kaavaluonnos huomioi vahvistetun kokonaismaakuntakaavan ulkoilureitin ja moottorikelkkailureitin. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

7 (43) 3 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohdat: 1. Maisemavaikutuksiltaan merkittävillä alueilla tulee kaava-asiakirjoihin sisällyttää velvoite turvata arvokkaiden kulttuurimaisemien historiallisten pienipiirteisyyttä korostavien ominaispiirteiden säilyttäminen metsänhoidollisin toimenpitein tai muutoin maiseman kulttuurihistoriallista luonnetta turvaten. 2. Tuulivoimapuiston alueelle ei ole tehty luonnosvaiheeseen mennessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaluonnoksen kaavaselostuksessa mainittua arkeologista inventointia. 3. Kaava-alueelle tulee tehdä arkeologinen inventointi ennen kaavan ehdotusvaihetta. Keski-Suomen museo antaa lausunnon arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavasta vasta, kun tarpeellinen arkeologinen inventointi on tehty. Vastine: 1. Tiedoksi. Kaavamääräysten sisällöstä liittyen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luonteen turvaamiseen keskustellaan museon ja kaupungin kesken ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. 2. Arkeologinen inventointi laaditaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. 3. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

8 (43) 4 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimapuiston liityntä sähköverkkoon vaatii selvityksiä yhteistyössä Fingridin kanssa. Liitynnän toteutus tulee selvittää riittävästi myös osana kaavoitusta siten, että liityntätapa, liityntäpiste ja tarvittavien liityntävoimajohtojen sijainti tulisi olla määriteltynä. 2. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Vastine: 1. Kaava-asiakirjoja täydennetään valtakunnalliseen sähköverkkoon liittymistietojen osalta, mutta tämä edellyttää sitä, että tuulivoimapuistoa kehittävä taho välittää ko. tiedot kaavoittajalle. 2. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

9 (43) 5 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Lausunnon pääkohdat: 1. Ilmailulain (864/2014) 158 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä/omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. 2. Tuulipuistoalueen osalta tulisi käydä ilmi alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. 3. Myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulee selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta, mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esimerkiksi teihin tai rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. 4. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle tulee selvittää suunnitteluvaiheessa ja ottaa huomioon hankkeen toteutuksessa. 5. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksessa on otettu huomioon kyseisiä asioita. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Osayleiskaavan ohjaustavoite ei edellytä kaavamääräysten/merkintöjen tarkennusta liittyen estekorkeuteen merenpinnasta mitattuna. Kaavassa määrätään tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus. 3. Tiedoksi 4. Tiedoksi 5. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

10 (43) 6 Puolustusvoimat Lausunnon pääkohdat: 1. Määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen, on muutettava muotoon: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. 2. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko, määrä tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 3. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on 1.3.2015 alkaen pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä. 4. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. 5. Suomen Turvallisuusverkko Oy:stä on syytä pyytää kaapelinäyttö. 6. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. 7. Esitetään, että Saarijärven kaupunki lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Vastine: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 1. Kaavamääräyksestä on keskusteltu mm. viranomaisneuvottelussa ja määräyksen lainmukaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Määräys esitetään kaavakartalla seuraavassa muodossa: Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 2. Tiedoksi. 3. Kaavaprosessin aikana kuultavat viranomaiset on todettu kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa eikä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa

11 (43) tai Puolustusvoimien valmisteluvaiheen lausunnossa tuotu esille tarvetta kuultavien viranomaistahojen lisäämiseksi. Nimen perusteella Suomen turvallisuusverkko Oy on yritys eikä vianomaistaho eli myöskään siten viranomaiskuulemisvelvoite ei koske ko. tahoa. Ehdotusvaiheen kuulemista ei voida enää järjestää Suomen turvallisuusverkko Oy:n osalta, koska ehdotusvaiheen nähtäville asettaminen on päättynyt. Mikäli Puolustusvoimat toimii yhteistyössä Suomen turvallisuusverkko Oy:n kanssa, tulisi kaavahanketta koskeva Puolustusvoimien viranomaislausunto laatia yhteistyössä Suomen turvallisuusverkko Oy:n kanssa. Rakennuslupavaiheessa kuultavat viranomaistahot on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa (MRL 133, MRA 60, MRA 65 ja poikkeamismenettely 173 ). Rakennuslupavaiheessa lausunnot pyydetään viranomaisilta, ei yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Rakennuslupa-aineistoon liittyen naapureita kuullaan MRA 65 :n edellyttämällä tavalla. Kaavakartalle ei voida lisätä määräystä, joka velvoittaa kuulemaan Suomen Turvallisuusverkko Oy:tä rakennuslupavaiheessa, koska kyseessä ei ole viranomaistaho. Mikäli kaavakartalle merkittäisiin kuultavien yritysten nimiä, joiden nimet voivat muuttua kaavan olleessa voimassa, määräys muuttuisi virheelliseksi yrityksen nimen muututtua. Puolustusvoimien kanta kuulemistarpeesta välitetään kuitenkin rakennusvalvonnalle tiedoksi. Ensisijaisesti, kun rakennuslupahakemuksesta kuullaan Puolustusvoimia ja mikäli Puolustusvoimat toimii yhteistyössä Suomen Turvallisuusverkko Oy:n kanssa, tulisi Puolustusvoimien valmistella rakennuslupahakemusta koskeva lausunto yhteistyössä Suomen Turvallisuusverkko Oy:n kanssa. 4. Tiedoksi. 5. Tiedoksi. 6. Tiedoksi. 7. Puolustusvoimien esitys on kirjattu muistiin ja huomioidaan tarvittaessa yleiskaavojen ja rakennusjärjestyksen laadinnassa. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

12 (43) 7 Keski-Suomen pelastuslaitos Lausunnon pääkohdat: 1. Pelastuslaki (379/2011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajalta ja haltijalta sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää myös omatoimista varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista. 2. Toiminnanharjoittajan tulee varautua tuulivoimaloiden konehuonepalojen sammuttamiseen omatoimisesti. Käytännössä tämä edellyttää automaattista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. 3. Pelastuslaitokselle on ilmoitettava alueen luonnonvedenottopaikkojen koordinaattitiedot sammutustöiden turvaamiseksi. 4. Pelastuslaitoksen kumppanuusverkosto suosittaa palo- ja henkilöturvallisuuden osalta yli 1 MW tuulivoimaloilla 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. 5. Tuulivoimaloiden paloturvallisuuden suunnittelun pohjana suositellaan käytettävän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28; Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013) sekä Finanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimalan vahingontorjunta 2013. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Asia saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. 4. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan voimalat sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. 5. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse vaarallisten aineiden laitoksia tai varastoja. Maa- ja metsätaloutta tukeva rakentaminen alueella on mahdollista. Alue on määritetty suunnittelutarvealueeksi, joten rakentamisen yhteydessä voidaan eliminoida vähäiseksi tunnistettuja rikejä sekä tarkemmin tutkia läheisten alueiden soveltuvuutta maa- ja metsätaloutta tukevaan rakentamiseen siten, että vähäinenkin riski voidaan eliminoida siinä mittakaavassa ja tarkkuudessa, kuin riskin suuruus edellyttää.

13 (43) Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

14 (43) 8 Karstulan kunta / Kunnanhallitus Lausunnon pääkohdat: 1. Karstulan kunnanhallituksella ei ole osayleiskaavaluonnoksesta erityistä lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

15 (43) 9 Suomen metsäkeskus, Keski-Suomi Lausunnon pääkohdat: 1. Lausunnossa todetaan, että Metsäkeskus pitää tärkeänä, että Keski-Suomessa on mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa. Maankäytön suunnittelussa tulisi nykyistä paremmin huomioida asiakirjojen vaikutukset metsäalan tuleviin mahdollisuuksiin. 2. Yleiskaavojen osalta periaate tarkoittaa sitä, että metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (maisematyölupa, toimenpidekieltoalueet, "oma-valtaiset" merkinnät). Metsätalousalueilla pitäisi tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Kaavamerkintöjen tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia. 3. Kaavojen tulisi olla metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa. 4. Metsänomistajilla ja metsätoimijoilla tulisi olla jo kaavoituksen valmisteluvaiheessa aidot vuorovaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa. 5. Viranomaisyhteistyöstä puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen: Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus olisi syytä kutsua tulevaisuudessa viranomaisneuvotteluihin. 6. Metsätalous pitää huomioida alueen tiestön kunnostus- ja rakennustöissä. Tierunkoon on tehtävä riittävä määrä metsäliittymiä, jotta tiestön vaikutusalueen metsiin päästään. Sähköverkon maakaapeloinneissa on myös huomioitava metsätalouden kuljetusten raskaus. 7. Kaavamääräyksiin ei ole erityistä lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Saarijärven kaupungin voimaan tulevat kaava-aineistot ovat sähköisessä muodossa ja löytyvät kaupungin nettisivujen kautta pdf-muodossa. Mikäli tarvittavia kaava-aineistoja ei löydy kaupungin kotisivuilta, metsänomistajien ja toimijoiden on hyvä olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituksen henkilöstöön. 4. Kaavaprosessi toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ja osin myös laajemmin. Myös vuorovaikutus tapahtuu MRL:n edellyttämällä tavalla. Kaavaalueen maanomistajia on tiedotettu kirjeitse ja kaavasta järjestetään yleisötilaisuus ehdotusvaiheessa. Lisäksi kaava-aineistosta on kuulutettu lehdissä, kaupungin kotisivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Kaavaprosessin aikana toteutettu tiedottaminen on ollut laajempaa kuin mitä Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää ja metsänomistajilla on ollut ja on mahdollisuus ottaa kantaa kaavaasiakirjoihin. 5. Suomen metsäkeskus lisätään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaaineistoon viranomaisyhteistyötahona.

16 (43) 6. Tiedoksi. 7. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

17 (43) 10 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja Lausunnon pääkohdat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman viranomaisten joukosta puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen eli Suomen Metsäkeskus, joka tulee myös kutsua viranomaisneuvotteluihin. 2. Esitetään yleiskaavamerkintää M-1 tarkennettavaksi kaavamääräyksen osalta seuraavasti: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja sitä palveleva rakentaminen. 3. Luo-kaavamerkintää ei välttämättä tarvittaisi kaavakartalla lainkaan, koska metsälainsäädännön mukaiset arvokkaat kohteet pitää ja tulee huomioiduiksi muutoinkin metsälainsäädännön myötä. 4. On erittäin suositeltavaa, että maanvuokrasopimukset on tehty tai tehdään kaikkien vaikutusalueella olevien maanomistajien kanssa, eikä vain tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien kanssa. 5. Kunnan tulee ottaa huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu niin kaavoituksessa kuin rakennuslupia myöntäessäänkin. Erityistä harkintaa tarvitaan juuri tuulivoimaloiden osalta, koska tuulivoimalat tulevat rajoittamaan naapurikiinteistöjen tulevaa maankäyttöä ja rakentamista tavallista voimakkaammin ja laajemmalla vaikutusalueella. Vaikutusalueeksi lasketaan yleisesti 5*tuulivoimalan lapojen halkaisija. Tämä tarkoittaa keskimäärin 600m sädettä voimalan ympärillä. 6. Kunnan tulee huolehtia rakennuslupia myöntäessään, että tuulivoimatuotannon päättyessä voimaloiden purkamisiin, maisemointeihin tai muihin jälkitoimenpiteisiin liittyvät toimet tai niiden kustannukset eivät tule missään mahdollisissa tapauksissa maanomistajien ja kiinteistönomistajien vastuulle. Kunnan on otettava vastuu tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista kokonaan itselleen jo rakennuslupia myöntäessään. 7. Holingonvuoren tuulivoimayleiskaavaan ei esitetä varsinaisia korjauksia tai muutoksia. Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset sekä kaavan selvitykset ovat asiallisesti tehtyjä ja sopusoinnussa metsätalouden harjoittamisen kanssa. Vastine: 1. Lisätään Suomen metsäkeskus OAS:n viranomaisten listaan. Suomen metsäkeskusta on tiedotettu kaava-aineistojen nähtäville asettamisen yhteydessä. 2. Kaavamääräys M-1 (Maa- ja metsätalousvaltainen alue) mahdollistaa jo itsessään maa- ja metsätalouden harjoittamisen alueella. Kaavamerkintää ei nähdä tarpeen tarkentaa tältä osin. 3. Luontoselvityksiä ei laadita metsätalouden näkökulmasta vaan tarkoitus on inventoida tutkimusalueen erilaiset lakien mukaan suojeltavat arvokohteet sekä muuten paikallisesti arvokkaat luontotyypit. Luontoselvitys tehdään siis nimenomaan sen vuoksi, että myös paikallisesti arvokkaat kohteet voidaan huomioida hankkeen suunnittelussa. Raporteissa esitetään, että tällaisille kohteille annetut maankäyttösuositukset eivät perustu lakeihin, joten niiden huomioiminen on va-

18 (43) paaehtoista. Arvokohteille tulee aina antaa maankäyttösuositukset asianmukaisissa luontoselvitysraporteissa. 4. Maanvuokrasopimukset ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia, joita ei käsitellä kaava-aineistoihin liittyvinä asioina tai asiakirjoina eli asiaa ei sisällytetä vastineisiin. 5. Tiedoksi. 6. MRL:n rakennuslupamenettely ei sisällä purkuvakuuksia velvoittavia tai mahdollistavia pykäliä tuulivoimaloita koskien. Purkuvakuudet hoidetaan yksityisoikeudellisin sopimuksin ja niitä ei käsitellä kaava-aineistoon liittyvinä asioina tai asiakirjoina eikä siten myöskään huomioida vastineissa käsiteltävinä asioina. Keski-Suomen ELY keskuksen ohjauksen mukaisesti: Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen eikä tuulivoimalaa voida asettaa erilaiseen asemaan, ellei siitä säädetä laissa. Kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka velvoittaisi purkamaan tuulivoimalan sen käytön päätyttyä. Tuulivoimayleiskaava on voimassa toistaiseksi ja kaavan aluevaraus osoittaa sen, mihin tarkoitukseen alueet on suunniteltu käytettäväksi. Kaava on laadittava siitä lähtökohdasta, että kaavassa osoitetulla tuulivoimalan rakennuspaikalla saa olla tuulivoimala, jota saa ja täytyy pitää kunnossa. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaavan mukaisen uudenkin tuulivoimalan siihen saakka, kun tuulivoimayleiskaava on voimassa. Kiinteistön omistajan harkinnassa ja tulevaisuuden teknisen kehityksen varassa on se, hyödyntääkö ja pystyykö kiinteistönomistaja hyödyntämään uudisrakentamisessa olemassa olevaa tuulivoimalaa. MRL 166 :ssä on säännökset rakennuksen kunnossapidosta ja MRL 170 :n 2 momentissa on säännös, jonka mukaan rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä, jos rakennuksen käyttämisestä on luovuttu. Kun laissa on säännös, miten pitää toimia silloin, kun rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka poikkeaa tästä lain säännöksestä. 7. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

19 (43) 11 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi / ympäristölautakunta Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Mikäli suojavyöhyke lähimpään asutukseen on vähintään n. 2 km, haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 2. Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kantautuvien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. 3. Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioida kaavamääräyksissä. Kaavassa osoitetaan tarkasti tuulivoimalan sijainti. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan meluisamman voimalan kuin melumallinnuksessa on käytetty, laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. Lisäys kaavamääräyksiin esim: Rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömelutason takuuarvo saa olla korkeintaan 104,5 db* tai sitä alempi. (* tai uudessa melumallinnuksessa käytetyn voimalatyypin lähtömelutason takuuarvo) 4. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, tulee ympäristölautakunta tekemään ympäristölupien hakemista velvoittavat tarveharkintakäsittelyt. Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa (NaapL 17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. Ympäristöluvan tarpeellisuudesta päättää kunnan ympäristölautakunta. 5. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin, mikäli ympäristöluvan tarveharkinta edellyttää luvan hakemista. 6. Mallinnuksessa olisi suositeltavaa varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinnon 2/2014 ohjeesta poiketen huomioida myös merkityksellinen sykinnän (amplitudimodulaation) sanktio, ellei erikseen ole osoitettu paikalliset tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden ettei sitä voi esiintyä. 7. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. 8. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn meluvalituksen johdosta määräämään terveydensuojelulain 27 perusteella tehtäväksi riittävät melumittaukset.

20 (43) 9. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää merkittävästi. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja poistaminen on hankalaa ja kallista. Vastine: 1. Tiedoksi. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti Maankäyttö- ja rakennuslaissa, voimassa olevissa säädöksissä tai ympäristöministeriön ohjeissa mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. 2. Kaavamääräystä tarkistetaan seuraavasti: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 3. Tiedoksi. Kaavamääräyksiä tarkistetaan seuraavasti esitetty lausunto huomioiden: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. 4. Tiedoksi. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset sekä varjostuksen että lentoestevalojen osalta on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. 5. Tiedoksi. 6. Valtioneuvoston meluasetuksen (1.9.2015) mukaan kapeakaistaisuus ja impulssimaisuuskorjaukset tehdään vain mittaustuloksiin. Merkityksellisestä sykinnästä ei tule korjausta mallinnuksiin.

21 (43) 7. Valtioneuvoston meluasetuksen (1.9.2015) mukaan kapeakaistaisuus ja impulssimaisuuskorjaukset tehdään vain mittaustuloksiin. Merkityksellisestä sykinnästä ei tule korjausta mallinnuksiin. 8. Tiedoksi. 9. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Yleismääräyksiä täydennetään kaavakartalla seuraavaan muotoon: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. 12 Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry Mielipiteen pääkohdat: 1. On varmistuttava siitä, että melutaso asuinrakennuksissa ja loma-asunnoissa jää todella uusien ohjeiden ja rajojen alapuolelle. 2. Tuulivoiman keskittäminen mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja tuottaville alueille on järkevää. 3. Nykyiselle suunnittelualueelle kannattaa jättää mahdollisuus voimaloiden lisärakentamiseen myöhemmässä vaiheessa, mikäli myös tuulipuiston käyttövaiheessa puiston ympäristövaikutukset todetaan vähäisiksi. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. Mahdollinen tuulivoimapuiston myöhemmin toteuttava laajentaminen edellyttää uutta yleiskaavaprosessia. Tässä tuulivoimayleiskaavassa ei tarkastella laajentumisalueita eikä varata rakentamisalueita myöhemmin toteutettaville tuulivoimaloille.

22 (43) 4. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

23 (43) 13 Yhteismielipide, 101 allekirjoitusta Mielipiteen pääkohdat: 1. Vastustetaan Holingonvuoren ja yhteisvaikutukseltaan Haapalamminkankaan tuulivoimaloiden rakentamista. 2. Tuulivoimalat aiheuttavat maisemallista haittaa Saarijärven valtakunnallisesti arvokkaille maisemille ja luonnolle. 3. Tuulivoimalat ovat ristiriidassa maankäytön suunnittelun kanssa (Saarijärven reitin maisema-alueen päivityslaajennus ja Kolkanlahden kyläkaava). 4. Tuulivoiman meluhaitat aiheuttavat terveyshaittoja Kolkanlahden alueelle. Viimeisin tieto ja asukkaiden kokemukset tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden etäisyyksien määrittelyssä suhteessa asutukseen. 5. Huomautetaan kaavaselostuksen kappaleen 2.1.2 Melumallinnus ISO 96132 lisäys +2dB sisältöön, että Ympäristöhallinnon Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa 4/2012 on todettu, että mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää, lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. 6. Meluselvityksen liitekartassa kolmen kilometrin vyöhykkeen sisälle jää karkeasti laskettuna noin 110 ympärivuotisen ja loma-asumisen kiinteistöä eli meluvaikutuksen laajuus on erittäin huomattava. 7. Lisäksi Kolkanlahden kyläkaava 140 rakennuspaikkoineen olisi jäämässä kahden tuulivoimalan haittavaikutusalueelle. 8. Kuntalaisten tasavertainen kohtelu ei tule toteutumaan meluhaittojen, terveyshaittojen, maisemallisten haittojen sekä kylien lähialueiden virkistyskäytön vaikeutumisen sekä houkuttelevuuden heikentymisen takia. Mainitut syyt vaikuttavat olennaisesti kiinteistön arvon laskuun. 9. YVA-tarkastelu tulee laatia laajana yhteistarkasteluna, koska Holingonvuoren ja Haapalamminkankaan tuulivoimala-alueet sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, useiden erilaisella suojelumerkinnällä olevien alueiden ja kohteiden sekä muun muassa tulevan Kolkanlahden kyläkaavan (matkailualueineen) tuntumaan. 10. Saarijärvelle ei tule hyväksyä kuin enintään Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa Soidinmäen alueelle esitetty tuulivoimala-alue, mikä tukee maakuntatasolla tuulivoimaverkoston rakennetta. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. Kaavaprosessissa tutkitaan Holingonvuoren tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia ja laaditaan myös maisemavaikutusarviointia. 3. Holingonvuoren tuulivoimapuisto ei sijoitu Kolkanlahden yleiskaavoitetulle alueelle (Viiden kylän kyläyleiskaava) eikä valtakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle. Tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia tutkitaan kaavaprosessiin kuuluvana perusselvitystyönä.

24 (43) 4. Tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia on tutkittu epidemiologisin tutkimusmenetelmin vuodesta 1993 lähtien. Niissä on kerätty kyselyjen avulla tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla. Tutkimusten 1 perusteella tuulivoimalamelun äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen. Yksilölliset erot melun kokemisessa ovat kuitenkin erittäin suuria. Noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 db. Tätä korkeampien äänitasojen osalta ei ole olemassa luotettavaa tietoa, koska vastaajamäärät ovat erittäin pieniä. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan samanlainen tieliikennemelu. Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät yksilöt voisi kokea tuulivoimalamelun häiritsevän unta. Suurin osa kyselyihin vastanneista sijaitsee alueella, jossa tuulivoimaloiden äänitaso on alle 40 db LAeq. Tässä tilanteessa melun häiritsevyyttä näyttäisivät selittävän äänitasoa paremmin erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan melu- ja varjostusvaikutus ei ylitä käytössä olevia raja-arvoja 5. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Holingonvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10. + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen (esimerkiksi vaaralla tai tunturin laella olevat voimalat) kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 db. Tässä hankkeessa tämä ehto täyttyy viiden voimalan osalta. Ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaan lähtömelun +2 db lisäys tehdään vain niille voimaloille joissa ehto täyttyy suhteessa meluun alistuvaan kohteeseen. Tämä + 2dB lisäys aiheuttaisi useita eri laskentavaihtoehtoja ja selkeyden vuoksi melumallinnus on tehty siten, että kaikkien tuulivoimaloiden äänitehotasoon 104,5 db on lisätty +2 db. Näin ollen laskentatulos yliarvioi mallinnustuloksia. 1 Pedersen ja Persson Waye (2004, 2007, 2008), Pedersen ja Larsman (2008), Pedersen ym. (2009,2010), Pedersen (2011), Janssen ym. (2011), Shepherd ym. (2011), Bakker ym. (2012), Nissenbaum ym. (2012), Persson Waye ja Öhrström (2002), Lee ym. (2011), Sakamoto ym. (2013), Bolin ym. (2014)

25 (43) Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun 4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kohdassa 4.1.1 Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan amplitudimodulaatio seuraavaa: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa 10.10. Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. Valtioneuvoston meluasetuksen 1.9.2015 mukaisesti Kapeakaistaisuus ja impulssimaisuuskorjaukset tehdään vain mittaustuloksiin. Merkityksellisestä sykinnästä ei tule korjausta. 6. Laaditun melumallinnuksen mukaan 35-45 db:n melualueelle ei sijoitu lainkaan vapaa-ajanrakennuksia. 35-40 db:n väliselle alueelle sijoittuu 3 asuinkiinteistöä, huomioitaessa +2dB:n lisäys mallinnustuloksiin. 7. Koska haittavaikutusta ei ole eritelty tarkemmin, on mahdotonta ottaa esitettyyn kantaa. Niin melun kuin maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimalaan lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 8. Ks. vastine 13.7 Tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuk-sessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71. Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi.

26 (43) Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvon-nousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuuli-voimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Edellä on kuvattu perusteet sille, miksi prosessin aikana on tehty tulkinta siitä, että Holingonvuoren tuulivoimapuiston vaikutus kiinteistön arvoon mahdollisessa myyntitilanteessa on vähäinen, eikä missään tapauksessa kohtuuton. Rakentamattomien kiinteistöjen osalta tilanne on spekulatiivinen, koska raakamaan arvolla ei tulkintamme mukaan ole yhteyttä tuulivoimaloihin eikä maa- ja metsätalousalueen arviointi rakennuspaikan arvolla ei ole mahdollista. 9. YVA-menettelyn tarpeellisuudesta päättää Keski-Suomen ELY keskus. YVAmenettelyn tarvearviointi ei sisälly tuulivoimayleiskaavaprosessiin. 10. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu maakunnallisesti merkittävien, suurten, yli 9 tuulivoimalan puistokokonaisuuksia. Kyseisessä maakuntakaavassa ei ole tarkasteltu alle 10 tuulivoimalan alueita eli vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutus ei kohdistu alle 10 tuulivoimalan alueisiin. Holingonvuoren alue on alle 10 tuulivoimalan alue ja yleiskaava laaditaan kaupungin toimesta. Saarijärven kaupungin alueelle on laadittu tuulisuusmallinnuksia ja Holingonvuoren alue on yksi mallinnuksissa potentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi todettu kohde. Holingonvuoren alueen sijoitus ei perustu siten vaihemaakuntakaavakartan aluevarauksiin. Keski-Suomen liitolla ei myöskään ole ollut huomautettavaa kaavahankkeesta. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.