Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen



Samankaltaiset tiedostot
Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten elämänja arjenhallinnan oppimisen tukena. Työpajan alustus Mikkelin Seikkailukasvatuspäivillä

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE , Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä

Joustava/mukava/siedettävä kouluviikko

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT Nina Lahtinen

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

SELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asumisen uudet muodot

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

TUKIKOKONAISUUS MAASEUTUKUNNASSA. Tyrnävän kunta Piritta Pietilä-Litendahl, projektipäällikkö, FT OHRY

esiopetuksen vuosisuunnitelma

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä

GREEN CARE INFOPÄIVÄ Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Vamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

JOPO VUOSIKELLO

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

monialayhteistyö nuorten

NASTOLA Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

Motivaatioyhteiskunta Jyrki Rinta-Jouppi

Palautetta nuortenryhmältä

MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle

Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Transkriptio:

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja

Seikkailukasvatus Kokemuksellinen oppimisprosessi, jossa seikkailullinen toiminta ja sen reflektoiminen mahdollistavat uusien ajattelu- ja toimintatapojen oppimisen ja muutoksen Seikkailukasvatukselle ominaista mm: Turvallisuus Tavoitteellisuus ja tietoisuus Toiminnallisuus ja haastavuus Kokemuksellisuus ja elämyksellisyys Yhteisöllisyys ja vuorovaikutteisuus

Arjen hallinnan malli

Sosiaalipedagoginen tausta Tarvelähtöisyys Motivaatio (osaaminen, osallisuus, yhteys) Subjektius, autonomia, itseapu Sosiaalinen integraatio, normaalius Elämänhallinta ja parempi arki

Syrjäytyminen Yhteisön ulkopuolelle jääminen tai joutuminen Ei mahdollisuutta täysipainoisesti osallistua yhteisössä tavanomaisina pidettyihin toimintoihin Nuorten syrjäytyminen = koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle joutuminen

Nuorten syrjäytyminen Koskee n. 25.000-40.000 (4-6%) 15-24 -vuotiasta Ennustaa heikkoa työmarkkina-asemaa ja tulotasoa Taustalla usein mm. vanhempien alhainen koulutustaso, yksinhuoltajuus, oppimisvaikeudet Mekanismina kielteisen ajattelun ja heikon motivaation sekä huonon koulumenestyksen kielteinen ja lannistava kehä Ennaltaehkäisyn ja interventioiden periaatteina itsetunnon tukeminen, myönteisen ajattelun vahvistaminen, koulutussuunnitelmat ja uratavoitteet

Toimintaperiaatteet 1. Toiminnalliset menetelmät: uusien toimintatapojen opettelu konkreettisia asioita tekemällä 2. Konkreettiset onnistumiskokemukset vahvistavat myönteistä käsitystä itsestä 3. Myönteisen ajattelun ja toimintatapojen vahvistaminen 4. Sosiaalisten taitojen harjoitteleminen 5. Vastoinkäymisiin varautumisen opettelu

Integroitumisen tukeminen Tulevaisuuden haaveilu, mahdollisuudet, vaihtoehdot Koulutus- ja uratavoitteet, konkreettiset suunnitelmat Tukea antavien sosiaalisten verkostojen tunnistaminen ja rakentaminen

Nuorten aikuisten kurssi 7 nuorta aikuista 18-24 -vuotiaita Ei työtä tai opiskelupaikkaa Ei tekemistä päivisin

Tavoitteet: Arjen hallinnan tukeminen Toimintakyvyn tukeminen Aktivoituminen ja rohkaistuminen Voimavarojen tukeminen

Teemat: Arjen hallinta ja pärjääminen Hyvinvointi, itsestä huolehtiminen Toimintaa ja harrastuskokeiluja Uraohjaus, tuki ja ohjaus jatkopoluille

Rakenne: 3 arkipäivänä viikossa 4 tuntia / tapaaminen 3 kk aikana yhteensä 36 kurssipäivää Kuntouttavana työtoimintana ( aktivoinnin paradoksi )

Haastattelu Nuorten tavoitteita: Päivärytmiin parannusta Mielekästä tekemistä Sisältöä päiviin

Kurssin arkea: Ruuanlaitto Kotipesä Fläpit

Kurssin arki: AHM -teemat Ryhmä Toiminta, liikunta, retket

Ensimmäisen viikon jälkeen: päivärytmi on kohentunut syömiseen on tullut rytmiä päivissä on vaihtelua ja mielekästä tekemistä

tuleminen ei ketuta liikaa elämä on ollut vähän niinku pysähdyksissä ja kurssille tuleminen antaa päiviin sisältöä sossu- ja työkkäriasioiden kanssa ei tartte kurssin aikana stressata

Toiveita 1. viikon jälkeen: useampi kurssipäivä viikossa säännölliset kurssipäivät, jatkuvuutta etukäteen tietoa mitä tehdään vaikuttaminen kurssipäivien sisältöön

Sosiaalipedagoginen työorientaatio Reagoivuus Facebook -yhteydenpito Kontekstuaalisuus Ihmiskäsitys

Kohtaaminen jokainen ihminen on yhtä tärkeä, että jokaista ihmistä pitää arvostaa just sellasena, kun sä oot Et pitää vähän niinku kasvattas omaa lasta ( Törrönen & Vauhkonen 2012:Itsenäistyminen elämänvaiheena)

Sitoutuminen kurssiin: 9 haastattelua 2 pois ensimmäisen viikon jälkeen 7 aloitti kurssin 5 suoritti kurssin loppuun Poissaolot

Nuorten mielestä: Parasta kurssissa: Melonta Lähtö johonkin Reissut Pelit Hyöty kurssista: Kurssi käytynä loppuun Ruoka- ja unirytmi muuttunut

Nuorten ajatuksia / 1: jos ei ikinä käy muuten missään, niin tulee lähdettyä ja tavattua muita itseluottamus kasvaa ei tunnu niin viralliselta, voi tulla vaikka olisi pari päivää poissa säännöllinen rakenne olisi toimiva

Nuorten ajatuksia / 2: olisi hyvä jos kurssille pääsisi jo aiemmin, vaikka 18-19 vuotiaana FB on hyvä viestintämuoto olen päässyt kurssin loppuun asti haikeuttakin on ilmassa

Nuorten toivomia muutoksia: kurssi saisi olla pidempi ja kestää johonkin luonnolliseen etappiin kuten koulun alkuun kurssipäivät saisivat olla pitempiä ja säännöllisesti

Työntekijöiden kehittämisajatuksia: Toimivia työkäytäntöjä: Päivittäinen ruuanlaitto Ruuanlaiton prosessi Päivittäinen dokumentaatio Kehitettävää: Enemmän yksilötyötä tarvitaan Nuoren jatkopolussa mukana Säännölliset kurssipäivät Enemmän kontaktipäiviä

Ajatuksia moniammatillisesta yhteistyöstä Prosessi yhden ihmisen käsissä Työtapojen avaaminen ja yhdenmukaistaminen, yhteisistä käytännöistä sopiminen Yhteisymmärrys päämääristä, realistiset tavoitteet