POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2013 Valtuusto 20.12.2010

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2013 SISÄLLYS Sivu YLEISPERUSTELUT.. 1 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN.. 6 SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA.. 28 SUORITTEET 49 TULOSYKSIKÖIDEN TOIMINTASUUNNITELMAT JA TALOUS 61

Yleisperustelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kokonaistaloudellinen tilanne Valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen (kesäkuu 2010) mukaan maailmantalouden elpyminen jatkuu ripeänä ja maailman bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna yli 4 %. Suomen vientikysynnän odotetaan vahvistuvana ja vienti lisääntyy tänä vuonna 5,5 % ja tuonti 3,5 %. Kahden seuraavan vuoden aikana molempien kasvu hidastuu kysynnän laimentuessa. Viennin vauhdittamana tuotanto elpyy ja metsä- ja kemianteollisuudessa on päästy jo selvään nousuun. Tehdasteollisuuden kasvu lisääntyy tänä vuonna 4,5 % ja ensi vuonna 6 prosenttiin. Investoinnit elpyvät vasta tuotantokapasiteetin käytön lisääntyessä ja yksityisten investointien ennustetaankin supistuvan vielä tänä vuonna 2 %, mutta lisääntyvän 5 % vuonna 2011 ja edelleen 4 % vuonna 2012, Julkisia investointeja tehdään vuonna 2010 yhtä paljon kuin edellisenä vuonna, mutta ne vähenevät vuonna 2011. Talouskriisin seurauksena julkisen talouden rahoitusasema heikkeni viime vuonna poikkeuksellisen voimakkaasti kokonaistuotannon supistuessa ja työttömyyden kääntyessä nousuun. Talouskasvun viriämisestä huolimatta alijäämä syvenee vuonna 2010 edelleen 3,2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2011 talouskasvun nopeutuessa, verotuksen kiristyessä ja sosiaaliturvamaksujen noustessa julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu. Valtionavarainministeriön näkemyksen mukaan talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Kuntien talous pysyy vielä kuluvana vuonna kireänä, kun kunnallisveron tuotto alenee heikon työllisyystilanteen myötä. Alkuvuoden tilastojen perusteella alijäämä ei kuitenkaan kasva, kun kuntien menokehitys on ollut palvelujen ostoja lukuun ottamatta maltillista ja mm. kuntien yhteisöverotuotot ovat lisääntyneet tuntuvasti. Lähivuosina kuntien verotulojen kasvunäkymät Valtionvarainministeriön mukaan ovat osoittautumassa aiempaa paremmiksi. Kuntien menopaineet ovat kuitenkin suuret, ja erityisesti investointien odotetaan pysyvän korkealla. Kuntatalouden tasapainon kohentuminen ja tarvittavien investointien turvaaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttävät sitä, että kulutusmenojen kasvu pysyy jatkossa maltillisena. Suomen kuntaliiton mukaan (Peruspalveluohjelma 3.3.2010 ja Kuntaliiton laskelmat) kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvavat 3,5 % vuodesta 2010 vuoteen 2011, joista palkat 2,5 % ja palvelujen ostot 6 % Vastaavasti kuntien ja kuntayhtymien vuosikate yhteensä olisi 1,75 mrd., mutta tulos vielä 0,13 mrd.. Vuosien 2012-2014 menojen kasvuksi on oletettu vajaat 4 %. 1 talsu11a.doc

Yleisperustelut Peruspalveluohjelman yleiset kehittämistoimenpiteet Peruspalveluohjelma valmistellaan valtionvarainministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntaliiton kanssa. Terveydenhuollon kannalta peruspalveluohjelmassa on todettu mm. seuraavat merkittävimmät tulevaisuuden kehityslinjat: - Paras-hankkeessa toiminnan painopistettä siirretään palveluiden kehittämiseen samalla kun hallinnollisten rakenteiden uudistamista jatketaan. Jatkossa kuntien tulee panostaa palveluiden kehittämiseen uusissa ja uudistuvissa rakenteissa. Niiden mukana tuoma kehittämispotentiaali tulee täysimääräisesti hyödyntää. - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste) sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmaa toteutetaan valtiontalouden kehyspäätöksen ja vuosittaisen talousarvioesityksen puitteissa. - Uudistetaan erikoissairaanhoidon järjestämistä kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja palveluiden yhdenvertaiseksi turvaamiseksi. Toteutetaan valtakunnallinen työnjako sairaanhoitopiirien kesken sekä vahvistetaan sairaanhoitopiirien vastuuta erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden saatavuudessa. Asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä on valmistelussa. - Terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen saatavuutta parannetaan siten, että kunnan asukkaalla on mahdollisuus valita terveyskeskus tai sairaala, josta hän saa hoidon ja muut kuntien vastuulla olevat terveyspalvelut. Potilaan valinnanvapaudesta säädetään tulevassa terveydenhuoltolaissa. - Lisätään kansalaisten valinnanvapautta muissa palveluissa yli kuntarajojen. Parannetaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyviä sosiaalihuollon saumattomia palveluketjuja, mukaan lukien ennaltaehkäisevä työ. - Terveyskeskuspalvelujen toimivuutta lisätään muun muassa toteuttamalla lääkäreiden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen terveyskeskusosuus (9 kuukautta) työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään ja tukemalla lainsäädännöllä uusien työnjakomallien käyttöönottoa. - Valmistellaan ehdotus kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille tuottavuuden parantamista koskevista valtakunnallisista tavoitteista. Kunnille ja kuntayhtymille annetaan tuottavuusohjelman laadintaohjeet hyödyntäen 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyöstä saatuja kokemuksia. Kuntien ja kuntayhtymien tulee laatia suunnitelma tuottavuutta parantavista toimenpiteistä vuoden 2011 aikana. - Yhteispalvelua, sähköistä asiointia ja puhelinpalveluja kehitetään voimakkaasti ja niiden avulla edistetään paikkariippumatonta palvelujen saatavuutta koko maassa. Tavoitteena on kuntien ja valtion tietojärjestelmäarkkitehtuurien yhteensovittaminen ja rajapintojen määrittely vuoteen 2011 mennessä. 2 talsu11a.doc

Yleisperustelut Terveydenhuoltolainsäädäntö Eduskunnan käsiteltävänä olevan terveydenhuoltolain on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa 2011. Seuraavassa vaiheessa aiotaan säätää järjestämisen rakenteista, valvonnasta, kehittämisestä ja rahoituksesta. Sen valmistelua varten on asetettu työryhmä. Sosiaalihuollon lainsäädäntöä modernisoidaan parhaillaan ja sen tavoitteena on olla valmis 2013. Kunta- ja palvelurakennetta koskeva puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Lakiesitys on kehitystä myönteisesti eteenpäin vievä. Myönteistä toiminnan järjestämistä tukee mm. alueellinen rekisterinpito. Hyvää kehittämistä edustavat myös potilaan valinnanvapauden lisääminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostaminen. Myös ensihoidon järjestämistä koskevat säännökset ovat tarpeellisia. Samoin erityisvastuualueen toiminnan määritykset tukevat toiminnan parempaa järjestämistä, työnjakoa ja päällekkäisyyksien purkua. Lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan, että jokainen sairaanhoitopiiri perustaa perusterveydenhuollon yksikön, jonka keskeinen tehtävä on perusterveydenhuollon kehittämiskysymysten koordinointi ja siihen liittyvän tiedon kokoaminen ja välittäminen. Lakiehdotuksessa myös esitetään, että kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitteluun osallistuvat kuntien terveyskeskukset ja sairaanhoitopiiri. Suunnitelman hyväksyy sairaanhoitopiirin toimielin. Erikoissairaanhoidon toiminnalliset haasteet Pohjois-Pohjanmaan alueella, kuten valtakunnallisestikin, suurin toiminnallinen haaste on kysynnän jatkuva kasvu, joka johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta ja lääketieteen kehityksen seurauksena syntyvästä hoidon tarpeen lisääntymisestä. Lääketieteen menetelmien kehittyminen on johtanut siihen, että voimme yhä tehokkaammin hoitaa vaikeasti sairaita ihmisiä, jotka pysyvät hoidon piirissä kauemmin kuin vielä vuosikymmen sitten. Uudet lääkkeet ja uusi teknologia ovat huomattavan kalliita, mutta eivät aina paranna hoitojen kustannusvaikuttavuutta. Uusia sairausryhmiä tulee lääketieteen kehityksen myötä laajemmin hoidon piiriin. Tästä on esimerkkinä liikalihavuus, joka on lisääntynyt kansantaudiksi viimeisen 20-30 vuoden aikana. Kirurgisen hoidon tarjoaminen tälle potilasryhmälle vaatii suuria investointeja erikoissairaanhoitoon, mutta tutkimuksissa sen on arvioitu olevan kustannusvaikuttavaa. Vuonna 2005 laaditut kiireettömän hoidon perusteet pyrkivät takaamaan potilaiden yhdenvertaisuuden hoitoon pääsyssä eri hoitoyksiköissä. Perusteita on päivitetty, mutta ongelmana edelleen on niiden ohjaavan vaikutuksen epätasaisuus. Perusteiden tarkastelu ja mahdollisesti hoitojen priorisointi on tarpeen lähitulevaisuudessa. 3 talsu11a.doc

Yleisperustelut Kiireetön hoito on kuitenkin vain pieni osa erikoissairaanhoidon toiminnasta. Keskimäärin noin 70 % annettavasta hoidosta on päivystyksellistä tai kiireellistä. Valtakunnallisesti ollaankin nyt valmistelemassa päivystyksellisen hoidon kriteereitä, jotka tullevat voimaan ensi vuoden aikana ja vaikuttavat päivystyksellisen toiminnan järjestämiseen. Uusien hoitomuotojen, teknologioiden ja lääkkeiden kustannusvaikuttavuuden kriittistä arviointia tarvitaan. Sairaanhoitopiirit ovat yhteistyössä aloittaneet ns. HALO-projektin, jossa arvioidaan uusia hoitomenetelmiä ja annetaan suosituksia niiden käyttöönotosta. Tämän menettelyn vahvistamista toivotaan uuteen terveydenhuoltolakiin. Lääketieteen kehitys mahdollistaa myös sen, että aiemmin erikoissairaanhoitoon kuulunutta hoitoa voidaan toteuttaa myös terveyskeskuksissa. Hoidonporrastuksen päivittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Väestön kokema hoidon tarve kasvaa huomattavasti resursseja nopeammin. Lääketieteellä halutaan lisäksi vaikutettavan asioihin, jotka koetaan haittaaviksi, mutta jotka objektiivisesti tarkastellen eivät vähennä ihmisen toimintakykyä. Kansalaisten omavastuun lisääminen tiedotuksen ja terveyden edistämisen avulla vähentää tämän tyyppistä kysynnän lisääntymistä. Sairaanhoitopiirissä tapahtuvat toiminnalliset muutokset 2011 Sairaanhoitopiirissä tapahtuu merkittäviä toiminnallisia muutoksia v. 2011. Uuden avohoitotalon valmistuminen ja käyttöönotto vastaa viime vuosina tapahtuneeseen muuttuneiden hoitokäytäntöjen ja hoitokuulainsäädännön aiheuttamaan hoidontarpeen ja kysynnän kasvuun. Tavoitteena on muuttaa toimintatapoja siten, että enenevästi voimme potilaat hoitaa päiväkirurgisesti. Siten vapautamme resursseja raskaammalle vuodeosastohoitoa vaativalle toiminnalle, joka on ollut hoitotakuun suhteen erityisen ongelmallinen. Käyttöönotto edellyttää merkittävää henkilöstöresurssilisäystä erityisesti operatiiviseen toimintaan ja tukipalveluihin. Heinolan Reumasairaalan toiminnan loppuminen johti erityisesti lasten reuman hoidon muutoksiin valtakunnallisesti ja myös OYS-erityisvastuualueella. Aiemmin Reumasairaalassa hoidettujen potilaiden hoito ohjautuu nyt asetuksen muutoksen pohjalta Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Tämä aiheuttaa henkilöstön lisäystarpeen lasten ja naisten tulosalueella. Merkittävä muutos tulee tapahtumaan hoitoonpääsyn lainsäädännön tiukentuessa. Myös ensikäynnille ja tutkimuksiin asetetaan aikaraja, joka tulee olemaan 3 kk. Tämän vuoksi joudumme panostamaan erityisesti polikliinisen toiminnan kehittämiseen. 4 talsu11a.doc

Yleisperustelut Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittämässä asetusta erityistason erikoissairaanhoidon valtakunnallisesta keskittämisestä. Selkäydinvammapotilaiden akuuttivaiheen hoito ja kuntoutus sekä elinikäinen kuntoutuksen suunnittelu keskitetään Ouluun, Tampereelle ja Helsinkiin. Tämä tulee vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun jo v. 2011. Sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyy kuntayhteistyön mukaisin sopimuksin: - Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan radiologiset palvelut - Alueellinen apuvälinekeskus huolehtii ensi vuoden alusta sairaanhoitopiirin ja yhdeksän sopijakunnan apuvälinepalveluista - Oulun kaupunginsairaalan sairaalahuoltopalvelut siirtyvät Oulun Serviisiliikelaitokselta sairaanhoitopiirin Sairaalahuolto- ja välinepalvelut vastuualueen tehtäväksi. - sairaanhoitopiirin toiminta on vuoden 2011 alusta järjestetty aikaisemmista tulosyksiköistä muodostettuihin seitsemään tulosalueeseen ja yhtymähallintoon 5 talsu11a.doc

Palvelujen järjestäminen TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Valtioneuvoston asetuksen n:o 1019/2005 pykälä 7:n mukainen palvelujen järjestämissuunnitelma Pohjoismaisten yhteiskuntien tavoin kunnat järjestävät Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lainsäädännön mukaan kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä ja sairaanhoitopiirillä vastuu erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä yhtäläisin lääketieteellisin kriteerein. Kunnalla on myös velvollisuus varata riittävät voimavarat hoidon toteuttamiseksi. Erikoissairaanhoidon osalta järjestämisvastuu on näin jaettu. Terveydenhuollon tavoitteena on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhuolto jakautuu terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai tehtävää varten perustettu kuntayhtymä. Tehtäviä ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, asukkaiden sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja ensiavun antaminen. Kunta huolehtii sairaankuljetuksista, hammashuollosta, kouluterveydenhuollosta ja muusta opiskelijaterveydenhuollosta sekä järjestää työterveyshuoltopalveluja. Kansanterveystyön toteuttaa käytännössä terveyskeskus, jonka toimintoja voidaan järjestää tarpeen mukaisesti sivuvastaanotoille tai liikkuvien toimintayksiköitten varaan. Kunnalle kuuluu myös ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtäviä. Kunnat ovat järjestäneet yhteistyössä erikoissairaanhoidon, koska se vaatii kalliita varusteita ja erikoistunutta henkilökuntaa sekä laajan väestöpohjan. Muutamilla suurimmilla kaupungeilla on myös omia yleissairaaloita. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, vaikka kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä eri sairaanhoitopiirien alueilla. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nro 767 (16.10.2006) velvoittaa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laatimaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä luettelon erityisvastuualueella keskitettävistä hoidoista. Keskitettäviä toimia ovat ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Päivystysaikaisen ja lomien aikana tapahtuvan hoidon kokonaisvastuu on yliopistollisella sairaalalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus määräytyy pääasiassa kunnan asukkaiden palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Valtionosuudet määritellään kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa, joka ottaa huomioon muun muassa kunnan eri ikäryhmien koon ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon järjestäminen 6 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen on pääosin kuntien itsensä ratkaistavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Terveydenhuollon kansallisessa keskustelussa ja suunnittelussa on viime aikoina yhä enemmän kiinnitetty huomiota palvelujen saannin tasapuoliseen turvaamiseen kaikille kansalaisille asuinalueesta riippumatta. Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä Maaliskuussa 2005 voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen n:o 1019 Hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 7 mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmassa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Eduskunnan 23.2.2007 hyväksymän puitelain mukaan Suomen kuntien palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla yhteen kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä maakuntakeskuskaupunkien (kuten Oulu) ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Uudistuksen valmistelu tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. 7 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Hallitusohjelma Kunnat ovat laatineet toimeenpanosuunnitelmat elokuun loppuun 2007 mennessä. Suunnitelmien perusteella palvelurakenteen kehittämisessä on useita erilaisia vaihtoehtoehtoja, joiden konkreettinen sisältö tarkentuu vasta lähivuosien aikana. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään terveydenhuoltolaiksi. Hallitusohjelman mukaan perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan sekä varmistetaan kuntaja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalityötä, ensihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Peruspalveluohjelma Hallitus toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa lakisääteisen peruspalveluohjelman ja -budjetin avulla. Ohjelma vuosille 2011 2014 hyväksyttiin keväällä 2010. Ohjelman mukaan palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Kuntatalouden menokasvun hillintä edellyttää tuottavuuden merkittävää parantamista. Kuntatalouden talouskriisin myötä heikentynyt lähtötilanne, lähivuosien näkymien heikkeneminen ja valtiontalouden heikko tilanne nostavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen entistäkin tärkeämmäksi. Kun ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet muuttuvat jatkossa vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu. Tuottavuuden nostaminen kiteytyy työvoimavaltaisella kuntasektorilla erityisesti henkilöstön määrän kestävään mitoitukseen sekä kuntatalouden rahoituksen että koko kansantalouden tuottavuuskehityksen näkökulmasta. Terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa palvelutarve kasvaa nopeasti alkaneella ja seuraavalla vuosikymmenellä. Keskimäärin lasten ja nuorten palvelujen tarve pysyy nykytasolla seuraavan 20 vuoden aikana. Väestön ikääntyessä ja väestön määrän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina noin puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Erikoissairaanhoidon osalta väestörakennemuutos aiheuttaa vuosittain noin 0,6 % menojen lisäyksen nykyisellä palvelutasolla. Väestökehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot kasvavat nopeimmin vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa sekä 2010- että 2020-luvuilla. Väestörakenteen muutokset, lasten ja työikäisten määrän väheneminen sekä ikääntyneiden määrän kasvu vaikuttavat paitsi peruspalvelujen tarpeeseen myös kuntien ja alueiden elinvoimaisuuteen, taloudellisiin edellytyksiin ja tulopohjien kehitykseen sekä näiden kautta myös peruspalvelujen rahoitusmahdollisuuksiin. Tämä väestörakenteiden välillinen vaikutus peruspalvelujen rahoitusmahdollisuuksiin voi olla useissa kunnissa ja monilla alueilla erityisen voimakas. 8 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Terveet ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn perusta. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävänä on edistää terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja. Hallitusohjelma korostaa toimivien peruspalvelujen saamista kansalaisten saataville asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Palvelujen järjestämisessä painotetaan asiakaskeskeisyyttä ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttamista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä. Asiakaskeskeisyyteen kuuluu myös kansalaisten vapaa hakeutumisoikeus palveluihin yli kuntarajojen. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on toiminnan perusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnin merkitys korostuu. Naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukyvyn turvaaminen on keskeistä tulevina vuosina. Asiakkaiden ja potilaiden vaatimat yksilölliset palvelut, muuttuvat ongelmat ja uuden teknologian hyväksikäyttö vaativat sekä henkilöstöltä että organisaatioilta uudenlaista osaamista, työnjaon kehittämistä sekä uusia toimintamalleja ja työkäytäntöjä. Tulevina vuosina tarvitaan aiempaa enemmän sekä kuntarajat ylittävää yhteistyötä että kuntajaotuksen muutoksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tukee tätä tavoitetta. Toimiva palvelurakenne on keskeinen edellytys sille, että sosiaalinen hyvinvointi ja terveyden edistäminen voidaan turvata ja järjestää palvelut tehokkaasti ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Rakenteellisten muutosten yhteydessä on tarvetta painottaa toiminnallisia uudistuksia, uusien palvelujen järjestämis- ja tuottamistapojen kehittämistä ja käyttöönottoa, sähköisten tietojärjestelmien kehittämistyön jatkamista sekä yhteispalvelujen, sähköisen asioinnin ja puhelinpalvelujen kehittämistä. Tärkeää on myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden edistäminen palvelutuotannossa. Palvelujen tuottajien tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta on syytä edistää kehittämällä toimintakulttuuria, palveluprosesseja, palveluinnovaatioita sekä tuottavuusmittareita. Perusterveydenhuollon toimivuuden kohentaminen on keskeinen haaste lähivuosina. Vanhusväestöllä on oikeus päästä kohtuuajassa palvelutarpeen arviointiin sekä saada hyvää hoitoa. Vanhusten määrän kasvaessa joudutaan lisäämään vanhuspalveluihin käytettäviä voimavaroja palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Painopiste on kotona ja lähiympäristössä annettavissa palveluissa. Tärkeää on myös hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteen sovittaminen samoin kuin ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Kansalaiset tarvitsevat sairastuessaan usein palveluja monilta tuottajilta: Ensin terveyskeskuksesta, sitten sairaalasta ja sen jälkeen uudelleen terveyskeskuksesta ja mahdollisesti vielä sosiaalitoimesta. Edelleenkin liian usein näissä tilanteissa kokonaisvastuu puuttuu palvelun saannin ja sujuvuuden varmistamiseksi, 9 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen ja palvelukokonaisuus katkeilee ja toimii epäyhtenäisesti. Tämä aiheuttaa asiakkaille, kunnille ja muillekin osapuolille merkittäviä lisäkustannuksia. Osaltaan kokonaisvastuun toteutumista heikentää palvelujen rahoitusratkaisuihin monissa kohdin sisältyvä kannuste osittaisoptimointiin kuten kustannusten siirtämiseksi toiselle osapuolelle. Etenkin terveyspalveluita rahoitetaan useasta julkisen sektorin rahoituslähteestä. Tämä on aiheuttanut epätarkoituksenmukaista palvelujen tarjontaa tai kysyntää sekä hoito- ja kustannusvastuun siirtoa toiselle rahoituskanavalle. Kun kehitetään rahoitustapoja, on tarpeellista vähentää näitä hoidon kokonaisvastuun heikkenemiseen ja tarpeettomiin lisäkustannuksiin johtavia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on tarpeen kehittää ja modernisoida vastaamaan muuttuneita tilanteita. Erityisten tärkeää on kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistäminen laiksi terveydenhuollosta. Valtioneuvosto vahvisti syksyllä 2007 sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Ohjelmassa määritellään koko ohjelmakauden kattavat keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Kehittämisohjelmaa voidaan tarkistaa vuosittain ohjelman tavoitteiden toteuttamista tukevien toimenpiteiden osalta. Pohjois-Pohjanmaan alue, väestö ja palvelujen tarve Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2011 alusta 35 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 73 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on 49,5 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi- Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on noin 138000 asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 11 as/km 2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 392 488 ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä 733 343 henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin 1000 3000 henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2010 lopun asukasluvuksi arvioidaan yli 396 000 ja vuoden 2015 noin 410 000 (Tilastokeskus 2009). Koko Pohjois-Suomen (OYS erva) väkiluku kasvaa 748 000 asukkaaseen vuonna 2015, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. 10 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi vain Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli 15 000:lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 5000 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaa keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Kansansairauksien vakioitu indeksi v. 2009 PPSHP:n alueella (Tilastolähde: KELA, Suomi=100) Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Astma Verenpainetauti Psykoosit Nivelreuma Diabetes Kansantautiindeksi 127 148,8 123,3 133,5 115,5 133,2 113,5 124,2 108,1 121,3 97,7 110,6 122,3 139,4 171,1 204,5 Suomi 100 100 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 11 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri v.2011-35 jäsenkuntaa - N. 400 000 asukasta, asukastiheys 11 as / km2 - maapinta-ala 36 900 km2 = 12 % Suomen maa-alasta + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: Raahe Kallio Helmi Oulunkaari Selänne +Kuivaniemi II YLI-II PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO + Länsi- Pohja KIIMINKI + + + + OULU OULUNSALO KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI SIIKA- LIMINK A + + JOKI TYRNÄVÄ HAILUOTO Pattijoki RAAHE YLIVIESKA + SIEVI HAUKIPUDAS Ruukki + NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- JÄRVI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI Ylikiiminki YLIKIIMINKI PYHÄJOKI VIHANTI Rantsila MERIJÄRVI Pulkkila + Kestilä + KALAJOKI + OUL AINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola + UTAJÄRVI + PYHÄNTÄ VAALA 3 561 as. OULU Pohjois- Pohjanmaa Po hjois- Savo Etelä- Vaasa Po hjois- Pohjanmaa KYS Karjala Keski- Suo mi Pirkan- Itä- Satamaa Etelä- Savo kunta Savo TAYS Päijät- Etelä-Karjala Häme Varsinais- Kanta- Suomi Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Keski- Pohjanmaa HYKS Lappi OYS Kainuu 12 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Sairastavuusindeksi vuonna 2009 kunnittain (Indeksi on keskiarvo: Erityiskorvattavien lääkkeiden saajat, työkyvyttömyyseläkkeiden saajat ja kuolleisuus) Pyhäjärvi Utajärvi Kärsämäki Pudasjärvi Haapajärvi Taivalkoski Vaala Haapavesi Reisjärvi Alavieska Siikalatva Sievi Siikajoki Kuusamo Ii Muhos Yli-Ii Raahe Vihanti Pyhäjoki Haukipudas Nivala Pyhäntä Liminka Oulainen Ylivieska Tyrnävä Hailuoto Merijärvi Kempele Oulu Kiiminki Lumijoki Kalajoki Oulunsalo PPSHP SUOMI vakioimaton vakioitu 71 74 72 65 171 137 161 137 149 135 153 134 136 133 138 130 167 129 130 129 138 128 133 127 149 126 111 125 127 124 128 123 117 123 107 122 125 121 112 118 145 118 135 117 88 116 114 116 118 115 115 119 113 102 111 82 110 151 109 120 109 109 87 108 92 107 103 105 99 97 103 114 100 100 0 25 50 75 100 125 150 175 13 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Kansansairauksien summaindeksi vuonna 2009 kunnittain (Indeksissä mukana: Verenpainetauti, Sepelvaltimotauti, Astma, Diabetes, Nivelreuma, Sydämen vajaatoim, Psykoosit ) Haapavesi Reisjärvi Nivala Sievi Utajärvi Siikajoki Kärsämäki Muhos Vihanti Kuusamo Alavieska Siikalatva Oulainen Vaala Pyhäntä Yli-Ii Haapajärvi Merijärvi Pyhäjärvi Ii Ylivieska Pudasjärvi Tyrnävä Haukipudas Raahe Taivalkoski Liminka Pyhäjoki Oulunsalo Oulu Kempele Kalajoki Kiiminki Lumijoki Hailuoto vakioimaton vakioitu 78 78 83 77 98 99 98 126 138 131 135 146 147 146 145 146 151 145 168 171 175 167 158 165 164 160 154 159 171 158 156 154 158 153 159 153 152 155 149 148 144 132 142 127 142 163 142 141 141 139 145 137 136 148 133 131 106 130 127 132 126 124 115 153 114 185 186 185 191 182 PPSHP SUOMI 100 100 122 139 0 25 50 75 100 125 150 175 14 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Palvelurakenneuudistus muuttaa palveluverkostoa. Potilaan terveysongelman hoito yksinkertaistuu raja-aitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa edelleen haasteen koko terveydenhuollolle. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito -suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarking-toiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Pohjois-Pohjanmaalla järjestetty perinteisesti pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Paras-puitelain seurauksena tilanne on muuttunut ja erilaiset yhteistoiminta-alueet ovat ottaneet tai ottamassa vastuun palvelujen järjestämisestä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on 1.1.2008 toimintansa aloittanut uusi puitelain vaatimukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Väestöpohja Kallion alueella on noin 33 100. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi vastaa Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan (entiset Pulkkilan, Piippolan, Kestilän ja Rantsilan kunnat) kuntien kaikista laissa säädetyistä kansanterveys- ja sosiaalipalveluista ja niiden hallinnosta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Haapaveden kaupunki nykyisen vastuukuntaperiaatteen mukaisesti. Muista kunnista poiketen Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki ja Vihanti, väestöpohja n. 35 000 asukasta) asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät peruserikoissairaanhoidon palvelut sekä 1.1.2011 lukien myös kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Palvelurakennetta kehitetään avo- ja kotihoitopainotteiseen suuntaan. Palveluprosesseissa tavoitteena on saumattomuus ja rajojen poistaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä. Erikoissairaanhoidossa kehitetään yhteistyötä ja työnjakoa Oulun eteläisen alueen ja sairaanhoitopiirin kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa pyritään vastaamaan palvelutarpeeseen nykyistä paremmin ja pitemmälle omalla alueella. Ensihoitoa ja päivystystoimintaa arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet Oulun eteläisellä alueella. Myös laboratorio- ja radiologiapalveluja on tarpeen tarkastella yhteisesti. 15 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Kuntayhtymän oman erikoissairaanhoidon toimintana tarjotaan kirurgian, synnytys- ja naistentautien, sisätautien, reumatologian, geriatrian, psykiatrian ja radiologian palveluja. Lisäksi kuntayhtymä tarjoaa erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien ja muistipoliklinikalla. Raahessa toimii ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys sekä sairaalapäivystys, joka kattaa anestesia-, gynekologi-, kirurgi-, leikkaussali- ja sisätautivalmiuden. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen kuuluvat Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta ja Reisjärven kunta. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on vajaat 20 000. Kuntayhtymän toiminta käynnistyi vuoden 2010 alusta. Kuntayhtymä järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kunnille. Kalajoen kaupunki ja Merijärven kunta muodostivat SoTe yhteistoimintaalueen 1.1.2009 alkaen, jolloin kaikki Merijärven sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyivät Kalajoen kaupungin järjestettäväksi. Himangan kunta liittyi Kalajokeen 1.1.2010. Väestöpohja on SoTe yhteistoiminta-alueella 13724 asukasta. Kalajoen yhteistoiminta-alueella koko sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden. Päivystystoiminta virka-ajan ulkopuolella järjestetään yhteistyössä Oulaskankaan sairaalan, Raahen sairaalan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kanssa. Kalajoki tekee yhteistyötä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi erikoissairaanhoidon osalta Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Raahen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Oulaisten kaupunki hankkii terveydenhuollon palvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa asukkaiden tarvitsemat perusterveydenhuollon- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Sopimus on määräaikainen ja päättyy vuoden 2012 lopussa. Oulunkaarella vuonna 2010 käynnistyneen yhteistoiminta-alueen muodostavat Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan kunnat. Simon kunta (Lapista) liittyy yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2011 alusta. Väestöpohja on n. 29.000 asukasta. Yhteistoiminta-alueessa on mukana kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista on mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaa ohjaavat uudistettu strategia vuosille 2011-2016 sekä valtuustokausittain laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- 16 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen suunnitelma sekä kunnittain tehtävät vuosittaiset järjestämissopimukset. Yhteistyökysymyksiä ja jatkossa sovittavia asioita yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa ovat peruserikoissairaanhoidon järjestämistapa ja käytänteet erityisesti Oulu pohjoisen alueella (Kuusamo- Oulunkaari- Uusi Oulu ja Lakeus), tietojärjestelmien ja sairaanhoidollisten tukipalvelujen (laboratorio, röntgen, lääkehuolto, apuvälinehuolto, hoitotarvikkeet) yhteistyö. Oulu seudun eteläiset kunnat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä ovat valmistelemassa yhteistoiminta-aluetta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen isäntäkunta- eli järjestäjäkuntamallilla. Järjestäjäkunta on Kempele. Yhteistoiminta-alueesta käytetään työnimeä Lakeus ja sen on määrä aloittaa toimintansa 1.1.2013. Väestöpohja on yhteensä noin 42000 asukasta. Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkostoratkaisut syntyvät valmistelun aikana vuosina 2011 2012. Lakeuden valmistelussa mukana olevat kunnat ovat valmiita yhteistyöhön peruserikoissairaanhoidon järjestämisessä PPSHP:n, uuden Oulun, muiden lähiyhteistoiminta-alueiden sekä yksityisten palvelujen tuottajien kanssa. Oulun seudulle syntyy vuoden 2013 alusta uusi kaupunki, Oulu. Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat 28.6.2010 kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat 31.12.2012 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2013. Uuden kunnan nimi tulee olemaan Oulu ja siitä tulee asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki. 31.5.2010 liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli 183 276. Kuusamossa ja Taivalkoskella ei ole päätetty yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Molemmat kunnat ovat puitelain mukaisia pitkien etäisyyksien kuntia. Oulunsalon kunta hankkii terveydenhuollon palvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa - kotisairaanhoitoa lukuun ottamatta - Oulunsalon asukkaiden tarvitsemat perusterveydenhuollon- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Vastaava sopimus on allekirjoitettu myös Oulaisten kaupungin kanssa. Molemmat sopimukset ovat määräaikaisia ja päättyvät vuoden 2012 lopussa. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 21 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Julkista järjestelmää täydentää yksityiset palvelujen tuottajat (mm. Oulun Diakonissalaitos ja yksityiset lääkäriasemat) myös päivystyspalvelujen tarjoajina. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat neuvontaa terveysongelman hoitamisessa tai arviota hoidon tarpeesta. Palvelun tavoitteena on vapauttaa henkilökunnan aikaa puhelintyöstä kliiniseen potilastyöhön. Palvelu on toteutettu siten, että lain määräys yhteyden saannista terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa toteutuu. Palvelun 17 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet PPSHP:n alueen väestöstä. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala vastaa merkittävältä osalta ympäristökuntiensa palvelutarpeeseen, samoin kuin Raahen peruspalvelukuntayhtymän sairaala tarjoaa laajasti erikoissairaanhoitoa omalle alueelleen, mutta palvelee myös sairaanhoitopiiriä ostopalveluja tuottamalla. Myös Kuusamon ja Oulun terveyskeskuksissa annetaan huomattava määrä erikoissairaanhoitoa. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Suuri osa aiemmin em. sairaaloiden alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt viime vuosien aikana osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Oulun kaupunki vastaa itse myös psykiatrisista vuodeosastopalveluista akuuttipsykiatriaa lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirin alueella on myös yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja. Toiminnan vaikuttavuutta parantava valtakunnallinen työ antaa parhaan hyödyn ja on ensiarvoisen tärkeää kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa. Hoitotakuu on lisännyt selvästi tehokkuusvaatimusta. Alueellisen työnjaon kehittyminen korostuu julkisen ja yksityisen palvelun lisääntymisenä. Yhteistyötä yli tulosaluerajojen lisätään ja palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosaluejakoa. Yhteistyötä perusterveydenhuoltoon tiivistetään hoidonporrastuksen tarkentamiseksi. Asiakaslähtöistä prosessien tarkastelua jatketaan toiminnan tehostamiseksi. Sairaanhoitopiirissä siirryttiin valtakunnallisten suositusten mukaisesti drgperusteiseen laskutukseen somaattisten vuodeosastopalvelujen osalta vuoden 2009 alusta. Palvelujen laskutus tapahtuu lopullisena laskutuksena palveluhinnastossa vahvistetuilla hinnoilla tai outlier-sääntöjen mukaisesti välisuoritekustannuksilla (potilaskohtaisen kustannuslaskennan osoittama kustannus). Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä Pohjois- Pohjanmaalla on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannissa jo nyt ilmenevät vakavat häiriöt. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Lähivuosina ei ole odotettavissa em. tilanteen muuttumista oleellisesti paremmaksi. 18 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää on alettu määrätietoisesti kehittää kuntien välisenä yhteistyönä tavoitteena turvata ja tuottaa palvelut lähellä asukkaita ja mahdollisimman korkeatasoisina. Esimerkkeinä tästä ovat Siikalatvan seutukunnan kuntien yhteistyö perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa, Oulunkaaren seutukunnan verkostoituva terveyskeskus hanke ja seutukunnan kuntayhtymän pohjalle rakentuva yhteistoiminta-alue järjestämiskeskuksineen, Raahen seutukunnan terveydenhuollon järjestelmä, Koillismaan kuntien yhteistyö, Oulaskankaan sairaalan vaikutusalueen terveydenhuollon kehittämishankkeet mukaan lukien Kallio-kuntayhtymän toiminta. Erittäin merkittäviä vuonna 2010 tehtyjä päätöksiä ovat uuden Oulun syntyminen sekä Lakeusyhteistoiminta-alueen muodostuminen, molemmat vuoden 2013 alusta alkaen. PARAS-hankkeen velvoite noin 20 000 asukkaan väestöpohjista perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisessä merkitsee kuntien yhteistyön tiivistymistä entisestään myös lähitulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on omalta osaltaan tukemassa kaikkia em. järjestelyjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonaisuuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö kuntaryhmän, seudullisen tai laajemman kokonaisuuden toimintana. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi suosittaa palvelujärjestelmän uudistamista. "Terveydenhuollon lähipalvelut järjestetään seudullisina toiminnallisina kokonaisuuksina hajauttaen palvelut kuitenkin siten, että matkat eivät muodostu käytön esteeksi. Palvelut tuotetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja ne palvelut, jotka edellyttävät laajaa väestöpohjaa, tuotetaan seudullisena yhteistyönä. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut järjestetään seudullisina kokonaisuuksina yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on oleellinen osa lähipalveluja. Työterveyshuollosta muodostetaan myös laajempia kokonaisuuksia". 23.2.2007 voimaan astunut laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta antoi em. suosituksille lainsäädännöllisen perustan. Erikoissairaanhoidossa uudistuksen tavoitteena ovat niin ikään korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti tuotettuna. Tämän aikaansaamiseksi "vaativa erikoissairaanhoito suunnitellaan erityisvastuualueittaisina kokonaisuuksina. Aluesairaaloiden erikoissairaanhoito, joka ei integroidu seudullisesti rakentuvaan terveydenhuoltoalueeseen, yhdistetään osaksi keskussairaalan toimintaa. Laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä lääkehuolto järjestetään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin kattavana yhteistyönä, johon osallistuvat sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiirien toiminnallisen yhteistyön kehittämiseen tai hallinnolliseen yhdistymiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä tuetaan erillisellä hankerahoituksella." 19 talsu11b.doc

Palvelujen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaalla valtakunnallinen palvelurakenneuudistus on toteutettava niin, että myös terveydenhuollon palvelujen tuottamisen kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa. Parhaiten se toteutuu huolehtimalla hoitoketjujen toimivuudesta koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien ja alueiden kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit järjestävät ja tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut siten, että toiminnan päällekkäisyyksiä ei ole. Järjestelmää tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Terveydenhuoltolaki Hallitusohjelmaan sisällytetty tavoite yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki laiksi terveydenhuollosta vähentää toteutuessaan merkittävästi potilaan hoidonporrastukseen ja hoitoon liittyviä nykyisistä säännöksistä johtuvia ongelmakohtia. Lakia valmistellut työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti tehnyt ehdotuksen lakien yhdistämiseksi uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Ehdotuksessa on kuvattu terveydenhuollon järjestämisvastuita ja rakenteita. Työryhmä on käyttänyt ehdotuksessaan käsitteitä terveyspiiri ja sairaanhoitopiiri tarkoittamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaista laajan väestöpohjan kuntayhtymää, koska työryhmän ehdotus toimeksiannon mukaisesti koskee vain terveydenhuollon järjestelmää. Terveyspiiri on myös perusterveydenhuollon järjestäjä. Työryhmän toimeksiannon mukaisesti ehdotukseen ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia säännöksiä. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös antavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille rakenteille. Erikoissairaanhoidon osalta työryhmän ehdotus vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa (erityisvastuualueillaan). Perusterveydenhuollon tukeminen ja mm. terveyden edistämiseen liittyvä koordinaatio ja ohjausvastuu lisää kaikkien sairaanhoitopiirien tehtäviä. Tiivistettynä ehdotetun uuden terveydenhuoltolain tarkoituksena on: 1. Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta 2. Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tarpeenmukaisuutta 4. Edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta 5. Luoda edellytykset toimivalle ja eheälle palvelurakenteelle vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja edistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon saumatonta (ja alueellista) yhteistyötä. 20 talsu11b.doc