Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma

2 Taustaa

3 TAUSTAA Maaliskuussa 2005 voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen n:o 1019 Hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 7 mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset.

4 Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

5 Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmassa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet.

6 UUSI TERVEYDENHUOLTOLAKI (esitys eduskunnalle 4 /2010?) Ei merkittävää muutos ko. asian osalta aikaisempaan asetukseen Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma korvaa järjestämissuunnitelman. Sisältää vastaavan velvoitteen sosiaalitoimen palvelujen osalta.

7 PPSHP:n strategia ja omistajastrategia

8 PPSHP:n STRATEGIA JA OMISTAJASTRATEGIA Potilaslähtöinen hoito Talouden ja toiminnan hallittu tasapaino Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Korkeatasoinen tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminta Toimiva työnjako keskittymällä ja tukemalla Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Avoin johtaminen Tietojärjestelmät ja teknologia tulevaisuuden osaamisen tukena

9 Omistajaohjauksessa on tärkeintä pth:n ja esh:n välinen työnjako ja kumppanuus Omistajaohjauksessa korostuu: Terveydenhuollon resurssien jakautumisessa painotetaan perusterveydenhuoltoa Vuosina erikoissairaanhoidon käyttötalouden nettokasvu on enintään 2,5-3 prosenttia vuodessa. Kasvuprosentti tarkistetaan vuosittain. Vuosien kasvu määritetään kuntien taloudellisen tilanteen pohjalta. Sairaanhoitopiirin tuottavuuden vuosittainen kasvu on yksi prosentti. Sairaanhoitopiirin työpanosta ei kasvateta.

10 Sairaanhoitopiirin ensisijainen tehtävä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomelle. Sairaanhoitopiirissä hoidetaan sekä perustason että erityistason erikoissairaanhoidon potilaita. Perustason erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan myös yhteistoiminta-alueilla (ja kunnissa) työnjaon mukaisesti osana perusterveydenhuoltoa. Alueellisen palvelurakenne arvioidaan ja määritellään yhdessä yhteistoiminta-alueiden (ja kuntien) kanssa. Sairaanhoitopiiri keskittyy yhä enemmän erityisosaamista vaativaan toimintaan. Aluesairaaloiden rooli yhteistoiminta-alueilla selkiytetään.

11 Strategian mukaan: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon tehostamiseksi laaditaan palvelujen järjestämissuunnitelma. Siinä sovitaan työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä rakennetaan ohjausmalli koko palveluketjun (sosiaalitoimi perusterveyden-huolto erikoissairaanhoito) hallintaan. Suunnitelmaa tukee kolmivuotinen rahoitus- ja kehityssopimus. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa.

12 Järjestämissuunnitelman Laatiminen ja edellytykset

13 SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA EDELLYTYKSET Edellyttää vuoropuhelun onnistumista: Päätöksentekijöiden kanssa (luottamushenkilöt) Yleis- ja toimialajohdon kanssa Asiantuntijoiden (lääkärit) kanssa

14 PPSHP:49 erikoisalaa / 35 kuntaa = 1715 Neuvottelua SHP 10 tulosyksikköä / 35 kuntaa/14 yhteistoimintaaluetta = 140 neuvottelua SHP 6 tulosaluetta / 2 suuraluetta= 12 neuvottelua SHP 35 kuntaa NEUVOTTELUT / LAADINTA SUURALUEITTAIN 1. Kallio, Selänne, Helmi, Oulainen, Raahe, Kalajoki, Merijärvi 2. Oulu, Oulun ympäristökunnat, Oulunkaari, Kuusamo ja Taivalkoski

15 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri jäsenkuntaa as. ( ) - 10 as / km2 - Oulu as. - Hailuoto as. - maa-ala km2 = 12 % Suomesta -Ikärakenne, sairastavuus ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti Pasi Parkkila 2010 P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Seutukunnan raja Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: Raahe Kallio Kuivaniemi Helmi Oulunkaari II YLI-II Selänne Oulun seutukunta as. Raahen seutuk as. PYHÄJOKI Pulkkila MERIJÄRVI Kestilä KALAJOKI OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola Himanka Ylivieskan seutuk as. YLIVIESKA HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO Ylikiiminki OULU OULUNSALO KEMPELE MUHOS VIHANTI NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI REISJÄRVI Rantsila LUMIJOKI SIIKA- LIMINKA Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ Ruukki RAAHE PYHÄJÄRVI Oulunkaaren sk as. (Vaala as.) PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VAALA as. Siikalatvan seutuk as. Nivala- Haapajärven sk as. TAIVALKOSKI Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi OULU Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Keski- Pohjanmaa HYKS KUUSAMO Koillismaan seutukunta as. Länsi- Pohja Lappi OYS Pohjois- Savo Kainuu KYS Pohjois- Karjala Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Savo TAYS Päijät- Kanta-Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa

16 NEUVOTTELUT KAHTENA SUURALUEENA KUUSAMO 1. Oulu pohjoinen 2. Oulu eteläinen II HAUKIPUDAS KIIMINKI YLI-II 1 PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI HAILUOTO OULU OULUNSALO KEMPELE MUHOS LUMIJOKI UTAJÄRVI RAAHE SIIKAJOKI RUUKKI LIMINKA TYRNÄVÄ PYHÄJOKI VIHANTI MERIJÄRVI KALAJOKI OULAINEN KALAJOKI ALAVIESKA YLIVIESKA NIVALA 2 HAAPAVESI SIIKALATVA KÄRSÄMÄKI PYHÄNTÄ VAALA SIEVI HAAPAJÄRVI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI

17 PÄÄHUOMIO OLEELLISEEN Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus Tietojärjestelmät Sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Omistajaohjauksen malli Investoinnit (yhteisesti) YHTEINEN TAHTO JA TAVOITE

18 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Työ käynnistyy loppukevään 2010 aikana Yhteinen näkemys palvelujen tarpeesta ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehityksestä Väestön määrä ja rakenne Sairastavuus Talous jne Esh:n osalta PPSHP tuottaa kunta- / aluekohtaisen arvion palvelujen tarpeesta (Ecomed PP-ohjelma)

19 Vaala Reisjärvi Pyhäjärvi Tyrnävä Pudasjärvi Kärsämäki Haapajärvi Haapavesi Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Alavieska Sievi vakioimaton Ii vakioitu Kuusamo Haukipudas Muhos Pyhäjoki Nivala Liminka Pyhäntä Hailuoto Vihanti Raahe Ylivieska Oulainen Yli-Ii Merijärvi Lumijoki Oulu Utajärvi Kiiminki Kalajoki Kempele Oulunsalo SAIRASTAVUUS- INDEKSI V.2008 Tilastolähde: KELA koko maa = 100 (Indeksi on kolmen indeksin keskiarvo: Erityiskorvattavien lääkkeiden saajat, työkyvyttömyyseläkkeiden saajat ja kuolleisuus) 90,6 73,6 143,6 148, ,7 142,6 133, ,2 143,9 132,1 132,6 130,2 129,4 129,9 150,6 129,1 128,9 130,1 128,1 134,4 126,9 111,5 126,1 117,7 124,5 128,1 123,7 118,5 106,8 118,4 135,9 117,6 115,2 117,2 117,1 119,8 116, ,5 109,6 115,4 104,4 114,6 117,8 112,5 117,7 111,1 118,9 110,7 95,3 109,3 86, ,6 104,6 70,7 102,8 101,7 100,2 70,6 98,7 63,4 96,7 138,5 151, ,9 166,1 Pasi Parkkila 2009 PPSHP SUOMI 102,7 114,

20 Haapavesi Reisjärvi Nivala Sievi Siikajoki Utajärvi Vihanti Kärsämäki Muhos Kuusamo Siikalatva Alavieska Haapajärvi Merijärvi Oulainen Vaala vakioimaton Ii vakioitu Haukipudas Pyhäjärvi Yli-Ii Tyrnävä Ylivieska Pyhäntä Pudasjärvi Raahe Liminka Pyhäjoki Taivalkoski Oulunsalo Oulu Kalajoki Kempele Kiiminki Hailuoto Lumijoki KANSAN- SAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI 2008 Tilastolähde: KELA koko maa = 100. Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit 79,3 76,4 82, ,2 132, ,2 175,2 165, ,1 160,2 154,7 159,7 157,9 157,3 166,4 155,8 154,9 157,6 154,5 151,7 158,6 151,3 146,6 148,3 154,8 147,7 150,5 146,9 145,6 133,5 145,2 100, ,6 147,6 142,5 99,3 141,5 125,2 141,4 129,7 141,2 158,8 139,5 124, ,8 150,7 134,5 139,6 134,4 131,5 105,9 130,1 127,9 129,1 125, ,5 116,3 97,6 115,9 181,7 188, ,5 Pasi Parkkila 2009 PPSHP SUOMI ,

21 VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDEN- HUOLLON (PTH, ESH JA YKS.) MENOT /AS V (Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA) Huomaa: Kuntajako 2008! Rantsila Pulkkila Vaala Pudasjärvi Kestilä Hailuoto Alavieska Vihanti Yli-Ii Pyhäjärvi Reisjärvi Ylikiiminki Utajärvi Siikajoki Raahe Taivalkoski Merijärvi Haapavesi Oulainen Piippola Nivala Pyhäjoki Ii Kuusamo Haapajärvi Muhos Kärsämäki Oulu Sievi Ylivieska Kalajoki Pyhäntä Tyrnävä Lumijoki Haukipudas Kempele Oulunsalo Liminka Kiiminki VLP PTH ESH YKS. YHT Pasi Parkkila 2009 P-Pohjanmaa Koko maa

22 TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT ( / AS) JA KANSANSAIRAUKSIEN *) SUMMAINDEKSI SUOMESSA JA P-PSHP:SSA V TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT / ASUKAS Pasi Parkkila 2009 ALHAINEN SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET OULUNSALO KEMPELE LIMINKA KIIMINKI SUOMI TYRNÄVÄ ALHAINEN SAIRASTAVUUS MATALAT KUSTANNUKSET Suomi LUMIJOKI OULU HAUKIPUDAS PPSHP PPSHP TAIVALKOSKI RAAHE SIIKAJOKI MERIJÄRVI OULAINEN NIVALA II PYHÄJOKI KUUSAMO MUHOS HAAPAJÄRVI SIEVI KALAJOKI PYHÄNTÄ YLIVIESKA KORKEA SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET HAILUOTO PUDASJÄRVI ALAVIESKA KÄRSÄMÄKI HAAPAVESI VAALA SIIKALATVA VIHANTI PYHÄJÄRVI REISJÄRVI UTAJÄRVI KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI (ABS.) YLI-II KORKEA SAIRASTAVUUS MATALAT KUSTANNUKSET Suomi Tilastolähteet: KELA, Tilastokeskus ja Kuntaliitto C=0,84 R=0,70 PPSHP *) Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit

23 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tarvemäärityksen jälkeen tulisi (mahdollisuuksien mukaan) sopia peruserikoissairaanhoidon työnjaosta yhteistoiminta-alueittain Vaatii ohjausmekanismin kehittämisen koko palveluketjun (sos-pth-esh) hallintaan Yhteistoiminta-alueet neuvottelevat PPSHP:n kanssa 2 alueena: 1. Kallio, Selänne, Helmi, Oulainen, Raahe, Kalajoki, Merijärvi 2. Oulu, Oulun ympäristökunnat, Oulunkaari, Kuusamo ja Taivalkoski Neuvottelut järjestetään sairaanhoitopiirin toimesta

24 Sairaanhoitopiirin kanssa neuvottelut uuden tulosaluejaon mukaisesti, mukana eri erikoisalojen asiantuntijat Lastentautien ja naistentautien tulosalue Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Oulaskankaan ja Visalan tulosalue Sairaanhoidolliset palvelut

25 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri jäsenkuntaa as. ( ) - 10 as / km2 - Oulu as. - Hailuoto as. - maa-ala km2 = 12 % Suomesta -Ikärakenne, sairastavuus ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti Pasi Parkkila 2010 P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Seutukunnan raja Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: Raahe Kallio Kuivaniemi Helmi Oulunkaari II YLI-II Selänne Oulun seutukunta as. Raahen seutuk as. PYHÄJOKI Pulkkila MERIJÄRVI Kestilä KALAJOKI OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola Himanka Ylivieskan seutuk as. YLIVIESKA HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO Ylikiiminki OULU OULUNSALO KEMPELE MUHOS VIHANTI NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI REISJÄRVI Rantsila LUMIJOKI SIIKA- LIMINKA Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ Ruukki RAAHE PYHÄJÄRVI Oulunkaaren sk as. (Vaala as.) PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VAALA as. Siikalatvan seutuk as. Nivala- Haapajärven sk as. TAIVALKOSKI Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi OULU Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Keski- Pohjanmaa HYKS KUUSAMO Koillismaan seutukunta as. Länsi- Pohja Lappi OYS Pohjois- Savo Kainuu KYS Pohjois- Karjala Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Savo TAYS Päijät- Kanta-Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa

26 SUUNNITELMAN SISÄLTÖÄ Terveydenhuollon palveluverkoston määrittäminen Perustason erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan myös yhteistoiminta-alueilla työnjaon mukaisesti osana perusterveydenhuoltoa. Alueellinen palvelurakenne arvioidaan ja määritellään yhdessä yhteistoiminta-alueiden kanssa. Terveyskeskusten mahdollinen erikoistuminen ja yhteiskäytön mahdollisuus ( sosiaalitoimen palvelut) Aluesairaaloiden rooli yhteistoiminta-alueilla selkiytetään. Erikoissairaanhoidon tehtävä on myös osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen alueellisesti.

27 Työnjako kliinisessä työssä PPSHP:n alueella Omistajastrategiassa edellytetään, että kysyntä- ja lähetekäytäntöihin vaikutetaan työnjaosta sopimalla kuntien/yhteistoiminta-alueiden ja yksityisten toimijoiden välillä, toimivilla konsultaatioyhteyksillä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Monimutkaisten hoitoprosessien läpikäyminen: työnjaon kehittäminen / optimointi vaatii onnistuakseen pohjalle erikoisalakohtaisen valmistelutyön, eri organisaatioiden vahvuuksien ja osaamisen tuntemisen, niiden hyödyntämisen ja asiakkaan huomioon ottamisen.

28 Tukipalvelut, huomioitavaa Laboratorio- ja röntgentoiminta. Selvityksiä menossa: Oys-Oulu, sopimuspohja 2010, Laboratorioselvitys erva-alueen kanssa Tietojärjestelmien selvitystyö (Sitra) Seudullinen apuvälinekeskus v alusta Lääkehuollon yhteistyö, kokonaisselvitys Kiinteistöt ja laitteet, esitys2010 Tekniikan, huollon, talous- ja palkkahallinnon yhteistyön selvitys Oulun kanssa (työryhmät ja Sitra)

29 Edellisiin liittyy myös Yhteisten palvelujen toiminnallisuuden ja kustannushyödyn / kustannusten arviointia Resurssien kohdentamista uudelleen Infrastruktuurin tarkoituksenmukaisuuden arviointia Mahdollista investointitarpeiden selvittämistä Päätöksentekoa

30 Omistajaohjauksen malli Ohjaus perustuu yhteistoiminta-alueittain laadittuihin ja yhteen sovitettuun palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Ohjausmekanismin rakentaminen pitää sisällään sopimusmallin, neuvottelusyklin, rahoitus- ja kehyssopimuksen ja kannusteiden määrittämisen. Järjestämissuunnitelma (osana rahoitus- ja kehityssopimusta) on osa kuntien, yhteistoimintaalueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmia.

31 Sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen tueksi perustetaan kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin asiantuntijoista muodostuva shp:n hallituksen nimeämä työryhmä (advisory board) Työryhmän tehtävänä on mm: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön koordinointi sekä palvelujen järjestämissuunnitelman yhteensovittaminen, seuranta ja arviointi.

32 Laatimisen aikataulu Järjestämissuunnitelman laatiminen aloitetaan 5/2010 (sh-piirin uuden tulosaluejaon pohjalta) Sh-piiri toimittaa arviot erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeesta sekä muut taustatiedot 6/2010 Yhteistoiminta-alueiden sisäiset ja väliset neuvottelut mahdollisesta työnjaosta ja yhteistyöstä 6-8 / 2010 Shp:n ja suuralueiden neuvottelut 8-9 / 2010 Käsittely advisory boardissa ja yt-alueilla 9-10 / 2010 Esitys järjestämissuunnitelmaksi 10 / 2010 Päätökset shp, yt-alueet ja kunnat /2010 osana rahoitus- ja kehityssopimusta v