Opetuksen TVT -strategia Asiakasnäkökulma Verkko-opetustarjonta parantaa opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisiin ja joustaviin valintoihin ja tukee opintojen henkilökohtaistamista. Verkkoopetus vähentää opetusjärjestelyjen aika- ja paikkasidonnaisuutta. Oppilaitosten toimintaympäristö tukee verkko-opetusta. Oppimis/henkilöstö -näkökulma Viestintätekniikan ja verkkopedagogiikan käyttö on luontainen osa opettajan työnkuvaa. Verkko-opetus ja viestintätekniikka ovat kehittäneet opetuksen laatua ja opetusmenetelmiä. Oman henkilöstön kehittämisessä käytetään verkko-opetusta. VISIO 2010 Sisäinen tehokkuus näkökulma Verkko-opetus edistää opetuksen avoimuutta, yhteistyötä ja laatua. Verkko-opetus tehostaa koulutuksen/opintojaksojen suunnittelua, toteutusta ja dokumentaation ylläpitämista. Tietojärjestelmissä olevaa tietoa hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tietojärjestelmiä integroidaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Taloudellinen näkökulma Hankerahoituksen tukeman käynnistysvaiheen jälkeen verkko-opetuspalvelut tuotetaan normirahoituksen turvin. Verkko-opetus mahdollistaa opetuksen yksilöllistämisen kustannustehokkaasti. TVTinvestoinnit ovat tehokkaassa käytössä. 1
Opetuksen TVT-strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Laadittu 27.3.2007 Visio 2010... 3 Opetuksen TVT-strategia... 4 Verkko-oppiminen... 4 Opiskelijahallinto... 4 Opetusjärjestelyt/Opetuksen toimintaympäristö... 5 Toimenpiteet opetuksen TVT-strategian toteuttamiseksi... 6 Koulutusyhtymän yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet... 6 Henkilöstön koulutus... 6 KPEDU Verkko-opisto... 6 Koordinaattori... 7 Hanketoiminta verkko-opetuksen kehittämisen tukena... 7 Opetuksen toimintaympäristöt... 7 Opetusmateriaalit ja oppimisaihiot... 7 Tietojärjestelmät... 8 Opistot... 9 Verkko-opetuksen johtaminen... 9 Opetussuunnitelman tavoitteet... 9 Opinto-ohjaajat... 9 Opettajat... 9 Opiskelijat... 9 Laadunhallinta, tuloskortti ja mittarit... 10 Asiakasnäkökulma... 10 Oppimis/henkilöstö-näkökulma... 10 Sisäinen tehokkuus näkökulma... 10 Taloudellinen näkökulma... 11 2
Visio 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä verkko-opetus on yksi oppimisen muoto sekä opetusmenetelmä, jota käytetään kaikissa oppilaitoksissa. Verkko-opetustarjonnan avulla järjestetään koulutusta joustavasti ja monimuotoisesti useille eri kohderyhmille. Verkkokurssit tarjoavat opiskelumahdollisuuksia mm. valinnaisiin opintoihin, täydennyskoulutukseen sekä näyttötutkintoihin. Alueellinen verkko-opetustarjonta tuotetaan yhteistyössä alueen lukioiden kanssa. Koulutusmenetelmänä verkko-opetus ja viestintäteknologia tarjoavat välineitä opetuksen laadun parantamiseen. Koulutusyhtymässä toimii verkko-opetuksen palveluyksikkö, joka koordinoi oppilaitosten verkko-opetustarjontaa, kehittää verkkopedagogiikkaa, työvälineitä sekä tarjoaa koulutusta ja koulutusteknologian tukipalveluja kouluttajille ja oppilaitoksille. Palveluyksikkö toimii käynnistysvaiheessa hankerahoituksella, myöhemmin koulutusyhtymän rahoituksella, hankerahoituksella ja palvelujen myynnillä oppilaitoksille. Yhteistyötä tehdään alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä alakohtaisesti että oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä. Yhteistoiminnan pelisäännöt tukevat toiminnan sujuvuutta. 3
Opetuksen TVT-strategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö edistää elinikäisen oppimisen periaatetta ja mahdollista erilaiset yksilölliset koulutuspolut. Tieto- ja viestintätekniikan avulla kehitetään oppilaitoksen ja sen yhteistyökumppaneiden, opettajien, opinto-ohjaajien sekä opiskelijoiden välistä koulutuksen aikaista tiedonvälitystä ja tiedonhallintaa. Opetuksen tvt-strategia ja sen toimenpideohjelmat laaditaan tukemaan koulutusyhtymän pedagogista strategiaa ja opetussuunnitelmia. Strategisia menestystekijöitä: Opiskelijatiedon ja opetustarjonnan hallinta mm. HOPS-vaiheessa. Yksilön valinnanmahdollisuuksien lisääminen oppimistavoissa ja oppimisväylissä Yhteisöllisyyden ja työelämälähtöisyyden edistäminen Monipuolisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien hyödyntäminen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetustoiminnassa seuraavilla alueilla: Verkko-oppiminen Opetusjärjestelyt/opetuksen toimintaympäristö Opiskelijahallinto Verkko-oppiminen Verkko-oppimisella käsitetään laajasti tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. Keskeistä on oppimisprosessiin liittyvä vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä. Verkko-oppimista voidaan hyödyntää osana lähiopetusta sekä osana monimuotokoulutuksia ja etäopiskelua. Verkko-oppiminen on keskeinen työväline myös työssäoppimisen ohjauksessa. Opiskelijahallinto Opiskelijahallinto termiä käytetään niistä tietojärjestelmäratkaisuista, joiden avulla: - hallitaan opiskelijoiden ja opetuksen lukumäärätietoja ja tilastoja erilaisia raportointeja varten - kuvataan opetussuunnitelmien rakenteet ja sisällöt opetuksen ja ohjauksen suunnittelua, lukujärjestysten laatimista, opiskelijan valintoja, opiskelija-arviointia ja todistusten laatimista varten - tuetaan ja ohjataan opiskelijan oppimista (ohjaava arviointi, HOPS- ja HOJKSseuranta) ja elämänhallintaa (reaaliaikainen poissaolojen seuranta) - ollaan vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa ja tiedotetaan heille tärkeistä asioista Opiskelijahallinnon keskeinen tietojärjestelmä koulutusyhtymässä on Primus ja siihen yhteydessä oleva internet-käyttöliittymä Wilma sekä lukujärjestyksien laadintaan ja resurssienhallintaan käytettävä Kurre. 4
Opetusjärjestelyt/Opetuksen toimintaympäristö Opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet ja opetuksen toteutussuunnitelmat ohjaavat opetustilojen ja niiden varustelun suunnittelua sekä virtuaalisten toimintaympäristöjen suunnittelua Eri aloilla tieto- ja viestintätekniikan osuus ammatin hallinnassa ja työnkuvassa vaihtelee suuresti, mikä otetaan huomioon opetuksen toimintaympäristöjä suunniteltaessa. Kaikille opiskelijoille tulee kuitenkin taata mahdollisuus saavuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden ja elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot ammatillisen koulutuksen aikana. Keskeisiä kysymyksiä opetuksen toimintaympäristöjen ja niiden tvt-ratkaisujen osalta ovat: - Oppimisalusta sekä virtuaaliset työympäristöt - Koulun opetustilojen tieto- ja viestintätekninen varustus - Miten tieto- ja viestintätekniikan avulla tuetaan oppimista eri toimintaympäristöissä (esim. työssäoppiminen kotimaassa ja ulkomailla) - Kotoa tai muuten etänä opiskelu - Alueellinen yhteistyö ja yhteinen opetustarjonta - Tietopankit ja digitaaliset aineistot 5
Toimenpiteet opetuksen TVT-strategian toteuttamiseksi Koulutusyhtymän yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet Henkilöstön koulutus Koulutusten tavoitteena on tukea toimintakulttuurin muutosta. Sitomalla koulutus henkilöstön omaan työhön omalla työpaikalla saadaan koulutuksesta eniten hyötyä ja koulutus voidaan myös hoitaa työn ohessa helpoiten. Henkilöstökoulutuksessa hyödynnetään verkko-oppimista. Kaikkien opettajien olisi saatava perusvalmiudet tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen osana lähiopetusta. Tähän liittyvää täydennyskoulutusta järjestetään ensisijaisesti koulutusyhtymän sisäisenä koulutuksena, jotta toimintamalleista saadaan yhteneväisiä. Monimuotokoulutusten sekä verkkokurssien järjestämistä varten tarvitaan pitempikestoista täydennyskoulutusta sekä koulutussuunnitteluun liittyvää koulutusta. Koulutus kohdennetaan ensimmäisessä vaiheessa hallintoon sekä osastojen vetäjille. Opettajat tarvitsevat valmiuksia verkkokurssien tuottamiseen sekä verkko-opintojen ohjaamiseen. Opettajien täydennyskoulutusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan opettajien työpaikoilla, niin ettei heidän tarvitse lähteä kauemmaksi opiskelemaan. IT-henkilöstöä on koulutettava, jotta he voivat opastaa ja neuvoa opettajia oppimisympäristöjen ja tietoverkkojen hyödyntämiseen. IT-palvelukeskuksen tuottamien palvelujen on vastattava opetustoiminnan tarpeita, joten vuorovaikutus opetushenkilöstön edustajien kanssa on tärkeää. Henkilökunnalle tulee taata resurssit työn ohessa täydentää ja kehittää omaa osaamistaan. Koulutuksissa hyödynnetään OPH:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia sekä tehdään yhteistyötä muiden alueitten ja koulutusasteiden kanssa. Täydennyskoulutusvarat tulevat todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa ja nämä on osattava hyödyntää alueella nykyistä paremmin. KPEDU Verkko-opisto Verkko-oppimista kehittää KPEDU Verkko-opisto, joka on Koulutusyhtymässä toimiva verkko-opetuksen palveluyksikkö. Verkko-opisto on keskeinen toimija opetuksen TVTstrategian toteuttajana. KPEDU Verkko-opisto: koordinoi oppilaitosten verkko-opetustarjontaa suunnittelee ja toteuttaa verkko-opetukseen liittyviä kehittämishankkeita seuraa verkko-opetuksen kehittymistä ja tiedottaa KPEDUn henkilöstölle 6
kehittää verkkopedagogiikkaa, käytössä olevia sähköisiä työvälineitä ja oppimateriaaleja tarjoaa tukipalveluja verkkokurssien ja oppimateriaalin tuotantoon suunnittelee ja kehittää opetuksen toimintaympäristöä yhteistyössä RegiOnlinen kanssa tarjoaa koulutusta KPEDUn henkilöstölle ja osallistuu henkilöstökoulutukseen liittyvän verkko-opetuksen toteutukseen. Verkko-opisto tekee yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Alueellisessa yhteistyössä tärkeimmät kumppanit ovat alueen lukiot, joiden kanssa kehitetään yhteistä alueellista opintotarjontaa. Verkko-opisto toimii toistaiseksi hankerahoituksella ja siihen kuuluvat osa-aikainen koordinaattori sekä opintosihteeri. Verkko-opistossa on jäseniä jokaisesta Koulutusyhtymän oppilaitoksesta. Mukana ovat myös kaikki verkko-opetushankkeiden parissa toimivat henkilöt. Koordinaattori KPEDU Verkko-opisto ja verkko-opetuksen koordinointi vaatii vähintään yhden henkilön kokopäiväisen työpanoksen ympäri vuoden. Työresurssia tarvitaan OPH:n rahoittamien hankkeiden koordinoimiseen, KPEDU verkko-opiston toiminnan kehittäminen ja alueelliseen yhteistyöhön. Myös verkko-opetuksen jatkuvuus ja laadunvarmistaminen vaativat työtä. Koordinaattorin tehtävinä on huolehtia verkko-opetuksen laadun valvonnasta ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja toimia tukena opistojen verkkoopetuksen kehittämisessä Verkko-opiston koordinaattori selvittää ja kerää henkilöstön koulutustarpeita ja tiedottaa koulutusmahdollisuuksista. Lisäksi koordinaattorin tehtävänä on kerätä tilastotietoja verkko-opetuksen toiminnasta, tiedottaa toiminnasta ja markkinoida verkko-opetusta yhtymän sisällä ja seudullisesti sekä valtakunnallisesti. Koordinaattori osallistuu KPEDUn tietohallintotiimin työhön. Hanketoiminta verkko-opetuksen kehittämisen tukena Verkko-opetus on uusi asia ja sen kehittämisessä voidaan hyödyntää hankerahoituksia. Rahoitusmahdollisuuksia tarjoavat mm. OPH, lääninhallitukset, maakuntaliitot sekä EU:n ohjelmat. Opetuksen toimintaympäristöt Oppilaitosten Internet-yhteydet ovat nyt jo hyvät. Toimintaympäristöä on kehitettävä siten että ATK-työpisteiden määrä vastaa opiskelijoiden määrää kaikissa opistoissa. Opetuksessa olisi myös hyödynnettävä tehokkaammin oppimisalustaa (Moodle) sekä virtuaalisia luokkahuoneita. Opetusmateriaalit ja oppimisaihiot Oppimisessa käytettäviä oppimateriaaleja ja tietolähteitä tarjotaan koulutuskirjaston kautta. Koulutuskirjaston aineistot sopivat itsenäiseen opiskeluun ja lähdemateriaaliksi. 7
Eri ammattialoille voidaan lisäksi koota ja hankkia erilaisia digitaalisia aineistoja sekä oppimisaihioita, jotka ovat kouluttajien käytössä opetustilanteita sekä verkkokurssien rakentamista varten. Aineiston hallinta keskitetään yhteisille palvelimille. Aineistot voivat olla kuitenkin koulutusala- ja opistokohtaisia (esim. lisenssit). Vastaavasti myös oppimisalustalle rakennetut verkkokurssit ja aineistot voidaan arkistoida ja varmuustallentaa yhteisille järjestelmille. Itsetuotettujen opetusmateriaalien suhteen tulee olla yhteisesti sovitut käytännöt, jotta varmistetaan mm. tekijänoikeudelliset asiat sekä opistojen käyttöoikeudet. Oppimateriaalien tuotantoon liittyvissä asioissa voidaan käyttää apuna myös KPEDU Verkko-opistoa. Tietojärjestelmät Opetuksen tukena käytetään useita järjestelmiä. Tärkeimmät järjestelmät ovat: Primus Opiskelijahallinto Wilma - Opiskelijaliittymä Tulevaisuudessa Kurre lukujärjestykset,resurssit Moodle Oppimisalusta Oppimateriaalien tuottamiseen ja verkkokurssien hallintaan käytettävät järjestelmät 8
Opistot Verkko-opetuksen johtaminen Opistoissa verkko-opetuksen edistämisestä vastaa rehtori yhdessä nimetyn verkkoopetusvastaavan ja opinto-ohjaajan kanssa. Jokainen opisto määrittelee omat tavoitteensa verkko-opetuksen kehittämiselle yhteisen vision pohjalta. KPEDUn verkko-opetuksen koordinaattori avustaa tarvittaessa opistoja. Opetussuunnitelman tavoitteet Verkko-opetus on yksi pedagoginen menetelmä, joka tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Opintojakson toteutuksessa on mainittava miten verkko-opetusta käytetään. Opintojaksojen kuvaukset ja toteutussuunnitelmat tulee kirjata myös Primukseen. Opinto-ohjaajat Opinto-ohjaajien täydennyskoulutusta on lisättävä niin, että he osaavat ohjata opiskelijoita verkko-opetuksen piirin sekä varmistaa että opiskelijoilla on verkko-opetuksessa tarvittavat opiskelutaidot. Opettajat Verkkokurssien toteutukseen ja dokumentointiin on kehitettävät omat ohjeistuksensa esimerkiksi oppilaitoskohtaisesti. Opettajan työn kannalta on tärkeää sopia oppimateriaalin tekemiseen liittyvät tekijänoikeusasiat sekä työn korvausperusteet. Näistä laaditaan erilliset toimintaohjeet. Verkko-opetusta hyödyntävät kurssit tilastoidaan Primukseen. Opiskelijat Verkko-oppimisen vaatimukset on huomioitava opiskelijan toimintaympäristössä. Lisäksi opiskelijalla tulee olla riittävät taidot verkko-opiskeluun. 9
Laadunhallinta, tuloskortti ja mittarit Koulutusyhtymässä päivitetään koulutuksen järjestäjän yhteinen ja opistokohtaiset tvtstrategiat vastaamaan nykyisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Verkko-opetuksen laatua ja laajuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Verkko-opetusmateriaalin laatua kehitetään ottamalla huomioon opetushallituksessa kehitetyt verkko-oppimateriaalin laatukriteerit (liite I). Verkko-opetuksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön arvioinnin pohjaksi luodaan verkko-opetukselle oma BSC-näkökulmien mukainen tuloskortti mittareineen (liite II). Asiakasnäkökulma Verkko-opetustarjonta parantaa opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisiin ja joustaviin valintoihin ja tukee opintojen henkilökohtaistamista. Verkko-opetus vähentää opetusjärjestelyjen aika- ja paikkasidonnaisuutta. Oppilaitosten toimintaympäristö tukee verkko-opetusta. Oppimis/henkilöstö-näkökulma Viestintätekniikan ja verkko-pedagogiikan käyttö on luontainen osa opettajan työnkuvaa. Verkko-opetus ja viestintätekniikka ovat kehittäneet opetuksen laatua ja opetusmenetelmiä. Oman henkilöstön kehittämisessä käytetään verkko-opetusta. : Opetushenkilöstön suhteen menestystekijöitä ovat: Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen opetusjärjestelyissä ja opetuksen suunnittelussa. Verkkopedagogiikan hyödyntäminen kaikessa opetustoiminnassa. Laadukkaiden oppimisaihioiden laadinta Henkilöstökoulutuksen toteutus monimuotoisena verkko-opetusta hyödyntäen. Mittareita ovat OPE.FI-tasot sekä verkko-opetuksen osuus opettajan opetustyössä. Alakohtaisten oppimisaihioiden määrä. Asiantuntijatason osaamisen suhteen kriittisiä menestystekijöitä ovat: Oppimisalustan ylläpito Verkko-pedagogiikan kehittäminen Sisällöntuotanto Sisäinen tehokkuus näkökulma Verkko-opetus edistää opetuksen avoimuutta, yhteistyötä ja laatua. Verkko-opetus tehostaa koulutuksen/opintojaksojen suunnittelua, toteutusta ja dokumentaation 10
ylläpitämista. Tietojärjestelmissä olevaa tietoa hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tietojärjestelmiä integroidaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Tietojärjestelmien strategisia menestystekijöitä ovat: KPEDU:n järjestelmien integrointi Järjestelmien kehittäminen raportoinnin ja sähköisen tiedonsiirron suhteen Taloudellinen näkökulma Hankerahoituksen tukeman käynnistysvaiheen jälkeen verkko-opetuspalvelut tuotetaan normirahoituksen turvin. Verkko-opetus mahdollistaa opetuksen yksilöllistämisen kustannustehokkaasti. TVT-investoinnit ovat tehokkaassa käytössä. Verkko-opetuksella haetaan mm. kustannustehokasta ratkaisua opetuksen yksilöllistämisen tarpeisiin, joten tässä tapauksessa toimintaa koordinoivalle verkkoopetuksen palveluyksikölle on olemassa myös tilaus. Pitkällä aikavälillä verkko-opetuksen hyödyntäminen tuo myös kustannussäästöjä. Etuina on mm. pienten ryhmien yhdistäminen, laajempi ja monipuolisempi asiakaskunta ja yksilöllisen ohjauksen helpottuminen. Tiedonhallinnan kehittämisellä vähennetään manuaalisesti tehtävän työn tarvetta. KPEDU Verkko-opiston toiminta mitoitetaan opistojen tarpeiden, käytössä olevien resurssien ja käynnissä olevien hankkeiden mukaisiksi. Tarvittavia ylläpitäviä toimintoja ovat tekninen ylläpito, kouluttajien tarvitsemat tukipalvelut, opintotarjottimen ylläpito ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan resurssia voidaan varata myös laadulliseen arviointiin ja muuhun toiminnan kehittämiseen. Verkko-opetuksen kehittämiseen on todennäköisesti mahdollista saada myös uutta hankerahoitusta. Paikallisten rahoittajien lisäksi voidaan verkko-opetuksen kehittämistä rahoittaa myös KV-hankkeiden kautta. Rahoitusmahdollisuuksia tarjoavat mm. Leonardo ja Minerva-hankkeet. 11
LIITE I OPH: Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit: Pedagoginen laatu 1. Verkko-oppimateriaalin tavoitteet ja opiskelun luonne ilmaistaan selkeästi 2. Verkko-oppimateriaali tukee kehittyneitä opiskelukäytäntöjä 3. Verkko-oppimateriaalin tieto on merkityksellistä ja se esitetään oppimista tukevalla tavalla 4. Verkko-oppimateriaali tukee monipuolista arviointia Käytettävyys 1. Verkko-oppimateriaali löytyy ja voidaan ottaa helposti käyttöön 2. Verkko-oppimateriaalin käyttö on nopeaa ja tehokasta 3. Verkko-oppimateriaali ohjaa käyttäjää toimimaan oikein 4. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on selkeä ja innostava Esteettömyys 1. Verkko-oppimateriaalien sisältö on kaikkien saatavissa 2. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on kaikkien käytettävissä 3. Verkko-oppimateriaalin sisältö ja käyttöliittymä ovat helppoja ymmärtää 4. Käytetyt tekniikat toimivat luotettavasti mahdollisimman monissa käyttömuodoissa Tuotannon laatu 1. Verkko-oppimateriaali tuotetaan hallitusti 2. Verkko-oppimateriaalin tuotanto pohjautuu tiedollisiin, taidollisiin ja oppimista tukeviin tavoitteisiin 3. Käyttäjäryhmä, käyttäjien tarpeet ja käyttötilanteet otetaan huomioon 4. Käytettävyys ja esteettömyys arvioidaan ja varmistetaan 5. Sisältö tuotetaan ammattimaisesti 6. Verkko-oppimateriaalin tekijän- ja käyttöoikeuksia hallitaan 7. Tuotanto on teknisesti korkealaatuista ja median mukaista 8. Verkko-oppimateriaalien turvallisuus ja tekninen laatu varmistetaan 9. Verkko-oppimateriaalia kehitetään seurannan perusteella 12
Tuloskortti: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa LIITE II TULOSKORTTI/ KPEDU Verkko-opetus VISIO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä verkko-opetus on yksi oppimisen muoto sekä opetusmenetelmä jota käytetään kaikissa oppilaitoksissa. Verkko-opetustarjonnan avulla järjestetään koulutusta joustavasti ja monimuotoisesti useille eri kohderyhmille. Verkkokurssit tarjoavat opiskelumahdollisuuksia mm. valinnaisiin opintoihin, täydennys-koulutukseen sekä näyttötutkintoihin. Alueellinen verkko-opetustarjonta tuotetaan yhteistyössä alueen lukioiden kanssa. Koulutusmenetelmänä verkko-opetus ja viestintäteknologia tarjoavat välineitä opetuksen laadun parantamiseen. Koulutusyhtymässä toimii verkko-opetuksen palveluyksikkö, joka koordinoi oppilaitosten verkko-opetustarjontaa, kehittää verkkopedagogiikkaa, työvälineitä sekä tarjoaa koulutusta ja koulutusteknologian tukipalveluja kouluttajille ja oppilaitoksille. Palveluyksikkö toimii käynnistysvaiheessa hankerahoituksella, myöhemmin koulutus-yhtymän rahoituksella, hankerahoituksella ja palvelujen myynnillä oppilaitoksille. Yhteistyötä tehdään alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä ala-kohtaisesti että oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä. Yhteistoiminnan pelisäännöt tukevat toiminnan sujuvuutta. Missio Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen ja verkko-opetuksen missiona on edistää tietoyhteiskuntatavoitteiden toteutumista ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. Näkökulma Asiakasnäkökulma Oppimis/henkilöstönäkökulma Sisäinen tehokkuus, Rakenteet Taloudellinen näkökulma ja prosessit Strategiset päämäärät Verkko-opetustarjonta parantaa opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisiin ja joustaviin valintoihin ja tukee opintojen henkilökohtaistamista. Verkkoopetus vähentää opetusjärjestelyjen aika- ja paikkasidonnaisuutta. Oppilaitosten toimintaympäristö tukee verkko-opetusta. Viestintätekniikan ja verkkopedagogiikan käyttö on luontainen osa opettajan työnkuvaa. Verkko-opetus ja viestintätekniikka ovat kehittäneet opetuksen laatua ja opetusmenetelmiä. Oman henkilöstön kehittämisessä käytetään verkkoopetusta. Verkko-opetus edistää opetuksen avoimuutta, yhteistyötä ja laatua. Verkkoopetus tehostaa koulutuksen/opintojaksojen suunnittelua, toteutusta ja dokumentaation ylläpitämistä. Tietojärjestelmissä olevaa tietoa hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tietojärjestelmiä integroidaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankerahoituksen tukeman käynnistysvaiheen jälkeen verkko-opetuspalvelut tuotetaan normirahoituksen turvin. Verkko-opetus mahdollistaa opetuksen yksilöllistämisen kustannustehokkaasti. TVTinvestoinnit ovat tehokkaassa käytössä. Kriittiset menestystekijät Opetussuunnitelmien kehittäminen ja niiden vieminen verkkoon Opettajien laaja tvtperusosaaminen sekä riittävä ammattiala- ja KPEDU:n järjestelmien integrointi. Järjestelmien kehittäminen Resurssien uudelleenkohdentaminen uuden toimintatavan 13
opiskelijoiden ulottuville. Verkko-opintotarjonnan tuottaminen ja markkinointi. Opiskelijoiden ohjaaminen verkko-opintoihin ja opinnoissa. Toimintaympäristö tukee verkko-oppimista. asiantuntijaosaaminen tvt:n käytössä. Henkilöstökoulutuksen toteutus monimuotoisena verkkoopetusta hyödyntäen (työssäoppiminen / ohjeistukset) raportoinnin ja sähköisen tiedonsiirron suhteen mukaiseksi. TVT-teknologian käyttöasteen kasvattaminen. Strategiset mittarit Asiakkaiden näkemykset: - Opiskelijapalaute: opetusmenetelmien arviointi Suorituskyvyn mittarit: - yhteisessä tarjonnassa olevien verkkokurssien määrä/vuosi (arvioidaan Nettiluotsin kautta) Tulevaisuudessa: - verkko-opintojen määrä (ov/tutkinto, koulutus) : arvioidaan OPSeista, toteutuskuvauksista Primuksessa - verkkokursseina suoritetut opinnot ov/vuosi (kerätään Primuksesta) Henkilöstön näkemykset: - Palaute opettajilta Suorituskyvyn mittarit: - tvt-osaamisen taso itsearviointina - verkko-opetuksen osuus tällä hetkellä % opettajan opetustyössä (oma arviointi, toteutetaan kyselynä) - verkko-opetuksen osuus % opettajan työssä kahden vuoden päästä (oma arviointi, toteutetaan kyselynä) - Moodlea käyttävät opettajat hlöä (kerätään moodlesta) - verkko-opetuksen osuus henkilöstökoulutuksessa % (arviointi, koulutuspäivien määrän ja toteutusmenetelmän perusteella) - verkko-opintoina suoritetut ov:t/opiskelija - suorittaneiden määrä - tarjotut kurssit/käynnistyneet kurssit - osallistuneiden määrä/toimija/kurssi - ulkopuolisten opiskelijoiden määrä - Opettajien oma arviointi Primuksen ja Wilman hyödyntämisestä esim. mitä toimintoja käyttävät (useinharvoin-asteikolla) Kustannukset verkkoopetuksesta / tuotettua opiskelijatyöpäivää kohden opistoittain - oppimisalustan ylläpito + muut RegiOnlinen kulut - hankkeiden omarahoitusosuus - KPEDU Verkko-opiston kulut - henkilöstökoulutuksen kulut - oppimateriaalit yms. yhteistyön hyöty (itsearviointina) - synergiaetujen osoittaminen - laaja alueellinen tarjonta Toimintatavan muutos. - Oppimisalustan ja muiden työvälineiden käyttöaste, opiskelijamäärät, opettajamäärät 14