Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-STRATEGIA 2010-2013 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 26 Yhteenvetotaulukot 31 KÄYTTÖTALOUSOSA 37 1 Yleishallinto 39 2 Sosiaali- ja terveystoimi 55 3 Sivistystoimi 91 4 Tekninen ja ympäristötoimi 141 Tilakeskus-liikelaitos 167 Suurpellon taseyksikkö 179 Tapiolan taseyksikkö 185 Palveluliiketoimen toimiala 191 Espoo Logistiikka -liikelaitos 201 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 207 Espoo Catering -liikelaitos 213 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos 219 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 225 TULOSLASKELMAOSA 231 INVESTOINTIOSA 247 RAHOITUSOSA 263 LIITTEET 267 1 Valtuuston päätökset 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 3 Investoinnit hankkeittain vuosina 2012-2016 Kannen kuva: Tommi Ista
1 Esipuhe Tapiolassa käynnistyy Espoon historian suurin muutoshanke Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan uusiutuminen tulee olemaan Espoon historian suurin rakennus-projekti. Alueelle investoidaan noin 4-5 miljardia euroa julkista ja yksityistä rahaa seuraavien vuosien aikana. Länsimetron myötä rakennustyöt ovat jo käynnistyneet ja tavoitteena on uudistaa koko Tapiolan keskus vuoteen 2020 mennessä. Alueen vetovoimaa tulevat lisäämään myös Otaniemessä voimakkaasti kehittyvä Aalto-kampusalue ja Tapiolaan Kehä I:n kansiratkaisujen myötä nivoutuva Keilaniemen yritysalue. Espoo rakentuu viiden aluekeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen varaan. Kaikkia aluekeskuksia kehitetään omien vahvuuksien mukaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. Tulevaisuudessa kaikki aluekeskukset tukeutuvat raideliikenteeseen: Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti metroon ja Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkirataan. Aluekeskusten noin 50 000 asukasta muodostavat sellaisen ostovoima- ja väestöpohjan, että sekä julkiset että yksityiset palvelut on mahdollista järjestää laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tärkeimpiä Espoon liikenneinvestointeja lähivuosina tulevat olemaan kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen ja edelleen Kauklahteen sekä metron jatkaminen Kivenlahteen. Espoon asukasluku on kuluvan vuoden lopussa 252 000, ja se on kymmenkertaistunut vuodesta 1953. Kuluvana vuonna väestönkasvu on jälleen nopeutunut erityisesti syntyvyyden enemmyyden ja maahanmuuton vuoksi. Kasvukaupunkina Espoossa on paljon lapsia ja toisaalta vanhusväestön osuus tulee lähivuosina kasvamaan nopeasti. Tämä kaikki tarkoittaa haasteita palvelujen järjestämisessä. Myös investointi- ja peruskorjaustarpeet ovat suuria. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit ovat 181 milj. euroa vuonna 2012, mikä on suunnilleen saman verran kuin kuluvana vuonna. Lainamäärä kasvaa 18 milj. eurolla. Kaupungin kokonaislainamäärä on 177 miljoonaa euroa vuoden 2012 lopussa. Lainataakka asukasta kohden on hyvin kohtuullinen, 693 euroa. Rahastoja käytetään investointien rahoittamiseen noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kaupungin verotulot vuonna 2012 ovat 1 258 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvu vuonna 2012 on 1,5 prosenttia eli 18 miljoonaa euroa. Kasvun hidastumisen syinä on yhteisöveron jakoosuuden aleneminen 5 prosenttiyksikköä, yhteisöverokannan aleneminen 1,5 prosenttiyksikköä sekä arviot ansiotulojen kehityksen hidastumisesta. Espoon veroprosentit pysyvät ennallaan vuoden 2011 tasolla. Ulkoiset toimintamenot kasvavat 5,1 prosenttia vuonna 2012, mikä vastaa kuntien keskimääräistä menokasvua väestölisäys huomioon ottaen. Tilikauden tulos vuonna 2012 on positiivinen 24,4 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyy 125 miljoonaa euroa vuonna 2012, mikä on investointien rahoitustarpeeseen verrattuna liian vähän, mutta ei yhden vuoden tasona aiheuta merkittäviä ongelmia. Tuottavuutta parannetaan Talousarvio on tiukka vuonna 2012 ja tulevina vuosina käyttömenojen kasvua tulee entisestään hillitä. Vaikka Espoon työllisyyden ja työpaikkamäärän kehitys on ollut positiivista, joudutaan kehyksessä varautumaan myös talouden synkkenemiseen. Keinoina ovat kaupungin johtamisen uudistaminen, asukas- ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen, parempi tiedon kokonaisarkkitehtuuri ja tehokkaampi kaupungin tilastrategia. Osana Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan 2020 toteutusta valmistellaan Matinkylän suuralueen palvelukonseptia, ns. Matinkylän torin pilottihanketta, jossa kauppakeskuksen laajennukseen länsimetron aseman läheisyyteen tullaan sijoittamaan kaupungin keskitettyjä palveluja. Kaupungin palveluverkon kehittäminen tarkoittaa vastaavia suunnitelmia myös muissa aluekeskuksissa ja metron asemaseuduilla.
2 Kaupunki ottaa myös käyttöön uusia sähköisiä palveluja. Mm. potilastietojärjestelmään perustuva sähköinen ajanvaraus ja Omahoitopalvelu laajenevat, samoin verkko-oppiminen ja harvinaisempien aineiden etäopetusyhteistyö koulujen välillä. Myös kaupungin verkkosivustot uudistuvat ja sisäinen intra laajenee monipuoliseksi sähköiseksi työpöydäksi alkuvuonna. Vuonna 2012 käynnistyy espoolaisen johtamismallin kehittäminen yhdessä Aaltoyliopiston kanssa. Henkilöstön määrä on nyt 13 600 ja se kasvaa hieman vuonna 2012, millä vastataan kasvavan väestön palvelutarpeisiin ja investointien käyttöönottoon. Henkilöstölisäykset painottuvat asiakasmääriltään kasvaviin peruspalveluihin eli vanhustenhoitoon, terveyspalveluihin, perhe- ja sosiaalipalveluihin ja varhaiskasvatukseen. Määräaikaisia työsuhteita vakinaistetaan toiminnoissa, joissa palvelutarve on muuttunut pysyväksi. Verkostomainen yhteistyö tarpeen metropolialueella verkostomaista toimintaa sekä yhteistyötä Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kanssa kolmikantasopimuksen mukaisesti. Espoo osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen toteuttamiseen omilla kärkiteemoilla, jotka liittyvät kaupunkisuunnitteluun, hyvinvointiin ja ympäristöön. Haluamme lisätä metropolialuetta koskevien ratkaisujen valmistelussa yhteistyötä seudun 14 kunnan kanssa. Helsingin seudun maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristökysymysten yhteistä valmistelua, suunnittelua ja ohjausta on koottava yhteen. Metropolialue vaatii kuntauudistuksessa oman erityisratkaisunsa, muiden kaupunkiseutujen ratkaisut eivät tänne sovellu. Kun Espoon kaupunki parantaa jatkuvasti omaa suoritustaan, vastaamme niihin tavoitteisiin, joita valtio kuntauudistuksessa tavoittelee. Tähän tarvitsemme yksituumaisuutta ja edelläkävijän intoa myös vuonna 2012. Espoo edistää pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyösopimusten mukaista Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja
Espoo-strategia 2010 2013 3 ESPOO-STRATEGIA 2010-2013 Valtuuston 7.9.2009 hyväksymä ja 13.9.2010 tarkistama
Espoo-strategia 2010 2013 4
Espoo-strategia 2010 2013 5 JOHDANTO Espoo-strategia 2010-2013 on laadittu uudistetulla strategiamallilla. Keskeisimmät uudistukset liittyvät Espoo-strategian tiivistämiseen ja sen toimeenpanemiseksi käyttöönotettuihin toimiala- ja tulosyksikkötasoisiin tuloskortteihin. Uudistetulla strategiamallilla on tarkoitus vahvistaa Espoo-strategian ohjaus-vaikutusta ja samalla antaa tilaa toimialojen ja tulosyksiköiden strategiatyölle. Strategiaprosessilla tavoitellaan Espoo-strategian nopeaa ja yhtenäistä toimeenpanoa toimialoilla, yhtenäisten tuloskorttien ja käsitteiden käyttöä sekä vuorovaikutuksen lisäämistä eri organisaatiotasoilla. Espoo-strategia 2010-2013 on fokusoitu huomioiden talouden heikentynyt tilanne ja se on luonteeltaan selviytymisstrategia. Espoo-strategian laadintatyö käynnistyi tammikuun 2009 valtuustoseminaarissa. Valtuustoseminaarin jälkeen valmistelu jatkui virkamiestyönä ja kaupunginhallituksen iltakouluissa. Strategialuonnosta arvioitiin toukokuun valtuustoseminaarissa. Valtuusto hyväksyi 7.9.2009 Espoo-strategian 2010-2013. Strategian osittainen tarkistus tuli ajankohtaiseksi erityisesti Palvelujen järjestäminen -näkökulman osalta valtuuston 14.12.2009 päättäessä palvelujen järjestämisen sekä palveluverkon uudistamisen ja tilojen hallinnan tehostamisen periaatteista ja linjauksista. Valtuusto päätti Espoo-strategian 2010-2013 tarkistuksesta kokouksessaan 13.9.2010. Tarkistus kohdistui Palvelujen järjestäminen -näkökulman päämäärään ja siihen liittyviin valtuustokauden tavoitteisiin 3.1. - 3.9. ja 3.12, Henkilöstönäkökulman valtuustokauden tavoitteeseen 2.2. ja Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki -näkökulman tavoitteisiin 5.6., 5.9. ja 5.10. Strategiaan liittyvät tulostavoitteet hyväksytään erikseen vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-strategiassa että kaikkien toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitelty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Strategiaperustan muodostavat toiminta-ajatus, arvot ja visio. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Toiminta-ajatus kuvaa kaupungin (organisaation) perustarkoitusta. Toiminta-ajatus on luonteeltaan pysyvä. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Strategialla tarkoitetaan tietoista suunnanvalintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian ja sen sisällön muodostamisessa käytettäviä käsitteitä ovat näkökulmat, päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, mittarit/arviointikriteerit, tulostavoitteet ja tavoitteet. Näkökulmat ovat strategisia alueita, joiden suunnasta päämäärät asetetaan. Näkökulmien kautta voidaan arvioida strategian tasapainoisuus. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota. Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa. Mittarit / arviointikriteerit ovat indikaattoreita, joilla kuvataan asian tila. Jokaiselle toimialan tai sen alaisen yksikön valtuustokauden tavoitteelle määritetään yksi tai tarvittaessa useampi mittari tai muu arviointikriteeri. Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain.
Espoo-strategia 2010 2013 6 Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. ESPOO-VISIO 2020 Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoo on moniarvoinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on avoin ja innostava ilmapiiri. Espoon historiallinen perinne, vaihteleva luonto, merellisyys, viihtyisät asuinalueet ja toimivat yhteydet muodostavat kaupunkikeskusten jäsentämän turvallisen kaupunkiympäristön. Espoo on yksilön ja yhteisen vastuun kaupunki. Espoo luo vahvat edellytykset kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle kehitykselle. Espoossa on laadukkaat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Espoo osana pääkaupunkiseutua tunnetaan maailmanlaajuisesti verkottuneena huipputeknologian, koulutuksen, kulttuurin, liikunnan, tutkimuksen ja innovaatioiden erityisosaajana. Espoo on ilmastomuutoksen torjunnan edelläkävijä. ESPOON KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. ESPOON ARVOT Asukas- ja asiakaslähtöisyys Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitamme asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden arvostamista kaikessa toiminnassa. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee niin asukkaille ja muille asiakkaille annettavia palveluja kuin organisaation sisäisiäkin palveluja. Se merkitsee myös asukkaiden ja asiakkaiden antamien tietojen tai heiltä saadun palautteen huomioon ottamista palvelujen ja muun toiminnan kehittämisessä. Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitamme toisten ajatusten arvostamista, eri mielipiteiden yhtäläistä kuuntelua, ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sekä erilaisuuden ymmärtämistä niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja rinnakkaiseloa. Luovuus ja innovatiivisuus Luovuudella ja innovatiivisuudella tarkoitamme uusien asioiden ja ideoiden tuottamista ja käyttöönottoa, jatkuvaa monipuolista kokeilu-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä nopeaa omaksumista ja oppimista. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Kumppanuudella ja yhteisöllisyydellä tarkoitamme kaikkia osapuolia hyödyttävää avointa yhteistyötä ja verkostomaista työtapaa sekä monipuolisia liittoutuma- ja kumppanisuhteita. Se tarkoittaa myös asiakkaiden mukanaoloa ja osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisena osallistujana. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tuloksellisuudella ja vaikuttavuudella tarkoitamme toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tuloksellisella toiminnalla saavutetaan haluttuja vaikutuksia. Tuloksellisuus tarkoittaa onnistumista asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa eri tasoilla. Palvelut ja muu toiminta on tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetty. Kestävä kehitys Kestävällä kehityksellä tarkoitamme, että kehitämme kaupunkia noudattaen kaikissa ratkaisuissa kestävän kehityksen periaatteita. Edistämme toiminnallamme ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Osana sosiaalista kestävyyttä on historiallisen ja kulttuurisen perinnön vaaliminen sekä kristillisen perinnön ja monikulttuurisuuden kunnioittaminen.
Espoo-strategia 2010 2013 7 NÄKÖKULMAT JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Espoo-strategian näkökulmat ovat elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki, asiakas ja kaupunkilainen, palvelujen järjestäminen, henkilöstö sekä talous. Näkökulmien välillä on olemassa kuvan mukaiset syy-seuraussuhteet. Asiakas ja kaupunkilainen Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila 2020 konseptin mukaisesti Henkilöstö Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Visio 2020: Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Talous Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa. Espoo-strategia 2010-2013 Päämäärät Jokaisessa näkökulmassa on yksi päämäärä, jolla kaupungin kehitystä fokusoidaan tällä valtuustokaudella. Strategian keskeisen sisällön muodostavat valtuuston 6.4.2009 hyväksymä tuottavuusohjelma ja 14.12.2009 päättämä palvelujen järjestämisen sekä palveluverkon uudistamisen ja tilojen hallinnan tehostamisen periaatteet ja linjaukset. Valtuustokauden tavoitteiden yhteydessä todettujen kehittämistoimenpiteiden ja -kohteiden laadinnassa on huomioitu toimialojen tuloskorttiluonnokset, tuottavuusohjelma sekä kaupunginjohtajan ja toimialajohtoryhmien keskenään käymät strategiakeskustelut. Toimialan ja tulosyksikön valtuustokauden tavoitteet rakennetaan Espoo-strategian päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja niissä mainitut kehittämistoimenpiteet/-kohteet huomioiden.
Espoo-strategia 2010 2013 8 1. TALOUS Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa. Valtuustokauden tavoitteet: 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. 1.2. Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. 1.3. Vuosikatteella rahoitetaan 60 % investoinneista vuonna 2012. 1.4. Asukaskohtainen lainamäärä ei ylitä kaupungin lainojen osalta 1 800 euroa/asukas ja konsernilainojen osalta 6 000 euroa/asukas. 1.5. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. 2. HENKILÖSTÖ Päämäärä: Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: 2.1. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. 2.2. Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista. 2.3. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. 2.4. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. 2.5. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. 2.6. Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia.
Espoo-strategia 2010 2013 9 3. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Päämäärä: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila 2020 -konseptin mukaisesti. Valtuustokauden tavoitteet: 3.1. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. 3.2. Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus. 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. 3.5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. 3.6. Suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muiden kieliryhmien palvelut voivat sijoittua yhteisiin toimitiloihin. 3.7. Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen. 3.8. Tilasuunnittelussa parannetaan toiminnan ja tilojen käytön taloudellisuutta, muunneltavuutta ja energiatehokkuutta sekä yhteiskäyttömahdollisuuksia. 3.9. Hallinto- ja palvelutoimitilojen tilatehokkuutta parannetaan. 3.10. Kaupunkikonsernin sisäiset palvelut ovat tehostuneet merkittävästi. 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyys- sekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. 3.12. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa.
Espoo-strategia 2010 2013 10 4. ASIAKAS JA KAUPUNKILAINEN Päämäärä: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Valtuustokauden tavoitteet: 4.1. Espoolaiset kokevat asuinalueensa, yhteisönsä ja kaupunkikeskukset turvallisina. 4.2. Espoolaisten mahdollisuudet osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen ovat lisääntyneet. 4.3. Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. 4.4. Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut. 4.5. Espoolaiset hoitavat suurimman osan asioinnistaan sähköisesti. 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. 5. ELINVOIMAINEN JA KILPAILUKYKYINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KAUPUNKI Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: 5.1. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhtenäisen kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita houkuttelevan kampus-verkoston. 5.2. Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen, talouden (T3) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. 5.3. Otaniemen innovaatioympäristö tuottaa kasvuhakuisia yrityksiä ja maailmanluokan palveluinnovaatioita. 5.4. Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja kaupunkiseutujen keskuudessa. 5.5. Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu.
Espoo-strategia 2010 2013 11 5.6. Joukkoliikenneyhteyksiä palvelukeskittymiin parannetaan, joukko-liikenteen kulkutapaosuus kasvaa ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu. 5.7. Kaupungin elinvoimaisuutta on vahvistettu eheyttämällä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 5.8. Yritystoiminnan kasvu on vahvistanut kaupungin tulopohjaa. 5.9. Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen. 5.10. Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti.
Espoo-strategia 2010 2013 12
13 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT KANSANTALOUDEN KEHITYS Valtiovarainministeriön lokakuussa 2011 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talous kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2010. Vuoden 2011 alkupuolella kansantalouden kasvu on jatkunut ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Viime kuukausina taloudellinen ilmapiiri on kuitenkin heikentynyt ja epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa. Vuoden 2011 talouskasvuksi ennustetaan 3,5 prosenttia. Kasvun painopiste on siirtynyt kotimaisen kysynnän suuntaan. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen vaikutti jo vuonna 2011 Suomen vientiin. Tavaroiden ja palvelujen viennin ennustettiin kasvavan 4,3 prosenttia, kun vielä 2010 kasvua oli 8,6 prosenttia. Vuonna 2011 erityisesti kone- ja laiteinvestointien sekä asuntoinvestointien kasvoivat. Työttömyysasteen aleneminen on ollut ennakoitua hitaampaa ja vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste jäi 7,9 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousuvauhti jatkuu euroaluetta nopeampana ja on vuonna 2011 noin 3,5 prosenttia. Suhdannekatsauksen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2012 ja 2,3 prosenttia vuonna 2013. Hidastuminen johtuu osittain kansainvälisen kaupan hiipumisesta ja Suomelle tärkeiden vientimaiden talouskasvun hidastumisesta. Myös kotimaisten investointien kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan noin prosenttiin, kun se vuonna 2011 oli 5,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu myös. Inflaation arvioidaan pysyvän 3 prosentin tasolla vuonna 2012 osittain julkisen vallan päätösten johdosta. Tulevaan talouskehitykseen sisältyy monia epävarmuuksia. Jo talouden epävarmuuden jatkuminen sinänsä hidastaa tulevaa talouskehitystä. KUNTATALOUS Suomen kuntaliiton mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 prosenttia vuonna 2010. Palkkausmenojen kasvu oli 2,8 prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen ostot kasvoivat nopeasti, noin 7 prosenttia. Vuonna 2011 toimintamenojen arvioidaan kasvavan runsaat 4 prosenttia. Kuntaliitto arvioi kuntien toimintamenojen kasvun olevan 4 prosentin tasolla myös vuonna 2012. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia sekä vuonna 2011 että vuonna 2012. Peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan 2,6 prosenttia vuonna 2011 ja sen arvioidaan vuonna 2012 nopeutuvan 3,1 prosenttiin. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa. Verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia, kun vuosina 2005-2008 verotulot kasvoivat keskimäärin 6,4 prosenttia/vuosi. Vuonna 2010 verotilitykset kasvoivat yli 4 prosenttia. Kunnallisverojen tilityksiä kasvatti jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen, joka nosti marras- ja joulukuun tilityksiä merkittävästi. Jako-osuus nousi sen vuoksi, että valtiolle tilitettävät verot pääoma- ja ansiotuloista supistuivat edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttejaan. Ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Lokakuussa 2011 päivitetyn valtakunnallisen veroennustekehikon mukaan kunnallisveropohja kasvaa 4,6 prosenttia vuonna 2011. Kunnallisveron tilitykset kasvoivat tammisyyskuun aikana noin 7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee vuoden 2011 loppua kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen takia ja viime vuoden loppukuukausien korkean vertailutason vuoksi. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuus oli 32 prosenttia vuosina 2009-2011. Se putoaa noin 27 prosenttiin vuosina 2012-2013 ja 22 prosenttiin vuoden 2014 alussa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävin on 631 milj. euron valtionosuuksien leikkaus sekä kiinteistö-
14 veron poisto verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on noin 118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus vaihtelee kunnittain. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat tulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. HELSINGIN SEUDUN JA ESPOON TALOUSNÄKYMIÄ Helsingin seudulla tuotanto kasvoi taantuman jälkeen ripeästi, 4 prosenttia, vuonna 2010, mutta vuoden 2011 alkupuolella nousu hidastui 2,5 prosenttiin. Informaatioteknologia-alan vaikeudet hidastivat selvästi Helsingin seudun talouden kasvua, sillä elektroniikkateollisuuden sekä informaatio- ja viestintäpalvelujen kasvu pysähtyi. Sen sijaan muiden palvelujen, rakentamisen sekä kone- ja laiteteollisuuden kasvu jatkui seudulla vahvana. Koko maassa tuotannon kasvu jatkui vuoden 2011 alkupuolella Helsingin seudun kasvua nopeampana, mutta myös valtakunnallinen kasvu hidastui kesästä alkaen. Epävarmuus kansainvälisen talouden kehityksestä on lisääntynyt ja sen myötä talousennusteita on korjattu alaspäin. Tuoreimmat talousennusteet (mm. VM ja ETLA syyskuussa 2011) arvioivat Suomen bruttokansantuotteen kasvun jäävän 1,5-2 prosenttiin vuonna 2012. Helsingin seudun talouden arvioidaan kasvavan suunnilleen samaa tahtia kuin koko maassa. Kasvun arvioidaan nopeutuvan vuonna 2013 edellyttäen, että kansainvälinen talous elpyy ja vienti lähtee kasvuun. Helsingin seudun kasvunäkymiin vaikuttaa erityisesti informaatioteknologia-alaan liittyvä epävarmuus. Työllisyys kasvoi Helsingin seudulla sekä vuonna 2010 että vuoden 2011 alkupuolella. Työllisten määrä nousi vuoden 2011 puolivälissä jo lähes taantumaa edeltäneelle huipputasolle. Työllisyyden kasvu on ollut Helsingin seudulla vahvempaa kuin koko maassa seudun suuren palvelusektorin työvoiman kysynnän ansiosta. Jos ennusteet tuotannon kasvun merkittävästä hidastumisesta toteutuvat, se heijastuu kielteisesti työllisyyteen vuonna 2012 ja sen jälkeen. Espoon elinkeinorakenteessa painottuvat koko seutuun verrattuna informaatioteknologia-ala (tietoliikennevälineet, ohjelmisto- ja tietopalvelut), tekninen tukkukauppa, tutkimus- ja kehittämistoiminta, liike-elämän palvelut, lääkeaineiden valmistus sekä energia- ja polttoainealat. Informaatioteknologia-alan kasvun pysähtyminen on vaikuttanut Espoossa, mutta sen vaikutusta on kompensoinut muiden alojen kasvu. Myös tulevina vuosina Espoon suurimmat riskit liittyvät globaalien suuryritysten mahdollisiin muutoksiin Espoossa sijaitsevissa toimipaikoissa. ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Espoon keskeisiä haasteita lähitulevaisuudessa ovat: 1. Väestönmuutoksen aiheuttamat haasteet palvelutuotannolle Nopea väestönkasvu lisää palvelutarpeita. Vuonna 2011 Espoo on kasvanut viime vuosia hieman nopeammin. Tasaisen kuukausittaisen kasvun mukaan vuoden 2011 väestönkasvu olisi noin 4 200 asukasta, kun ennusteen mukainen kasvu olisi noin 3 600 asukasta. Väestönkasvu on myös erilaista kuin vielä 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöä kasvattavat erityisesti syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto ja vuonna 2011 myös piristynyt maassamuutto. Vieraskielinen väestö on kaupungille voimavara ja luo monimuotoisuutta. Ikärakenteen vanheneminen. Vaikka Espoon väestön ikärakenne on vielä nuori, kasvaa vanhusväestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Vaikka tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään kotona, aiheuttaa osuuden kasvu myös paineita kaupungin järjestämille vanhuspalveluille. Toinen, joskin selvästi kaukaisempi vaikutus on huoltosuhteen muuttuminen, joka tulee myöhemmin vaikuttamaan myös kaupungin verotulokertymään. Vieraskielisen väestön kasvu on jatkossa voimakasta sekä Espoossa että koko seudulla. Vieraskielisiä on Espoossa tällä hetkellä noin 23 000 ja
15 määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 50 000:een, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä olisi noin 17 prosenttia. Vastaava suhteellinen kasvu tapahtuu muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskunnissa kasvu on hitaampaa. Vieraskielisten osuuden ja määrän kasvaessa nousee tehokkaan kotouttamisen merkitys ensi arvoisen tärkeäksi. Osaavan henkilöstön rekrytointi. Kaupungit joutuvat kamppailemaan yhä enemmän osaavan henkilöstön rekrytoinnissa vähenevien työvoimaresurssien vallitessa. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 kaupungilta jää eläkkeelle noin 1 500 työntekijää. Tätä resurssivajetta ei pystytä kokonaan täyttämään, vaan on kehitettävä myös Espoo-strategian mukaisesti sähköisiä palveluja ja kannustettava kuntalaisten omatoimista toimintaa ja huolenpitoa. 2. Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet Espoo on menettänyt jo usean vuoden ajan lapsiperheitä lähikuntiin. Yksi keskeinen muuton syy on tilavien perheasuntojen korkea hintataso ja toisaalta kaupungin tarjoaman omatoimiseen rakentamiseen soveltuvan tonttitarjonnan vähäisyys. Kaupungin vähäisestä maanomistuksesta johtuen tonttitarjonnan lisäämiseen ei ole nopeita ratkaisuja. Kaavoitusta nopeuttamalla ja maankäyttösopimuksia käyttämällä kaupunki pystyy kuitenkin lisäämään rakennuskelpoisten tonttien tarjontaa. Asuntojen korkeaa hintatasoa ylläpitävät monet tekijät, joihin kaupungilla ei ole suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien ja valtion yhteinen ja vaikutuksiltaan vahvempi asuntotuotannon aiesopimus voi tuoda ratkaisua tilanteeseen. 3. Ilmastostrategian vaatimukset Ilmastostrategian esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja mm. liikennekäyttäytymisen ohjaamiseksi kestävälle pohjalle. Länsimetron rakentaminen on tässä suhteessa suuri askel eteenpäin. Metron jatkorakentaminen Kivenlahteen sekä kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen ja edelleen Kauklahteen ovat tulevien vuosien tärkeimpiä hankkeita. 4. Kuntarakenneuudistus Uusi hallitus käynnisti ripeästi kuntarakenneuudistuksen valmistelun, josta oli hallitusohjelmassa sovittu. Keskeisenä lähtökohtana on käyttää uusien kuntien rajauskriteerinä työssäkäyntialuetta. Tämä ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan Helsingin seudulle, vaan täällä on etsittävä muita rajaus- /määrittelykriteereitä. Helsingin seudulla haastetta lisää myös useiden merkittävien kuntatoimijoiden rooli ja erilaiset näkemykset seudun kehittämisestä. Väestö Vuoden 2011 alussa Espoossa oli 247 970 asukasta. Määrä kasvoi vuoden aikana 3 640:llä eli 1,5 %. Edellisenä vuonna väestön suhteellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten 1990 luvun lamavuosien. Väestönlisäyksestä 37 % saatiin muuttovoittona, joka lähes kokonaisuudessaan tuli ulkomailta. Vuoden 2011 alussa espoolaisista oli. ulkomaan kansalaisia 16 700 henkeä eli 6,7 %. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, 23 249, ja heidän osuutensa väestöstä oli 9,4 %. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet olivat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Ruotsinkielisiä Espoossa oli 20 334 eli 8,2 % asukkaista.
16 Väestö suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/2011, 1.1.2014 ja 1.1.2021 2011 2014 Muutos 2011-2014 2021 Muutos 2014-2021 Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % 1 Suur-Leppävaara 61 407 24,8 64 259 24,9 2 852 27,1 68 543 24,3 4 284 18,4 2 Suur-Tapiola 42 915 17,3 41 806 16,2-1 109-10,5 45 444 16,1 3 638 15,6 3 Suur-Matinkylä 34 490 13,9 36 993 14,3 2 503 23,8 40 606 14,4 3 613 15,5 4 Suur-Espoonlahti 50 925 20,5 52 657 20,4 1 732 16,4 55 290 19,6 2 633 11,3 5 Suur-Kauklahti 7 098 2,9 8 135 3,1 1 037 9,8 11 038 3,9 2 903 12,5 6 Vanha-Espoo 36 372 14,7 39 114 15,1 2 742 26,0 42 787 15,2 3 673 15,8 7 Pohjois-Espoo 10 766 4,3 11 314 4,4 548 5,2 13 623 4,8 2 309 9,9 Muut 3 997 1,6 4 223 1,6 226 2,1 4 468 1,6 245 1,1 Espoo 247970 100,0 258 500 100,0 10 530 100,0 281 800 100,0 23 300 100,0 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli elokuun lopussa 250 760 asukasta. Kasvua vuoden alusta kertyi 2 790 henkeä, josta muuttovoittoa oli 1 274 henkeä. Väestön lisäys on edellisvuotta suurempi. Voimassa olevan väestöennusteen mukaan vuoden 2014 alussa väestöä tulee olemaan 258 500. Tämä edellyttää noin 3 510 asukkaan vuotuista lisäystä. Vuosien 2011-2014 väestökasvusta tulee sijoittumaan noin neljännes Suur- Leppävaaraan ja viidennes Suur-Espoonlahteen. Suur-Tapiolan alueella väestö vähenee vajaalla 1 100:lla. Vuoden 2021 alkuun mennessä Espoossa on ennusteen mukaan 281 800 asukasta. Ennuste edellyttää 23 300 hengen lisäystä vuosina 2014-2021, mikä merkitsee yli 3 300 hengen vuosittaista lisäystä. Väestö ikäryhmittäin vuosina 2006, 2011 ja ennuste* vuosille 2014 ja 2021 Ikä Väestö 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ yhteensä 2006 22 381 27 727 11 132 51 588 96 809 13 072 8 995 231 704 2011 24 233 27 291 12 939 53 652 101 419 17 462 10 974 247 970 2014* 24 798 28 185 12 642 56 208 102 475 21 758 12 432 258 500 2021* 25 970 30 175 12 313 59 251 110 272 25 719 18 101 281 800 Osuus väestöstä % 2006 9,7 12,0 4,8 22,3 41,8 5,6 3,9 100,0 2011 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4,4 100,0 2014* 9,6 10,9 4,9 21,7 39,6 8,4 4,8 100,0 2021* 9,2 10,7 4,4 21,0 39,1 9,1 6,4 100,0 Espoon väestö pohjautuu suurelta osalta sodan jälkeen syntyneisiin ikäluokkiin ja väestön ikärakenne vanhenee nopeasti näiden tullessa eläkeikään lähes samanaikaisesti. Vuoden 2011 alussa yli 65-vuotiaiden osuus espoolaisia oli 11,4 %, mutta vuoden 2014 alussa heitä on arvioitu olevan jo 13,2 % ja vuoden 2021 alussa jo 15,5 % asukkaista. Yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa yli 15 400 henkilöä eli 54 %. Samanaikaisesti lasten osuus laskee, samoin nuorten työikäisten aikuisten.
17 Espoon ikärakenne vuonna 2011 ja ennuste* vuodelle 2021 % 45 40 35 30 25 20 2011 2021* 15 10 5 0 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Kieliryhmät Vuoden 2011 alussa vieraskielisten osuus Espoon väestöstä ylitti ruotsinkielisten osuuden ja määrän. Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nopeammin kuin edellisessä, vuonna 2009 tehdyssä, vieraskielisen väestön projektiossa arvioitiin. Vuonna 2021 ruotsinkielisten osuuden Espoon väestöstä arvioidaan olevan 7,2 % ja vieraskielisten 13,3 %. Iäkkäiden asukkaiden määrä kasvaa kaikissa kieliryhmissä. Lasten määrät kasvavat eniten vieraskielisten ryhmässä. Vuoteen 2021 mennessä vieraskielisten 0-6-vuotiaiden lasten määrän arvioidaan kasvavan 1 300:lla ja suomenkielisten 600:lla, sen sijaan ruotsinkielisten alle kouluikäisten lasten määrän arvioidaan laskevan 160:llä. Yhteensä alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan 1 740:lla. 7-17-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan eniten vuoteen 2021 mennessä vieraskielisten ryhmässä noin 2 000 lapsella ja suomenkielisten ryhmässä 900 lapsella, kun taas ruotsinkielisten ryhmässä 7-17-vuotiaiden määrä vähenee yli 300 lapsella. Yhteensä 7-17-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 2 700:lla vuoteen 2021 mennessä. Työpaikat Espoossa oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä noin 128 000 työpaikkaa. Määrä nousi usealla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta, joskin työvoimatutkimuksen tuottamat luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia. Työpaikoista viidesosa on tukkuja vähittäiskaupassa. Reilu kymmenesosa on ammatillisessa, teknisessä ja tieteellisessä toiminnassa, josta noin 40 % on arkkitehti- ja insinööri-palveluissa, kolmannes tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä loput muissa erikoistuneissa liike-elämän palveluissa, kuten lakiasiain- ja laskentatoimen palvelussa. Teollisuudessa on reilu kymmenesosa Espoon työpaikoista, näistä yli puolet tietokone- ja elektroniikkateollisuudessa ja viidennes öljytuotteiden, kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineitten valmistuksessa. Noin 10 % Espoossa sijaitsevista työpaikoista on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti 12 000 työikäistä (15-74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000. Tilaston keskivirhe on muutama tuhat henkeä.
18 Työpaikkojen määrä Espoossa 130 000 128 000 126 000 124 000 122 000 120 000 118 000 116 000 114 000 112 000 110 000 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Vuonna 2008 Espoon työpaikoista 37 % sijaitsi Suur-Tapiolassa, 24 % Suur-Leppävaarassa ja 10 % Vanha-Espoon alueella. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2008 Suur-Tapiolassa ja hieman myös Suur-Matinkylässä, muilla suuralueilla määrä pieneni. Tosin sijainniltaan kohdistamattomien työpaikkojen määrä nousi edellisestä vuodesta kolmella tuhannella. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, joka on ajantasaisin luotettava osaalueittainen työssäkäyntiaineisto. Työpaikat suuralueittain 31.12.2003-2008 Muutos 2007-08 Suuralue 2003 2004 2005 2006 2007 2008 lkm % 1 Suur-Leppävaara 23 917 25 984 26 333 28 196 28 889 28 664-225 -0,8 2 Suur-Tapiola 36 537 37 388 36 880 39 713 42 190 43 580 1 390 3,3 3 Suur-Matinkylä 8 743 8 899 8 535 9 222 9 656 9 775 119 1,2 4 Suur-Espoonlahti 9 429 9 193 8 591 9 160 9 436 8 928-508 -5,4 5 Suur-Kauklahti 1 510 1 758 1 799 1 800 1 877 1 646-231 -12,3 6 Vanha-Espoo 10 722 11 555 13 075 12 474 12 963 12 171-792 -6,1 7 Pohjois-Espoo 4 034 4 481 4 290 4 867 5 085 4 943-142 -2,8 Muut 10 670 7 461 9 007 6 912 6 125 9 205 3 080 50,3 Yhteensä 105 562 106 719 108 510 112 344 116 221 118 912 2 691 2,3 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Työttömyys Elokuun 2011 lopulla Espoossa oli 7 105 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 5,5 %. Koko maan työttömyysaste oli 8,7 % (TEM, työnvälitystilasto). Työttömien määrä on vähentynyt Espoossa voimakkaasti syksystä 2010 lähtien. Elokuun 2011 lopulla Espoossa oli työttömiä 13 % (1 059 henkeä) vähemmän ja työttömyysaste oli 0,8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Tosin viime aikojen synkentyneet kansantalouden ennusteet saattavat kääntää työttömyyden jälleen kasvuun. Erityisesti nuorisotyöttömyys on laskenut Espoossa vuoden 2011 aikana voimakkaasti, joskin tahti on hidastunut viime keväästä lähtien. Elokuussa 2011 Espoossa oli 625 alle 25-vuo-
19 tiasta työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 12,1 % vuodentakaista pienempi. Pitkäaikaistyöttömien (vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleisiin) määrän kasvu taittui helmikuussa 2011 ja elokuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 1 445 eli 20,3 % työttömistä. Määrä oli 14,9 % (253 henkilöä) vuodentakaista pienempi. Avoimia työpaikkoja oli Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa 35 % vuodentakaista enemmän. Espoon luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Valtiovarainministeriön uusimman suhdannekatsauksen mukaan Suomen työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun vuonna 2011. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee noin 45 000:lla vuosina 2011-2013, mikä alentaa työttömyysastetta kyseisinä vuosina noin 0,5 prosenttiyksikköä. Työllisyyden ja työttömyyden kehitykseen vaikuttaa myös kokonaistuotannon kasvu, jonka ennustetaan hidastuvan selvästi vuodesta 2011. Espoon työttömyyslukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 2010 2011 Muutos 2010-2011 elokuu elokuu elokuu Työttömyysaste, % 6,3 5,5-0,8 %-yksikköä 15-24-vuotiaat 5,7 5,0-0,7 %-yksikköä 25-49-vuotiaat 5,6 4,6-1,0 %-yksikköä 50-74-vuotiaat 8,0 7,5-0,5 %-yksikköä Työttömät työnhakijat 8 164 7 105-13,0 % 15-24-vuotiaat 711 625-12,1 % 25-49-vuotiaat 4 567 3 795-16,9 % 50-74-vuotiaat 2 886 2 685-7,0 % Yli vuoden työttömänä 1 698 1 445-14,9 % osuus työttömistä, % 20,8 20,3-0,5 %-yksikköä Avoimet työpaikat 949 1 282 35,1 % Rakennus- ja asuntotuotanto Vuonna 2010 rakentaminen piristyi Espoossa, mutta vuoden 2011 aikana vauhti on tasoittunut. Tammisyyskuussa 2011 Espooseen valmistui kerrospinta-alaa suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla, eli reilu 200 000 k-m 2. Myös valmistuneiden asuntojen määrä on pysynyt vuoden 2010 tasolla. Tammi - syyskuussa 2011 Espoossa valmistui noin 1 600 uutta asuntoa. Uutta kerrosalaa alettiin rakentaa tammisyyskuussa noin 10 % vuodentakaista enemmän. Asuntoja aloituksissa oli hieman vuodentakaista vähemmän. Myönnettyjen rakennuslupien perusteella rakentamisen vauhti hidastuu edelleen lähiaikoina. Tammi - syyskuussa 2011 rakennuslupia myönnettiin vuodentakaista selvästi vähemmän sekä kerrospinta-alalla että etenkin asuntojen määrällä mitattuna. Valtion tukema asuntotuotanto on elpymisen jälkeen vuosina 2009 ja 2010 jatkunut vilkkaana. Vuonna 2010 aloitettiin 602 valtion pitkällä korkotuella toteutettavan vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoonkruunun tuotantoa oli 249 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 249 asunnon verran ja valtion ns. välimallin lyhyen korkotuen hankkeita 367 asunnon verran. Vuoden 2011 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli aloituksissa 281 valtion tukemaa pitkän korkotuen vuokra-asuntoa, josta Espoonkruunun osuus 126. Asumisoikeushankkeita oli alettu rakentaa 301 asunnon verran ja lyhyen korkotuen hankkeita 442 asuntoa.
20 Rakennustuotanto Espoossa 1.1. - 30.9.2011 EROTUS EROTUS 2011 2010 2011-2010 2011-2010 vuoden alusta vuoden alusta vuoden alusta vuoden alusta % VALMISTUNEET RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m2) 222 389 222 098 291 0 -Asuntojen lkm 1 572 1 531 41 3 ALOITETUT RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m2) 232 434 208 927 23 507 11 -Asuntojen lkm 1 389 1 486-97 -7 MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT -Kerrosala (k-m2) 297 577 338 721-41 144-12 -Asuntojen lkm 1 439 2 441-1 002-41 Ei sisällä vanhojen rakennusten laajennuksia. Luvut perustuvat 4.10.2011 mennessä rakennusvalvonnan rekisteriin vietyyn aineistoon ja ovat siten ennakkotietoja. Lähde: Xcity-kuntatietojärjestelmä ja Espoon asunto-ohjelman hankerekisteri. ESPOON KAUPUNGIN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtia Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys kaupungin palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä on jatkuvasti kasvussa. Uudet palvelujen järjestämis- ja toimintamallit edellyttävät selkeää kehittämistoimintaa ja tutkimusta sekä arviointia mallien vaikutuksista. Kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla parannetaan palvelujen järjestämisen edellytyksiä, ennakoidaan palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia ja varmistetaan palveluiden resursointia tuottamalla tutkittua tietoa ratkaisujen pohjaksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksia ja lähtökohtia ovat: Espoo-strategian linjausten toteutumisen tukeminen ja valmentautuminen tuleviin haasteisiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen tutkimustiedon käytön parantaminen suunnittelussa, johtamisessa, päätöksenteossa ja palvelutuotannon kehittämisessä toimialojen välisen yhteistyön edistäminen seutuyhteistyön vahvistaminen. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on toiminnan tekeminen läpinäkyväksi ja avoimeksi sekä kaupungin päättäjien, muun organisaation että kuntalaisten keskuudessa. Seudullinen yhteistyö ja kumppanuus Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on vahvat sidokset seudulliseen tutkimus-yhteistyöhön ja myös joihinkin valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin. Yhä useammat tutkittavat ilmiöalueet kattavat maantieteellisesti laajoja alueita. Yleensä metropolialueeksi lasketaan kuuluvaksi neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia ja 10 kehyskuntaa. Alueittaista ja teemoittaista vaihtelua voi kuitenkin olla. Espoo tekee yhdessä Helsingin, Vantaan ja kehyskuntien kanssa yhä vahvistuvampaa yhteistyötä tietohuollon harmonisoinnissa, yhteisissä tutkimushankkeissa ja tietoaineistojen hankinnassa. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti vuonna 2009 PKS-kaupunginjohtajakokouksen hyväksymän seututietovisio 2020 -asiakirjan pohjalta. Visiossa on tuotu esiin keskeiset tiedon tuotantoon, käsittelyyn ja jakamiseen liittyvät periaatteet: tiedon käytön ja saatavuuden avoimuus, tiedon korkea laatu ja ajantasaisuus, tiedon skaalautuvuus tarkasteltavan ilmiön ja alueen mukaan ja
21 käyttäjämyönteinen maksupolitiikka. Vision mukaisia toimenpiteitä toteuttaa seudullinen yhteistyöryhmä kaupunginjohtajien esittämien tavoitteiden mukaisesti. Keväällä 2010 käynnistynyt laaja yhteinen tietopalvelu- ja -tuotantoprojekti "Helsinki Region Infoshare" jatkuu. Järjestelmän tietosisältöä on laajennettu ja erityistä huomiota on kiinnitetty tiedon visualisointiin ja helppokäyttöisyyteen. Pääkaupunkiseudun osalta hanke on edennyt vuoden 2011 aikana suunnitelman mukaisesti. Hankkeen pilottivaihe ulottuu vuoden 2012 loppuun, jonka jälkeen järjestelmä vakiinnutetaan osaksi seudullista avointa tietotuotantoa. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat seudun kaupunkien lisäksi valtiovarainministeriö, Sitra ja työ- ja elinkeinoministeriö. PKS-yhteistyönä Espoossa otettiin vuonna 2011 käyttöön pääkaupunkiseudun palvelukartta, joka on merkittävä seudullinen palvelutuote. Se tarjoaa käyttäjille sähköisessä muodossa kaikki kuntien julkisten palvelujen sijainti- ja vuorovaikutteiset yhteystiedot. Tätä kehitystyötä jatketaan mm. sijoittamalla karttapohjaan alueellisia ominaisuustietoja. Sähköisiä palveluita kehitetään tiiviissä yhteistyössä myös muiden suurten kaupunkien, KuntaIT:n ja Valtion it-palvelukeskuksen kanssa. Kaupunki on mukana myös Kuntaliiton vetämässä hankkeessa, jossa kehitetään kunnille yhteistä projektinhallinnan työvälinettä. Osin tähän liittyen Espoossa on alustavasti käynnistetty suunnittelu projekti- ja hanketoiminnan kehittämiseksi. Tällä pyritään tehokkaampaan projektitoimintaan ja salkunhallintaan sekä vahvistamaan linjaorganisaation ja ohjelmajohtamisen välistä yhteyttä. Seudullisen yhteistyön muita konkreettisia tuotteita ovat verkkopohjainen aluesarjattilastotietokanta, ajankohtainen Helsingin seudun suunnat -neljännesvuosikatsaus, määrävuosina ilmestyvä suomen- ja englanninkielinen Helsingin seutu tilastoina -julkaisu ja yhteinen väestöennustejärjestelmä. Vuoden 2010 alussa laadittiin yhdessä mm. Helsingin seudun vieraskielinen väestöennuste, joka ulottuu vuoteen 2030. Vuoden 2011 aikana on saatu valmiiksi seudullinen työpaikkaprojektio. Tämä parantaa selkeästi seudun työpaikkojen kehityksen ja sijoittumisen ennakointia. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka - uusi yhteistyömalli Merkittävä uusi tutkimuksellinen yhteistyön muoto on valtion käynnistämän metropolipolitiikan ja kaupunkitutkimuksen välinen sidos. Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen kaupunkien, ministeriöiden ja keskeisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusyhteistyötä. Uudessa "kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka" -yhteistyömallissa kaupunkitutkimus tukee valtioneuvoston 13.5.2009 hyväksymää metropolipolitiikkaohjelmaa. Kansallisessa metropolipolitiikassa on neljä keskeistä painopistettä: A. Maankäyttö, asuminen ja liikenne, B. Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, C. Monikulttuurisuus, maahanmuutto ja kaksikielisyys sekä D. Sosiaalinen eheys. Pääkaupunkiseudun ja Lahden kaupunkien, seudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä keskeisten ministeriöiden yhteistyöllä pyritään linkittämään ensimmäistä kertaa yhteisesti rahoitettu kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tukemaan mm. seudun asukkaiden hyvinvointia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Yhteinen kaupunkitutkimusohjelma kattaa vuodet 2010-2014. Keväällä 2010 hyväksyttyä ohjelmarakennetta toteutetaan. Valmisteluvaiheessa päädyttiin neljään teema-alueeseen, joiden alla yksittäiset tutkimushankkeet toteutetaan. Teemaalueet ovat: Teema I: Elinympäristö ja kaupunkirakenne Teema II: Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Teema III: Hyvinvointipolitiikat ja -palvelut Teema IV: Talous ja kilpailukyky. Kullekin teemakokonaisuudelle on määritelty ns. kotipesä, joka huolehtii ko. teeman tutkimus- ja kehittämishankkeiden koordinoinnista, rahoituksen järjestämisestä ja hankkeiden seurannasta ja tulosten jalkauttamisesta ja arvioinnista. Keväällä 2010 käynnistyi yhteensä viisi kärkihanketta, jotka valmistuivat vuoden 2011 aikana. Parhaillaan valmistellaan vuoden 2012 hankkeiden hakua ja rahoitusta.
22 Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoiminta Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on ensisijaisesti tukea Espoo strategian päämäärien ja valtuustokauden tavoitteiden valmistelua ja toteutusta, mutta myös havainnoida ja ennakoida tulevia kaupungin toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Sisällöllisiä painopisteitä ovat väestön hyvinvoinnin edistäminen, kaupunkirakenteen kehittäminen, kaupungin tuottamiin palveluihin, niiden rakenteisiin, laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen ja toiminnan vertailtavuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen sekä Espoon kilpailukykyyn ja elinkeinoelämän toimintaan liittyvä tutkimus. Myös henkilöstön ja työvoiman saatavuuteen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kohteet ovat toiminnan painopisteinä. Näihin liittyviä laajoja tutkimus- ja kehittämishankkeita ovat väestön hyvinvoinnin indikointi- ja seuranta-tutkimuksen ja -tiedon tuottaminen (mm. hyvinvointikertomus ja -barometri), kaupungin palvelutuotantoon liittyvät palvelu- ja tyytyväisyys-tutkimukset ja niiden pohjalta käynnistyvät kehittämishankkeet sekä henkilöstön jaksamisen ja työhyvinvoinnin jatkuva seuranta osallistumalla Työterveyslaitoksen toteuttamaan Kunta 10 -työelämän laatu -tutkimukseen. Hyvinvointi ja palveluiden arviointityö Hyvinvointiteemaan ja Espoo-strategian seurantaan liittyvät kaupungin toimialojen yhteistyönä suunniteltu ja rakennettu hyvinvointikertomus ja -barometri. Ne kuvaavat espoolaisten hyvinvoinnin tilaa eri ilmiöiden suhteen ja verrattuna muihin kuntiin. Ne sisältävät taloudellisen hyvinvoinnin, sosiaalisen eheyden ja hyvinvoinnin riskien kuvausten lisäksi Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksista saatavaa tietoa kuntalaisten kokemista arjen ongelmista ja heidän taloudellisesta tilanteestaan. Barometrin uudet tiedot tuotetaan vuosittain ja niiden pohjalta laaditaan kerran valtuustokaudessa Espoon hyvinvointikertomus. Ensimmäinen hyvinvointikertomus julkaistiin vuoden 2009 keväällä. Vuoden 2010 aikana laadittiin ensimmäinen hyvinvointibarometri, joka käsiteltiin valtuustossa toukokuussa 2011. Vuoden 2011 aikana on myös kehitetty hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ja jatketaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liittyvän työn organisointia työn painoarvon vahvistamiseksi. Vuonna 2010 valmistui professori Antti Hautamäen johdolla tehty tutkimus Helsingin seudun kansainvälisestä kilpailukyvystä. Tutkimuksen keskeinen lähtökohta oli hyvinvoinnin suuri merkitys seudun kilpailukyvyn vahvistamisessa. Tutkimuksen tuloksia ja suosituksia käytetään laajemmin vuonna 2013 laadittavaa Espoo-strategiaa valmisteltaessa. Kaupunki on mukana EU:n pilottihankkeessa, jossa on testattu kestävän kaupunkikehityksen arviointityökalua. Pilottivaihe loppuu vuoden 2011 lopussa, jonka jälkeen harkitaan sovelluksen käyttöä kaupunkitasoisena arviointityökaluna. Toinen pilottihanke on EU-tasoisen kyselyjärjestelmän testaus ja mahdollinen käyttöönotto. Myös tämän hankkeen jatko ratkeaa vuoden 2011 lopussa. Muita keskeisiä koko kaupunkia koskevia tutkimus- ja kehittämishankkeita ovat FCG Oy:n toteuttama Kaupunkipalvelututkimus, johon Espoo on osallistunut neljän vuoden välein jo vuodesta 1983 lähtien. Välivuosina tehdään suppeampi kuntapalvelujen laatu -tutkimus. Nämä tutkimukset tuottavat oleellista tietoa Espoostrategian tavoitteiden arviointiin ja seurantaan. Espoolaisten tyytyväisyys kunnan palveluihin on ollut alhaisimmillaan talouden huippusuhdanteessa vuonna 1989. Tyytyväisimpiä on oltu lamavuonna 1993, minkä jälkeen tyytyväisyys laski vuoteen 2001 asti. Sen jälkeen tyytyväisyys alkoi lisääntyä, ja oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin parhaimmillaan vuonna 1993. Syksyllä 2010 espoolaiset antoivat kuntapalveluille kokonaisarvosanan 7,4 asteikolla 4-10. Tyytyväisyys oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Uudet palvelut ja palvelujen kehittäminen Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 toteutusta on jatkettu valmistelemalla Matinkylän suuralueen palvelurakennetta, ns. Matinkylän tori -hanketta. Konserniyhteisten prosessien tehostamisprojekteissa laadittujen toimintamallien toteutus on käynnissä. Laaja sähköisten palvelujen kehittämishanke on käynnissä. Espoo on mukana myös 20 suuriman kaupungin ja valtion tuottavuus-yhteistyössä, jonka tulokset ovat käytettävissä vuonna 2011. Espoo on lähtenyt mukaan myös Kuntaliiton vetämään Uusi kunta 2017 -ohjelmaan. Uuden sukupolven ja organisaation ja johtamisen hankkeen perustehtävänä on yhdessä kuntien kanssa kehittää johtamistapoja ja organisaation rakenteita, jotta kunnat pystyvät vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Espoon tuottavuusohjelma perustuu tieto- ja viestintätekniikan innovatiiviseen hyödyntämiseen palvelutuotannossa. Tavoitteena on saada asiointi- ja neuvontapalvelut kattavasti ja helppokäyttöisesti kuntalaisten saataville sähköisesti niin, että espoolaiset hoitavat suurimman osan