ESIPUHE 1 ESPOO-STRATEGIA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 27. Yhteenvetotaulukot 34

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-STRATEGIA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 27 Yhteenvetotaulukot 34 KÄYTTÖTALOUSOSA 39 1 Yleishallinto 41 2 Sosiaali- ja terveystoimi 59 3 Sivistystoimi 99 4 Tekninen ja ympäristötoimi 151 Tilakeskus-liikelaitos 177 Suurpellon taseyksikkö 187 Tapiolan taseyksikkö 193 Palveluliiketoimen toimiala 199 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos 211 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos 215 Espoo Logistiikka -liikelaitos 219 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 225 Espoo Catering -liikelaitos 233 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos 241 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 247 TULOSLASKELMAOSA 253 INVESTOINTIOSA 269 RAHOITUSOSA 283 LIITTEET Valtuuston päätökset 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 3 Investoinnit hankkeittain vuosina Kannen kuva: Compic / Mauri Ratilainen

3 1 Esipuhe ESPOO JÄRJESTÄÄ PALVELUJA KASVAVALLE VÄESTÖLLE JA LUO EDELLYTYKSIÄ KASVULLE Espoon kaupunki tukee asukkaiden mahdollisuuksia hyvään elämään ja laadukkaaseen elinympäristöön. Tähän kuuluvat toimivat ja laadukkaat lähipalvelut, korkeatasoiset oppilaitokset, hyvät liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä joustavat ja kannustavat mahdollisuudet yrittämiselle. Espoo kasvaa nopeimmin suurista kaupungeista. Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat väestöä yli asukkaalla vuodessa. Myös vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat nopeasti. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ja osallistavia palvelumalleja, joilla kaupunki varautuu väestön ikääntymiseen sekä lapsiperheiden, nuorten ja maahanmuuttajien tukemiseen. Maan toiseksi suurimpana kaupunkina ja osana laajaa verkostomaista metropolia Espoolla on erityisen suuri vastuu elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämisestä. Tietoliikennealan rakennemuutos ja sen työllisyysvaikutukset huomioidaan kaupungin elinkeinopolitiikassa. Rakennamme tehokasta verkostomaista tapaa tukea startup-yritysten syntyä sekä elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä kasvaa ja kansainvälistyä. Tämä näkyy jo nyt lukuisten yritysten menestystarinoina ja vahvana uskona tulevaisuuteen. Länsimetron ja sen jatkon rakentaminen sekä Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostaman T3 -alueen kehittäminen ovat merkittäviä investointeja pääkaupunkiseudun ja koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamineen. Kaupungin investointiohjelma tulevina vuosina on historiallisen suuri. Kasvavassa kaupungissa panostetaan runsaasti asukkaiden peruspalveluihin sekä elinympäristön ja liikenneyhteyksien kehittämiseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat koulujen peruskorjausohjelma, Opinmäen koulun rakentaminen, Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja uusi maauimala, Elä ja asu -keskukset ja Espoon sairaala sekä Espoon keskuksen kehittämisohjelma ja Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa uusia vuokra-asuntoja noin 300 vuodessa. Espoon vahvuus on viiteen aluekeskukseen perustuva verkostomainen kaupunkirakenne. Se turvaa viihtyisän asuinympäristön palvelujen, luonnon ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Kehitämme kaikkia aluekeskuksia niiden vahvuuksien pohjalta. Kaupungin palveluja sijoitetaan erityisesti raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. Lainamäärä kasvaa hallitusti Hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja seudullisten yhteisöjen taseisiin. Vuonna 2013 kaupungin investoinnit ovat 243 milj. euroa ja tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 193 milj. euroa. Näiden lisäksi on vielä Espoon Asunnot Oy:n vuokraasuntotuotanto, joka rahoitetaan lainarahalla ja maksetaan vuokratuloilla. Peruskaupungin investoinneista noin puolet rahoitetaan tulorahoituksella. Loppuosa katetaan purkamalla peruspalvelujen kehittämisrahastoa sekä lainarahalla ja valtionosuuksilla. Energiayhtiön osakkeiden myynnistä syntyneen rahaston pääomiin ei kosketa, mutta aikaisemmin perustetun rahaston käyttö jatkuu seuraavina vuosina niin, että sen pääoma käytetään loppuun vuoden 2015 jälkeen. Konsernin tytäryhtiöiden investoinnit rahoitetaan täysin lainoituksella. Konsernin lainakanta kasvaa vuonna 2013 yhteensä 236 milj. eurolla. Tästä peruskaupungin lisälainaa on noin 46 milj. euroa. Sekä konsernin että peruskaupungin lainakanta tulee kasvamaan voimakkaasti vuosina 2014 ja Lainamäärän kasvu on kuitenkin hallittua, kun otetaan huomioon kaupungin taseen rakenne.

4 2 Espoon kasvu, uudet palvelut ja tilat lisäävät myös käyttökustannuksia. Kaupungin toimintamenot kasvavat 4,1 prosenttia vuonna Kaupungin henkilöstömäärä kasvaa noin 150 henkilöllä. Lisäys kohdistuu varhaiskasvatukseen, opetukseen, vanhusten palveluihin sekä perhe- ja sosiaalipalveluihin. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän milj. euroa eli 3,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Verotuloarviota on pienennetty viime keväästä yleisen taloustilanteen heikkenemisen vuoksi. Vuoden 2013 vuosikate on noin 101,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on lähellä nollaa vuonna Espoo tulee vuoden 2013 aikana arvioimaan palvelujen järjestämis- ja tuotantotapaa. Valtuustokaudelle valmistellaan Espoo-tarinaksi nimetty kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteista on tarkoitus päättää keväällä. Tiukka taloudellinen toimintaympäristö edellyttää kustannusvaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamista. Espoo valmistelee myös talouden varautumisohjelman 10 vuoden ajanjaksolle. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

5 Espoo-strategia ESPOO-STRATEGIA Valtuuston hyväksymä ja tarkistama

6 Espoo-strategia

7 Espoo-strategia JOHDANTO Espoo-strategia on laadittu uudistetulla strategiamallilla. Keskeisimmät uudistukset liittyvät Espoo-strategian tiivistämiseen ja sen toimeenpanemiseksi käyttöönotettuihin toimiala- ja tulosyksikkötasoisiin tuloskortteihin. Uudistetulla strategiamallilla on tarkoitus vahvistaa Espoo-strategian ohjaus-vaikutusta ja samalla antaa tilaa toimialojen ja tulosyksiköiden strategiatyölle. Strategiaprosessilla tavoitellaan Espoo-strategian nopeaa ja yhtenäistä toimeenpanoa toimialoilla, yhtenäisten tuloskorttien ja käsitteiden käyttöä sekä vuorovaikutuksen lisäämistä eri organisaatiotasoilla. Espoo-strategia on fokusoitu huomioiden talouden heikentynyt tilanne ja se on luonteeltaan selviytymis-strategia. Espoo-strategian laadintatyö käynnistyi tammikuun 2009 valtuustoseminaarissa. Valtuustoseminaarin jälkeen valmistelu jatkui virkamiestyönä ja kaupunginhallituksen iltakouluissa. Strategialuonnosta arvioitiin toukokuun valtuustoseminaarissa. Valtuusto hyväksyi Espoo-strategian Strategian osittainen tarkistus tuli ajankohtaiseksi erityisesti Palvelujen järjestäminen -näkökulman osalta valtuuston päättäessä palvelujen järjestämisen sekä palveluverkon uudistamisen ja tilojen hallinnan tehostamisen periaatteista ja linjauksista. Valtuusto päätti Espoo-strategian tarkistuksesta kokouksessaan Tarkistus kohdistui Palvelujen järjestäminen -näkökulman päämäärään ja siihen liittyviin valtuustokauden tavoitteisiin ja 3.12, Henkilöstö-näkökulman valtuustokauden tavoitteeseen 2.2. ja Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki -näkökulman tavoitteisiin 5.6., 5.9. ja Strategiaan liittyvät tulostavoitteet hyväksytään erikseen vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-strategiassa että kaikkien toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitelty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Strategiaperustan muodostavat toiminta-ajatus, arvot ja visio. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Toiminta-ajatus kuvaa kaupungin (organisaation) perustarkoitusta. Toiminta-ajatus on luonteeltaan pysyvä. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Strategialla tarkoitetaan tietoista suunnanvalintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian ja sen sisällön muodostamisessa käytettäviä käsitteitä ovat näkökulmat, päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, mittarit/arviointikriteerit, tulostavoitteet ja tavoitteet. Näkökulmat ovat strategisia alueita, joiden suunnasta päämäärät asetetaan. Näkökulmien kautta voidaan arvioida strategian tasapainoisuus.

8 Espoo-strategia Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota. Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa. Mittarit / arviointikriteerit ovat indikaattoreita, joilla kuvataan asian tila. Jokaiselle toimialan tai sen alaisen yksikön valtuustokauden tavoitteelle määritetään yksi tai tarvittaessa useampi mittari tai muu arviointikriteeri. Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. ESPOO-VISIO 2020 Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoo on moniarvoinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on avoin ja innostava ilmapiiri. Espoon historiallinen perinne, vaihteleva luonto, merellisyys, viihtyisät asuinalueet ja toimivat yhteydet muodostavat kaupunkikeskusten jäsentämän turvallisen kaupunkiympäristön. Espoo on yksilön ja yhteisen vastuun kaupunki. Espoo luo vahvat edellytykset kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle kehitykselle. Espoossa on laadukkaat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Espoo osana pääkaupunkiseutua tunnetaan maailmanlaajuisesti verkottuneena huipputeknologian, koulutuksen, kulttuurin, liikunnan, tutkimuksen ja innovaatioiden erityisosaajana. Espoo on ilmastomuutoksen torjunnan edelläkävijä. ESPOON KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein.

9 Espoo-strategia ESPOON ARVOT Asukas- ja asiakaslähtöisyys Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitamme asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden arvostamista kaikessa toiminnassa. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee niin asukkaille ja muille asiakkaille annettavia palveluja kuin organisaation sisäisiäkin palveluja. Se merkitsee myös asukkaiden ja asiakkaiden antamien tietojen tai heiltä saadun palautteen huomioon ottamista palvelujen ja muun toiminnan kehittämisessä. Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitamme toisten ajatusten arvostamista, eri mielipiteiden yhtäläistä kuuntelua, ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sekä erilaisuuden ymmärtämistä niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja rinnakkaiseloa. Luovuus ja innovatiivisuus Luovuudella ja innovatiivisuudella tarkoitamme uusien asioiden ja ideoiden tuottamista ja käyttöönottoa, jatkuvaa monipuolista kokeilu-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä nopeaa omaksumista ja oppimista. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Kumppanuudella ja yhteisöllisyydellä tarkoitamme kaikkia osapuolia hyödyttävää avointa yhteistyötä ja verkostomaista työtapaa sekä monipuolisia liittoutuma- ja kumppanisuhteita. Se tarkoittaa myös asiakkaiden mukanaoloa ja osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisena osallistujana. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tuloksellisuudella ja vaikuttavuudella tarkoitamme toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tuloksellisella toiminnalla saavutetaan haluttuja vaikutuksia. Tuloksellisuus tarkoittaa onnistumista asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa eri tasoilla. Palvelut ja muu toiminta on tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetty. Kestävä kehitys Kestävällä kehityksellä tarkoitamme, että kehitämme kaupunkia noudattaen kaikissa ratkaisuissa kestävän kehityksen periaatteita. Edistämme toiminnallamme ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Osana sosiaalista kestävyyttä on historiallisen ja kulttuurisen perinnön vaaliminen sekä kristillisen perinnön ja monikulttuurisuuden kunnioittaminen.

10 Espoo-strategia NÄKÖKULMAT JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Espoo-strategian näkökulmat ovat elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki, asiakas ja kaupunkilainen, palvelujen järjestäminen, henkilöstö sekä talous. Näkökulmien välillä on olemassa kuvan mukaiset syy-seuraussuhteet. Asiakas ja kaupunkilainen Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila 2020 konseptin mukaisesti Henkilöstö Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Visio 2020: Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Talous Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa. Espoo-strategia Päämäärät Jokaisessa näkökulmassa on yksi päämäärä, jolla kaupungin kehitystä fokusoidaan tällä valtuustokaudella. Strategian keskeisen sisällön muodostavat valtuuston hyväksymä tuottavuusohjelma ja päättämä palvelujen järjestämisen sekä palveluverkon uudistamisen ja tilojen hallinnan tehostamisen periaatteet ja linjaukset. Valtuustokauden tavoitteiden yhteydessä todettujen kehittämistoimenpiteiden ja -kohteiden laadinnassa on huomioitu toimialojen tuloskorttiluonnokset, tuottavuusohjelma sekä kaupunginjohtajan ja toimialajohtoryhmien keskenään käymät strategiakeskustelut. Toimialan ja tulosyksikön valtuustokauden tavoitteet rakennetaan Espoo-strategian päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja niissä mainitut kehittämistoimenpiteet/-kohteet huomioiden.

11 Espoo-strategia TALOUS Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa. Valtuustokauden tavoitteet: 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti Vuosikatteella rahoitetaan 60 % investoinneista vuonna Asukaskohtainen lainamäärä ei ylitä kaupungin lainojen osalta euroa/asukas ja konsernilainojen osalta euroa/asukas Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. 2. HENKILÖSTÖ Päämäärä: Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: 2.1. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia.

12 Espoo-strategia PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Päämäärä: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila konseptin mukaisesti. Valtuustokauden tavoitteet: 3.1. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden Suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muiden kieliryhmien palvelut voivat sijoittua yhteisiin toimitiloihin Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen Tilasuunnittelussa parannetaan toiminnan ja tilojen käytön taloudellisuutta, muunneltavuutta ja energiatehokkuutta sekä yhteiskäyttömahdollisuuksia Hallinto- ja palvelutoimitilojen tilatehokkuutta parannetaan Kaupunkikonsernin sisäiset palvelut ovat tehostuneet merkittävästi Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyys- sekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa.

13 Espoo-strategia ASIAKAS JA KAUPUNKILAINEN Päämäärä: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Valtuustokauden tavoitteet: 4.1. Espoolaiset kokevat asuinalueensa, yhteisönsä ja kaupunkikeskukset turvallisina Espoolaisten mahdollisuudet osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen ovat lisääntyneet Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut Espoolaiset hoitavat suurimman osan asioinnistaan sähköisesti Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. 5. ELINVOIMAINEN JA KILPAILUKYKYINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KAUPUNKI Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: 5.1. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhtenäisen kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita houkuttelevan kampus-verkoston Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen, talouden (T3) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena Otaniemen innovaatioympäristö tuottaa kasvuhakuisia yrityksiä ja maailmanluokan palveluinnovaatioita Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja kaupunkiseutujen keskuudessa Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu.

14 Espoo-strategia Joukkoliikenneyhteyksiä palvelukeskittymiin parannetaan, joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu Kaupungin elinvoimaisuutta on vahvistettu eheyttämällä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Yritystoiminnan kasvu on vahvistanut kaupungin tulopohjaa Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti.

15 13 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT HELSINGIN SEUDUN JA ESPOON TALOUSNÄKYMÄT Tuotanto kasvoi Helsingin seudulla vajaat 2 prosenttia ja koko maassa 2,7 prosenttia vuonna Vuoden 2011 jälkipuolen hidastuminen jatkui vuoden 2012 alkupuolella: ennakkoarvioiden mukaan tuotanto kasvoi tammi - kesäkuussa Helsingin seudulla noin 1 prosenttia edellisvuodesta, samaa tahtia kuin koko maassa. Tuotannon taso ei ole saavuttanut vuoden 2008 tasoa Helsingin seudulla eikä koko maassa. Helsingin seudun talouskehitys on kaksijakoista: teollisuuden liikevaihto väheni vuonna 2011 ja vuoden 2012 alkupuolella tietoliikennealan ongelmien vuoksi, mutta rakentamisessa ja useimmilla palvelualoilla kasvu jatkui vahvana vuoden 2012 puoliväliin asti. Euroopan talouskriisi ja USA:n talouden hidas toipuminen ovat lisänneet talouden epävarmuutta. Tuoreet talousennusteet (VM, ETLA, PT, PTT syyskuussa 2012) arvioivat Suomen bruttokansantuotteen muutokseksi -0,5 1 prosenttia vuodelle 2012 ja 1 2 prosenttia vuodelle Sekä teollisuuden että palvelualojen yritysten suhdannenäkymät heikkenivät viime kesän aikana. Helsingin seudun yritysten arviot suhdannenäkymistä eivät oleellisesti poikkea koko maan yritysten näkymistä. Voidaan arvioida, että Helsingin seudun kasvunäkymät vuodelle 2013 ovat samanlaiset kuin valtakunnallisesti. Helsingin seudulla työllisyys kasvoi vuodesta 2010 vuoden 2012 alkuun asti. Työllisyys on kasvanut hieman nopeammin Helsingin seudulla kuin koko maassa vuoden 2009 taantuman jälkeen. Liike-elämän palvelujen ja muiden palvelualojen työllisyyden kasvu on kompensoinut tietoliikennealan työllisyyden supistumista. Vuoden 2012 toisella neljänneksellä seudun työllisyys kuitenkin kääntyi laskuun. Lähitulevaisuuden työllisyyskehitys Helsingin seudulla riippuu yleisestä suhdannekehityksestä, mutta erityisesti pääkaupunkiseudun tietoliikennealan rakennemuutoksesta ja sen työllisyysvaikutuksista. Espoon elinkeinorakenteessa painottuvat koko seutuun verrattuna informaatioteknologia (tietoliikennevälineet, ohjelmisto- ja tietopalvelut), tekninen tukkukauppa, tutkimus- ja kehittämistoiminta, liike-elämän palvelut, lääkeaineiden valmistus sekä energia- ja polttoainealat.

16 14 Helsingin seudun ja Espoon lähivuosien haasteita: - Tietoliikennealan rakennemuutos. Helsingin seudun aluetalous on vahvasti riippuvainen tietoliikennealan tulevaisuudesta. Ala on erityisesti keskittynyt Espooseen. Miten tietoliikenneklusterissa kehittynyt valtava osaamispääoma saadaan kanavoitua uusien yritysten ja alojen kasvuvoimaksi? - Nuorten työikäisten syrjäytyminen opiskelusta ja työmarkkinoilta. Suhteettoman suuri osa Helsingin seudun nuorista, joista kasvava osa on vieraskielisiä, uhkaa syrjäytyä opiskelusta ja työstä. Heidän työvoimapotentiaalinsa jää käyttämättä samaan aikaan kun monilla aloilla on työvoimapulaa. Lisäksi vakavasti syrjäytyneet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä sosiaalisia kustannuksia. - Asuntotuotannon jäykkyys. Väestönkasvuun nähden kroonisesti riittämätön asuntotuotanto on johtanut asuntojen hintojen ja vuokrien nousuun tasolle, joka rajoittaa mm. työvoiman saatavuutta. Taustalla on jäykkä maankäytön suunnittelujärjestelmä ja siitä aiheutuva riittämätön todellinen tonttimaan tarjonta. Ongelma on seudullinen ja seuraukset tuntuvat myös Espoossa. - Yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta Helsingin seudulla asuminen hajautuu. Tämä johtaa investointi- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliiseen yhdyskuntatekniikkaan sekä palvelu- ja liikenneverkostoon. Työpaikka- ja asumistihentymien negatiivisia piirteitä ylikorostetaan, mutta hyötyjä ja kustannussäästöjä aliarvioidaan systemaattisesti. - Palveluverkoston ongelmat. Terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestelmä on tehoton ja kallis. ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestönkasvun aiheuttamat haasteet palvelutuotannolle Nopea väestönkasvu lisää palvelutarpeita. Vuonna 2011 Espoo on kasvanut viime vuosia selvästi nopeammin. Vuoden kokonaiskasvu oli asukasta. Lyhyen ja pitkän aikavälin väestöennusteissa ei ole näköpiirissä väestönkasvun hidastumista. Väestönkasvu on myös erilaista kuin vielä 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöä kasvattavat erityisesti syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto ja tänä vuonna myös lisääntynyt maassamuutto. Väestönkasvu sekä väestörakenteen muutos on keskeinen syy siihen, että kaupungin investointiohjelma on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa erittäin suuri. Ikärakenteen vanheneminen. Vaikka Espoon väestön ikärakenne on vielä nuori, kasvaa vanhusväestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 2 600:sta 4 500:aan vuoteen 2022 mennessä. Vaikka tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään kotona, aiheuttaa osuuden kasvu paineita kaupungin järjestämille vanhuspalveluille. Toinen, joskin selvästi kaukaisempi vaikutus on huoltosuhteen muuttuminen, joka tulee myöhemmin vaikuttamaan myös kaupungin verotulokertymään. Vieraskielisen väestön kasvu on jatkossa voimakasta sekä Espoossa että koko seudulla. Vieraskielisiä on Espoossa tällä hetkellä vajaat ja määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin :een, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä olisi noin 17 prosenttia. Vastaava suhteellinen kasvu tapahtuu muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskunnissa kasvu on hitaampaa. Vieraskielisten osuuden ja määrän kasvaessa nousee tehokkaan kotouttamisen merkitys ensi arvoisen tärkeäksi. Osaavan henkilöstön rekrytointi. Kaupungit joutuvat kamppailemaan yhä enemmän osaavan henkilöstön rekrytoinnissa vähenevien työvoimaresurssien vallitessa. Vuosina kaupungin palveluksesta jää eläkkeelle noin työntekijää. Tätä resurssivajetta ei pystytä kokonaan täyttämään, vaan on kehitettävä Espoo-strategian mukaisesti työmenetelmiä ja sähköisiä palveluja sekä kannustettava kuntalaisten omatoimista toimintaa ja huolenpitoa. 2. Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet Espoo on menettänyt usean vuoden ajan lapsiperheitä lähikuntiin. Yksi keskeinen muuton syy on tilavien perheasuntojen korkea hintataso ja toisaalta kaupungin tarjoaman omatoimiseen rakentamiseen soveltuvan tonttitarjonnan vähäisyys. Kaavoitusta nopeuttamalla ja maankäyttösopimuksia käyttämällä kaupunki pystyy lisäämään rakennuskelpoisten tonttien tarjontaa. Asuntojen korkeaa hintatasoa ylläpitävät monet tekijät, joihin kaupungilla ei ole suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Metroasemien ympäristön kaavoituksen ja rakentamisen tiivistäminen luo uusia mahdollisuuksia asuntotuotannolle. Kuntien ja valtion yhteinen ja vaikutuksiltaan vahvempi asuntotuotannon aiesopimus voi myös tuoda ratkaisua tilanteeseen.

17 15 3. Ilmastostrategian vaatimukset Ilmastostrategian esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja mm. liikenne- ja kulutuskäyttäytymisen ohjaamiseksi kestävälle pohjalle. Länsimetron rakentaminen on tässä suhteessa suuri askel eteenpäin. Metron jatkorakentaminen Kivenlahteen sekä kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen ja edelleen Kauklahteen ovat tulevien vuosien tärkeimpiä hankkeita. Sähköisen liikkumisen kehittämisessä ja tarvittavan infrastruktuurin luomisessa tavoitellaan edelläkävijyyttä. Rakentamisessa ja rakennusten käytössä parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta. Omaa uudis- ja korjausrakentamista kehitetään toteuttamalla pilottikohteita. Kustannuksia tulee arvioida koko elinkaaren ajalta, investointien ilmastovaikutukset arvioida ja ottaa huomioon budjetoinnissa. Sähköisen asioinnin edistämisellä vähennetään liikkumistarvetta ja päästöjä. Kaupungin omista ilmastotoimista viestitään aktiivisesti ja kuntalaisten tietoisuutta lisätään. Myös kaupungin henkilöstöä koulutetaan ilmastoasioissa ja omaa asiantuntijuutta kehitetään. 4. Kuntarakenneuudistus Kuntarakenneuudistus on siirtynyt vaiheeseen, jossa syksyn 2012 aikana tehdään Helsingin seudun osalta esiselvitys kuntajaotuksen mahdollisista selvitysalueista ja metropolihallinnosta. Vuoden 2013 aikana tehdään varsinaiset jatkoselvitykset ja päätökset etenemisestä. Mahdolliset kuntajaotuksen muutokset ja metropolihallinto voivat tulla Helsingin seudun osalta voimaan aikaisintaan vuonna VÄESTÖ Vuoden 2012 alussa Espoossa oli asukasta. Määrä kasvoi vuoden aikana hengellä eli 1,8 %. Väestön lisäys oli suurin sitten vuoden Muuttovoittoa lisäyksestä oli henkeä, mikä oli lähes puolet, 49,6 prosenttia kasvusta. Vuoden 2011 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto kasvoi lähes 700 henkeen. Ulkomailta muuttovoittona saatiin yli asukasta. Vuoden 2012 alussa espoolaisista oli ulkomaan kansalaisia henkeä eli 7,4 prosenttia. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, , ja heidän osuutensa väestöstä oli kohonnut vuoden aikana 10,3 prosenttiin. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet ovat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Ruotsinkielisiä Espoossa oli ja heidän osuutensa oli laskenut 8,0 prosenttiin. Väestö suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/2012, ja Muutos Muutos Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Suur-Leppävaara , , , , ,6 Suur-Tapiola , , , , ,5 Suur-Matinkylä , , , , ,2 Suur-Espoonlahti , , , , ,1 Suur-Kauklahti , , , , ,9 Vanha-Espoo , , , , ,7 Pohjois-Espoo , , , , ,2 Muut , , , , ,7 Espoo , , , , ,0 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli elokuun 2012 lopussa asukasta. Kasvua vuoden alusta kertyi henkeä, josta muuttovoittoa oli henkeä. Väestön lisäysvauhti näyttäisi olevan lähes edellisvuoden tasolla.

18 16 Voimassa olevan väestöennusteen mukaan vuoden 2015 alussa väestöä tulee olemaan Tämä edellyttää noin asukkaan vuotuista lisäystä. Vuosien väestökasvusta tulee olemaan suurin osuus, neljännes, Suur-Leppävaaraan ja viidennes Suur-Espoonlahteen. Suur-Tapiolan alueella väestö vähenee hieman. Vuoden 2022 alkuun mennessä Espoossa on ennusteen mukaan asukasta. Tämä edellyttää hengen lisäystä vuosina , mikä merkitsee yli hengen vuosittaista lisäystä. Espoon väestö pohjautuu suurelta osalta sodan jälkeen syntyneisiin ikäluokkiin ja väestön ikärakenne vanhenee nopeasti näiden tullessa eläkeikään lähes samanaikaisesti. Vuoden 2012 alussa yli 65- vuotiaiden osuus espoolaisia oli 12,2 prosenttia, mutta vuoden 2015 alussa heitä on arvioitu olevan jo 13,7 prosenttia ja vuoden 2021 alussa jo 15,8 prosenttia asukkaista. Vuoteen 2022 yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa yli henkilöä eli 49 prosenttia. Samanaikaisesti lasten osuus laskee, samoin nuorten työikäisten aikuisten. Espoon ikärakenne vuonna 2012 ja ennuste vuodelle 2022* Kieliryhmät Vuoden 2012 alussa espoolaisista jo joka kymmenes puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuonna 2009 tehdyn vieraskielisen väestön projektion mukaan Espoossa olisi vuonna 2015 vieraskielisiä 10,7 prosenttia väestöstä ja 17 prosenttia vuonna Espoon vieraskielisen väestön määrä kuitenkin kasvaa nopeammin kuin vieraskielisen väestön projektiossa arvioitiin. Siksi Helsingin seudun vieraskielisten väestöprojektiota tarkastetaan parhaillaan ja projektio valmistuu vuoden 2012 lopulla. TYÖPAIKAT Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektion mukaan Espoossa on vuonna 2012 noin työpaikkaa. Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan lähivuosina alle työpaikan vuosivauhdilla, jolloin vuonna 2020 Espoossa olisi noin työpaikkaa. Espoon työpaikkaomavaraisuus on uusimman eli vuoden 2010 tiedon mukaan noin 96 prosenttia.

19 17 Työpaikkojen määrä Espoossa v ja projektio vuoteen Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot Työssäkäyntitilasto (virallinen) Estimoitu työvoimatutkimuksesta Projektio (perusvaihtoehto) Espoon työpaikkakehitys v Espoossa sijaitsevista työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Suunnilleen 15 prosenttia on ammatillisessa, teknisessä ja tieteellisessä toiminnassa, josta noin kolmannes on arkkitehti- ja insinööripalveluissa ja samoin kolmannes tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä. Tämä toimialaluokka sisältää myös lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut sekä muita erikoistuneita palveluja liike-elämälle. Teollisuuden aloilla on reilu kymmenesosa Espoon työpaikoista, näistä vajaa puolet tietokone- ja elektroniikkateollisuudessa ja viidennes öljytuotteiden, kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineitten valmistuksessa. Reilu 10 prosenttia Espoon työpaikoista on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin Keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Vuonna 2009 Espoon työpaikoista 36 prosenttia sijaitsi Suur-Tapiolassa, 25 prosenttia Suur-Leppävaarassa ja 11 prosenttia Vanha-Espoon alueella. Työpaikkojen määrä pieneni vuonna 2009 kaikilla muilla suuralueilla paitsi Vanha-Espoossa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, joka on ajantasaisin luotettava osa-alueittainen työssäkäyntiaineisto.

20 18 Työpaikat suuralueittain Muutos Suuralue lkm % Suur-Leppävaara ,4 Suur-Tapiola ,2 Suur-Matinkylä ,4 Suur-Espoonlahti ,9 Suur-Kauklahti ,8 Vanha-Espoo ,3 Pohjois-Espoo ,7 Muut ,5 Yhteensä ,8 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto TYÖTTÖMYYS Elokuun 2012 lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 6,1 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 9,1 prosenttia (TEM, työnvälitystilasto). Syksyllä 2010 alkanut työttömien määrän lasku taittui vuoden 2012 maaliskuussa ja elokuun lopulla Espoossa oli työttömiä 12 prosenttia (837 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Erityisesti nuorten työttömien määrä on kasvanut Espoossa voimakkaasti. Elokuussa 2012 Espoossa oli 791 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 27 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli elokuun lopussa eli 20,3 prosenttia työttömistä. Määrä oli 11,8 prosenttiyksikköä (170 henkilöä) vuodentakaista suurempi. Avoimia työpaikkoja oli Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa 7,2 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Espoon luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, joka on rekisteripohjainen ja perustuu työvoimatoimistoissa asiointiin. PTT:n ennusteen mukaan koko maassa vuonna 2013 työllisten määrä vähenee noin hengellä. Teollisuuden ongelmat ja rakentamisen hiipuminen tulevat näkymään myös työttömien määrän kasvuna. Työttömyysaste Suomessa nousee ensi vuonna keskimäärin 7,9 prosenttiin. Työttömyysaste ei nouse tätä korkeammaksi eläköitymisen työvoimaa vähentävän vaikutuksen sekä sosiaali- ja terveyssektorin lisääntyvän työvoimankysynnän ansiosta.

21 19 Työttömyys Espoossa elokuussa (Työ- ja elinkeinoministeriö) Muutos elokuu elokuu elokuu %-yksikköä Työttömyysaste, % 5,4 6,1 0, vuotiaat 4,9 6,2 1, vuotiaat 4,6 5,1 0, vuotiaat 7,4 8,1 0,7 Miehet 5,9 6,7 0,8 Naiset 5,0 5,5 0,5 % Työttömät työnhakijat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat ,7 Miehet ,0 Naiset ,4 Yli vuoden työttömänä ,8 Avoimet työpaikat ,2 RAKENNUS- JA ASUNTOTUOTANTO Rakentaminen Espoossa piristyi vuonna 2011 ja se on edelleen vilkastunut kuluvan vuoden 2012 aikana. Tammi - syyskuussa 2012 Espooseen valmistui kerrospinta-alaa yli k-m 2 :ä, mikä on yli k-m 2 :ä enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Asuntoja valmistui tammi - syyskuussa noin 1 900, eli suunnilleen sama määrä kuin vuotta aiemmin. Uutta kerrosalaa alettiin rakentaa tammi - syyskuussa noin viidennes vuodentakaista enemmän, eli vajaa k-m 2 :ä. Asuntoja aloituksissa oli noin 140, eli hieman vuodentakaista enemmän. Myös myönnettyjen rakennuslupien perusteella rakentamisen vauhti on kasvussa. Tammi - syyskuussa 2012 rakennuslupia myönnettiin hieman vuodentakaista suuremmalle kerrosalalle. Myönnetyissä rakennusluvissa oli noin uutta asuntoa, eli toista tuhatta asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2011 valtion tukeman asuntotuotannon määrä kasvoi Espoossa edellisestä vuodesta jonkun verran. Merkittävä osuus valtion tukemasta tuotannosta oli ns. välimallin lyhyen korkotuen tuotantoa (533 asuntoa). Vuokra-asuntoja valmistui 613 (josta Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa 246 asuntoa) ja asumisoikeusasuntoja 202. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistui 185 ja omistusasuntoja 955. Valtion tukemaa tuotantoa alkoi vuokra-asuntoina 546 asuntoa, josta kaupungin omaa tuotantoa 243 asuntoa. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin 301 asunnon verran ja välimallin lyhyen korkotuen tuotantoa 493 asuntoa. Vuoden 2012 aloituksissa arvioidaan olevan kaikkiaan noin 170 kaupungin vuokra-asuntoa. Vuosina arvioidaan Espooseen valmistuvan keskimäärin tavoitteen mukainen asuntoa vuodessa. Suur-Tapiolan alueella asuntotuotanto lisääntyy merkittävästi ja muutenkin asuntorakentaminen painottuu länsimetron rantaradan ja kehäteiden tuntumaan.

22 20 Rakennustuotanto Espoossa Erotus Erotus vuoden vuoden alusta alusta vuoden alusta vuoden alusta % VALMISTUNEET RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m 2 ) ,8 -Asuntojen lkm ,5 ALOITETUT RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m 2 ) ,4 -Asuntojen lkm ,3 MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT -Kerrosala (k-m 2 ) ,0 -Asuntojen lkm ,4 Ei sisällä vanhojen rakennusten laajennuksia. Luvut perustuvat mennessä rakennusvalvonnan rekisteriin vietyyn aineistoon ja ovat siten ennakkotietoja. Lähde: TeklaGis-kuntatietojärjestelmä ESPOON KAUPUNGIN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtia Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys kaupungin palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä on jatkuvasti kasvussa. Uudet palvelujen järjestämis- ja toimintamallit edellyttävät selkeää kehittämistoimintaa ja tutkimusta sekä arviointia mallien vaikutuksista. Kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla parannetaan palvelujen järjestämisen edellytyksiä, ennakoidaan palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia ja varmistetaan palveluiden resursointia tuottamalla tutkittua tietoa ratkaisujen pohjaksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksia ja lähtökohtia ovat: Espoo-strategian linjausten toteutumisen tukeminen ja valmentautuminen tuleviin haasteisiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen tutkimustiedon käytön parantaminen suunnittelussa, johtamisessa, päätöksenteossa ja palvelutuotannon kehittämisessä toimialojen välisen yhteistyön edistäminen seutuyhteistyön vahvistaminen. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on toiminnan tekeminen läpinäkyväksi ja avoimeksi sekä kaupungin päättäjien, muun organisaation että kuntalaisten keskuudessa.

23 21 Seudullinen yhteistyö ja kumppanuus Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on vahvat sidokset seudulliseen tutkimusyhteistyöhön ja myös joihinkin valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin. Yhä useammat tutkittavat ilmiöalueet kattavat maantieteellisesti laajoja alueita. Metropolialueeksi on vakiintunut neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia ja 10 kehyskuntaa. Alueittaista ja teemoittaista vaihtelua voi kuitenkin olla. Espoo tekee yhdessä Helsingin, Vantaan ja kehyskuntien kanssa yhä vahvistuvampaa yhteistyötä tietohuollon harmonisoinnissa, yhteisissä tutkimushankkeissa ja tietoaineistojen hankinnassa. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti vuonna 2009 PKS-kaupunginjohtajakokouksen hyväksymän Seututietovisio asiakirjan pohjalta. Visiossa on tuotu esiin keskeiset tiedon tuotantoon, käsittelyyn ja jakamiseen liittyvät periaatteet: tiedon käytön ja saatavuuden avoimuus, tiedon korkea laatu ja ajantasaisuus, tiedon skaalautuvuus tarkasteltavan ilmiön ja alueen mukaan ja käyttäjämyönteinen maksupolitiikka. Vision mukaisia toimenpiteitä toteuttaa seudullinen yhteistyöryhmä kaupunginjohtajien esittämien tavoitteiden mukaisesti. Keväällä 2010 käynnistynyt laaja yhteinen tietopalvelu- ja -tuotantoprojekti "Helsinki Region Infoshare" jatkuu. Järjestelmän tietosisältöä on laajennettu ja erityistä huomiota on kiinnitetty tiedon visualisointiin ja helppokäyttöisyyteen. Pääkaupunkiseudun osalta hanke on edennyt vuoden 2012 aikana suunnitelman mukaisesti ja uusia tietoaineistoja on viety järjestelmään. Hankkeen pilottivaihe ulottuu vuoden 2012 loppuun, jonka jälkeen järjestelmä vakiinnutetaan osaksi seudullista avointa tietotuotantoa. Jatkosopimus vuosille on hyväksytty Espoon kaupunginhallituksessa Myös monet valtion laitokset ovat avanneet tietokantojaan (mm. Maanmittauslaitos, Tilastokeskus ja ilmailulaitos). Hankkeen rahoitukseen osallistuvat seudun kaupunkien lisäksi valtiovarainministeriö, Sitra sekä työ- ja elinkeinoministeriö. PKS-yhteistyönä Espoossa otettiin vuonna 2011 käyttöön pääkaupunkiseudun palvelukartta, joka on merkittävä seudullinen palvelutuote, joka tarjoaa käyttäjille sähköisessä muodossa kaikki kuntien julkisten palveluiden sijainti- ja vuorovaikutteiset yhteystiedot. Tätä kehitystyötä jatketaan mm. sijoittamalla karttapohjaan alueellisia väestö- ja muita ominaisuustietoja. Seudullisen yhteistyön muita konkreettisia tuotteita ovat verkkopohjainen aluesarjat-tilastotietokanta, ajankohtainen Helsingin seudun suunnat -neljännesvuosikatsaus ja yhteinen väestöennustejärjestelmä. Vuoden 2010 alussa laadittu Helsingin seudun vieraskielinen vuoteen 2030 ulottuva väestöennuste, on tarkoitus päivittää syksyn 2012 aikana. Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka - uusi yhteistyömalli Merkittävä uusi tutkimuksellinen yhteistyön muoto on valtion käynnistämän metropolipolitiikan ja kaupunkitutkimuksen välinen sidos. Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen kaupunkien, ministeriöiden ja keskeisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusyhteistyötä. Uudessa "kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka" -yhteistyömallissa kaupunkitutkimus tukee valtioneuvoston hyväksymää metropolipolitiikkaohjelmaa. Kansallisessa metropolipolitiikassa on neljä keskeistä painopistettä: A. Maankäyttö, asuminen ja liikenne. B. Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. C. Monikulttuurisuus, maahanmuutto ja kaksikielisyys. D. Sosiaalinen eheys. Pääkaupunkiseudun ja Lahden kaupunkien, seudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja keskeisten ministeriöiden yhteistyöllä pyritään linkittämään ensimmäistä kertaa yhteisesti rahoitettu kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tukemaan mm. seudun asukkaiden hyvinvointia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Yhteinen kaupunkitutkimusohjelma kattaa vuodet Keväällä 2010 hyväksyttyä ohjelmarakennetta toteutetaan ja tutkimusta kohdistetaan neljään teema-alueeseen: Teema I: Elinympäristö ja kaupunkirakenne Teema II: Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Teema III: Hyvinvointipolitiikat ja -palvelut ja Teema IV: Talous ja kilpailukyky.

24 22 Kullekin teemakokonaisuudelle on määritelty ns. kotipesä, joka huolehtii ko. teeman tutkimus- ja kehittämishankkeiden koordinoinnista, rahoituksen järjestämisestä ja hankkeiden seurannasta ja tulosten jalkauttamisesta ja arvioinnista. Syksyn 2012 aikana tehdään ehdotukset vuonna 2013 käynnistyvistä tutkimushankkeista. Sopimuspohjainen T&K -yhteistyö Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Keväällä 2012 allekirjoitettiin Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston välinen puitesopimus innovaatio-, opetus- ja tutkimusyhteistyöstä. Tavoitteena on laaja ja tiivis yhteistyö mm. rakennetun ympäristön ja palveluarkkitehtuurin tutkimuksessa ja kehittämisessä. Kaupunki tarjoaa myös aiheita, aineistoja ja tarvittaessa työtiloja Aalto-yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille. Kaupunki on myös allekirjoittanut myös keväällä 2012 Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa aiesopimuksen koskien suomalaisen modernin puurakentamisen ja koko puutuotealaa koskevaa kehittämistä. Yhteistyötä tehdään mm. tutkimukseen, kehittämiseen ja kaupalliseen käyttöön liittyen. Varsinainen kehittämistoimintaa koskeva sopimus allekirjoitettiin osapuolten välillä syksyllä Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on ensisijaisesti tukea Espoo strategian päämäärien ja valtuustokauden tavoitteiden valmistelua ja toteutusta, mutta myös havainnoida ja ennakoida tulevia kaupungin toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Sisällöllisiä painopisteitä ovat väestön hyvinvoinnin edistäminen, kaupunkirakenteen kehittäminen, kaupungin tuottamiin palveluihin, niiden rakenteisiin, laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen ja toiminnan vertailtavuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen sekä Espoon kilpailukykyyn ja elinkeinoelämän toimintaan liittyvä tutkimus. Myös henkilöstön ja työvoiman saatavuuteen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kohteet ovat toiminnan painopisteinä. Näihin liittyviä laajoja tutkimus- ja kehittämishankkeita ovat väestön hyvinvoinnin indikointi- ja seurantatutkimuksen ja -tiedon tuottaminen (mm. hyvinvointikertomus ja -barometri), kaupungin palvelutuotantoon liittyvät palvelu- ja tyytyväisyystutkimukset ja niiden pohjalta käynnistyvät kehittämishankkeet ja henkilöstön jaksamisen ja työhyvinvoinnin jatkuva seuranta osallistumalla Työterveyslaitoksen toteuttamaan Kunta 10 -työelämän laatu -tutkimukseen. Kaupungin tietotuotannossa on yhtenä painopistealueena vahvistaa paikkatiedon merkitystä ja käyttöä kaupungin tietotuotannossa ja suunnittelun lähtöaineistona. Hyvinvointi ja palveluiden arviointityö Hyvinvointiteemaan ja Espoo-strategian seurantaan liittyvät kaupungin toimialojen yhteistyönä suunniteltu ja rakennettu hyvinvointikertomus ja -barometri. Ne kuvaavat espoolaisten hyvinvoinnin tilaa eri ilmiöiden suhteen ja verrattuna muihin kuntiin. Ne sisältävät taloudellisen hyvinvoinnin, sosiaalisen eheyden ja hyvinvoinnin riskien kuvausten lisäksi Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksista saatavaa tietoa kuntalaisten kokemista arjen ongelmista ja heidän taloudellisesta tilanteestaan. Barometrin uudet tiedot tuotetaan vuosittain ja niiden pohjalta laaditaan kerran valtuustokaudessa Espoon hyvinvointikertomus. Ensimmäinen hyvinvointikertomus julkaistiin vuoden 2009 keväällä. Vuoden 2010 aikana laadittiin ensimmäinen hyvinvointibarometri, joka käsiteltiin valtuustossa toukokuussa Vuoden 2012 aikana on myös kehitetty hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ja jatketaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liittyvän työn organisointia työn painoarvon vahvistamiseksi. Kaupunki osallistuu myös laajaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käynnistämään Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen. Tämä tutkimus on varsin laaja. Espoossa kyselylomake on lähetetty espoolaiselle. Kyselyssä on keskeisenä tavoitteena selvittää kuntalaisten kokemaa omaa terveydentilaa. Kyselyn tuloksia on käytettävissä keväällä Kaupunki on mukana EU:n pilottihankkeessa, jossa selvitettiin 14 eurooppalaisen kaupungin ikääntyvän väestön odotuksia ja toiveita eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tutkimuksen tuloksia saadaan käyttöön vuoden 2012 lopulla.

25 23 Muita keskeisiä koko kaupunkia koskevia tutkimus- ja kehittämishankkeita ovat FCG Oy:n toteuttama Kaupunkipalvelututkimus, johon Espoo on osallistunut neljän vuoden välein jo vuodesta 1983 lähtien. Välivuosina tehdään suppeampi kuntapalvelujen laatu -tutkimus. Nämä tutkimukset tuottavat oleellista tietoa Espoo-strategian tavoitteiden arviointiin ja seurantaan. Sosiaali- ja terveystoimen merkittäviä hankkeita Perhe- ja sosiaalipalvelujen hankkeista jatkuvat KASTE -hankkeisiin kuuluva Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke ESTER, Lapsen ääni -kokonaisuuteen kuuluvat hankkeet KEHRA II ja Katse lapseen, Vastaamo 2 sekä KOPPI - kohti kuntouttavia työelämäpalveluja -hanke. ESTERin osahankkeista nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn paneutuva Nuoret pudokkaat ja sosiaalityön ja terveydenhoidon henkilöstön yhteistyötä kehittävä Sosiaalityön osaaminen ja verkostoituminen lääkärikoulutuksessa, ovat perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuulla olevia hankkeita. Nuoret pudokkaat -hankkeessa ja lääkärikoulutushankkeessa pilotoidaan sosiaalityöntekijän työskentelyä terveysasemalla. Lapsen ääni -kokonaisuuteen kuuluvan KEHRA II -hankkeen tavoitteena on kehittää lastensuojelun sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyötä yhdessä yhteisten asiakkaiden kanssa. Katse lapseen -hankkeen tavoitteina on hyvinvointitiedon tuottaminen ja hyödyntäminen 4-vuotistarkastuksissa, monitoimijaisen yhteistyömallin rakentaminen sekä hyvinvointi-indikaattoreiden kehittäminen neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Vastaamo 2 -hankkeessa kokeillaan lapsiperheille ja nuorille suunnattua verkkopalvelua, jossa voi kysyä ja keskustella sosiaali- ja terveysalan asiantuntijan kanssa nimettömänä esimerkiksi kasvatukseen, vanhemmuuteen, hyvinvointiin tai parisuhteeseen liittyvistä asioista. Tavoitteena on saada tietoa siitä, voisiko tämänkaltainen sähköinen palvelu olla tulevaisuudessa osa kuntien peruspalveluja. KOPPI - kohti kuntouttavia työelämäpalveluja -hankkeen tarkoituksena on kuntouttavan työtoiminnan sisällön kehittäminen sekä kuntouttavan työtoiminnan ja sen kaltaisten toimintojen hahmottaminen kaupungin aikuissosiaalityön kentässä. Lisäksi tarkoituksena on luoda uusia malleja toimintojen toteutukseen ja asiakasohjaukseen. Tukevasti alkuun -hanke päättyy, mutta tarkoituksena on hakea Kaste 2 -ohjelmaan ja näin jatkaa kehittämistyötä. Terveyspalveluissa jatkuu KASTE-rahoitteinen Hyvä vastaanotto II -hanke. Hankkeen tarkoituksena on parantaa kansalaisten omahoitokykyä, palvelun saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä vähentää tuhlausta peruspalveluissa pääpainopiste edelleen terveyskeskuksissa ja tuoda Suomeen muualla hyvin toiminut toiminnan kehittämisen malli, opetella sen käyttöä sekä luoda rakenteet sen jatkuvalle ylläpidolle (Hyvä vastaanotto, Mikrosysteemi). Vanhusten palveluissa jatkuu ESTER -hankkeen osana Ikäihmisten vertaistoiminta Intoa elämään (Passion for life) -hanke. Hankkeessa muokataan suomalainen Intoa elämään -vertaistoimintamalli, tuotetaan tarvittava suomenkielinen materiaali sekä koulutetaan vetäjiä. Lisäksi kehitetään preventiivistä toimintaa kotona asumisen tukemiseksi. Painopisteinä ovat syrjäytymisvaarassa olevat ikäihmiset ja muistisairaat sekä ikäihmisten omatoiminen tiedonhaku ja toiminta hyvinvointinsa edistämiseksi. Kotihoidossa loppuvuodesta 2012 alkavassa ja vuonna 2013 jatkuvassa hankkeessa kehitetään esimiestyötä muutoksessa. Toimialatasoisissa hankkeissa kehitetään palveluseteliä ja vapaaehtoistyötä. Esikunnan tietohallinnossa jatkuu ja/tai käynnistyy earkisto, Kotihoidon optimointi- ja mobiilisovellusten hankinta, Espoon uuden sairaalan ICT-suunnittelu, kilpailutus ja toteutus -hanke sekä Citrix-toteutuksen kehittäminen. Espoo osallistuu myös HUS-alueen uuden asiakastietojärjestelmän kehittämiseen sekä HUSin alueellisten ICT-palvelujen kehittämiseen.