Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään Ympäristö ohjaa toimintaa, valmentajan tulee suunnitella todellista suoritustilannetta vastaavia oppimisympäristöjä Tasapaino tavoitteellisen ja omaehtoisen liikkumisen välille
Representatiivisuus Harjoittelun suunnittelun periaatteet Rajoitteiden manipulointi Urheilija Tarkkaavaisuuden suunta Ympäristö Tehtävä Informaation ja liikkeen yhdistäminen Funktionaalinen vaihtelu Pedagogiset kanavat Harjoittelu Ohjeet Palaute Tavoitteellinen toiminta
Affordances (tarjouma / vaihtoehtoisen toiminnan mahdollistaja)
Affordances
Rajoitteet (constraints) Urheilijaan liittyviä: fyysiset ominaisuudet (pituus, paino, lihas-rasva suhde, hermoyhteydet aivoissa, perintötekijät, antropometria, lihasten ja nivelten rakenne etc), toiminnalliset ominaisuudet (taitotaso, kognitiot, motivaatio, voima, nopeus, liikkuvuus etc) Ympäristöön liittyviä: fyysinen ympäristö, sosio-kulturellinen ympäristö Tehtävään liittyviä: erilaisten välineiden käyttö, säännöt, peli/harjoittelualue, rajat/merkinnät, urheilijoiden määrä, informaation lähteet Valmentajan tulee kyetä modifioimaan ja manipuloimaan sopivia rajoitteita siten, että urheilija voi tutkailla ja omaksua toiminnallisia koordinaatioratkaisuja, jotka kohtaavat tehtävän tavoitteet.
Havaintojen ja toiminnan yhdistämistä kehittävä representatiivinen (lajin kannalta toimiva) oppimisen suunnittelu Ilman informaatiota liike ei voi olla toiminnallinen ja päinvastoin Traditionaalisessa pedagogiikassa painopiste on informaation siirrossa ohjeilla, palautteella ja demonstraatioilla valmentajalta urheilijalle mieleen palauttamisen kehittämiseksi (määrän korostuminen) Palautteen sijaan informaatio
Tarkkaavaisuuden kohde Tarkkaavaisuuden kohde voi olla joko kehon sisällä tai sen ulkopuolella Ulkopuolinen kohde lisää liikkeen tiedostamatonta kontrollia ja kehon itseorganisoitumisprosesseja Sisäinen kohde lisää tietoista liikekontrollia, joka voi häiritä oppimista Lapsilla ja noviiseilla voi olla tarpeen aloittaa suuntaamalla tarkkaavaisuus kehon sisäiseen kohteeseen
Non-lineaarinen pedagogiikka urheilussa ja liikuntakasvatuksessa / Jia Yi Chow Periaatteita: Oppijakeskeisyys Kokeileva oppiminen Yksilöllistetty liikunnan lukutaito Opettajan fasilitoiva rooli Vaihtelu harjoittelussa Oppijat itseorganisoituvia neurobiologisia systeemejä Oppijoita rohkaistaan ongelmanratkaisuun, kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen toimintaan
Differentiaalioppiminen / W. Schöllhorn Jatkuva vaihtelu on tehokkaan taitojen oppimisen avaintekijä Kahden peräkkäisen yrityksen erojen havaitseminen Rutiinit turruttavat ja oppimisedellytykset heikentyvät Vaihtelu edistää liikuntataitojen ohella myös muiden asioiden oppimista
Oppiminen jatkuu vielä harjoittelun jälkeenkin Sami Kalaja
Rutiinit turruttavat
Vaihtelu tehosti kirjoittamisen oppimista
Ekologinen dynamiikka / Al Smith
Ekologinen dynamiikka / Al Smith Urheilijaa tulee rohkaista tiedonjanoiseen, etsivään asenteeseen pitämällä ohjeiden määrä minimissä. Menestyksekkään kokeilevan oppimisen avain on sellaisten tehtävähaasteiden asettaminen, että urheilijat pyrkivät tavoittelevaan haluttua lopputulosta. Rakastuminen haasteeseen, ei lopputulokseen
Urheilijan polkuja / Jean Côté Lapsuusvaiheessa: Monimuotoisuus lajien kesken Erilaisten urheilulajien kokeilemisen tulisi olla etusijalla varhaiseen erikoistumiseen nähden Monimuotoisuus lajin sisällä Lapsuudessa tulisi kokeilla erilaisia pelejä, leikkejä ja harjoitusmuotoja Tasapaino omatoimisen leikin ja ohjatun harjoittelun välillä -> vältetään kyllästyminen, loppuun palaminen ja drop out
Monipuolinen ja vaihteleva harjoittelu / Geert Savelsbergh Myöhäinen erikoistuminen Vapaamuotoinen harrastaminen Pelailu kehittää pelaajista luovempia kuin systemaattinen harjoittelu
Vaihtelusta aivojen kannalta / Janne Avela Harjoittelutaustalla on merkitystä aivojen muokkaantuvuuden, plastisuuden kannalta Monipuolinen harjoittelu parantaa aivojen muovautumiskykyä, joka puolestaan mahdollistaa tehokkaamman taitojen oppimisen. Taitoharjoittelun myötä hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä Kestävyysharjoittelu parantaa aivojen verenkiertoa ja aivoihin muodostuu uusia verisuonia. Monipuolinen taitoharjoittelu kasvattaa urheilijan potentiaalia oppia uusia taitoja ja lajitekniikoita, myös kestävyysharjoittelulla on omat etunsa aivojen toiminnalle
Kiitokset mielenkiinnosta! 21.3.2016 SK 2015