Immuunipuutokset - kliinikon puheenvuoro



Samankaltaiset tiedostot
Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Aikuisen infektiokierre -missä vika? Kuinka tunnistan vasta-ainepuutoksen?

Perinnöllisen immuunipuutoksen epäilyn arvioiminen HUS-piirin erikoissairaanhoidossa. (v.2.0; 2012)

Aikuisen infektioalttius

Hypogammaglobulinemian diagnostiikka ja hoito. Leena Kainulainen ja Olli Ruuskanen

Perinnöllisen vasta-ainepuutoksen epäilyn arvioiminen HUS-piirissä. (v.1.0/ 2012)

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Aikuisen (ja vähän lapsenkin) infektioalttius

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

KandiakatemiA Kandiklinikka

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Reumapotilaan hematologiaa

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Komplementtitutkimukset

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Kliinistä immunologiaa

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

LOPPUTENTTI

Autoimmuunitaudit: osa 1

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja Esityksen nimi / Tekijä 1

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

ALKUPERÄISTUTKIMUS. CVI-tauti

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

Kuume tuntemattomasta syystä

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

Kliinistä immunologiaa

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

AIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO EL ANNASOFIA HOLOPAINEN

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

Mihin katosivat verisolut? 1

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset

Virtaussytometrian perusteet

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä Anu Laasonen

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

VALMISTEYHTEENVETO. Liuos on kirkas tai hieman opaalimainen ja väritön tai vaaleankeltainen tai vaaleanruskea.

Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?

11. Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Elimistö puolustautuu

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

VALMISTEYHTEENVETO 1

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PATOLOGIAN VASTUUALUE

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta )

Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen

Ihmisen normaali immunoglobuliini (IVIg) Yhden millilitran sisältö: Ihmisen normaali immunoglobuliini mg (puhtaus vähintään 95 % IgG:tä)

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

Transkriptio:

Immuunipuutokset - kliinikon puheenvuoro Mikko Seppänen Sisätautien ja infektiosairauksien el Infektiosairauksien klinikka Sisätaudit HYKS, HUS 13.2.2004

Tavoitteet Tunnistat aikuisiän yleisimmät primaarit immuunipuutokset Suomessa vasta-ainepuutokset hyper-ige-oireyhtymä Tiedät alkututkimukset epäilyssä Tiedostat, mitä tutkimuksia ei toistaiseksi ole Suomesta saatavilla

Aikuisen immuunipuutostilat primaarit hypogammat Sicherer et al JAMA 279:58-61, 1998 SEKUNDAARISET HIV Aikuisiällä vasta-ainetuotannon häiriöt fagosyyttien toiminnan häiriöt (hyper-ige, CGD) komplementin puutokset muut (SCID/ADA, WAS, XHIM/CD40L, AT, LAD)

Aikuisen immuunipuutostilat -oireiden triadi ALTTIUS INFEKTIOILLE paikallinen / yleinen alttius suhteuta altistukseen Alttius syöpätauteihin Immuunijärjestelmän säätelyhäiriö autoimmuunitaudit reumaattiset oireet

Immuniteetin osaset ja infektiot (kts jaettu taulukko) HANKITTU spesifi B-solu- vasta-aine T-solu- soluvälitteinen LUONNOLLINEN epäspesifi Fagosyytit Komplementti Monosyytti / sytokiini PERNAN POISTO kombinoitu

Aikuisen immuunipuutostilat -missä infektiot ja immunologiset poikkeavuudet? Rajapinnat! POSKIONTELOT purulentit infektiot KEUHKOT iho välikorva ikenet, aftat SUOLISTO, maksa Syvät infektiot KEUHKOT aivokalvot sepsikset kaasukuoliot peritoniitit Paikallinen heikkous? alleviivattu: immunologisia poikkeavuuksia yleisesti

Vasta-ainepuutokset - Suomi Tavallinen vaihteleva hypogammaglobulinemia (CVID) 2/100 000 IgA -puutos 1/396 IgA -puutos +/- IgG-alaluokkapuutos IgG-alaluokkapuutos vaikeaoireinen n. 0.5-2.7 x CVID vaikeaoireinen n. 0.3-0.4 x CVI Valikoimaton aikuisväestö (N=150), alle viitearvon (%) IgA IgAtot IgG IgM IgG1 IgG2 IgG3 IgG4 3.3% 0.7% 0% 2.7% 6.7% 2.0% 12.0% 4.7%

Aikuisen primaarit immuunipuutokset - vielä harvinaisempia FAGOSYYTTIEN HÄIRIÖT hyper-ige eli Jobin syndrooma (HIE) 0.2-1/100 000 kroon. granulomatoottinen tauti (CGD) 0.4/100 000 leukosyyttien adheesiodefekti (LAD) 0.02/100 000 syklinen neutropenia (LGL-lymfosytoosi) satunnaisesti KOMPLEMENTINPUUTOKSET ( 2 % ) MUITA: immotile cilia, CD4-lymfopenia, NK-puutos, SCID/ADA puutos, WAS, XHIM/CD40L,(AT)

CVI-tauti heterogeeninen tautiryhmä group A vs.c adult XLA, AR-hypogamma, AR- HIM, X-HIM, XLPD, WHIM Str. pneumoniae H. influenzae St. aureus Salmonella, Giardia sinuiitit, sinuskirurgia ja pneumoniat ripuli (virtsatietulehdukset) meningiitit, (selluliitit), artriitit ja granuloomat Kts. taulukko Kainulainen, thesis; Cunningham- Rundles, J Clin Immunol 1999;92:34 (...) tyreoidiitti, anemia perniciosa ITP, AIHA lymfaattiset hyperplasiat nhl, maha-ca Suomessa n. 100 pot

Sekundaarinen hypogamma infektio (EBV, HIV, kongenitaalinen toksoplasma / rubella / CMV) maligniteetti (CLL, myelooma, Waldenström, MGUS, lymfooma, tymooma= Sdr Good) menetykset (nefroottinen syndrooma, protein losing enteropatiat, perna?, lymfangiektasia) lääkitys (fenytoiini, syklofosfamidi, kulta, penisillamiini, kaptopriili, sulfasalatsiini) aliravitsemus sekundaarinen muulle immuunipuutokselle (SCID/ ADAdef, X-HIM, AR-HIM, adult onset XLA, HIE, XLPD, WHIM) Clin Imm 1999,93(3);190-7

CVI-taudin diagnostiset kriteerit IgG < 3 g/l (6.7-15.0 g/l) tai < -2SD iänmukaisesta ka IgM alentunut tai viitealueella, IgA selvästi alentunut kyvyttömyys muodostaa vasta-aineita in vivo ja in vitro muut hypogammaglobulinemiaa aiheuttavat syyt on poissuljettu Mikrobidiagnostiikassa värjäys+ viljely, PCR - autoimmuuniserologiaa kannattaa ottaa WHO: Clin Exp Immunol 1999; 118 Suppl 1: 1-28; Clin Imm 1999,93(3);190-7

CVI-taudin hoito hoito: i.v.-immunoglobuliinikorvaushoito helikobakteerin häätö, PEEP ennuste: keuhkot infektiot, granuloomat BOOP/LIP / FNLH /DAH lymfoomat adenokarsinomat hoitovaste: infektiot keuhkomuutokset kysymyksiä: autoimmuunitautien hoito kuten yleensäkin splenektomiaa vältetään IVIG voi korjata ITP / AIHA:n maligniteettien ehkäisy ripulin hoito

IG- hoito IVIG, SCIG, IMIG säännöllisesti 3-4 vkon välein annostus 400-600 mg/kg/kk tavoitteena ylläpitää seerumin Ig-pitoisuus > 6 g/l tai enemmänkin hukka suoleen / pernaan / vasta-aineiden kehittyminen Bethune, BioDrugs, 13:243-53, 2000;Sewell, Drugs 2003;63(13):1359-71

Muut vasta-ainepuutokset 1 -oireiset muistuttavat CVI-tautipotilaita IgA-puutos toistuvat/ vakavat bakteeri-infektiot RR x 3-4 systeeminen autoimmuunisairaus RR x 2 elimen AIS RR x 6 ruokaintoleranssi RR x 2-3 hyvin oireisilla n. 50% IVIG 1/396...

Muut vasta-ainepuutokset 2 IgG2 +/- IgG4 kuten CVI usein jo lapsesta kapselilliset bakteerit Str. pneum, H. infl IgG1/ IgG3/ IgM opsonisaatio, ADCC kuten CVI, usein aikuinen virukset Hoito: ab-estohoito, etenkin jos ei rakenteellista tuhoa erittäin oireisista n. 70% IVIG

Hyper-IgE NEJM 1999;340:692-702

Hyper-IgE NEJM 1999;340:692-702

Hyper-IgE -tyypillinen ulkonäkö luusto: maitohampaiden viivästynyt irtoaminen murtumat, skolioosi, hyperextensibiliteetti iho: lapsesta ekseema = vaikea allergia (?) kuumat ja kylmät ihoabskessit, rinta-abskessit taiveinfektiot, paronychia (kandida) suu ja silmät (aftat), parodontiitti, corneaulseraatiot +/- sicca syvät infektiot pinnallisten jatkumoita

Hyper-IgE -infektioiden ja murtumien ehkäisy tärkeää hengitystiet: sinuiitit pneumoniat ulko- ja välikorvatulehdukset patogeenit: St. aureus, H. influenzae C.albicans, Aspergillus sp. Ps. aeruginosa IgE 2000-50 000 St. aureus, C. albicans Erlewyn-Lajeunesse, Ped All Immunol, 11:133, 2000

Hyper-IgE vs S-IgE S-IgE 2000-5000 yleistä atoopikoilla Hyper-IgE vs. hypereosinofiilinen sdr (B-eos) S-IgE voi laskea Kuolinsyy infektio, HES tai muu eosinofiilisarjan tauti, MbH

Hyper-IgE:n hoito - yhteistyötä ihotauti- ja infektiolääkäreiden kesken Ab-profylaksia, (murtumien ehkäisy?) Empiirinen ab-th, tarv. dreneeraus Ihon paikallishoito

Alkututkimukset epäilyssä TVK IgG, IgA, IgM (á 2.90 euroa) IgG-alaluokat (3192, n.90 euroa) Mantoux C-def (9035)

Mitä tutkimuksia puuttuu? Clin Exp Imm 109:Suppl 1 ; Clin Exp Imm 118:Suppl 1 ; Clin Imm 93(3):190-197,1999 ; Drugs 63(13):1359-7, 2003 Rokotevastepaketti yhdellä pyynnöllä rutiinilaboratoriokoe CVID:n alaryhmätyypitys FACS Ihotestit Candida, Trichophyton morbilli, T&D-tox Erikoistunut patologi! CVID:n ddg AT? XLA / Btk X-HIM / CD40L (akt.t-solut) XLPD / SH2D1A AID, leaky SCID, λ5d, IgαD, µ-heavychaind, BLNK oranssilla= vaaditaan jo ulkomaisissa konsultaatioissa

Mitä tutkimuksia puuttuu?... soluvälitteistä 1 T-lymfosyyttien tarkempi immunofenotyypitys CD45RO CD45RA CD4/8 IL2RG NKT-solut Lisäksi geenidiagnostiikkaa runsaastikin Immunoarray:t tulossa Affymetrix Royal Free Hospital, London oranssilla= vaaditaan jo ulkomaisissa konsultaatioissa

Mitä tutkimuksia puuttuu?... soluvälitteistä 2 ADA-puutos ADA-aktiivisuus homotsygootti ADA-mutaatio PNP-puutos SCID/ mutaatiot γc JAK3 RAG1,RAG2 IL7Rα DiGeorge WAS 22q11.2/TBX1-geeni mutaatio/mrnapuutos/wasp-puutos XLPD SH2D1A/SAP GCD,LAD geenianalyysit / Amsterdam? oranssilla= vaaditaan jo ulkomaisissa konsultaatioissa

Tarkempi diagnoosi johtaisi hoitoon? Luuydin-, kantasolu- tai napaverisiirto SCID WAS T-def ADA-def, B+T- SCID B-T- SCID? Omenn PNP-Def X-HIM (+/- LT) HLA II-Def siirrot jatkuu Fagosyytit CGD LAD Hemofagosytaariset Chediak-Higashi XLPD? Korvaushoito ADA-def Osa epäselviä Ig-def Geeniterapia SCID? Siirtohoitoja käytetään yleensä vain lapsilla

Muut toistuvat infektiot - hoidettava näitäkin ei yleensä yleistä immuunipuutosta: tonsilliitti, faryngiitti komplisoitumaton flunssa korvatulehdukset virtsatieinfektiot selluliitti, artriitti, osteomyeliitti, vierasesineet ei immuunipuutosta, mutta toistuva: tonsilliitti, sinuiitti selluliitti ihopaise virtsatietulehdus --> ESTOHOITO? vakavan immuunipuutoksen diagnoosi edellyttää bakteerikomplikaatioita

Oppimisvaikeuksia? Don t worry!