Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme



Samankaltaiset tiedostot
SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään Petri Puroaho

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä te ta Järvenpää

Työelämä Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg

Osatyökykyisenä työssä ja työhön tukea ja ratkaisuja. Työkyky ja osaaminen käyttöön - keinoja osatyökykyisten tueksi Kaija Ray 1.12.

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulmia osatyökykyyn ja välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki 21.3.

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Yhteistyöfoorumi : työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Projektien maailmassa. Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta

Osta Suomalaista Luo työtä

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

Vammaisten ja osatyökykyisten tuen ja työllistymisen mahdollisuudet -koulutus Kajaani

Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan?

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Suomen talous ja työehtosopimusneuvottelut opetus- ja tutkimusala. Sivistystyönantajat

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Lisää matalapalkkatyötä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

YHDENVERTAISUUDEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kvsto

Pitkän aikavälin skenaariot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa

Osatyökykyisille tie työelämään

Julkiset hyvinvointimenot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku Ellen Vogt, erityisasiantuntija

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Investointiavustukset erityisryhmille

Kehitysvammaisten ihmisten työllisyyden edistäminen kunnissa ja tutkimustuloksia työnantajien näkemyksistä

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu /Jarkko Eloranta

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Made by Finland. Tutkimusraportti

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Kuntaesimerkkinä Oulu

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla Kainuu. Petri Puroaho

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Transkriptio:

Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma eli joka toisella (Lähde: Tilastokeskuksen työkykytiedustelu) Yhä useampi suomalainen uskoo työkykynsä heikkenevän (Lähde: Työeläkeyhtiö Varma ja Odum selvitys, syyskuu 2015: yli 120,000 vastaajaa). Vaikuttavia tekijöitä ovat: terveydelliset syyt (iän ja toiminnan tuomat muutokset: emme kestä samanlaista kuormitusta kuin nuorempana) työhön liittyvät syyt (työn vaatimukset, kova työtahti, työn kiinnostavuus tai työstressi) > noin 40 50% 18 59 vuotiaista nosti esiin nämä asiat Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme 1

Vammaisten henkilöiden potentiaali työhön 3 Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15 20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa noin 60 000 Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla noin 60 000 Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla Kehitysvammaisista työikäisiä 25 000 2) Töissä avoimilla markkinoilla 400 500 Työtoiminnassa työkeskuksessa runsaat 6.000 Avotyötoiminnassa runsaat 2.000 Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 2) Vesala, Klem & Ahlstén: Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 2014, Kehitysvammaliitto Hinta yksilölle 2

Työkyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku käteen jäävä tulo 5 (Harri Hietala /Vates säätiö) Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku 6 Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisen työttömyysloukku 740 1700 :n palkoilla. Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 743,84 :n ansaintarajalla. Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 743,84. Tämä tarkoittaisi 1.500 :n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua 4 500 :lla vuodessa. (Harri Hietala /Vates säätiö) 3

Hinta yhteiskunnalle Väestön ikärakenne 8 6 500 000 henkilöä 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 Lähde: Tilastokeskus. 0-19 20-34 35-49 50-64 65-79 80-4

20000 Eläköitymisen aiheuttama työvoimatarve julkisella sektorilla 9 15000 10000 5000 0-5000 -10000 v. 2025 kumuloitunut -180 000-15000 -20000-25000 v. 2015 kumuloitunut -76 000 v. 2020 kumuloitunut -143 000 15-vuotiaiden määrästä ensin kunnille ja valtiolle eläköitymisen korvaavat. Jäännös yksityiselle sektorille. 65-vuotiaiden ikäluokka kuitenkin suurempi, joten yksityisen työvoima supistuu. Lähde: Tilastokeskus. Tarve kunnissa Tarve valtiolla Muutos yksityisellä Julkiset liikelaitokset sisältyvät yksityiseen sektoriin. Väestöllinen huoltosuhde 10 Lähde: Tilastokeskus. 5

Elatussuhde 11 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei työllisten määrä suhteessa työllisiin 1,4 1,2 1 0,8 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM Kestävyysvaje 12 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 6

Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali työhön 13 (Harri Hietala /Vates säätiö) Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukun vaikutukset 14 Työllisyysaste nousisi 1 % yksikköä, jos 40.000 henkilöä 60.000 työhaluisesta ja kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä työllistyisi. Ostovoima kasvaisi 185 milj.. Julkisen talouden vero ja sova maksutuotot nousisivat 350 milj. sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj.. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj.. (Harri Hietala /Vates säätiö) 7

Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset 800 miljoonaa euroa julkiselle taloudelle Julkisen talouden kannalta 40.000 1) työllistyminen työllisyysaste +1 % yks. 1.500 euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova maksujen tuotossa Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 miljoonalla eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20.000 euroa 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. (Harri Hietala /Vates säätiö) 16 (Lähde: Eläkevakuutusyhtiö Varma) 8

Hinta yritykselle Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Monimuotoisuuden hyötyjä työelämässä Laajempi ja syvempi kokemuspohja Erilaiset tehtävät ja työmuodot Erilaiset työaikamuodot Sitoutuminen Luovuus uudenlainen ajattelu Työyhteisön ja sen jäsenten kehittyminen Monimuotoisuuden huomaaminen asiakkaiden tarpeissa Lisäarvo, maine ja imagon hyöty yritykselle sekä kilpailuetu Työnantajanäkökulma Monimuotoisuuden sisällyttäminen henkilöstöpolitiikkaan Keskittyminen esimerkiksi johonkin kategoriaan (kohderyhmä) 18 9

Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Miksi työllistää osatyökykyinen tai vammainen? Pätevyys: pätevin tarvitaan taloudellisiin perusteluihin nojaten Imago: vaikutuksia esim. työnantajakuvaan Eettisyys ja sosiaalisuus: yhteiskuntavastuu, sosiaalinen vastuu ja työyhteisön monimuotoisuus Omasta ja työyhteisön asenteesta syntyy voimavara ja rikkaus 19 Toimia itse esimerkkinä monimuotoisesta työyhteisöstä, jossa jokaisen työvoimapotentiaalille annetaan mahdollisuus Erityisestä tavallista 20 Monimuotoisen työvoiman rekrytointi on opettanut työnantajia ja työyhteisöjä soveltamaan erityistietoa valtavirtaan työhönvalmennus ja työolojen mukauttaminen alkanut vaikeasti vammaisten työllistämisestä yrityksissä on nyt työhönvalmentajia, työkykykoordinaattoreita, työkykykonsultteja työn ja työolojen mukautus koskee kaikkia työntekijöitä Työkykyyn vaikuttaa muutkin kuin lääketieteelliset syyt. Työkyvyssä on kysymys arjessa pärjäämisestä. Lähiesimiehen rooli tärkeää. Tietotaidon kehittäminen saatava koulutuksen sisältöihin => johtaminen, tuotantoteknologia 10

Hyvän työkulttuurin hintalappu merkittäviä kustannussäästöjä Case: HOK Elanto Voimme auttaa kahdeksaa henkilöä kymmenestä työoloja mukauttamalla Sairauspoissaolot putosivat 12 % Työeläkemaksut alenivat Yhteensä noin miljoonan euron kustannussäästöt Ollaan vielä jäävuoren huipulla, paljon matkaa alas Lähde: Kyvyt käyttöön extra 14.5.2013 11