Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Transkriptio

1 Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA

2 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista Kansainvälistä vertailua Esimerkkejä eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen vaikuttavista tekijöistä Työurien pituudesta

3 3 Taustaa Sosiaalitupon eläkeosiosta Osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto 60 vuoteen ja vanhuuseläke karttumaan vain tehdystä työstä Työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa korotetaan yhdellä vuodella (59 vuodesta 60 vuoteen). Hallituksen politiikkariihen kannanotto vanhuuseläkeiän nostamisesta 65 vuoteen asteittain 2025 mennessä Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrysdokumentti

4 Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrys eläkekiistan ratkaisemisesta 4 Valmistellaan vuoden 2009 loppuun mennessä linjaukset, joiden tavoitteena on nostaa uskottavasti eläkkeellesiirtymisiän odotetta (59,4 vuotta vuonna 2008) vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä toimii tässä yhteistyössä VM:n ja STM:n edustajien kanssa. Perustetaan työryhmä työhyvinvointia, työssä jatkamista ja osaamista edistäviä toimenpiteitä varten. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat linjausten ja ehdotusten vaikuttavuutta niiden valmistuttua.

6 6 Lähtötilanteen selvittäminen Muistio odotteen nousu-arvioista 2005 ja muissa uudistuksissa 2005 uudistuksen esityöt, PTS 2007, muut tutkimukset (ETLA, ), PTS 2009 valmistelussa esiin tulevaa, sosiaalitupon vaikutus, miten tarkkaan arvio on esim. PTS 2007:ssa tehty (mm. julkisen sektorin eläkeikämuutosten vaikutukset) Muistio mittareista ja niiden ominaisuuksista Eläkkeellesiirtymisiän odotteen laskutapa (mikä siihen vaikuttaa ja mikä ei, mitkä sektorit mukana jne.), muita mittareita mm. työmarkkinoilta poistuminen, työuran pituus, Laskuharjoituksia, miten erilaiset muutokset vaikuttaisivat odotteeseen Esimerkiksi alle 35v, 40v, 45v, 50v työkyvyttömyyseläkkeiden poistuminen, masennuseläkefrekvenssien puolittuminen, tukirankaeläkefrekvenssien puolittuminen, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden lasku parhaan yrityspuolikkaan tasolle yms. Mitkä asiat tutkimusten mukaan vaikuttavat eläkkeellesiirtymiseen Taloudelliset tekijät (mikro- ja makrotaso, ml. työnantajan omavastuutariffi), työolosuhteet Eläkeaikainen työskentely Erilaisten osa-aikaisten etuuksien (osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke, osasairauspäiväraha) käyttö

7 7 Kansainvälistä vertailua Työuraa ja eläkkeelle jääntiä koskevat mittarit Lähinnä EU-alue Työkyvyttömyyseläkekäytännöt, kuntoutus, erilaisten osaetuuksien käyttö Esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Tanska, Norja, UK

8 Valmistelun tukiryhmiä, ideoiden hankintaa yms. T-ryhmä Tulkintaryhmä ETK:n tekemät ja siltä tilattavat selvitykset Tela 3 asiantuntijaseminaaria Mittareista Työkyvyttömyyseläkekäytännöistä, kuntoutuksesta ja erilaisten osaetuuksien käytöstä OECD:ssä, Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa Ahtelan ryhmän järjestämä seminaari työterveyshuollosta ja opiskelu- ja koulutusaikojen lyhentämisestä Työeläkepäivän yksi teema 8

9 9 Koordinaatio- ja yhteydenpitotahoja Työhyvinvointia selvittävä työmarkkinajärjestöjen työryhmä SATA -komitea Julkisen sektorin neuvottelukunnat ja järjestöt yhteydenpito Suomen Yrittäjät MTK Kela TEM Masto -hanke

10 Kerätty ehdotuksia eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi 10 Ehdotuksia pyydetty ja saatu lukuisilta tahoilta Työmarkkinajärjestöt, STM, VM, Tela jäsenyhteisöineen, t-ryhmä, tulkintaryhmä, ETK Muutama kansalaisviesti

11 11 Saadut eläke-ehdotukset liittyivät: Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen Eläkkeen karttumiin Ikääntyneiden työntekoon Ikärajoihin Työnantajamaksuihin Kuntoutukseen Viestintään Työuramittareihin

12 Muut ehdotukset 12 Työhyvinvointiin liittyvät ehdotukset Työterveyshuolto Työttömyysturva ja sairausvakuutus Verotus Työvoimapalvelut Työehtosopimukset yms.

14 14 Eläkkeellesiirtymisiän odote Odote jossakin iässä kertoo, mikä olisi tämänikäisen henkilön odotettavissa oleva eläkkeellesiirtymisikä, jos eläkkeelle tulevaisuudessa jäätäisiin ikäryhmittäin samalla tavalla kuin odotteen laskentavuonna Odote on siis laskentaperiaatteeltaan samanlainen kuin jäljellä olevan eliniän odote Odote on eläkepoliittisille toimille parempi mittari kuin keskimääräinen eläkkeellejäämisikä siinä suhteessa, että ikäluokkien erilainen koko ei siihen vaikuta

15 Vuosina työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan Lukumäärä Osa-aikaeläke Maatal.erit.eläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke Varh.vanhuuseläke Varsinainen vanhuuseläke

16 % Työeläkkeelle siirtyneiden osuus vakuutetuista vuotiaat Ikä tilastointivuoden lopussa

17 % Työeläkkeelle siirtyneiden osuus vakuutetuista vuotiaat Ikä tilastointivuoden lopussa

18 18

19 Odot e Eläkkeellesiirtymisiän odote Kaikki työeläkkeelle siirtyneet 50-vuotiaan odote 25-vuotiaan odote Arvioitu kehitys

20 Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Vuonna 2009 eläkkeellesiirtymisikä oli 59,8 vuotta 50-vuotiaan odote oli 61,7 vuotta Nousu vastaa ennakoitua kehitystä Nyt nousua on 0,9 vuotta vuosien keskiarvosta Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelmissa on arvioitu eläkkeellesiirtymisiän nousevan 61 vuoteen vuonna 2025

21 Odote Eläkkeellesiirtymisiän odote Yksityisen sektorin eläkkeelle siirtyneet 50-vuotiaan odote 25-vuotiaan odote

22 Ikä Eläkkeellesiirtymisiän mittarit työeläkejärjestelmässä Mediaani Odote Keskiarvo

23 23 Odotteen ominaisuuksia Työurat voivat pidentyä ilman, että eläkkeellesiirtymisikä nousee. Työnteko aloitetaan aikaisempaa nuorempana, työuran huokoisuus vähenee (esim. työttömyys ja perhevapaat) tai työttömyysputken alaraja nousee. Työpanos voi kasvaa vaikka eläkkeellesiirtymisikä ei nousekaan. Eläkkeen rinnalla tehty työ ei näy eläkkeellesiirtymisiässä, muutokset osa-aikaeläkkeen käytössä eivät näy eläkkeellesiirtymisiässä, työttömyysputken ikärajan nostaminen ei näy eläkkeellesiirtymisiässä. Eläkkeellesiirtymisikä ja työnjättöikä ovat eri asioita Esimerkiksi työttömyyseläkkeelle siirtyvän kohdalla eläkkeellesiirtymisikä lasketaan eläkkeen alkaessa, mutta työnjättöikä on käsitteellisesti ikä työttömyyden alkaessa. Loogisesti eläkkeellesiirtymisikä on myöhäisempi kuin työnjättöikä vaikka työnteko eläkkeen rinnalla tätä sotkeekin.

24 24 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista Kansainvälistä vertailua Esimerkkejä eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen vaikuttavista tekijöistä

25 Labour-market participation in the Nordic countries as a percentage of the population of different ages in Source: Nososco

26 30-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote Pohjoismaissa Odote 68 Tanska Suomi 67 Ruotsi Islanti 66 Norja

28 Eläkkeellesiirtymisiän muutos vuoden 2008 tasoon verrattuna ETK:n PTS-2007 laskelmassa Työttömyyseläke 2. TK-alkavuus 3. VE-alkavuus alle 63 iässä* 4. VE-alkavuus i issä Yhteensä

29 29 Esimerkkejä odotteen muutoksista Alle 40-vuotiailla alkaneet tk-eläkkeet alkaisivat vasta 40-vuotiaana -> +0,2 vuotta Alle 50-vuotiailla alkaneet tk-eläkkeet alkaisivat vasta 50-vuotiaana -> +0,9 vuotta Masennuseläkkeiden alkavuus puolittuisi -> 0,3 vuotta Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien tkeläkkeiden alkavuus puolittuisi -> 0,3 vuotta huonompi yrityspuolisko tk-eläkkeiden alkavuudessa nousisi paremman puoliskon tasolle -> + reilu vuosi

30 30

31 31 Tuloksista Ahtelan ryhmän työelämäesitykset Ahtelan ryhmän ja ENR:n yhteinen työryhmä laati ehdotukset, jotka tähtäävät työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymiseen Yhteisymmärrys eläkeasioista Tärkein oli neuvotteluklausuuli: tarvittavat muutokset neuvotellaan viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaatui erimielisyyteen työttömyysputkesta Vaikutusarviot mennessä Taustaselvitykset:

32 Työurien pituudesta 32

33 33

34 34

35 Eliniän ja eläkkeellesiirtymisiän odotteet Eläkk.siirt. ikä 58,8 58,8 59,1 59,4 59,3 59,5 60,2 60,6 61,0 61,4 61,9 61,9 Elinajan odote 0 v 76,6 77, ,7 80,1 80,3 81,5 82,6 83,7 84,7 88,2 90,7 Elinajan odote 25 v 80,7 81,0 82,1 83,1 84,1 85,1 88,5 90,8 Elinajan odote 63 v 81,4 82,3 83,6 83,9 84,2 84,4 85,3 86,2 87,0 87,8 90,6 92,5

36 Elinajan odote 62-vuotiailla keskimäärin Vuosi Eurostat ym luvun alku Tilastokeskus 2001 ennuste ero ennuste ero ennuste ero ennuste ero

37 Elinajanodote, vuosia 65-vuotiaiden miesten elinajanodote ja ennuste vuoteen Todellinen 2001 ennuste 2004 ennuste 2007 ennuste 2009 ennuste Todellinen Vuosi / Ennustevuosi

38 uudistus ja elinajan odote Vuoden 2005 suuri eläkeuudistus valmisteltiin vuosina 2001 ja 2002 Elinaikakertoimen ennusteissa ja tavoitteessa lykätä eläkkeellesiirtymisikä vuoteen 2050 mennessä 2-3 vuodella käytettiin pohjana pääosin Eurostatin väestöennusteita. Niissä 62-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen arvioitiin vuoteen 2050 mennessä kasvavan reilulla 3 vuodella silloisesta tilanteesta. Tämä on yli 5 vuotta vähemmän kuin Tilastokeskuksen uusimmassa ennusteessa. Tarve tarkistaa tavoitteita?

39 Eläkkeet ja elinaika, yksinkertaistettua ja kärjistettyä eläkearitmetiikkaa Oletus: elinikä 80v, työura 30v, eläkeaika 20v Eläkeaika/työaika = 20/30 = 2/3 Jos eläke on 50% palkasta, eläkemenoksi (ja maksuksi) tulee 50% 2/3:sta eli 1/3 = 33% palkoista Oletus: elinikä 100v (lisäystä siis 20v), työura edelleen 30v Eläkeaika/työaika=40/30 =4/3 ja maksu 50% eläketasolla 67% palkoista Lisäoletus: työura kasvaa 10v eli puolet eliniän kasvusta Eläkeaika/työaika=30/40=3/4 ja maksu 50% eläketasolla 37,5% Entinen maksu saadaan, jos työura kasvaa 12v (ja eläkeaika 8v) MUTTA: 50%:n eläkkeeseen tarvitaan 30v työuralla 50%/30=1,67%:n vuosikarttuma, 42 vuoden työuralla 50%/42=1,2%:n vuosikarttuma

40 40 Laskelma eläkeiän kehityksestä, kun eliniän pidentyessä keskimääräinen työssäoloaika kasvaa suhteellisesti yhtä paljon kuin keskimääräinen eläkkeellä oloaika (vertailukohtana vuosituhannen vaihteen tilanne)

41 41 Taulukko 1. Elinajan ja eläkkeellesiirtymisiän odotteet. Eläkkeellesiirtymisikä Elinajan odote 62-vuotiaat Tasainen vauhti PTS

42 42 Työeläkejärjestelmämaapalloa kannattelee työmarkkinajärjestöjen yhteistyö. Jos pallo kerran putoaa, sitä ei saada uudestaan nostetuksi? (copyright: J. Tuomikoski)