Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Transkriptio

1 Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien päivitystä ei ole tehty aivan perinjuurin, joten kaikkia laskelmaesitykseen tarvittavia lukuarvoja ei ole päivitetty. Siksi itse esityksessä tyydytään vuoden 22 laskelmaan, jonka lukuarvot ovat kaikkineen tiedossa.) Laskelman lopputulos kansantalouden kannalta on siltä osin selviö, että lopputulos on positiivinen. Käyttämättömänä olevan resurssin käyttöönotto kannattaa. Mutta kenelle näin syntyvä vauraus sitten valuisi, kun tulonsiirrotkin huomioidaan? Entä millaiset vaikutukset seuraisivat valtion ja kuntien talouteen? Laskelmat on selkeyden vuoksi syytä toteuttaa erikseen nykyisten matalapalkkaisten ja työllistyvien työttömien osalta, joiden molempien ryhmien tuloihin matalapalkkatuki erityisesti vaikuttaa. Laskelmissa on selvitetty seuraavat asiat. Nykyiset matalapalkkaiset: a) Kuinka paljon tukea kuluisi nykyisin jo töissä oleville matalapalkkaisille? b) Kuinka paljon tuesta palautuisi verotuloina (tuen myötä suurenneesta palkan osasta)? Nykyiset työttömät: a) Kuinka paljon nykyisten työttömien palkkaukseen tarvittaisiin tukea Martikaisen mallin myötä? b) Kuinka paljon työttömien elättäminen työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan avulla nykyisin maksaa? (Kuinka paljon Martikaisen mallin vuoksi säästettäisiin nykyisistä työttömyysmenoista?) c) Kuinka paljon työttömät nykyisin maksavat veroja (ml. hyödykeverot)? d) Kuinka paljon nykyiset työttömät maksaisivat veroja työllistyttyään? Työttömien töihin siirtymisen vaikutus julkiseen talouteen saadaan laskemalla yhteen kohtien a) - d) muutokset. Laskelmien teossa tarvitaan tieto siitä, mihin palkkaluokkiin työttömät tulisivat sijoittumaan Käytettävissä olevan tiedon mukaan työttömien työpanoksen arvo on vähintään keskimäärin 63 % siitä, mikä jo työssä olevilla on. Juuri tuota huonompaa oletusta ei voitaisi tehdä sen tiedon perusteella, mikä työttömien työpanoksesta on, eli laskelmat on tehty pessimistisesti. Jos oltaisiin käytetty optimistisempia oletuksia, saatavat tulokset olisivat suotuisammat. Laskelmat on pitänyt tehdä tuloluokittaisena taulukkolaskelmana, koska muutoin progressiot tulonsiirtojärjestelmissä eivät tulisi huomioiduiksi. Kuitenkaan tässä yhteydessä ei varsinaisia taulukkoesityksiä ja -laskelmia juuri esitetä, koska ne tekisivät esityksestä hyvin pitkän. Laskelmissa ei ole huomioitu monia sivuvaikutuksia, jotka epäilemättä olisivat pääsääntöisesti positiivisia. Esimerkiksi rikollisuuden väheneminen seuraa hyvää työllisyyttä. Niinpä todellisuudessa Martikaisen mallin kannattavuus voi olla laskemien osoittamaa parempi.

2 ,74 2,22 3,7 5,19 6,67 8,15 9,63 11,11 12,6 14,8 15,56 17,4 18,52 Henkilöä Palkkatuki /v Tuki nykyisille matalapalkkaisille Matalapalkkatukeen ovat oikeutettuja uusien työllistyvien ohella nykyiset matapalkkaiset. Kuinka paljon heille tukea kuluisi selviää kuviosta 1. Tuen tarve jää kohtuulliseksi, koska tuki on tarkoin painotettu pienimpiin palkkaluokkiin Työn arvo /v Tuki olisi suuri mutta nykyisin jo töissä olevia ei juuri ole näissä työnarvoluokissa Tuki on huomattava mutta työvoimaa vain vähän Työntekijöitä on runsaasti mutta tuki on pieni Nykyiset palkansaajat Tuen tarve 2,9 mrd. /v Palkkatuki Kuvio 1: Palkkatuki ja nykyisten työntekijöiden jakauma Suomen verokiila on leveä jos tuloverojen ohessa huomioidaan kulutusverot, jotka liittyvät tulon kuluttamiseen. Ja varsinkin se on leveä, jos huomioidaan työeläkemaksut. Verokiilan leveyttä korostaa se, että palkkatuen tapauksessa verotetaan lisätuloa, missä vero periytyy marginaaliveron eikä keskimääräisen veroasteen mukaisesti. Näin ollen suuri osa tuesta palautuisi erilaisina veroina ja maksuina julkiselle sektorille, kuten havaitaan kuviosta 2. Mikäli työeläkejärjestelmä luetaan osaksi julkista sektoria, julkisen sektorin nettokuluiksi nykyisten työntekijöiden tuesta jäisi 1, miljardia euroa vuodessa. Jos työeläkejärjestelmä jätetään julkisen sektorin ulkopuolelle, mallin nettokustannus on 1,4 miljardia euroa vuodessa.

3 ,74 3,7 6,67 9,63 12,6 15,56 18,52 21,49 24,45 27,42 3,38 33,34 36,31 39,27 42,24 45,2 48,16 51,13 Henkilöä Mrd /v 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut,4 mrd. /v Työeläkemaksut,5 mrd. /v (17 %) Tuloverot yms. maksut 1, mrd. /v (36 %) Hyödykeverot,3 mrd. /v (9 %),5 Palkkatuki 2,88 mrd. /v Työntekijöille ja työnantajille reaalisena ostovoimana 1,1 mrd. /v (36 %) Julkisen sektorin netto-kustannuksiksi jää 1,1 mrd /v. Kuvio 2: Nykyisille työntekijöille tarkoitetun palkkatuen jakautuminen Tuki työllistyville työttömille Työttömien työpanoksen arvo on oletettu seuraavaksi, minkä mukaisen summan työnantajat heidän työpanoksestaan maksavat, ja minkä perusteella tuki ja palkka määräytyvät. Jakauma on esitetty kuviossa Työn arvo /h Nykyisten palkansaajien työn arvot Työttömien oletetut työn arvot Kuvio 3: Palkansaajien työpanosten arvojen jakauma ja työttömien työpanosten potentiaalisten arvojen oletusjakauma

4 Työn hinta työnantajalle; Palkka + sosiaaliturvan kustannukset; Palkka; Nettopalkka; Palkan ostovoima /h Työttömien työllistyminen vaikuttaa kansantuloon, koska työnteko valtakunnassa lisääntyy. Työpanoksen arvon kasvu saadaan kertomalla työllistyvien työttömien henkilölukumäärillä työn arvot per henkilö. Kansantulon kasvuksi muodostuu täten 7,2 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi työllistyisi opiskelijoita ja eläkeläisiä 27 henkilöä joten kaikkiaan kansantulon kasvuksi muodostuu 7,8 mrd. /v. Bruttokansantuote kasvaa oleellisesti enemmän kuin kansantulo, koska siihen luetaan mukaan pääomien tuotot, jotka syntyvät valtakunnan alueella, vaikka kyseessä olisi ulkomainen pääoma. Työllisyyden kasvun myötä lisääntyvä pääoma ja paisuva tuotantokoneisto kasvattaa BKT:tä. Kokonaisuudessaan bruttokansantuotteen kasvuksi tulee työ- ja pääomatulojen kasvun summa. Vuonna 22 palkat ja palkkiot sekä työnantajan sosiaaturvamaksut olivat bruttokansantulosta 49,3 %. Jos palkkojen ja BKT:n suhde säilyy työllisyyden parantuessakin tuona, 7,8 miljardin euron lisäys palkkaukseen johtaa BKT:n kasvuun 15,8 miljardilla eurolla vuodesssa, kunhan tuotanto kokonaan ehtii sopeutua työvoiman lisäykseen ja lisäinvestoinnit saadaan tehdyiksi. Bruttokansantuote vuonna 22 oli 139,6 miljardia euroa. Näin ollen bruttokansantuotteen kasvuksi seuraa 11,3 %. Kun työttömiä työllistetään matalapalkkatuen avulla, suurin osa työttömistä tulee sijoittumaan palkkaluokkiin, joissa palautuvat verot ovat suuremmat kuin maksettava tuki. Tämä näkyy kuviosta 4 siten, että vain sillä alueella, jolla työn hinta työnantajalle on alle 6 /h, palkkatuki on leveämpi kuin kaikkien verojen muodostama kiila. Näin ollen työttömien työllistyminen mallissa on julkiselle taloudelle pääsääntöisesti eduksi. 2, 17,5 15, 12,5 Palkka + sos.turvan kustannukset Palkka Työn hinta työnantajalle Verot ja veroluonteiset maksut: Sos.turvan kustannukset Tuloverot 1, Hyödykeverot 7,5 Palkkatuki 5, 2,5, Nettopalkka Palkan ostovoima, 2,5 5, 7,5 1, 12,5 15, 17,5 2, Työn hinta työnantajalle /h Kuvio 4: Suomalainen verokiila ja Martikaisen mallin tukialue Työttömien tulot työttömänä ollessaan on esitety kuviossa 5. Bruttotulot ovat noin 8 euroa kuukaudessa keskimäärin. Veroja lähtee noin 3 euroa, joten ostovoimaksi jää reilut 5 euroa. (Se sama summa on työttömän nettokustannus julkiselle taloudelle.)

5 /kk Sosiaalitur va Yleinen asumistuki (arvio) 71, Toimeentulotuki (arvio) 76, Työttömyyspäiväraha 535, Verot ALV ym. hyödykeverot -16,83466 Henkilöverot -15, Ostovoima Jäävä ostovoima 528,9592 Kuvio 5: Työttömän tulot keskimäärin vuonna 22 Työhön sijoituttuneen työttömän palkkaukseen käytetään yli 2 euroa kuukaudessa. Veroja periytyy yli tuhat euroa. Ostovoimaksi jää noin tuhat euroa kuukaudessa, kuten kuviossa 6 esitetään. /kk Palkkaukseen käytetyt varat Palkkatuki 436, Työnantaja maksaa 1731,21351 Työnantajan sosiaaliturvan kustannukset Verot Ostovoima -432, ALV ym. hyödykeverot -252, Henkilöverot -492, Jäävä ostovoima 99, Kuvio 6: Martikaisen mallin myötä työllistyneen työttömän tulot keskimäärin

6 Julkistaloudelle työtön aiheuttaa selkeästi nettokustannuksia, yli 5 euroa kuukaudessa (ks. kuvio 7). Sen sijaan Martikaisen mallin mukaisesti työllistyttyään hän tuo julkiselle taloudelle lähes 5 /kk nettohyötyä (ks. kuvio 8.). Verot ovat suuremmat kuin palkkatuki. Työttömyyspäiväraha -535, Työttömyyseläke -155, Toimeentulotuki (arvio) -76, Yleinen asumistuki (arvio) -71, Tuet Verot ALV ym. hyödykeverot 16,83466 Henkilöverot 15, Nettovaikutus julkistalouteen /kk Nettovaikutus julkistalouteen -528,9592 Kuvio 7:Työttömän vaikutus julkistalouteen nykyisin Palkkatuki -436, Työnantajan sosiaaliturvan kustannukset Tuet Verot 432, ALV ym. hyödykeverot 252, Henkilöverot 492, Nettovaikutus julkistalouteen /kk Nettovaikutus julkistalouteen 74, Kuvio 8: Työllistyneen työttömän vaikutus julkistalouteen Martikaisen mallissa

7 Kaikkien työllistyvien työttömien vaikutus Edellisissä histogrammeissa ja taulukoissa esitettiin työttömyydestä poistumisen ja töihin ryhtymisen vaikutus keskimääräisen työttömän osalta. Entä mitkä ovat taloudelliset vaikutukset, kun kaikki liki 35 työtöntä työllistyvät? Se selkiää taulukosta 1. Taulukko 1: Kaikkien työttömien työttömyydestä poistumisen ja työllistymisen vaikutus Yksilötasolla Yhteensä /hlö/kk mrd. /v. Työttömän vaikutus julkiselle sektorille nykyisin ,21 Martikaisen mallissa saman henkilön vaikutus julkiselle sektorille 741 3,1 Yhteensä muutos Martikaisen mallin myötä ,31 Työllistyvien työttömien ja nykyisten matalapalkkaisten tukemisen summaus Edellä laskettiin työttömien työllistämisen taloudelliset vaikutukset ja toisaalta nykyisten matalapalkkaisten tukemisen vaikutukset erikseen julkiselle taloudelle. Ne vaikutukset tulee summata, jotta saadaan kokonaisvaikutus julkiselle taloudelle. Mallin taloudelliset vaikutukset julkiselle sektorille työllisyyden kehityksen myötä on esitetty taulukossa 2 ja kuviossa 9. Selviää, että Martikaisen malli on edullisempi julkiselle taloudelle kuin nykymalli sen jälkeen, kun mallin myötä on työllistynyt hieman vajaat 1 henkilöä. Ja kun kaikki ovat työllistyneet, julkinen sektori pääsee voitolle 3,2 mrd. /v. Taulukko 2: Vaikutus julkiselle sektorille työllisyyden kehityksen myötä Kun työttömiä työllistynyt Nettotuki nykyisille matalapalkkaisille Työllistymisten positiivinen vaikutus Yhteensä vaikutus julkiseen talouteen mrd. /v. mrd. /v. mrd. /v. -1,1, -1,1 5-1,1,8 -,3 1-1,1 1,5,5 15-1,1 2,3 1,2 2-1,1 3, 2, 25-1,1 3,8 2,8 3-1,1 4,6 3, ,1 5,3 4,3 Kun mallin avulla työllistämisen kynnystä ratkaisevasti alennettaisiin, työttömyys lähtisi vähentymään aluksi nopeasti. Mutta jossain vaiheessa vauhti hidastuisi. Tämä johtuu siitä, että osa työttömistä olisi muita vaikeammin työllistettäviä ja toisaalta yrityksissä suuriin työllisyydenmuutoksiin ei oltaisi valmiita heti. Työllisyydenkehitystä ajassa on kuvattu kuviossa 1. Kuviossa näkyy, kuinka aivan alussa, kun malli olisi otettu käyttöön mutta yksikään työtön ei olisi vielä ehtinyt työllistyä, mallista syntyisi kuluja julkiselle sektorille. Kun sitten työllisyys kohentuisi, malli johtaisi julkisen sektorin suureen ylijäämään. (Toisaalta voi olla, että jo aivan alussakin työttömyys olisi jo voinut vähentyä merkittävästi ja malli päästä voiton puolelle, sillä uudesta järjestelmästä tietoiset työttömät ja työnantajat voivat solmia jo etukäteen työsopimuksia, jolloin ne alkavat heti ensimmäisestä Martikaisen mallin voimassaolopäivästä.)

8 Mallin vaikutus julkiseen talouteen, mrd. /v Työllistyneitä Yhteensä vaikutus julkiseen talouteen Työttömien työllistymisen vaikutus (säästöt tyött. menoista + verotuljen kasvu - tuki) Nykyisten matalapalkkaisten nettotuki (tuki - verotulojen kasvu) Kuvio 9: Martikaisen mallin toteuttamisen vaikutus julkiseen talouteen työllisyyden kehittymisen myötä (työeläkemaksut, kirkollisvero yms. mukaan lukien) Mrd. e/v Vero- ja maksutulojen kasvu Laajan julkisen talouden saama hyöty (= muiden käyrien summa) Säästöt työttömyyskorvausyms. menoista Mm-tukimenot -6 Aika Kuvio 1: Martikaisen mallin vaikutus julkisen sektorin talouteen ajassa

9 Laskelmien päätulokset Martikaisen mallin taloudellinen hyöty Suomelle 7,8 mrd. e/v Sen arvosta työnantajat saavat työpanosta työllistyviltä työttömiltä ja sen verran he maksavat tuotantopanoskorvauksena, mikä tulee ostovoimana talouteen. Silloin, jos tulonsiirtosäännökset pidetään Martikaisen mallin mukaantuloa lukuun ottamatta ennallaan, mallin tulovaikutukset olisivat seuraavat (ks. Kuvio 11 ja taulukko 3) 8 Matalapalkkatuen taloudellinen hyöty Suomelle 7 Työeläkerahastot 6 5 Mrd. /v 4 Nykyisten työttömien reaalinen ostovoima Nykyisten matalapalkkaisten reaalinen ostovoima Nykyisten yrittäjien reaalinen ostovoima 3 Kuntien talous 2 1 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksukertymä Seurakuntien talous Kansantulon kasvu Hyötyjät Valtion talous Kuvio 11: Mallin taloudellisen hyödyn jakautuminen Taulukko 3: Mallin taloudellisen hyödyn jakautuminen Tulojen kasvu mrd. e/v Nykyisten työttömien reaalinen ostovoima 2,3 Nykyisten matalapalkkaisten reaalinen ostovoima 1, Nykyisten yrittäjien reaalinen ostovoima,6 Valtion talous,1 Kuntien talous 1,3 Seurakuntien talous,6 Työeläkerahastojen tulokertymä 2,9 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksukertymä,17 Yhteensä 7,8 Palkkatukeen nykyisille ja entisille työntekijöille valtion tarvitsee sijoittaa mallissa yhteensä 4,9 mrd. e/v. Mutta vastaava summa ja hieman ylikin saadaan säästöinä työttömyysturva- yms. menoista sekä verotuloina työllistyneiden työttömien palkoista. Niinpä valtion ja kuntien talous yhteensä parantuu 1,4 mrd. e/v. Mikäli seurakunnat, työeläkerahastot yms. luetaan osiksi julkista sektoria, julkisen sektorin saamaksi hyödyksi muodostuu 4,5 mrd. e/v. Erityisen paljon hyötyvät nykyiset työttömät joiden tulotaso kasvaa keskimäärin 17 % Myös nykyiset pienipalkkaiset hyötyvät suuresti. Kehitystä kuvaa se, että pienipalkkaisin 12 % palkansaajista saa mallin myötä keskimäärin 29 %:n palkankorotuksen.

10 Vuoden 211 tilanne Kuviossa 12 esitetään, kuinka suuren hyödyn Martikaisen malli tarjoaisi vuonna 211 ja kuinka se jakautuisi eri tahojen kesken, jos muita tulonsiirtoja ei muuteta. 1 8 Martikaisen mallin taloudellinen hyöty Suomessa (9,5 mrd. ) Työeläkerahastot (3,5 mrd. ) Mrd. /v Kansantulon kasvu Hyötyjät Menettäjät Nykyisten työttömien reaalinen ostovoima (3, mrd. ) Nykyisten matalapalkkaisten reaalinen ostovoima (1,4 mrd. ) Nykyisten yrittäjien reaalinen ostovoima (,8 mrd. ) Kuntien talous (1,8 mrd. ) Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen kertymä (,21 mrd. ) Seurakuntien talous (,9 mrd. ) Valtion talous (-,46 mrd. ) Kuvio 12. Martikaisen mallin hyöty ja sen jakautuminen vuonna 211 Laskelmien päivitys vuodelle 211 on tehty päivittämällä muutoksiltaan olennaisimmat muuttuneet lukuarvot, joiden avulla on saatu päivitettyä lopputulokset. On ehkä syytä kertoa, kuinka kaikkein oleellisimman lukeman, eli kansantulon muutoksen, uusi arvo on laskettu. Yhtäältä ansiotaso on noussut, eli työttömät kun työllistyisivät, tuottaisivat enemmän kuin mitä olisivat tuottaneet vuonna 22. Nimellinen ansiotaso on noussut vuodesta 22 vuoteen 211 noin 37,4 %. Tämä lukema selviää tilastokeskuksen ansiotasoindekseistä ja valtiovarainministeriön ennusteesta sen kehittymiselle. Toisaalta kansantulon kasvuun, joka mallin myötä saataisiin, vaikuttaa työttömyyden määrä. Vuodesta 22 työttömyys on työttömyys on vähentynyt 11 %. Kun huomioidaan sekä ansiotason nousun että vuotta 22 vähäisemmän työttömyyden vaikutus, kansantulon kasvu vuonna 211 mallin myötä olisi 22,2 % suurempi kuin oli vuonna 22. Kansantulon kasvu olisi täten 9,5 mrd. /v. Valtiontaloudelle malli ei vuonna 211 ole enää niin kannattava kuin oli vuonna 22, koska työttömyys on pienempi. Toisaalta työttöminä olevia malli hyödyttäisi aiempaa enemmän koska heidän sosiaaliturvansa on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Niinpä heille tulisi aiempaa suurempi hyöty siitä, kun he pääsisivät palkansaajiksi.