Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg

Transkriptio

1 Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen Helsinki Jukka Lindberg

2 2 Vates-säätiön toiminta Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 12, rahoittajana RAY Edistämme vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten yhdenveroisia työllistymismahdollisuuksia Kehitämme työllistymismenetelmiä, ylläpidämme Kyvyt käyttöön -verkostoa, tarjoamme koulutusta ja teemme vaikuttamistyötä Vaikutamme työllistymistä edistävään sosiaali-politiikkaan, työmarkkinoihin ja työllistymis- ja kuntoutusjärjestelmiin. Toimimme valtakunnallisesti, yhdessä käytännön toimijoiden ja eri sidosryhmien kanssa Koordinoimme välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmää

3 Sanottua 3 Osatyökykyisille kohdennettu työvoimapoliittinen toimenpide rahoittaa julkisen talouden näkökulmasta 22 prosenttisesti itse itsensä (Holm), osatyökykyiset aliedustettuina Yritykset eivät etsi vammaista tai osatyökykyistä, vaan työntekijää, joka sopii tiettyyn tehtävään (Kaukoranta & Pinomaa) Työkyvyn arvioinnin käytännöt tulisi perustaa biopsykososiaaliseen eikä vain biomedikaaliseen terveyskäsitykseen (Kerätär) Ennen eläkkeen hakemista kuntoutuksessa olleita ja etenkin ammatillisessa kuntoutuksessa olleita, oli kuitenkin vähän (Gould)

4 Pohdittavia teemoja 4 Työhön pääseminen ja / vai työssä pysyminen? Osatyökykyinen - suhteessa työtehtävään Palvelujärjestelmä ja keinovalikoima, tuet ja mahdollisuudet Työllistymisen esteistä ratkaisuihin - yhteensovittaminen

5 5 Mitä ajankohtaista meneillään? Pohjana edellinen hallituskausi / hallitusohjelma, jossa useita mainintoja osatyökykyisten työllistämisestä, useita lainsäädäntöhankkeita ja työryhmiä Yhdenvertaisuuslaki, sosiaalihuoltolaki, laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista (+ asetus), laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta Lakiehdotuksia esim. TEOS, VALAS Kärkihankkeet (Osatyökykyiset esillä sekä STM että TEM hankkeissa) Vammaisten henkilöiden yrittäjyys (RAY-projekti, VNK-selvitys)

6 Mitä ajankohtaista meneillään? 6 Heijastumia muista uudistuksista mm. koulutuskentällä (esim. toisen asteen uudistus, nuoriso- ja koulutustakuu yms.) SORA-lainsäädäntö ja opas Hallitusohjelman maininnat ja kärkihankkeet - 6 hanketta kolmessa eri ministeriössä - ei mainintaa välityömarkkinoista tai julkisista hankinnoista Järjestöjen rooli TE-palvelujen toteuttamisessa vaikeasti työllistyville henkilöille (linjausyhteistyö); välityömarkkinat (työllisyyspalveluja tuottavat järjestötoimijat) eivät ole mitenkään esillä hallitusohjelmassa

7 Pohdintatehtävä 7 Osatyökykyisyys - mitä se on minun mielestäni? Mitä se ei ole? Mikä siinä on haasteellisinta? Miksi ei keskitytä olemassa olevaan / jäljellä olevaan työkykyyn vaan puutteisiin?

8 Tilastotietoja 8

9 Työuraan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä saaneet 9 Lähde: ETK ja Findikaattori

10 Kelan kuntoutujat diagnoosin mukaan 10 Lähde: Kela

11 Työeläkekuntoutujat diagnoosin mukaan 11 Lähde: ETK

12 Osa-aikatyötä tekevien osuus 12 Lähde: Tilastokeskus

13 Osatyökykyisten työttömien määrä 13 Lähde: TEM

14 14 Osatyökykyiset työmarkkinoilla 55 prosentilla Suomessa vakinaisesti asuvista vuotiaista on yksi tai useampi pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma (Tilastokeskus 2011) Noin henkilöllä ne myös vaikuttavat työelämän ulkopuolelle jättäytymiseen. Heistä lähes kolmannes olisi vielä halukas työhön. (Tilastokeskus 2011) - osa-aikatyö Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2013 luokiteltu asiakasta henkilöksi, joiden työllistymistä vaikeuttaa vamma tai sairaus. Heistä oli työttömiä työnhakijoita ja pitkäaikaistyöttömiksi laskettavia Erilaisin tuin ja toimenpitein työllistyi henkilöä Työkyvyttömyyseläkettä saa noin henkilöä Suomessa ( Kela)

15 15 Vammaiset henkilöt työmarkkinoilla Vammaiset henkilöt ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa (OECD 2008). Suomessa on noin täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain 60 %:lla on työpaikka. Työttömyys on vammaisten joukossa selvästi muuta väestöä yleisempää (Holm ja Hopponen 2007, Hietala ja Lavikainen 2010, OECD 2008). Vuonna 2002 kaikista vuotiaista suomalaisista työvoimaan kuului noin 80 %, vammaisista ja pitkäaikaissairaista 20 %. Esimerkiksi kuulovammaisten työttömyysaste oli vuosina noin %. Erityisen heikosti työllistettyjä ovat kehitysvammaiset ihmiset, joista vain henkilöä on palkkatyössä Lähde: Hannu T. Vesala, Simo Klem, Mika Ala-Kauhaluoma, Jaakko Harkko: Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä, 2016, KVL

16 16 Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia ) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) % noin Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa noin Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla noin Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla Kehitysvammaisista työikäisiä ) Töissä avoimilla markkinoilla Työtoimintaan osallistuu reilut Avotyötoiminnassa noin Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 2) Vesala, Klem, Ala-Kauhaluoma, Harkko: Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä, 2016, KVL

17 Näkökulmia vaikuttamistyöhön 19 Vammaisten ja osatyökykyisten potentiaali: Työkykyisiä ja -haluisia työkyvyttömyyseläkettä saavia on jopa Jos tästä joukosta työllistyisi esimerkiksi euron palkkatasolle ansaiten toimeentulonsa palkkatulona eläkkeen ja asumistuen sijaan, julkisen talouden tasapaino paranisi vuositasolla jopa 800 miljoonalla eurolla. Samalla työllisyysaste nousisi prosenttiyksiköllä. Kannustinloukun purkaminen: työkyvyttömyyseläkkeen kertaleikkaantuminen 743,38 euroa ylittävillä kuukausipalkoilla. Tämän rajan ylittävillä palkkatuloilla aina euron tasoon asti eläkettä saavan käteen jäävät tulot laskevat työllistyttäessä eläkkeen ja asumistuen varasta tai lisättäessä työpanosta. Purkaminen voisi tapahtua esimerkiksi sovittelemalla palkkatulo ja eläke niin, että jokainen ansaittu euro leikkaisi eläkettä 40 senttiä. Korkeammista menoista aiheutuva toimeentuloturvan tarve sekä toimeentulo hyvin osaaikaisistakin töistä taattaisiin sillä, että leikkaantumista ei toteutettaisi nykyiseen tapaan (vähintään) alle 743,38 euron kuukausitulon osalta.

18 Olennaisimmat yhteiskuntavastuuteemat Lähde: FIBS

19 Vastuullisuuden hyöty yritykselle Lähde: FIBS

20 Asiakasohjauksen onnistuminen! Minne minut ohjataan.pois? 20 Polun alkupäässä tehtävät suunnitelmat Diagnoosi vai kokonaisuus Työkyvyn arviointi missä, miten ja suhteessa mihin? Työkyky, toimintakyky, työllistymiskyky Työvalmentaja Yksilövalmentaja Tukiverkosto Dokumentointi ja näkyväksi tekeminen Ensimmäiset porsaanreiät ja/tai putoamiset Tarve vai toive? Oikea-aikaisuus Lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet Arviointi Alkuasetelma töissä / töihin Siirtymä Saattaen vaihdettu?

21 21 Kartoitetaanko vai tehdäänkö? Ongelmapuhe työllistymisesi este Ratkaisupuhe osaamisessasi parasta Puolustuspuhe kyllä meillä ainakin Kohderyhmäpuhe ME emme voi juuri nyt Määräaikapuhe valitettavasti kriteerit.