Vammaisten ja osatyökykyisten tuen ja työllistymisen mahdollisuudet -koulutus Kajaani

Transkriptio

1 Vammaisten ja osatyökykyisten tuen ja työllistymisen mahdollisuudet -koulutus Kajaani Petri Puroaho

2 Miksi olemme Kainuussa? 5.10: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän pyynnöstä (Merja Leinonen, koulutuspäällikkö) Järjestää yhteistyössä Vammaisten ja osatyökykyisten tuen ja työllistymisen mahdollisuudet tiedotus- ja koulutus-iltapäivä

3 Kysymyksiä pohdittavaksi iltapäivälle Mikä kohderyhmän työllistymisen ongelma koskettaa sinua? Mitä voisit tehdä toisin työpaikallasi kuulemasi perusteella? Tai mitä voisit kertoa muille työpaikoille kuulemasi perusteella?

4 Iltapäivän ohjelma Klo 12 aloitus Yleinen näkökulma: vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään (Kaija ja Petri) Työllistämisen tukimuodot (taloudellinen ja terveydenhuollon tuki) (Petri ja Kaija) Työtehtävien mukauttaminen (Petri) Klo Tauko Koulutus (Kaija) Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus (Petri) Kokemuksia ja hyviä käytänteitä (Kaija) Klo 16 päätös

5 Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa Suomessa työllistämisen edistämisestä, alueellisesta ja valtakunnallisesta verkostojen vahvistamisesta, kehittämistyöstä ja välityömarkkinoista. Mm. CCUSA, TE-toimisto, SPR, Yliopisto, TPY ja Vatessäätiö Työtehtävät: rekrytoija, työvoimaneuvoja, työhönvalmentaja, kehittämistyön koordinaattori, projektipäällikkö

6 Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii ( ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten yhdenvertaiseksi työllistymiseksi. Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Suomi Kajaani Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Välityömarkkinat osana työelämää ( ) projekti edistää työmarkkinoiden (mm. välityömarkkinoiden) tietoisuutta kohderyhmän työvoimapotentiaalista ja työllistämisen tukimuodoista sekä kehittää työmarkkinoita alueellisten tarpeiden mukaan. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan (työ- ja elinkeinoministeriön käyttämän määritelmän mukaan): työskentelymahdollisuuksia työllistymistä edistäviä ja työssä selviytymistä tukevia palveluja, joita tarjotaan avoimille työmarkkinoille sijoittumisessa eri syistä vaikeuksia kohdanneille työnhakijoille Pirkanmaa Häme Satakunta työtön välityömarkkinat avoimet työmarkkinat Varsinais- Suomi Uusimaa Etelä- Savo Kaakkois- Suomi

7 Alueelliset kehittämisteemat Projektin päätavoitteet ja toiminta (> ) Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Suomi Kajaani Pohjois- Savo Pohjois- Karjala ALUETILAISUUDET: Saattaa alueelliset työllisyystoimijat vuoropuheluun järjestämällä vuosien 2014 ja 2015 aikana alueellisia tiedotus- ja vuorovaikutustilaisuuksia 15 ELY-alueella, alueellisten tarpeiden mukaan. TYÖVOIMAPOTENTIAALI JA TUKIMUODOT: Lisätä alueellisten työmarkkinoiden tietoisuutta vammaisten ja osatyökykyisten työvoimapotentiaalista, ja olemassa olevista työllistymisen tukimuodoista. Pirkanmaa Satakunta Häme Varsinais- Suomi Uusimaa Etelä- Savo Kaakkois- Suomi TYÖLLISYYS JA MONIMUOTOISUUS: Edistää vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllisyyttä valtakunnallisesti sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.

8 Vammaiset ja osatyökykyiset: määritelmät Vammainen: henkilö, joka tarvitsee erityisiä tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa (esim. apuvälineitä). Osatyökyinen: henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen. Työtä mukauttamalla työkyvyn alentuma ei useinkaan vaikuta työpanokseen.

9 Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään Kohderyhmän asiakkaita tulee olemaan aina! Periaatteessa, me olemme kaikki osatyökykyisiä. Osatyökykyisyys ja vammaisuus voi kohdata ketä tahansa meistä. Kuka tahansa meistä voi pudota työelämästä, hetkellisesti tai pidemmäksi aikaa. Vammaisuus ei tarkoita automaattisesti samaa kuin osatyökykyisyys, eikä päinvastoin. Me kaikki hyödymme ja käytämme työtehtävien mukauttamista ja se on samalla yksi konkreettisin keino työllistymisen mahdollistamiseen kohderyhmämme kohdalla. Viesti kunnan päättäjille: luodaan työmarkkinat, joihin kuuluvat kaikki, eivätkä vain ne, jotka onnistuvat pärjäämään tällä kertaa tai tällä työnhakukierroksella.

10 Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään Suurimmat ongelmat ovat edelleen työmarkkinoiden ennakkoasenteet kohderyhmäämme kohtaan ja tiedon puute. Stereotyyppinen kuva johtaa harhaan. Työttömyyden syynä ovat myös fyysiset esteet, työkokemuksen puute, työnantajien, työtoverien tai asiakaskunnan reaktiot ja ennakkoluulot sekä vammaisuutta koskevan tiedon puute. Sairaudestaan tai vammastaan huolimatta vammaisella tai osatyökykyisellä työntekijällä on usein hyvät mahdollisuudet työntekoon yksilöllisesti räätälöityjen tehtävien, työaikajärjestelyjen sekä muiden tukitoimien avulla. Valtakunnallisesti ongelmana on se, että työllistämistä helpottavat tuista ei tiedetä tai niitä ei käytetä tarpeeksi (esim. työolosuhteiden järjestelytuki). Kohderyhmän henkilöiden työnhaun, markkinointikyvyn ja työtehtävien mukauttamisen tietämyksen vahvistamista tarvitaan sekä aktiivisempi TEtoimiston asiakkuus.

11 11 Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään Opittu kohtalo (erityistäminen) ja aktiivinen syrjäytyminen työllistymisen esteenä. Arkielämän haasteet vievät kaiken energia, eikä työn edistämiselle jää välttämättä aikaa. Työelämän esteellisyys ja tehokkuuden vaatimukset. Negatiiviset ja ennakkoluuloiset kokemukset työnhaun vaiheessa: esim. pitää ensin perustella miksi työnantajan pitäisi ottaa työnhakija tosissaan (ongelma edellä). Sankaripaine ja tienraivaajan paine. Tietoisuus välityömarkkinatoimijoiden palveluista paremmin saataville yrityksille/työnantajille. Osaajien ja tarpeiden (yritykset) kohtaamattomuus.

12 Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään: motivaatio Osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt ovat tutkimusten mukaan erittäin motivoituneita työntekijöitä. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat puolestaan tutkimusten mukaan innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Vammaiset ja osatyökykyiset eivät pyydä eriarvoista kohtelua vaan yksilöllistä huomioimista, kuten kaikki muutkin työntekijät ja työnhakijat. Työnhakija kertoo mielellään itse työnantajalle, miten työtehtävät ovat mahdollisia tai miten niitä voisi muokata, jotta hänen osaamisensa saadaan paremmin käyttöön.

13 Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään Osatyökykyisille väyliä työhön (ote Suomen hallitusohjelmasta ): Huomioidaan osallistavat toimet Työhönvalmennusta lisätään Parannetaan vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Lisätään tietoisuutta tarjolla olevista palveluista ja keinoista Varmistetaan asiakaslähtöinen palveluohjaus Mitä asioita Vates-säätiö tavoittelee: Panostusta välityömarkkinoihin ja kuntoutuksen kehittämiseen Mahdollistetaan työhönvalmennuspalvelu paremmin kehitetään kohderyhmämme aktiivista yrittäjyyttä lisättävä sosiaalisten kriteerien käyttöä julkisissa hankinnoissa. TE-toimistojen palveluja kehitettävä palvelemaan paremmin vammaisia ja osatyökykyisiä

14 Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään Osatyökykyisille väyliä työhön (ote Suomen hallitusohjelmasta ): Mitä asioita Vates-säätiö tavoittelee: poistetaan kannustinloukkuja edistetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille kannustinloukkuja on purettava taloudellinen kannattavuus pyrkiä avoimille työmarkkinoille Osatyökykyiset henkilöt nähdään osaavana ja tuottavana työvoimana, ei pelkkänä menoeränä. TEM (2014): ansaintarajat määrittävät työelämään osallistumista enemmän kuin henkilön työkyky Osatyökykyiset työssä ohjelma (2014): työnteon kannustavuutta on parannettava ja kaikki keinot käyttöön.

15 Osatyökykyiset ja työelämä: uutisointia Osatyökykyiset takaisin työelämään (2011) Osatyökykyiset tarvitsevat joustavia työmahdollisuuksia (2012).toimintakonsepti, joka auttaa osatyökykyisiä jatkamaan työssä tai työllistymään (2013) Osatyökykyiset mukaan kehitystyöhön (2014) Työolosuhteiden mukauttaminen tukee osatyökykyisten työntekoa (2014) Työntekijä mukaan mukautusten suunnitteluun (2014) Osatyökykyinen tahtoo töihin / Palkkaisitko osatyökykyisen? (2014) Myös työnantajat tarvitsevat tukea ja tietoa mahdollisuuksista tukea osatyökykyistä työntekijää (2014) Osatyökykyisiä ei ole varaa ajaa marginaaliin (2015)

16 Työllistymisen taloudelliset tukimuodot Valtakunnallisesti haasteena on se, että työllistämistä helpottavat tuista ei tiedetä tai niitä ei käytetä tarpeeksi. Oletko sinä tai organisaatiosi välittänyt tietoa työnantajille / yrityksille työllistämisen tukimuodoista?

17 Työllistymisen taloudelliset tukimuodot palkkatuet oppisopimuskoulutus sanssi-kortti ja duuni-kortti työkokeilu max 12kk (6kk yhdellä työnantajalla) työhönvalmennus (50h/vuosi) työpaikalla työolosuhteiden järjestelytuki (korkeintaan 4000 ) uusi työvälineitä tai kalusteita ja muutostöitä työpaikalla (työnteon kannalta välttämättömiä) tai apua työssä toiselta työntekijältä (määräajaksi). yössä olevan tuen edellytyksenä on työnantajan osallistuminen kustannusten rahoittamiseen. toisen henkilön antamaa apua voidaan korvata järjestelytukena enintään 400 /kk (20 h x 20 ) korkeintaan 18 kuukauden ajan

18 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma eli joka toisella (Lähde: Tilastokeskuksen työkykytiedustelu) Yhä useampi suomalainen uskoo työkykynsä heikkenevän (Lähde: Työeläkeyhtiö Varma ja Odum selvitys, syyskuu 2015: yli 120,000 vastaajaa). Vaikuttavia tekijöitä ovat: terveydelliset syyt (iän ja toiminnan tuomat muutokset: emme kestä samanlaista kuormitusta kuin nuorempana) työhön liittyvät syyt (työn vaatimukset, kova työtahti, työn kiinnostavuus tai työstressi) > noin 40-50% vuotiaista nosti esiin nämä asiat Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

19 Työtehtävien mukauttaminen Työolosuhteiden mukauttamisratkaisuilla ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisella voidaan kompensoida henkilöiden erilaisia toimintarajoitteita. Mukauttamisista hyötyvät kaikki! Työolosuhteiden mukauttaminen tarkoittaa tyypillisesti mm. Työaikajärjestelyjä, työn organisointia ja opastusta sekä joustoja esim. etätöiden mahdollistamisessa työympäristön kehittämistä (esim. valaistus, akustiikka, esteettömyys, pääsy työtiloihin, työpisteen siirto) apuvälineitä ja teknologiaratkaisuja sekä yhteiset tilat toisilta saatavaa apua työmatkaliikkumisen ratkaisuja, työpaikkarakennuksen saavutettavuus

20 Työtehtävien mukauttaminen Työolosuhteiden mukauttamisratkaisuista osa ei maksa mitään Eniten mukautuksia on tehty työpisteen toimivuuteen. Työnantajan kustantamista mukautuksista osa maksoi alle 1000 = 3 sairauslomapäivän kustannus Riittävästi ratkaisuja tehneiden keskuudessa myönteiset arviot psykososiaalisista työoloista ovat johdonmukaiset.

21 Työtehtävien mukauttaminen Mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena huomioiden konkreettisessa tilanteessa olennaiset seikat: Vammaisen ihmisen tarpeet Toimijan koko taloudellinen asema Toiminnan luonne ja laajuus Mukautusten arvioidut kustannukset Mukautuksia varten saatavissa oleva tuki; monesti työnantajilta puuttuu tietoa julkisista tukitoimista ja vammaisen palkkaaminen koetaan byrokraattiseksi; on helpompaa palkata terve henkilö Laissa ei ole määritelty sitä, paljonko mukautus saa maksaa, koska kyse on vammaisen tarpeesta ja yksilöllisestä arvioinnista kussakin konkreettisessa tilanteessa. Yleinen esteettömyys on eri asia.

22 Etukäteiskysymyksiä osallistujilta Käytännön kokemuksia ja vinkkejä siitä, miten yritysten työnjohto saadaan motivoitua palkkaamaan työhön vajaakuntoisia työnhakijoita, kun tarjolla on ns. täysin terveitäkin, koulutettuja hakijoita osatyökykyiset ihmiset kuntouttavassa työtoiminnassa keinoja osatyökykyisten vammaisten nuorten auttamiseksi kohti työelämää: miten Kainuun Sote voi osaltaan toimia työnantajana, joka palkkaa vammaisia ja osatyökykyisiä avoimiin työtehtäviin ja toisaalta tukee osatyökykyisten työssä selviytymistä Itsemääräämisoikeuden toteutuminen avotyöntekijöillä Kuinka helposti tai vaikeasti toteutuu vammaisten ja osatyökykyisten eläkkeen saaminen?

23 Etukäteiskysymyksiä osallistujilta: Petri ottaa kantaa Käytännön kokemuksia ja vinkkejä siitä, miten yritysten työnjohto saadaan motivoitua palkkaamaan työhön vajaakuntoisia työnhakijoita, kun tarjolla on ns. täysin terveitäkin, koulutettuja hakijoita Lähestytään yritystä kunnioittavasti ja tarjoamalla lisäarvoa Mennään yrityksien luokse Ei käytetä sanaa vajaakuntoinen Korostetaan tarjolla olevaa osaamista ja persoonaa Mainitaan tarvittaessa työllistämisen tukimuodot Kerrotaan esimerkkejä (yritys kertoo yritykselle) Tiedon lisääminen yrityksille (mm. Osaavia tekijöitä) Lisätietoa:

24 Etukäteiskysymyksiä osallistujilta: Petri ottaa kantaa Keinoja osatyökykyisten vammaisten nuorten auttamiseksi kohti työelämää: miten Kainuun Sote voi osaltaan toimia työnantajana, joka palkkaa vammaisia ja osatyökykyisiä avoimiin työtehtäviin ja toisaalta tukee osatyökykyisten työssä selviytymistä Näyttämällä esimerkkiä rekrytoimalla heitä tai antamalla esimerkiksi mahdollisuuden työkokeiluun monille sopiville kandidaateille Osoittaa esimerkkiä työtehtävien mukauttamisesta Miettimällä työtehtävien sisältöjä uudelleen Onnistuneiden esimerkkien kautta tiedottamista läpi organisaation Hyväksymällä ja osoittamalla käytännössä toiminta-ajatuksen, että osatyökykyisten tai vammaisten nuorten tukeminen kohti työelämää on jokaisen tehtävä Kainuun Sotessa

25 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus 25

26 26 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Miten moninaisen työyhteisön voimavarat saadaan käyttöön? Vetoamalla lakiin! Laki kieltää syrjinnän mutta positiivinen erityiskohtelu on mahdollinen Perustuslain 6 :n 2 mom. positiivinen erityiskohtelu; tarkoituksena esim. vammaisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden mahdollistaminen erityistoimenpitein työelämässä. Yhdenvertaisuuslaki 9 : Positiivinen erityiskohtelu sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. Erilainen kohtelu ei ole siten aina syrjintää, vaan positiivinen erityiskohtelu voi olla jopa velvollisuus, jotta vammainen henkilö pystyy tekemään työtä.

27 27 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Miten moninaisen työyhteisön voimavarat saadaan käyttöön? Pohdiskelemalla itse ja työyhteisössä moninaisuuden perusteita Käsittelemällä monimuotoisuuden esimerkkejä Miettimällä monimuotoisuuden hyötyjä (ei esteitä) ja vaatimuksia sekä rekrytointi-esimerkkejä Näihin keskitymme tänään!

28 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus 28 Monimuotoisen työyhteisön hyödyntämisen perusedellytyksenä on työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Yhdenvertaisuus työelämässä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet työhön ja toimeentuloon riippumatta heidän: kansalaisuudestaan tai etnisestä alkuperästään uskonnostaan tai vakaumuksestaan iästään sukupuolestaan sukupuoli-identiteetistään sukupuolensa kokemisesta tai seksuaalisesta suuntautumisestaan, tai siitä onko heillä jokin vamma tai sairaus.

29 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus

30 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus 30 Monimuotoisuuden hyötyjä työelämässä: Laajempi ja syvempi kokemuspohja Erilaiset tehtävät ja työmuodot Erilaiset työaikamuodot Sitoutuminen Luovuus uudenlainen ajattelu Työyhteisön ja sen jäsenten kehittyminen Monimuotoisuuden huomaaminen asiakkaiden tarpeissa Lisäarvo, maine ja imagon hyöty yritykselle sekä kilpailuetu Työnantajanäkökulma: Monimuotoisuuden sisällyttäminen henkilöstöpolitiikkaan Keskittyminen esimerkiksi johonkin kategoriaan (kohderyhmä)

31 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus: rekrytointi-case Sopeutumiskyky Toimintakyky työelämän esteellisyydestä huolimatta Kommunikaatio ja yhteistyökyky Ammatillinen erityisosaaminen Kokemuksia kommunikoinnin monimuotoisista muodoista Erilaiset työskentelytavat tuovat erilaista osaamista Yrittämishalu ja luovuus Toimintakyky ympäristön paineessa ja ennakkoluuloissa Ongelmanratkaisu Omien heikkouksien kompensointikyky Tavoitteellisuus Keksitään erilaiset tavat päästä tavoitteisiin

32 32 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Mitä monimuotoisuus työelämässä vaatii? Tiedon levittämistä ja asenteiden muokkaamista Että monimuotoisuus näkyy läpi organisaation kaikilla tasoilla - Strategiassa - työsuoritusten arviointijärjestelmässä - todellisessa työyhteisön monimuotoisuusrakenteessa - syrjintään tai aliarvostamiseen puututaan viipymättä (vuorovaikutus ja työyhteisötaidot) - rekrytointi tapahtuu tasapuolisesti - ja organisaation johto toimii esikuvana eli se mitä sanotaan teoriassa, tulee näkyä käytännössä (johtaminen, johtaminen, johtaminen )

33 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Miksi työllistää osatyökykyinen tai vammainen? Pätevyys: pätevin tarvitaan taloudellisiin perusteluihin nojaten Imago: vaikutuksia esim. työnantajakuvaan Eettisyys ja sosiaalisuus: yhteiskuntavastuu, sosiaalinen vastuu ja työyhteisön monimuotoisuus Omasta ja työyhteisön asenteesta syntyy voimavara ja rikkaus Toimia itse esimerkkinä monimuotoisesta työyhteisöstä, jossa jokaisen työvoimapotentiaalille annetaan mahdollisuus.

34 Lue lisää: Positiivinen erityiskohtelu Kaikkien osaaminen käyttöön Välityömarkkinat Työtehtävien mukauttaminen Kannattavat sosiaaliset investoinnit

35 Monimuotoiset työyhteisöt voimavara ja rikkaus Olemme kaikki osatyökykyisiä jollain tapaa (esimerkkitarina: koirahetki ) Viestitään työelämässä ja ympäristölle, että kaikkia tarvitaan ja jokainen osaa jotain, joten otetaan kaikkien kyvyt käyttöön

36 Lähteet, mm.: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE (esim ja Haapakoski) Nevala ym ja Nevala: työ kuuluu kaikille Nevala ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Kela, Työpapereita 61, STM:n julkaisut: mm. Outi Antilan työryhmän väliraportti (2013) Vuorento ja Terävä (2015): Osatyökykyisen työssä jatkamisen ja työllistymisen tukeminen, Kuntoutusäätiön työselosteita 48/2014 Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Suomessa (Aspa 2014 / 1) Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä kuntoutuksen haasteina osallisuus ja työelämä Asiantuntijaseminaari , Tötterman (TEM) Työurien jatkamisen tuki JAMIT hanke ( ): M-L Manka Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:37, Osatyökykyiset työssä ohjelma Työterveyslaitoksen aineistot ( mm. tutkimus 2011 Vammaisfoorumin ja Varsinais-Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais- Suomen TE -toimisto, Turku Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry Monimuotoistuva työelämä (DIAK, 2010) Monimuotoisuuden johtamisen opas 2007

37 Kiitos, olkaa hyvä ja yhteyttää saa ottaa Petri Puroaho projektipäällikkö Välityömarkkinat osana työelämää projekti ( )