Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

Transkriptio

1 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

2 Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö ( , Ympäristöministeriö & Kehitysvammaliitto) Mietola, Reetta, Teittinen, Antti & Vesala, Hannu T. (2013) Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus. Kansainvälisiä esimerkkejä ja vertailu Suomeen. Suomen ympäristö 3/2013. Helsinki: Ympäristöministeriö. Kehitysvammaisten asumista koskeva kehittämishanke (ARA & Kehitysvammaliitto & 4 kaupunkia & 3 kuntayhtymää): Hintsala, Susanna & Mietola, Reetta (2013) Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. Asumisen Rahoitus- ja Kehittämiskeskuksen raportteja, 6/2013.

3 Puheenvuoron rakenne 1) Kehittämistyön taustaa: kansainvälinen ja kansallinen ohjaus 2) Havaintoja asumisen trendeistä 3) Kehittämistyön antia: Arjen keskiössä hanke 4) Kehittämistyön haasteita

4 Politiikka ja ohjaus kehittämistyön taustalla YK:n vammaisten oikeuksien sopimus, artikla 19: oikeus valita asuinpaikka ja asuinkumppanit, ei voida pakottaa mihinkään tiettyyn asumisjärjestelyyn; oikeus tukeen kotona ja yhteisössä (hlökoht. apu) KEHAS-ohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätökset ja asuntoa ( ) rakennetaan lähiyhteisöihin, ARA velvoitetaan kehittämistyöhön - Laitosasuminen lakkautetaan 2020 mennessä - Palvelujärjestelmän muutos niin että myös vaikeimmin vammaiset pystyvät asumaan lähiyhteisössä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan asumisen laatusuositukset: ARA:n rakennuttamista ja suunnittelua koskevat ohjeet

5 Yhteenvetoa edellisistä: Tavallinen asuinalue lähiyhteisössä asuminen, integraatio (vrt. Ruotsi) Tarpeenmukaisuus: tarvearvioille perustuva suunnittelu Toimintakyvyn kuvaaminen ei ole yksinään riittävä kriteeri sen määrittelemiseen, millaista palvelua henkilö saa tai millaiseen asuntoon henkilö muuttaa. Tietty diagnoosi tai toimintakyky ei siis johda tiettyyn palveluun tai tukeen. Tarvearviointi perustuu aina neuvottelulle henkilön kanssa ja asunnon järjestämisen lähtökohtana ovat henkilön toiveet ja tarpeet. (ARA Palveluasumisen opas 2013) Moninaiset asumisratkaisut (KVANK pyramidimalli) yksikön koko ja rakenne Esteettömyys Oma ASUNTO (ei ainoastaan huone, vrt. Ruotsi) Asunnon ja tuen eriyttäminen Yksilöllisyys (sekä asumisessa että tuessa) Valinnanoikeus

6 Nykytilanne kehitysvammaisten asumisessa Kehitysvammaisten asumispalvelut 2013 ( mukaan, Sotka-tietokanta) Autettu asuminen 9373 Ohjattu asuminen 2083 Tuettu asuminen 1316 Pitkäaikainen laitoshoito 1331 (Arvio, n lapsuudenkodissa asuvaa) Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan laatusuositukset (2010): kehitysvammaista hlöä, joista 9000 asuu ryhmä- ja palveluasunnoissa 3000 asuu tukiasunnoissa tai itsenäisesti 2000 asuu kehitysvammalaitoksissa 1200 asuu perhehoidossa

7 Selvitystyön huomioina: - minne hajautetaan : ryhmämuotoisen asumisen hallinta ARA:n tukemissa yksiköissä, 5x3x25m2, tukiasuntojen hankinnan hitaus - huomio seinissä, mutta palvelut erittäin keskeisenä kysymyksenä - KV-trendinä supported living (tukiasuminen), isot yksiköt vaikeasti yhteensovitettavissa yksilöllistä asumista painottavan politiikan kanssa - Haastava käytös ja kysymys kriisiyksiköistä North Lanarkshire - moninaisten asumisratkaisujen puuttuminen (ks. seuraava kuva); yksilöllisen asumisen ja valinnanoikeuden toteutuminen; nykyisten ratkaisujen kestävyys (Ruotsissa tyhjät ryhmäkodit; Englannissa purettavat yksiköt)?

8

9 Arjen keskiössä -hanke Yhteistoiminnallisen suunnittelumallin kehittäminen Palvelunkäyttäjät Vammaispalveluiden johto ja työntekijät Kaupunkisuunnittelu (kaavoitus, maankäyttö) Kunnalliset vuokra-asuntoyhtiöt -> työpajatyöskentely: toiveiden/tarpeiden ja asuinalueiden tutkiminen ja näiden yhteensovittaminen Kortteliasuminen Uusien asumisratkaisujen kehittäminen ja rakennuttaminen (ARA:n kehittämishanke)

10 Käyttäjänäkökulma: tavallisen asumisen toiveita Oma asunto. Sijainti pitää olla muitten ihmisten joukossa. Mulla on tavotteena oma koti kunnon keittiöllä. Unelmana olis myös oma sauna. Yksin asuminen. Siihen kuuluis naapurit, piha ja kukkia. Ja lähellä apu. On luonnollinen asia, että samassa talossa asuu vieraitakin ihmisiä, kerrostalossa. - esteettömyys (koti, talo ja asuinalue) - asuintoverit ja ystävät - yleensä ei toivottu palvelutiloja oman asunnon yhteyteen, mutta toive tarvittaessa saatavasta tuesta JA toimintatiloista naapurustossa (treenikämppä, asukastupa/kerhotila )

11 Virkamiesnäkökulma: yhteisen vision ja yhteistyön kehittäminen Y-tonttisuunnittelusta kaupunki- ja korttelisuunnitteluun: esimerkki yhteistyön kehittämisestä Seinäjoella (erityisasumisen työryhmä) Esteetöntä asumisen suunnittelua (kaupunkisuunnittelullinen näkökulma) Käyttäjien kuulemisen merkityksellisyys Palvelujen ja asumisen asiantuntijoiden kohtaaminen yhden pöydän ääreen istuttaminen: - Turku: TVT:n vuokra-asunnot tuki-/ohjatun asumisen perustana; - Lahti & Seinäjoki: yhteistyön tiivistäminen (valmis asuntokanta, meneillään ja suunnitteilla olevat hankkeet)

12 Kehittämistyön haasteita Miten nykyinen suuntaa suunnittelua? - keille suunnitellaan: kehitysvammaisia henkilöitä, heidän tarpeitaan ja kyvykkyyttään koskevat käsitykset (sukupolvierot; ryhmän heterogeenisyys) - toiveet määrittyvät suhteessa olemassa oleviin vaihtoehtoihin (asukas sijoitetaan järjestelmään) ja henkilökohtaisiin kokemuksiin ( oma jääkaappi ; muitakin puhuvia ; tieto vaihtoehdoista ja oikeuksista) - palvelutalorakentamisen genre ( palvelutalo uudelleen järjestettynä ) Miten muutos mahdollistuu? - asunto ja tuki erikseen mutta tiiviisti yhdessä! Asuntoratkaisujen ja tukipalveluiden kehittäminen -> valinnanoikeuden toteutuminen - haetaan hyviä käytäntöjä sekä muualta että kotoa (Keyring/Neighbourhood Networks; Turun ohjatun asumisen ratkaisu + talkkarimalli) - asumispalvelurakenteen kokonaisuudistus! Tarkkaan kohdennettua asumispalvelua, ei rinnakkaisjärjestelmää (esimerkkinä North Lanarkshire) - yksilölliseen palvelukulttuuriin siirtyminen (määritetään tarpeita, ei sopivaa yksikköä) -> laaja sosiaalipalveluita koskeva palvelujärjestelmän muutos