Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina

Transkriptio

1 Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Kestävyysvaje 2 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 1

2 Väestön ikärakenne henkilöä Lähde: Tilastokeskus Elatussuhde 4 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei työllisten määrä suhteessa työllisiin 1,6 1,4 1,2 1 0, Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM 2

3 5 Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi Lähde: VATT ja Tilastokeskus 6 Vaikeasti työllistyvät Lähde: TEM ja Findikaattori 3

4 Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali työhön 7 Lähde: ETK ja Kela Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden ikäjakauma 8 Lähde: ETK ja Kela 4

5 Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden väestöosuus Lähde: ETK Vammaisten potentiaali työhön 10 Työikäisiä vammaisia ) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) % noin Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa noin Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla noin Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla Kehitysvammaisista työikäisiä ) Töissä avoimilla markkinoilla Työtoimintaan osallistuu reilut Avotyötoiminnassa noin Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. Verotuksen invelidivähennys. 2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM. 5

6 Osatyökykyisten työttömien määrä 11 Lähde: TEM 12 Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden ikäjakauma Lähde: TEM 6

7 Osatyökykyisten pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden ikäjakauma 13 Lähde: TEM Miksi mahdollisuus työhön tärkeää? 14 Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus): Työkykyä on mutta säilyy ja kehittyy vain työssä Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet osallisuus ja hyvinvointi Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ ja vanhuusiässä Työnantajien kannalta: Työvoimapula mm. osa aikaisissa suorittavissa tehtävissä Monimuotoinen, viihtyisä, innovoiva ja tuottava yritys Yhteiskuntavastuun kantaminen Julkisen talouden kannalta: Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä Säästöt sotu menoissa ja sote palveluissa 7

8 Keskeisimmät kokonaisuudet 15 Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen Työkykyyn ja hyvinvointiin panostaminen Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä Työkykyyn ja hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen 16 TYÖNANTAJIEN INTRESSI 8

9 Poissaolojen kustannus työnantajalle 17 Sairastamisen hinta työnantajille: lähes 5,5 mrd. /v Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 /pv Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla kymmeniä tuhansia euroja: henkilöä à => reilut 3,5 mrd. /v Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot, työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote kulut ja menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno reilut 3 mrd. /v Kun lisäksi mm. yksilöiden ja yhteiskunnan menetykset => heikomman työkyvyn ja hyvinvoinnin kok.hinta 25 mrd. 1) 1) Prof. Guy Ahonen. Vastuullisuuden olennaisuus yrityksen kannalta Lähde: FIBS 9

10 Yrityksen vastuullisuuteen panostamisen syyt Lähde: FIBS Vastuullisuuden hyötö yritykselle Lähde: FIBS 10

11 Vastuullisuusinvestointien kehitys seuraavan viiden vuoden aikana Lähde: FIBS 22 KESKEISIMMÄT TOIMET 11

12 KANNUSTAVA SOSIAALITURVA 23 Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukku on purettava. Purkaminen voisi tapahtua esimerkiksi sovittelemalla palkkatulo ja eläke niin, että jokainen ansaittu euro leikkaisi eläkettä 40 senttiä. Sosiaaliturvajärjestelmämme on analysoitava kokonaisuutena ja uudistettava siten, että palkka ja yrittäjätulojen sekä sosiaaliturvan yhteensovittaminen on jokaisen kohdalla mahdollisimman joustavaa, toimeentulon turvaavaa ja kannustavaa. Aina on oltava taloudellisesti kannattavaa olla aktiivinen ja pyrkiä avoimille työmarkkinoille. TOIMIVAT VÄLITYÖMARKKINAT 24 Ammatillista, lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja tehdä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Eri kuntoutusmuotojen tavoitteiden ja toteutuksen on pelattava paremmin yhteen niin, että asiakkaalle saadaan järkevä ja tehokas polku yksilön tarpeista lähtevään tavoitteeseen sisältäen mahdollisuuksien mukaan työllistymisen. Työhönvalmennuspalvelun saatavuutta on parannettava. Siirtymiä edistävä monipuolinen työpankkitoiminta on laajennettava koko maahan välityömarkkinoiden toimintamallina. Mukana on oltava palkitseminen avoimille työmarkkinoille työllistämisestä. Sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä on kehitettävä, jotta avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella pysyvämmin oleville voidaan luoda markkinaehtoisesti toimeentulon turvaavia mahdollisuuksia työhön ja osallisuuteen. 12

13 AKTIIVISTA YRITTÄJYYTTÄ 25 Työhönvalmennuspalvelu on mahdollistettava myös yrittäjänä toimimista aloitteleville. Yrityskummi ja mentorointitoiminta on tuotava paremmin tarjolle vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille. Mahdollisesti tarvitaan oma toimintamalli vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yrittäjyyden mentorointiin. Mentorointitoiminta voisi vertautua työhönvalmennukseen erityisryhmien kohdalla, koska tuen tarve voi usein olla suurempi. Tätä kautta toiminta voisi olla samalla tavalla tuettua kuin työhönvalmennus. TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄT JULKISET PALVELUT 26 Sosiaalisten kriteerien käyttöä on lisättävä julkisten hankintojen kilpailutusten hankintakohteiden määrittelyssä, toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten vertailussa ja hankintasopimuksissa. Näillä voidaan luoda työllisyys ja yrittäjyysmahdollisuuksia mm. vammaisille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Välillisesti näillä kriteereillä voidaan tukea paikallista välityömarkkinatoimintaa. 13

14 27 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN KANNUSTINLOUKUN PURKAMINEN Kannustinloukun purkaminen 28 Nykyisin kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee enintään juuri eläkkeen ansaintarajan 743,38 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli euroa Purkaminen: Vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevien eläke leikkaantuisi 40 prosentilla koko palkkaa vastaan, kun palkka ylittää 743,38 euroa (suojaosuus) Ts. jokaista ansaittua palkkaeuroa vastaan työkyvyttömyyseläke olisi 40 senttiä pienempi, kun palkka ylittää 743,38 euroa Tällöin efektiiviset työllistymisveroasteet saataisiin painettua prosentin tasoon 14

15 Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä väh.työkyv.eläkkeeltä/työttömyysturvalta 29 Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä nykyisin ja 40 % leikkurilla 30 15

16 Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyyseläkettä saavien taloudelle 31 Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 743,38 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli euroa Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee eurolla yli euroon Potentiaalisesti 1) työkyvyttömyyseläkeläisen työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä ostovoimassa 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle 32 Julkisen talouden kannalta ) työllistyminen työllisyysaste +1 % yks euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova maksujen tuotossa Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi euroa 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 16