Kehitysvammaisten ihmisten työllisyyden edistäminen kunnissa ja tutkimustuloksia työnantajien näkemyksistä

Transkriptio

1 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyyden edistäminen kunnissa ja tutkimustuloksia työnantajien näkemyksistä Työtoiminnasta palkkatyöhön: Salla Pennasen urapolku kehittaminen/kehitysvammaiset-ihmisettoihin/ 1

2 Mikä on tilanne? - Esimerkkinä kehitysvammaiset henkilöt Suomessa on noin kehitysvammaista henkilöä Työikäisiä noin Päivätoiminnassa noin henkilöä Työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa on noin henkilöä Yli henkilöä on avotyötoiminnassa Työtoimintaa tavallisella työpaikalla Ei-työsuhteista = ei palkkaa, ei vuosilomaa, ei työntekijän suojaa henkilöä on palkkatyössä Tavallinen työsuhde työnantajaan = palkka, vuosiloma, työntekijän suoja Ilman palkkatukea tai palkkatuella Yleensä osa-aikaisesti (Kelan työkyvyttömyyseläke + tulorajan mahdollistama ansiotulo) Noin potentiaalista palkkatyöntekijää Työtoiminnassa toimintakeskuksissa tai avotyötoiminnassa Työtoiminnan ohjaajien arvio asiakkaidensa työllistymispotentiaalista Niissä kunnissa, joiden tavoitteena on löytää kehitysvammaisille kuntalaisilleen ensisijaisesti työsuhteisia palkkatyöpaikkoja ja joissa on resursoitu riittävästi työhönvalmennukseen sekä työpaikkojen etsintään, kehitysvammaiset ihmiset työllistyvät palkkatyöhön merkittävästi useammin kuin muissa kunnissa. (Vesala ym. 2015) 2

3 KIT (Kehitysvammaiset ihmiset töihin) projekti ( ) Yhteistyökumppanit Projekti toteutetaan Kymenlaaksossa yhteistyössä Carea kuntayhtymän Parik-säätiön Sotek-säätiön Ravimäkiyhdistyksen sekä Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupunkien kanssa. Myös Kaakkois-Suomen TE-toimisto on hankkeessa mukana. 3

4 KIT-projektin paikka Juridinen paine: vaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta työelämässä (vrt. avotyön epäkohdat, ks. myös Jaana Paanetojan väitöskirja) Sosiaali- ja työvoimapoliittiset linjaukset: vaatimus tehostaa toimia, joilla vammaiset henkilöt saadaan työelämään mukaan ja pysymään siellä KIT-PROJEKTI: Mitä pitää tapahtua a) organisaatioissa; b) työntekijöissä; c) ihmisissä itsessään, jotta nämä elementit tuottaisivat uusia työllistymisen tarinoita? Näyttöön perustuva menetelmä työpaikkojen löytämiseksi, työllistymisen ja työssä pysymisen tukemiseksi: tuetun työn työhönvalmennus Taustaa: Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen laatukriteerit 1) Henkilön oma toive ja tavoite työllistyä palkkatyöhön keskeisellä sijalla. 2) Työllistyminen avoimille työmarkkinoille on ensisijainen tavoitteeksi. 3) Ripeä ja aktiivinen työn etsintä. 4) Työllistyvälle annetaan riittävän pitkä ja yksilöllisten tarpeiden mukaan määrittyvä työhönvalmennus ja tuki työstä suoriutumiseen. 5) Työhönvalmennuksella on itsenäinen asema ja tarvittavaa yhteistyötä muun palvelujärjestelmän kanssa. 6) Taloudellisia etuuksia ja tukia koskeva neuvonta ja ohjaus sisältyvät työhönvalmennuspalveluun. 4

5 Näyttöön perustuvan tuetun työllistymisen arviointikriteereitä 1. Asiakkuuksien määrä 2. Palveluorientaatio (miten paljon aikaa käytetään tuettuun työll.) 3. Asiakasprosessi (yhtenäinen asiakkuussuhde, sama työvalmentaja) 4. Verkostoyhteistyö lähetteet (asiakkaat kork. kahdelta lähettävältä taholta) 5. Verkostoyhteistyö tapaamiset (laajemman verkoston ja lähettävän tahon kanssa tapaamisia, joissa käsitellään asiakkaiden toiveita) 6. Työllistymisyksikkö (työhönvalmentajien määrä, ryhmäpalaverit) 7. Ryhmäpäällikön rooli 8. Syrjimättömyyskriteeri (palvelun sisäänottokriteerinä on asiakkaan toive työllistymisestä) 9. Organisaation fokus avoimilla työmarkkinoilla (asiasta tiedotetaan laajasti organisaatiossa ja asiakkaille) 10. Johdon tuki (organisaation johto tuntee tuetun työllistymisen periaatteet ja seuraa toiminnan tuloksellisuutta) 11. Etuusneuvonta (asiakkaat saavat kokonaisvaltaista sosiaalietuusneuvontaa) 12. Vajaakuntoisuudesta kertominen (päätös on asiakkaan) (Tuettu työllistyminen projektin loppuraportti (Nikula, toim.) Näyttöön perustuvan tuetun työllistymisen arviointikriteereitä 13) Työperäinen toimintakyvyn arviointi (ratkaisukeskeinen osaamiskartoitus) 14) Nopea työn etsintä (ensimmäinen kontakti työnantajaan 30 päivän kuluessa palveluun tulemisesta) 15) Yksilöllinen työnetsintä (perustuu asiakkaan toiveisiin ei vanhoihin kontakteihin tms. ) 16) Aktiiviset työnantajakontaktit (määrä ja kirjaaminen) 17) Työnantajakontaktien laatu (työnantajan tarpeet, asiakkaan ja tuetun työn markkinointi) 18) Työtehtävien monimuotoisuus (erityyppisiä: työnhaun yksilöllisyys) 19) Työnantajien monipuolisuus 20) Pysyvät tehtävät avoimilla työmarkkinoilla (tarkoituksena ei ole työkokemuksen saanti) 21) Yksilöllinen tuki työnantajille ja työntekijöille (luonnollisten verkostojen hyödyntäminen, työuralla eteneminen) 22) Aikarajoittamattomat tukipalvelut (asiakkaan tarpeiden mukainen tapaamistiheys ja palvelun lopettaminen/jatkaminen) 23) Toiminta luonnollisissa ympäristöissä 24) Sitouttaminen ja yhteydenpito ongelmatilanteissa (tapaamisia tarjotaan niin kauan kuin asiakas ilmaisee halustaan päättää palvelu) Tuettu työllistyminen projektin loppuraportti (Nikula, toim.) 5

6 KIT-projektin tavoitteet Päätavoitteena on ottaa käyttöön ja soveltaa näyttöön perustuvaa työhönvalmennusta kehitysvammaisille henkilöille. Projektin osatavoitteet Työvalmentajien, esimiesten ja johtavien viranhaltijoiden, työhönvalmennuksen tavoitteet täsmentyvät ja toimintatavat sekä tukirakenteet kehittyvät. Kehitysvammaiset ihmiset saavat tietoa työllistymisestä ja osa rohkaistuu tavoittelemaan työllistymistä Työnantajat saavat tietoa kehitysvammaisista henkilöistä osaavana työvoimana Saadaan tutkimustietoa kehitysvammaisten ihmisten nykyisestä työtilanteesta ja heidän kokemuksistaan työllistymisen suhteen Projektin toiminta Tutkimus Vertaisryhmät Käsitellään kehitysvammaisten henkilöiden työllistymiseen liittyviä toiveitaan ja suunnitelmiaan Työhönvalmentajarengas Työhönvalmentajien koulutusta näyttöön perustuvasta työhönvalmennuksesta ja sen käyttöön ottamisesta. Tuetun työllistymisen strategiaryhmät Pohditaan, miten kunnassa voitaisiin ottaa tavoitteeksi ja edistää näyttöön perustuvaa työhönvalmennusta sekä tehostaa työhönvalmennukseen käytettävissä olevia voimavaroja. 6

7 Vertaisryhmätoiminnan tavoitteet Osallistujien näkökulmasta 1. Osallistujat voivat keskustella työstä ja kuulla toistensa ajatuksia ja kokemuksia 2. Osallistujat tunnistavat omia taitojaan ja vahvuuksiaan 3. Osallistujat oppivat työhönvalmennuksesta, työn hausta ja työsuhteisesta palkkatyöstä sekä sen eroista suhteessa työtoimintaan 4. Osallistujat löytävät työhön liittyviä kiinnostuksen kohteita tai tavoitteita 5. Joku/jotkut osallistujista voivat rohkaistua ryhtymään työnhakijaksi Ryhmäläisten kokemuksia vertaisryhmistä Kokemukset ryhmästä ovat positiivisia Uusia asioista työstä opittiin Voimaantumisen kokemuksia oli ja itsetuntemus lisääntyi Vahvuuksien käsittely lisäsi itsetuntoa Vertaistuella oli rohkaiseva merkitys Työaiheiset käsitteet selkiytyivät Toiveikkuus ja rohkaistuminen työllistumiseen lisääntyi 7

8 Työhönvalmentajarengas Alueellisia työhönvalmentajien tapaamisia n. 8 krt vuodessa Osallistujia n.11 joista 8 aktiivista Tavoitteena, että osallistujien työhönvalmennuksen tavoitteet kirkastuisivat ja toimintatavat kehittyisivät. avotyön ohjaajasta työhönvalmentajaksi Työhönvalmentajarengas Käsiteltyjä aiheita näyttöön perustuva työhönvalmennus yksilökeskeisen suunnittelun työvälineet palvelupolku Työnantajayhteistyö: konkreettista evästystä Jatkuvaa oman työskentelyn arviointia ja jakamista muille Organisaatiokohtaisen toiminnan itsearviointia sekä toimintasuunnitelmien tekoa ja seuraamista 8

9 Kokemuksia Vertaistuelliset elementit: Onnistumisten sekä haasteiden jakamista Teen tätä aika yksin Ajattelu- ja toimintatapojen muutosta on tapahtunut: ei enää tähdätä niin voimakkaasti avotyötoimintaan. Avotyötoiminta on tullut uudelleen mietittäväksi ja uusia asiakkuuksia ei ole ohjautunut avotöihin projektin aikana. Kokemuksia Tuetun työn tavoitteleminen siirtynyt osin käytäntöön Olen ottanut uuden toimintamallin käyttöön käytännön työssä. Paljon on muuttunut myös asennetasolla. Avotyöstä on siirtynyt palkkatyöhön kolme asiakasta syksyn 2014 aikana. 4 uutta työsuhdetta ja uusia vireillä Alueelliseen yhteistyöhön on saatu uutta virtaa Yhteistyö on parasta 9

10 Haasteita Työhönvalmentajilla ei vielä ole ollut mahdollisuuksia toteuttaa näyttöön perustuvaa työhönvalmennusta sellaisenaan eikä esim. tehdä riittävästi jalkautuvaa työnantajayhteistyötä Mahdollisia selittäviä tekijöitä: Tavoite tuetusta työllistymisestä kunnan tasolla puuttunut Rakenteelliset esteet työhönvalmennuksen toteuttamiselle: esim. tuettu työ ei ole palveluvalikossa, työhönvalmennuspalvelua ei osteta palveluntuottajalta Henkilöstöresurssien puute Tuetun työllistymisen strategiaryhmät Kouvola, Kotka ja Hamina Ryhmissä pohditaan, että miten voitaisiin ottaa tuettu työllistyminen kunnan tavoitteeksi Ratkaisuehdotusten hakua sekä suunnitelman tekoa tarvittavista toimenpiteistä 10

11 Tuetun työllistymisen strategiaryhmät Ongelmakohdat tunnistettu ja tavoiteltavia tuloksia muotoiltu esim. seuraavasti: 1. Asiakas saa työhönvalmennuksen tukea koko prosessin ajan 2. Työnantajakontaktointi onnistuu 3. Avotyötoimintapaikkoja muuttuu työsuhteisiksi 4. Palkkatyöstä kiinnostuvien asiakkaiden määrä lisääntyy 5. Kehitysvammaisten ihmiset voivat työllistyä palkkatyöhön 6. TE-palvelut tukevat kehitysvammaisten työllistymistä Toimintaympäristön kartoitus Tavoitteena kuvata kehitysvammaisten työllistymistä tukevia ja ehkäiseviä tekijöitä Kymenlaakson alueella Kuvataan keskeisiä näyttöön perustuvan tuetun työllistymisen piirteitä Arvioidaan KIT-hankkeen kumppaneiden kehitysvammaisten työllistymistä tukevan toiminnan reunaehtoja Esitellään toimintaympäristöön liittyviä työllistymistä tukevia ja ehkäiseviä tekijöitä näyttöön perustuvan tuetun työllistymisen periaatteita vasten Toteutus Kirjallisuuskatsaus Tilastoselvitys Hankekumppaneiden haastattelut 11

12 Toimintaympäristöön liittyviä työllistymistä tukevia ja estäviä tekijöitä: Kehitysvammaisen työllistyminen ei strategisena tavoitteena Prosessivastuuta tuetusta työllistymisestä ei määritelty Eri toimijoiden saama hyödyt epäselvät Olemassa olevia voimavaroja ei hyödynnetä täysimääräisesti Yhteenveto Työelämässä oleminen muodostaa tärkeän osan yksilöiden elämänkulussa ja muodostaa pohjan yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Kehitysvammaisilla henkilöillä on korkea riski jäädä työmarkkinoiden marginaaliin tai ulkopuolelle. Kehitysvammaisten työtoiminta vakiintunutta ja siihen ollaan tyytyväisiä. Toiminnan taloudelliset rakenteet ja kannusteet ohjaavat toimintaa nykymallia ylläpitäväksi ja uusintavaksi. Kehitysvammaisilla on edelleen riski tulla ylisuojelluksi työelämältä. 12

13 Kehittämissuositukset Kehitetään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia tuetun työllistymisen palveluita. Arvioidaan toimintaa systemaattiseen, luotettavaan, empiiriseen aineistoon perustuen. Tuettu työllistyminen kehittämistyön kohteeksi Tuetun työllistymisen palvelu kehitysvammaisille tarjottavien palveluiden valikkoon Prosessivastuiden määrittäminen ja sopiminen paikallisten toimijoiden kesken Elämänkulkuun liittyvien siirtymien huomioiminen koko potentiaalisen työuran aikana Hyvien käytäntöjen siirtäminen alueellisesti ja kansallisesti Eri toimijatahojen yhteistyön lisääminen Työnantajayhteistyön lisääminen -> valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen Alueellisen ja kansallisen yhteistyön edistäminen hyvien toimintatapojen siirtämiseksi Työllistymistä tukevasta palvelusta tiedottaminen Aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä. Kyselylomake lähetettiin työnantajaorganisaatioille, joilla on kehitysvammaisia ihmisiä avotyötoiminnassa tai palkkatyössä. Lomakkeen täytti yhteensä 75 työnantajaa: Yksityisiä yrityksiä 33 (44 %) Julkisen sektorin organisaatioita 27 (36 %) Kolmannen sektorin organisaatioita 12 (16 %) Pääkaupunkiseudulta 28 (37 %) Kymenlaaksosta14 (19 %) Etelä-Karjalasta, Joensuusta ja Oulun seudulta 33 (44 %) 13

14 KV henkilöiden lkm Avotyösuhteessa Palkkatyösuhteessa % % % % % % % % 4 tai enemmän % % Yhteensä % % Palkkatyössä yhteensä 39 henkilöä 28 työnantajalla Avotyötoiminnassa yhteensä 73 henkilöä 53 työnantajalla Useimmiten työyhteisössä vain yksi kehitysvammainen henkilö 14

15 15

16 16

17 17

18 Monipuoliset työtaidot, huolellisuus, tunnollisuus, pitkäjännitteisyys, työmoraali, selviytyy haastavistakin työtehtävistä. Motivoinut työhön, kuuluu jo kalustoon. Tekee hänelle kuuluvat työtehtävät itsenäisesti. Pitää työstään! Luku- ja kirjoitustaidottomuutensa asiakas korvaa sosiaalisuudellaan ja positiivisuudellaan! Asiakas pitää selkeistä ja toistuvista työtehtävistä ja työn fyysinen kuormittavuus on mielekästä. Oma-aloitteinen, osaa työtehtävät hyvin. Ahkera. Rauhallinen, ystävällinen, tulee kaikkien kanssa toimeen. 18

19 Kannustan jokaista firmaa miettimään omia mahdollisuuksia palkata kehitysvammainen työntekijä. Saat tehokkaan ja tarkan työntekijän, sekä tuet ja kannustat henkilön sosiaalisia taitoja jokapäiväisessä elämässä. Perehdyttämiseen kun varaa hieman enemmän aikaa ja muistaa mainita kaikki työhön liittyvät seikat, niin hyvin pärjäävät..;) Työnantajan hämmästelyä Miten voi olla mahdollista, että kykenevät ihmiset on syrjäytetty työelämästä eläkkeelle? Miten voi olla mahdollista, että kaikilla toimijoilla ei tunnu olevan kiinnostusta saada näitä henkilöitä palkkatyöhön, tienaamaan omalla työllään, parantamaan omaa toimeentuloaan, olemaan työn kautta osallisia yhteiskunnassa? Miksi työnantajan on niin vaikea saada selville, mihin kannattaa ottaa yhteyttä, jos on kiinnostunut tarjoamaan töitä kehitysvammaisille henkilöille? Miksi alan toimijat eivät aktiivisesti kontaktoi työnantajia ja tuo työnantajille tietoon tätä työvoimapotentiaalia? 19