Sivu 1/8 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Vastaselitys Juha Juuti Diaarin:o Käpypolku 4 as.4 2197/1/09 54120 PULP 01.09.2009 Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net juha.juuti@lut.fi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 12.9.2009 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta Puh. 05 4117358 Email: saimaa@sll.fi Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 PL 180 00131 HELSINKI Vastaselityksen antaja: Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry, Ruokolahti, Poitsilanpolku 21, 56210 Virmutjoki, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry, Lappeenranta, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta. Yhteyshenkilö Juha Juuti, Käpypolku 4 as. 4, 54120 PULP Puh.0500221213 VASTASELITYS RUOKOLAHDEN KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTOON VASTASELITYS KAAVANLAATIJAN JA YMPÄRISTÖARVIOIJAN NÄKEMYKSIIN/TULKINTOIHIN 1. Tarkennus/selvennys, johon yhdistysten valitus kohdistuu Valituksen Liite A Kouvolan hallinto-oikeuden päätös Nro 09/0313/2, jossa käsiteltävänä oleva päätös on Ruokolahden kunnan rantayleiskaavan hyväksyminen ja asiana Suuri Paljärven alueen rantayleiskaavoitus. Päätöksessä ei ole huomioitu yhdistysten laajaa selvitystä alueen luonnonarvoista ja rantarakentamisen vaikutuksesta alueen luontoon, kuikkakantaan ja uhanalaisten lajien elinolosuhteisiin. Päätöksessä ei myöskään ole huomioitu liian korkeata mitoitusta. Mitoitus on ylittänyt kunnan vahvistaman mitoitusnormin (valituksen sivu 2), mitoituksessa on käytetty huomattavan korkeaa lukua (mitoitus 8,74 valituksen sivu 3 taulukko 2). 2. Luontoarvot ja mitoitus Yhdistysten toimesta alueelta on tehty kattavat luontoselvitykset, joissa alue on todettu luonnonarvoiltaan arvokkaaksi ja merkittäväksi alueeksi, jolloin mitoituksessa tulee käyttää normaalia alhaisempaa mitoituslukua (0 3) muunnetulle rantaviivakilometrille. Esitetyssä kaavassa rantarakennuspaikat sijoittuvat koko järven pituudelle, joten vaikutukset kohdistuvat koko järven alueelle, minkä vuoksi arviointeja ei voida tehdä osa-alueittain, vaan koko järven aluetta tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Koska kuikan pesinnöistä lähes puolet on mannerrannoilla ja lisäksi järvi on rakenteeltaan pitkä ja kapea, eivät saarialueiden pesäpaikat 1
Sivu 2/8 turvaa kuikan pesimämahdollisuuksia. Mannerrannoilla on arvokkaita ja kauniita maisema-alueita kapeiden niemien ja harjujen alueella. Rantavyöhykkeen lahopuut (tervaleppä, raita, harmaaleppä, koivu, haapa ja muut puut) luovat alueen tikkakannalle ruokailu- ja pesimämahdollisuuksia, joista tärkeimpänä havaintona on ollut valkoselkätikan syönnösjälkien säännöllinen löytyminen rantavyöhykkeen lahopuista. 3. Suojeluesitykset (METSO ohjelma) Suojeluesitys on osoitus alueen luontoarvojen merkittävyydestä. Tämä osoittaa sen, että kaavoittajan toimesta tehdyt luontoselvitykset ovat puutteellisia eivätkä täytä MRL 5, 9, 39 ja 73 mukaisia vaatimuksia. Vaikka suojeluesitykset olivat kaavan laadinnan aikana vielä valmisteluvaiheessa, luontoarvot olivat olemassa ja hyvin nähtävissä. Kaavanlaatijan tulee tehdä kaava-alueelta riittävät luontoselvitykset ja arvioinnit alueen arvoista, mitä tässä tapauksessa ei ole tehty riittävän laajasti. Suojeluesitys toimitettiin ympäristökeskukseen marraskuussa 2007, joten jos heillä olisi ollut tahtoa vaikuttaa asiaan, viranomaisneuvotteluissa olisi voitu huomioida asia. Myös kunnan virkamiehelle (kaavoituksesta vastaavalle) toimitettiin sama suojeluesityskokonaisuus. Tekemämme muistutus kaavasta on päivätty 12.12.2007 ja valitus 22.2.2008, joten kaavanlaatijalla, kunnalla ja ympäristökeskuksella olisi ollut aikaa muuttaa kaavaa, jos tahtoa olisi ollut. 4. Rantayleiskaava ei täytä MRL 5, 9, 39 ja 73 mukaisia vaatimuksia Koska esitetyssä kaavassa on osoitettu paljon rantarakennuspaikkoja ja ne sijoittuvat koko järven pituudelle, on selvitykset ja vaikutusten arviointi tehtävä koko järven alueelta. Vaikutusten arvioinneissa on myös huomioitava järven välittömässä läheisyydessä olevat alueet, sillä ympäristöministeriön kaavoitusta koskevissa ohjeissa sanotaan, että vielä 300m etäisyydellä oleva loma-asunto on otettava rajoittavana tekijänä huomioon. Kun tarkastellaan esitettyä rantakaavaa, ei siinä ole otettu huomioon alueen merkittävää kuikkakantaa, jonka elinolosuhteita ei saa heikentää (EU:n luontodirektiivi). Esitetty kaavaratkaisu tuhoaisi merkittävän määrän kuikan pesimäpaikoista mannerrannoilla ja lisäisi häiriötä järvellä, jolloin kuikan pesintä häiriintyisi saaripesinnöissä, mikä johtaisi poikastuoton pienenemiseen. Tästä seuraisi kuikkakannan merkittävä väheneminen pidemmällä aikavälillä. Kaavoittaja/ympäristöarvioija esittää näkemyksen, että kokonaan rakentamisen ulkopuolelle jäävä rantaviiva on suhteellisen suuri. Mustalahden 3,3km rantaviivaosuudelle sijoittuu ainoastaan yksi rakennettu lomarakennuspaikka. Kun tarkastellaan tarkemmin Mustalahden aluetta ja sen rantojen rakennetta sekä kuikan esiintymistä ja pesintää alueella havaitaan, että alueen rantaviiva koostuu kapeista niemistä, pitkästä kapeasta Hoikansalmesta ja lahden pohjukasta, joiden muunnettu rantaviivapituus on vain 380m, koska kapeisiin niemiin, lahtiin ja salmeen ei voida ohjeiden mukaan rakentaa, ei tuo huomio 3,3km rantaviivaosuudesta anna oikeata kuvaa riittävästä vapaasta rannasta kuikkakannan pesimämahdollisuuksia arvioitaessa. Hoikansalmi on kapeutensa, jyrkän kallion ja rannan rakenteen takia kuikan pesinnälle sopimatonta aluetta. Mustalahden alueelta ei ole seurantajakson (1999 2009) aikana havaittu kuikan pesintää. Mutta vastaavasti Kynäsaaren ja Oravaniemen välillä on kuikan vakituinen pesimäreviiri. 5. Kaavan uudelleen käsittelyn luontoselvitykset Kaavan uudelleen käsittelyn yhteydessä kaavoittaja esittää, että 2007 luonto- ja maisemaselvitystä täydennettiin laajasti ja alueelta tehtiin maastotarkastuksia. Siis luontoselvitysraportin mukaan Suuri Paljärven alueella on käyty kahtena päivänä ja tehty sen perusteella alueen luontoarvojen ja vaikutusten arviointi. Kyseinen arviointi ei voi olla kovin luotettava, sillä havaintoaineisto on liian niukka luotettavan arvion tekemiseksi. Vastaavasti yhdistysten aineisto perustuu pitkänajan seurantaan (Kuikkakannan seurantatutkimus ja rantarakentamisen vaikutus kuikkakantaan 2002 2006) ja alueen paikallistuntemukseen sekä alueen linnuston elinpiirien tuntemiseen usean vuosikymmenen ajalta. 2
6. Rantayleiskaavoissa käytetyt laskentamenetelmät ja niiden vertailukelpoisuus Sivu 3/8 Esittämiemme vertailukohteiden rantakaavojen laskentamenetelmät ovat vertailukelpoisia, koska vertailuun on valittu juuri samanlaisia järvisiä alueita, joilla on käytetty samaa ympäristöministeriön esittämää laskentamallia muunnetun rantaviivan laskemiseksi kuin Ruokolahdenkin kaavoissa. Myös vahvistettujen kaavojen määrä on vertailussa ollut riittävän suuri luotettavan tuloksen saamiseksi. Myös oikeuden ennakkotapaukset ovat vertailukelpoisia, sillä niissäkin on kyse samanlaisista järvisistä alueista. Vertailussa on käytetty ympäristöministeriön julkaisemia yhteenvetoja kaavoitusten toteutuneista tehokkuusluvuista, jotka on juuri tarkoitettu ohjaamaan kaavoitusta, jotta rantoja ei kuormitettaisi liikaa ja jotta vapaita ranta-alueita jäisi riittävästi virkistykseen, retkeilyyn ja monipuolisen luonnon turvaamiseen. 7. Seutukaava 4 ja sen merkitys, Maakuntakaavaluonnos ja sen merkitys Seutukaavassa on esitetty RA -merkinnällä ne alueet, joille voidaan suunnata rantarakentamista ja Suuri Paljärvelle ei seutukaavan merkintöjen mukaa ole osoitettu rantarakentamista. Ohessa karttakuva 1 Seutukaava 4 ja sen RA -merkinnöistä. Karttakuva 1, Seutukaava 4 ja RA -merkinnät Kuvasta näemme, että rantarakentamiseen osoitetut alueet sijoittuvat muualle (esim. Kärinki). Suuri Paljärven alueelle ja retkeilyreitin varrelle sijoittuu vain ulkoilua, virkistystä ja retkeilyä edistäviä merkintöjä sekä luonnonarvoja turvaavia merkintöjä (MU, VR, ah). 3
Sivu 4/8 Seutukaavassa korostetaan ympäristöarvojen säilymistä. Maisemallisesti arvokkaiden alueiden säilymistä tulee edistää ja suunnittelussa tulee suojella alkuperäistä, kullekin alueelle ominaista tai uhanalaista luontoa. Seutukaavan perustarkoituksena on ollut, että ko. alueella säilytetään ja kehitetään ulkoilua, virkistystä ja retkeilyä edistäviä toimintoja. Myös uusi maakuntaluonnos osoittaa, että Suuri Paljärven alue ja retkeilyreitti ovat vahvasti ulkoilua, virkistystä, retkeilyä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia alueita. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että alue kuuluu ekologiseen vyöhykkeeseen, jolla pyritään turvaamaan lajien monimuotoisuutta sekä lajien leviämismahdollisuuksia arvokkailta luontoalueilta toisille, näin muodostetaan suojelullisesti tärkeitä kokonaisuuksia, jolloin lajien suojelumahdollisuudet paranevat. Tällainen verkottuminen lisää suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja parantaa uhanalaisten lajien selviytymistä ja siirtymistä alueilta toisille karttakuva 2. Esitetty näkemys siitä, että suojelualueet perustuvat suurelta osin Natura 2000 ohjelman alueisiin ja että Ruokolahdella on suhteessa vähän natura-alueita, joten myös suojelualueiden tarve on ollut vähäinen. Kaavoituksessa alueiden suojeluarvoja määriteltäessä ei voida tukeutua siihen, että vain Natura 2000 ohjelmaan kuuluvat alueet ovat suojelullisesti tärkeitä alueita, vaan suunnittelussa tulee suojella alkuperäistä, kullekin alueelle ominaista arvokasta tai uhanalaista luontoa. Suomen ympäristökeskus teki laajan tutkimuksen Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta, josta 2008 ilmestyi laaja ja kattava yhteenveto, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1 ja 2, ISBN 978-952-11-3026-7, oheisesta linkistä löytyy julkaisun pdf- versio ja tiivistelmä http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282258&lan=fi&clan=fi. Julkaisusta käy hyvin ilmi miten ihmistoiminnot ovat eri muodoissaan merkittävästi vaikuttaneet luontotyyppien uhanalaistumiseen. Etelä-Suomessa lajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen on huolestuttavan korkea, jopa 2/3 osaa luontotyypeistä on uhanalaisia. Seuraavana lyhyt yhteenveto luontotyyppien uhanalaisuudesta joita on Suuri Paljärven alueella. Rannat uhanalaisuuden aste 68%, metsät 75%, suot 77%, perinnebiotoopit yli 95%. Lisäksi uhanalaistarkastelussa on määritetty kansainväliset vastuuluontotyypit (ko. julkaisun sivut 230 234), joista Suuri Paljärven alueella on harjualueiden pienvedet, reittivedet ja harjumetsät, joissa vastuun määrä on erityisen suuri. Suojelualueiden vähyys kunnassa johtuu siitä, että kunnassa ei ole riittävästi perehdytty ja selvitetty kunnan alueella olevia luontoarvoja. Tämä näkyy juuri siinä, että kunnan alueella ei ole suojelualueita, vaikka kunnan alueella on monipuolinen ja rikas luonto. Yhdistysten kartoituksissa on löytynyt monia luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita, jotka täyttävät tiukimmatkin suojelukriteerit. Arvokkaiden luontoalueiden löytämiseksi yhdistykset ovat tehneet vapaehtoista kartoitustyötä ja tehneet tunnetuksi METSO -suojeluohjelmaa. Kun maanomistajat ovat saaneet oikeata tietoa suojelusta sen merkityksestä ja mahdollisuuksista, niin monet maanomistajat ovat kiinnostuneet suojelusta. Halukkuutta arvokkaiden alueiden suojelemiseksi siis löytyy, kun vain saadaan riittävästi tietoa suojelusta ja sen merkityksestä. Ruokolahden kunta on luonnonolosuhteiltaan rikas ja monipuolinen sekä luonnonsuojelullisesti että maisemallisesti. Meidän tulee vain nähdä se ja tehdä sen säilyttämiseksi lujasti töitä. Suojelutaso on nostettava alueen luonnon arvoiselle tasolle. Me kuntalaiset emme halua olla tässä asiassa hännänhuippuja vaan pikemminkin A-luokassa, sillä kuntamme alue on luonnonolosuhteiltaan kaunis ja rikas. 8. Päätös Yhdistysten tekemät laajat ja perusteelliset luonnonarvojen kartoitukset sekä vaikutusten arviointi ovat selkeästi osoittaneet alueen luontoarvojen merkittävyyden ja alueen rantakaavan mitoituksen olevan liian korkea. Näin ollen Kouvolan hallinto-oikeuden päätös tulee kumota ja kaavaratkaisu tulee toteuttaa esittämämme linjauksen mukaisesti (valituksen sivu 3 taulukko 2, kokonaismitoituksen luvulla 5,04). 4
Sivu 5/8 YMPÄRISTÖARVIOINNIN OSUUS Arvioija esittää, että itäisten harvinaisuuksien esiintymisellä Etelä-Karjalassa ei olisi merkitystä Suuri Paljärvelle. Maakuntakaavaluonnoksen (22.5.2009) ja Seutukaava 4 perus linjaukset ovat yhdenmukaisia tukien esittämiämme näkemyksiä alueen luonnonarvojen merkittävyydestä. Seutukaava 4 linjauksissa painotetaan kaavoitusta suunnitellessa/toteutettaessa ympäristömaisema- ja luontoarvojen säilymistä monimuotoisen luonnon turvaamiseksi sekä alueiden kehittämisessä tulee huomioida myös maakuntaa laajempia kokonaisuuksia. Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa on paneuduttu luontoarvojen säilymiseen ja suojelutason parantamiseen. Kaavassa on luotu uusi käsite ekologinen käytävä karttakuva 2, jolla yhdistetään arvokkaita luontoalueita ja suojelualueita toisiinsa, näin parannetaan lajien elinmahdollisuuksia ja uhanalaisten lajien selviytymistä. Ekologinen käytävä parantaa suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja luo uhanalaisille lajeille paremmat selviytymismahdollisuudet, kun lajit pystyvät siirtymään alueelta toiselle. Suunnitellut ekologiset käytävät ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä, sillä ekologiset käytävät ulottuvat Laatokalta Karjalan kannaksen kautta Järvi-suomen alueelle (Venäjällä on tehty päätös muodostaa kansallispuisto Laatokan saariston alueelle, rajaus ylettyy mantereella Karjalan kannaksen alueelle, rajauksen koko tulee olemaan 120 000 hehtaaria). Yksi ekologisen käytävän osa alkaisi Karjalan kannaksen kohdalta ja kulkisi Vaahteruksen harjualueelle ja siitä edelleen Haaroinsalmen harjun kautta Valkianlamminkangas Torpanharju alueelle, josta lisäsuunnitelman mukaan ekologinen käytävä jatkaisi kulkua Suuri Paljärven suojelualueiden kautta Kemppilän Suurisuo (SL) alueelle ja siitä edelleen sisempään Järvi-suomeen. Eli lajistollisesti juuri itäisillä harvinaisuuksilla ja uhanalaisilla lajeilla olisi merkitystä, jos Suuri Paljärven alueen luonnonarvot ja rauhallisuus säilyvät. Näin ollen edellä mainittu ekologinen käytävä luo itäisten harvinaisuuksien leviämiselle mahdollisuuden sekä parantaa uhanalaisten lajien selviytymistä ja levittäytymistä uusille elinalueille. Rajantakaisilla suojelualueilla esimerkiksi valkoselkätikkakannat ovat meidän kantojamme vahvemmat, joten ekologinen käytävä luo mahdollisuuden valkoselkätikan levittäytymiselle Suomen puoleisille suojelualueille parantamaan kannan selviytymistä pitkällä aikavälillä. Ekologisen käytävän suunnittelussa on huomioitu juuri alueen luontoarvojen merkitys ja tärkeys lajien säilymisen parantamiseksi ja luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden kytkeytyneisyyden edistämiseksi. Alueen suojelullinen arvo on kiistattomasti todettu tehdyissä tutkimuksissa ja kartoituksissa, sillä vastaavaa lajimäärää (EU -direktiivilajeja yht. 43) ei ole monella suojelualueellakaan. Esimerkkinä esitän Etelä-Suomessa olevan Teijon retkeily- ja virkistysalueen, jolta on kirjattu hoito ja käyttösuunnitelman mukaan 13 EU lintudirektiivin lajia ja vastaavasti Suuri Paljärven alueelta 26 EU lintudirektiivin lajia. Ohessa linkki Teijon retkeilyalueen hoito ja käyttösuunnitelmaan. http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/luonnonsuojelu/hoidonjakaytonsuunnittelusuojelualueilla/h yvaksytytsuunnitelmat/2004hyvaksytyt/sivut/teijonhks.aspx 5
Sivu 6/8 Karttakuva 2, Ekologinen käytävä - Suojelutaso Yksi merkittävin seikka suojelun lisäämiselle on kunnan kaavoituspolitiikka, sillä kaavoituksella määrätään kunnan maankäytöstä ja siksi juuri kaavoituksella on suuri merkitys suojelualueiden muodostumiselle. Ruokolahden suojelutasosta tehty selvitys 2007 2008 osoitti kuinka alhainen kunnan suojelutaso on (valituksen sivu 5 ja valituksen liite 6). Kaavoituksen yhtenä keskeisenä asiana on varata riittävästi alueita yleiseen virkistyskäyttöön, retkeilyyn ja suojeluun. Koska kaavoitus kuuluu kunnalle, on kunta merkittävässä ja ratkaisevassa asemassa myös suojeluun liittyvissä asioissa. Siis kunnan kaavoituspolitiikka vaikuttaa myös merkittävästi kunnan suojelulliseen tilaan. Yhdistysten tekemien selvitysten yhteydessä on maanomistajille tuotu oikeata tietoa suojelusta ja sen merkityksestä sekä korvauksista. Kun maanomistajat ovat saaneet oikeata tietoa, ovat maanomistajat suhtautuneet suojeluhankkeisiin positiivisesti ja monet maanomistajat ovat jo esittäneet alueita METSO -suojeluun. 6
Sivu 7/8 - Lajilista ja sen merkitys Lajilistaan kerätyt havainnot osoittavat selkeästi alueen arvot. Arvioijan tulkinta listasta, että listan lajeista sisälsi useita lajeja, jotka on joskus nähty järvellä (mm. kotka, ahma ja jokunen hanhi), mutta vain läpikulkumatkalla. Tarkennus/selvennys edellä mainittuun tulkintaan. Listaan ei ole kirjattu arvioijan mainitsemaa lintulajia hanhi, vaikka niitäkin muuttaa keväin syksyin suuria parvia alueen ylitse ja joskus jopa arktiset (esimerkkinä mustalintu, pilkkasiipi) linnut laskeutuvat järvelle lepäilemään. Mutta maakotkahavainnot on kirjattu, koska metsästäjät ovat syksyn 2004 jälkeen vuosittain tehneet säännöllisiä havaintoja kotkista useiden päivien jopa viikkojen ajalta alueella. Myös ahmahavainto on kirjattu, koska ahma on erityisen harvalukuinen Etelä-Suomessa ja siksi merkittävä suurpetohavainto. Myös ahmasta tehdyn ensihavainnon (2005) jälkeen ovat metsästäjät vuosittain tehneet jälkihavaintoja ahmasta. Kotka- ja ahmahavainnot osoittavat alueen erämaisuutta ja lisäävät alueen luonnonarvojen merkittävyyttä. 7
Sivu 8/8 Lappeenrannassa 12.9.2009 8