Sisällysluettelo 1. OPINTO-OHJAUKSEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2. OPINTO-OHJAUKSEN SISÄLLÖT... 5 3. OPINTO-OHJAUKSEN TEHTÄVÄALUEET... 6 4. OPINTO-OHJAUS OPINTOJEN ERI VAIHEISSA... 7 4.1 Opinto-ohjaus ennen opintojen alkamista... 7 4.1.1 Koulutuksesta tiedottaminen... 7 4.1.2 Valmistavat ja valmentavat koulutukset... 8 4.1.3 Opiskelijavalinta... 10 4.1.4 Nivelvaihe ja salassapitosäädökset... 11 4.2 Opinto-ohjaus opintojen alussa... 11 4.2.1 Opintojen alkuvaiheen ohjaus ja tuki... 12 4.2.2 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältö ja laatiminen... 12 4.3 Opinto-ohjaus opintojen aikana... 13 4.4. Työssäoppimisen ohjaus... 14 4.5 Opinto-ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen... 14 5. OPINTO-OHJAUKSEN TOIMIJAT JA VASTUUT... 16 6. OPINTO-OHJAUKSEN MENETELMÄT... 20 7. YHTEISTYÖ KODIN JA OPPILAITOKSEN SEKÄ ULKOPUOLISTEN OHJAUSASIANTUNTIJOIDEN JA ORGANISAATIOIDEN KANSSA... 20 8. OPINTO-OHJAUKSEN TOIMIVUUDEN SEURANTA JA ARVIOINTI... 22 LÄHTEET... 23 2
1. OPINTO-OHJAUKSEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET Opinto-ohjaussuunnitelman tavoitteena on varmistaa Jokilaaksojen koulutus-kuntayhtymään (JEDU) kuuluville ammatillisille oppilaitoksille opinto-ohjauksen yhteiset toimintaperiaatteet. Opintoohjaussuunnitelma kattaa ammatillisen peruskoulutuksen opinto-ohjauksen. Opintoohjaussuunnitelman tavoitteena on omalta osaltaan varmistaa opiskelijalle riittävä ohjaus ja tuki opintojen suorittamiseen. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä vastuullisen pedagogisen näkemyksen lähtökohtana on, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Opiskelijalla on oikeus opiskella, kehittyä ammatillisesti ja suorittaa tutkinto siten, että hänen henkilökohtaiset lähtökohdat, elämäntilanne ja persoonallisuus otetaan huomioon. Opiskelijan ammatillista kehittymistä tuetaan ja vahvistetaan. Opiskelijalähtöisessä toimintakulttuurissa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja kyvyt. Laki ammatillisesta koulutuksesta (21.8.1998/630 29) määrittää, että opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja ohjausta. Asetus ammatillisesta koulutuksesta (6.11.1998/811 2, 4) toteaa, että opinto-ohjauksena annetaan henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on lisäksi kirjattu opinto-ohjauksen tavoitteet ja ohjeet ohjauksen järjestämiseksi oppilaitoksissa. Perustutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmaansa opinto-ohjaussuunnitelman, joka toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Tämä asiakirja on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ammattiopistoissa käytettävä perustutkinnon perusteiden edellyttämä suunnitelma, ja suunnitelma on osa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista asiakirjaa. Opinto-ohjaussuunnitelma päivitetään vuosittain (Opiskelijapalvelut -tiimi). Opinto-ohjauksen avulla tuetaan opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua opintojen eri vaiheissa. Ohjauksella autetaan opiskelijaa opintoihin liittyvissä valinnoissa. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy vähitellen itsenäisesti tekemään valintoja ja arvioimaan valintojensa merkitystä oman ammattiuran suunnittelussa. Opinto-ohjausta sisältyy tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa. Opiskelijalla on oikeus saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta ja ryhmä-ohjausta. Oppilaitoksen koko henkilöstö auttaa opiskelijoita etenemään opinnoissaan. Koulutuksellisen tasa-arvon periaatteen toteuttamiseksi tarjotaan lisätukea erityisesti sellaisille opiskelijoille, joilla on opiskeluvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Koulutus-kuntayhtymässä korostetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista huolen aiheisiin. Tavoitteena on ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Opinto-ohjaukseen kuuluu yhteistyö oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden, heidän kotiväkensä sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaitoksessa ohjaukseen osallistuvat erityisesti opintoohjaajat, ryhmänohjaajat, opettajat, koulutusalavastaavat, opiskelijatutorit ja rehtori. Päävastuu opintoohjauksen kehittämisestä ja toteutuksesta on opinto-ohjaajilla. Ohjaukselliset kehittämis-kohteet määritellään vuosittain. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana, ja että hän saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista. Lisäksi opiskelija tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön. Opinto- 3
ohjauksen tavoitteena on myös, että opiskelija saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä liittyvissä ongelmissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksissa (Kehittämissuunnitelma Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016) todetaan: 70. Ammatillisten tutkintojen joustavuutta lisätään siten, että yksilölliset valinnat ja tutkintojen suorittaminen myös osa kerrallaan on mahdollista silloin, kun se on työelämän ja yksilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista. Nuorten koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. 73. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatko-opintoihin siirtymistä. Ammatillisten tutkintojen tulee perustua työelämän osaamistarpeisiin ja tutkintojärjestelmän tulee muodostaa selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee koko tutkinnon suorittamista, opintojen joustavaa suorittamista ja elinikäistä oppimista. Lähtökohtana on, että ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijalle vahvan ammattitaidon, joka mahdollistaa nopean työelämään siirtymisen sekä laaja-alaisia ammatillisia ja elinikäisen oppimisen valmiuksia. Ammatillisen aikuiskoulutuksen avulla tuetaan työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita. (KESU2011 2016) Opinto-ohjauksen keskeiset periaatteet ovat: jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) erityisopetusta tarvitseville opiskelijalle laaditaan myös henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) opiskelijan henkilökohtainen kasvu ja kehitys huomioidaan kaikissa opinto- ohjauksen vaiheissa 4
2. OPINTO-OHJAUKSEN SISÄLLÖT Opinto-ohjausta toteutetaan opintojen eri vaiheissa: ennen opintoja, opintojen alussa, opintojen aikana, opintojen päättövaiheessa sekä opintojen jälkeen. Opinto-ohjauksen sisällöt ja tavoitteet painottuvat eri tavalla opiskeluvaiheesta riippuen. Opinto-ohjausta opintojen alkuvaiheessa ovat koulutukseen ohjaaminen, sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, markkinointi, opiskelijavalinnat sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Opiskelujen aikana keskeistä ohjauksessa on opiskelijan tuntemus itsestään ja hänen ohjaustarpeisiinsa paneutuminen. Lisäksi opiskelijoiden kannustaminen, tukeminen ja ammatillisuuteen ohjaaminen ovat perusta onnistuneelle ohjaustyölle. Henkilökohtaiset opiskelupolut mahdol-listavat opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen valintatilanteissa, osaamisen tunnustamisessa, opiskeluvaikeuksissa, keskeyttämisten vähentämisessä, uravalinnan ja ammatillisen kasvun tukemisessa. Tehostettua ohjausta tarvitsevat opiskelijat, joilla on opiskelutaitoihin, oppimisvalmiuksiin tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia tai runsaasti puuttuvia opintoja ja poissaoloja. Opinto-ohjauksen opintojakso toteutetaan koko koulutuksen aikana. Tutkinto-kohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tarkemmin, mihin tutkinnon osiin opinto-ohjauksen opintojaksot sijoittuvat. Sen lisäksi opiskelijalla on oikeus saada riittävä määrä henkilökohtaista ohjausta. 5
3. OPINTO-OHJAUKSEN TEHTÄVÄALUEET Opinto-ohjaus on neuvontaa, tiedottamista ja ohjausta. Opinto-ohjauksen riittävyys ja saatavuus tukevat opiskelijan tavoitteiden saavuttamista. Oppimisen ja opiskelun ohjauksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saa tukea opintojen suunnittelussa ja opintojen etenemisessä. On tärkeää tukea opiskelijaa myös työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja ammatti-taidon kehittymisessä. Opiskelijaa tuetaan ja kannustetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman avulla tekemään yksilöllisiä valintoja opinnoissaan ja ammatillisessa suuntautumisessaan sekä mahdollistetaan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opiskelijan itsetuntemusta, itsearviointitaitoja ja elämänhallintaan liittyviä taitoja pyritään vahvistamaan antamalla riittävästi ohjausta ja tukea opintojen eri vaiheissa. Itsearviointitaitoja voidaan kehittää opintojaksojen aikana, työssäoppimisen ja näyttöjen suorittamisessa sekä opintojen ohjauksen yhteydessä. Lisäksi ohjauksessa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. 6
4. OPINTO-OHJAUS OPINTOJEN ERI VAIHEISSA 4.1 Opinto-ohjaus ennen opintojen alkamista 4.1.1 Koulutuksesta tiedottaminen Koulutuskuntayhtymän ammattiopistojen markkinoinnin ja tiedottamisen avulla pyritään antamaan ajantasaista tietoa opintotarjonnasta, koulutuksen tavoitteista, hakuedellytyksistä ja valintamenettelystä. Nivelvaiheen ohjaus-toiminnalla pyritään saamaan tietoa mahdollisista yksilöllisen tuen tarpeista ja näin huomioimaan nuoren henkilökohtainen kasvu ja kehitys oppimisen ja opiskelun ohjauksessa. Tieto aiemmasta opiskelusta on perustana suunniteltaessa ohjauksen muotoja. Opinto-ohjaus ennen opintojen alkamista keskittyy koulutuksen markkinointiin ja tiedon välittämiseen potentiaalisille opiskelijoille: peruskoululaisille, lukiolaisille, muiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille sekä vanhemmille ja muille koulutuksista kiinnostuneille. Koulutusmarkkinoinnin ja tiedottamisen tavoitteena on antaa ajantasainen kuva ammatillisesta koulutuksesta, Jokilaaksojen koulutus-kuntayhtymän ammattiopistoista, koulutustarjonnasta sekä erilaisista opinto-mahdollisuuksista. Koulutuskuntayhtymä ja ammattiopistot ilmoittavat opintotarjonnastaan ja hakuajoista www-sivustoilla ja eri materiaalien avulla aktiivisesti. Ennen opintojen alkua opinto-ohjausta toteutetaan henkilökohtaisesti puhelimitse ja sähköpostitse sekä hyödynnetään internet -sivuja. Hakuoppaat, koulutusesitteet (perustutkinto- ja koulutusohjelmakohtaiset esitteet) ja muu materiaali antavat tietoa ammattiopiston koulutustarjonnasta ennen koulutukseen hakeutumista. Ammatillisiin opintoihin hakeutumisen ohjausta toteutetaan koko lukuvuoden aikana suunnaten sitä eri hakijaryhmille. Ammattiopistot ottavat vastaan vierailijoita, jotka haluavat tutustua oppilaitokseen ja opetukseen. Opinto-ohjaajat ja/tai tutoropiskelijat vierailevat eri oppilaitoksissa ja vanhempainilloissa kertomassa koulutusmahdollisuuksista. Lisäksi järjestetään erillisiä koulutus-kokeiluja ja tiedotustilaisuuksia mm. ammateista, ammatillisista opinnoista ja ammattilukiosta nuorille, huoltajille, peruskoulun opettajille ja opinto-ohjaajille. Ammattiopistot järjestävät avointen ovien päiviä ja lisäksi osallistutaan erilaisiin yleisötilaisuuksiin, tapahtumiin ja messuihin. Ammatillisen koulutuksen ja ammattiopistojen tunnettavuutta ja myönteistä kuvaa lisäävät lehtiartikkelit eri tapahtumista ja opiskelijoiden menestymiset erilaisissa kilpailuissa esimerkiksi Taitaja -kilpailuissa ja Sakki ry:n liikunta- ja harrastekilpailuissa. Uusi, ns. SORA -laki tuli voimaan 1.1.2012. Laki koskee opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetaustaa ja kurinpitoa. (L 951/2011, A 1032/2011) Jokaisessa JEDUn ammattiopistossa on nimettynä oppilaitosneuvosto, joka toimii yhteistyössä JEDU SORA - toimikunnan kanssa erikseen määrätyn toimintatavan mukaisesti, joka on määritelty pedagogisessa toimintaohjeessa kohdassa 5.6. Pedagoginen toiminta-ohje. 7
4.1.2 Valmistavat ja valmentavat koulutukset 4.1.2.1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, Ammattistartti (Nivala, Piippola) Ammattistartti on ensisijaisesti suunnattu perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei ole vielä selkiytynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen ja ovat tämän vuoksi vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Koulutus on kohdistettu myös toisen asteen opintonsa keskeyttäneille nuorille. Ammattistartti on tarkoitettu nuorille, jotka: tarvitsevat lisäaikaa koulutusalavalintojen ja urasuunnitelmien tekemiseen ovat jääneet yhteishaussa ilman koulutuspaikkaa tarvitsevat lisäohjausta ja mahdollisuudet korottaa peruskoulun arvosanoja tullakseen hyväksytyksi ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on madaltaa siirtymäkynnystä peruskoulusta amma-tilliseen koulutukseen ja vähentää ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi se, että opiskelijat jatkavat ohjaavan koulutuksen jälkeen opiskeluaan ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ohjaavaa koulutusta ei sidota tiettyyn koulutusalaan, vaan se on yleisesti ammatillisiin opintoihin orientoivaa. Opiskelijoita tuetaan yksilöllisellä ohjauksella hakeutumaan sopivaan koulutukseen yhteisvalinnan kautta. 4.1.2.2 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (Ylivieska) Koulutuksen päätavoite on, että opiskelija saa valmiudet opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelija oppii tuntemaan suomalaista opiskelu- ja työ-kulttuuria ja saavuttaa riittävät tiedot ja taidot, joilla hän pystyy koulutuksen jälkeen seuraamaan opetusta ja suoriutumaan tutkintoon johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta. Opiskelija osaa hakeutua aktiivisesti ammatillisiin opintoihin. Valmistavassa koulutuksessa tavoitteisiin pyritään monipuolisten ja käytännön kokemuksia hyödyntävien opiskelumenetelmien avulla, jotka voidaan suunnitella kullekin opiskelijalle henkilökohtaisesti. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulukseen valmistavan koulutuksen opintojen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Valmistava koulutus muodostuu seuraavista opinnoista, jotka voivat vaihdella yksilöllisesti opiskelijan tavoitteiden, pohjakoulutuksen ja lähtötason mukaan sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opintojen kesto on yksi lukuvuosi. 8
Valmistavassa koulutuksessa tutustutaan eri oppilaitoksiin ja ammatteihin. Koulutuskokeilut ja työssäoppimiseen valmentautuminen kuuluvat myös ryhmän ohjelmaan. Koulutuksen aikana opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta tulevai-suutensa suunnittelussa ja jatko-opintopaikan tavoittelussa. Koulutukseen haetaan täyttämällä hakulomake. Hakemusten perusteella oppilaitos kutsuu hakijan haastatteluun ja kielitaitotestiin. 4.1.2.3 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Haapavesi, Piippola) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Valmentava I) Valmentava I (Haapavesi, Piippola) antaa valmiudet ammatilliseen perus-koulutukseen ja sen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija kehittää osaa-mistaan ja hankkii ammatillisessa koulutuksessa tarvitsemiaan valmiuksia sekä selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija luottaa omiin kykyihinsä, selviytyy päivittäisen elämän tilanteista ja kehittää arkielämässä tarvitsemiaan valmiuksia. Opintojen tarkemmat sisällöt määräytyvät opiskelijan osaamisen ja tarpeiden mukaisesti (HOJKS, HOPS). Koulutus kestää yleensä vuoden, mutta sen laajuus voi vaihdella opiskelijan tarpeen mukaan puolesta vuodesta kahteen vuoteen (20 40/80 opintoviikkoa). Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (Valmentava II) Valmentava II (Haapavesi) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka oppimisvaikeuksien tai muiden syiden vuoksi tarvitsevat runsaasti erityistä tukea. Koulutuksessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja henkilökohtainen opiskelu-suunnitelma (HOPS). Opintojen tavoitteet, laajuudet ja sisällöt suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaan. Koulutuksessa opiskelijan tavoitteena on itsenäistyminen elämän eri osa-alueilla ja valmentautuminen työhön. Keskeinen tavoite on etsiä yhdessä yhteistyö-tahojen kanssa opiskelijalle sopiva muoto osallistua työelämään ja valmentautua työyhteisön jäsenyyteen. Opintoihin sisältyvä työelämään valmentautuminen toteutetaan ammattiopiston eri toimipisteissä tai sen ulkopuolella, mielellään opiskelijan kotipaikkakunnalla. Sen laajuus, sisältö ja tavoitteet määräytyvät opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Koulutuksen laajuus on 40 120 opintoviikkoa, yhdestä kolmeen vuotta. Hakuaika on maaliskuun loppuun mennessä. Hakemus lähetetään suoraan ammattiopistoon. Opinnoista kiinnostuneet voivat hakeutua koulutus- ja asumiskokeiluun. Opiskelijat valitaan haastattelun perusteella. Koulutus alkaa elokuussa. 9
4.1.2.4 Kotitalousopetus (Haapavesi, Nivala, Oulainen) Kotitalousopetus (talouskoulu) sopii ja on tarkoitettu sekä peruskoulun tai lukion päättäneille nuorille että aikuisille, jotka haluavat pitää välivuoden opinnoista tai työelämästä. Opetus antaa myös valmiuksia jatko-opintoihin ja kestää yhden lukukauden. 4.1.3 Opiskelijavalinta JEDUn ammattiopistojen opetussuunnitelmaperusteiseen perustutkinto-koulutukseen hakeudutaan valtakunnallisen toisen asteen oppilaitosten yhteishaun kautta. Hakuaika on vuosittain maaliskuussa syksyllä alkavaan koulutukseen ja syyskuussa tammikuussa alkavaan koulutukseen. Osassa perustutkintoja järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Lisäksi on mahdollista, että järjestetään täydennyshaku. Ammattiopiston yksiköt järjestävät myös yhteishaun ulkopuolella yksikkökohtaisia erillisiä koulutushakuja, esimerkiksi näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen ja vapaille opiskelupaikoille. Jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi, hänen on osallistuttava (maksuttomaan) kielikokeeseen. Kielikoe sisältää kirjallisen ja suullisen osuuden. Kielikokeesta ja kielitaidon osoittamiseen liittyvistä asioista on 1.1.2013 astunut voimaan OKM:n asetus 4/2013 opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa koulutuksessa. Opintoihin on mahdollista hakeutua myös harkintaan perustuvan haun kautta, mikäli hakijalla on erityinen syy, jonka vuoksi hänellä ei ole mahdollisuutta tulla valituksi normaalissa yhteishaussa. (1047/2012 VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun asetuksen 1 ja 4 :n muuttamisesta) Perusteet kyseisessä valinnassa hakemiseen voivat olla esimerkiksi: hakijaan liittyvät erityiset syyt, esimerkiksi terveydelliset syyt, joiden perusteella hakija ei voi hakea muihin koulutuksiin; haettava koulutus on ainoa, johon hakemista terveydentila ei estä oppimisvaikeudet; vaikeus tietyssä oppiaineessa on vaikuttanut negatiivisesti opintomenestykseen perusopetuksessa, mutta ei ole este opinnoille koulutodistuksen vertailuvaikeudet; esimerkiksi ulkomailla suoritetut opinnot sosiaaliset syyt; hakija on vaarassa syrjäytyä tai hakijalla on ollut elämän-tilanteeseen liittyviä vaikeuksia, jotka ovat vaikuttaneet opintomenestykseen perusopetuksessa Hakija voidaan valita harkintaan perustuvassa haussa, kun jokin em. erityinen syy täyttyy ja hakija on läpäissyt mahdolliset pääsy- ja/tai soveltuvuuskokeet. Hakijan koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista otetaan huomioon, kun valintapistejärjestelmästä poiketaan (Asetus n:o 167/ 2002 opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa). Hakija voidaan valita harkintaan perustuvassa haussa, kun jokin em. erityinen syy täyttyy ja on todennäköistä, ettei hän tule valituksi muutoin yhteishaun kautta. Harkintaan perustuvan haun hakemukset sekä niiden liitteet lähetetään ammattiopiston opinto-toimistoon, josta opintosihteeri toimittaa ne opinto-ohjaajalle. Opinto-ohjaaja käy läpi hakemukset muun tarvittavan opiskelija-huoltohenkilöstön kanssa ja he tekevät päätöksen haastatteluun kutsuttavista opiskelijoista. Haastatteluun osallistuu opinto-ohjaaja ja muut erikseen 10
sovitut henkilöt. Haastattelujen jälkeen tehdään esitys harkintaan perustuvalla haulla puollettavista opiskelijoista. 4.1.4 Nivelvaihe ja salassapitosäädökset Peruskoulujen oppilashuoltohenkilöstö täyttää etukäteen tiedonsiirtolomakkeen ja varmistaa tiedonsiirtoluvan oppilaan huoltajalta. Tiedonsiirtolomake täytetään vain niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat erityistä tukea opiskelussaan, eli tiedot jotka ovat välttämättömiä opiskelun järjestämisen kannalta. Siirrettävää tietoa ovat mm. oppilaan opinnoissaan tarvitsema tuki, fyysiseen selviytymiseen tarvittava tuki sekä oppimisympäristöön liittyvät seikat. Peruskouluista saatuja niveltietoja ja joustavan haun tietoja voidaan hyödyntää ryhmien muodostamisessa sekä opiskelijalle annettavan tuen ennakoinnissa ja suunnittelussa. Ennen opiskelun alkamista opiskelijahuoltohenkilöstö huolehtii siitä, että opiskelijoiden kanssa työskentelevä ammattiopiston henkilöstö saa opiskeluun liittyvät ja opiskelua tukevat tarvittavat tiedot. Ryhmänohjaaja huolehtii siitä, että eri opintojaksojen opettajat ovat tietoisia erityisopiskelijan tilanteesta. Opiskelijoiden nivelvaiheessa siirrettävät tiedot ovat luottamuksellisia. Vain opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen asianmukaisen järjestämisen takia saadaan siirtää opettajien, terveydenhoitajien ja opiskelija-huoltohenkilöstön kesken. He eivät kuitenkaan saa sivullisille luvattomasti ilmaista, mitä he ovat saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta hoitaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 42 ). Ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskelijahuoltoa koskevat tiedot, oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat tiedot, henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat sanalliset arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yksityiselämää koskevat tiedot. (Julkisuuslaki 621/1999 24 ) 4.2 Opinto-ohjaus opintojen alussa Opinto-ohjauksen tavoitteena opiskelun alkuvaiheessa on perehdyttää opintonsa aloittava opiskelija ammatillisiin opintoihin, valinnaisiin opintoihin ja ammatillisen perustutkinnon rakenteeseen sekä opiskeluympäristöön. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa ja selkeyttää ammatillista suuntautumista, ohjata opiskelijaa henkilö-kohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa (HOPS) ja auttaa opiskelijaa ryhmäytymään. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijoille tehdään HOPS -haastattelu. Ryhmän-ohjaajan rooli opintojen alkuvaiheessa opiskelijan lähimpänä ohjaajana korostuu. Opintojen alussa on myös erityisen tärkeää opiskelijan henkilökohtaisen kasvun tukeminen, koska opintojen aloittaminen merkitsee monelle opiskelijalle irtautumista kodista, muuttoa pois kotipaikkakunnalta yksin asumaan ja itsenäisemmän elämäntavan omaksumista. Samalla ehkäistään opintojen keskeyttämistä. 11
Ohjauksen tavat ja sisällöt ovat joustavia, ja sen periaatteena on opiskelija-lähtöisyys. Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on keskeinen väline opintojen ohjauksessa. Ohjauksessa pyritään ottamaan huomioon opiskelijan tarpeet ja tavoitteet, hänen opiskelu- ja elämäntilanteensa sekä mahdolliset opiskelun esteettömyyteen liittyvät tekijät. Myös yhteistyö opiskelijahuollon eri toimijoiden kesken korostuu opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet ovat ryhmänohjaajan tukena alkuvaiheen ohjauksessa ja näin opiskelijalle mahdollistetaan turvallinen ja viihtyisä opiskeluympäristö. Opiskelutaitojen kehittäminen ja opintoihin sitoutuminen ovat keskeisiä tavoitteita opintojen alkuvaiheen ohjauksessa. Ryhmänohjaajan ja opiskelija-tutoreiden tuki ja perehdytys uuteen opiskeluympäristöön ja opintoihin vahvistaa opiskelijan motivaatiota. 4.2.1 Opintojen alkuvaiheen ohjaus ja tuki Opinto-ohjaus tapahtuu pääosin ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan johdolla. Opiskelija tutustuu ammattiopiston toimintaan ja opetussuunnitelmaan niin, että hänelle muodostuu kokonaiskuva opinnoista ja niiden ajoittumisesta. Yhdessä ryhmänohjaajan kanssa opiskelija käynnistää oman henkilökohtaisen opintojen suunnittelun HOPS -keskustelun yhteydessä. Opinto-ohjaaja opastaa opintojen valinnaisuudessa, yhdistelmäopinnoissa, osaamisen tunnustamisessa sekä opiskelu- ja oppimistaitojen kehittymisessä. Opiskelijaryhmän jäsenten tutustumista toisiinsa ja ryhmäytymistä tuetaan erilaisin tutustumisharjoituksin ja yhteisillä tapahtumilla/retkillä. Opintojen alkuun sijoittuvat myös ryhmänohjaajien, opettajien ja/tai erityisopettajien tekemät lukitestit sekä mahdolliset kielten ja matematiikan alkukartoitukset. Tarvittaessa laaditaan tukiopetusselvitys ja henkilökohtainen opiskelujen järjestämistä koskevia suunnitelma (HOJKS). HOJKSin laatiminen ja sisältö on esitetty tarkemmin JEDUn Erityisopetuksen suunnitelmassa. 4.2.2 Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältö ja laatiminen Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan tiedollista kehitystä ja perustutkinnon suorittamista sekä helpottaa ohjaustarpeen kartoittamista. Sen avulla opiskelija voi paremmin hahmottaa ja hallita opiskeluaan. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka on opiskelijan kehittymissuunnitelma ja joka tukee opiskelijan oppimista, urasuunnittelua ja itsearviointia. Se pohjautuu opetussuunnitelmaan sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja suunnitelmiin. Opiskelijalle on varmistettava riittävä tuki henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa. Opiskelija osallistuu HOPS:n kautta oman opiskelunsa suunnitteluun, opintojen valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemisen seurantaan ja oman oppimisensa arviointiin. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy opiskelijan mahdollisuus suorittaa entistä joustavammin mm. osia muista ammatillisista tutkinnoista, lukio-opinnoista tai ammattitutkinnoista. Lisäksi opiskelija voi 12
yksilöllistää opintojaan laajennetun työssäoppimisen tai opiskelun ja työssä olon vuorotteluna. (Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano, 2012) HOPS:n laativat yhteistyössä opiskelija ja ryhmänohjaaja opinto-ohjaajan tai muun opiskelijapalveluhenkilöstöön kuuluvan avustuksella opintojen alkaessa ja sitä tarkistetaan ja päivitetään opintojen aikana. Vähintään kerran lukuvuodessa tehtävässä tarkistuksessa tehdään tarpeelliset muutokset. On suositeltavaa kuitenkin päivittää HOPS opiskelijan kanssa kerran lukukaudessa. Kirjaamalla asiat HOPS:aan opiskelija tekee kehittymisensä näkyväksi. Ryhmänohjaaja käy valmistuvan opiskelijan kanssa urasuunnittelua tukevan palautekeskustelun, jonka päähuomiot kirjataan HOPS:aan. Lisäksi valmistuva opiskelija osallistuu käytössä oleviin päättö- ja sijoittumiskyselyihin. Saatua palautetta käytetään opetuksen, opinto-ohjauksen sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen. Opiskelijan ilmoittaessa eroamisesta tai opintojen keskeyttämisestä, hänen kanssaan käydään ohjauskeskustelu, jossa käsitellään eroamiseen tai keskeyt-tämiseen johtaneita syitä. Opiskelijan kanssa keskustellaan myös opintojen jatkamismahdollisuuksista tai muista jatkosuunnitelmista. Mahdolliset syyt ja suunnitelmat kirjataan HOPS:aan. Varsinainen keskeyttäminen tai eroaminen tehdään aina kirjallisena erillisellä lomakkeella. 4.3 Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana tapahtuva opinto-ohjaus on ensisijaisesti opiskelijan henkilö-kohtaisen kasvun ja kehityksen ohjausta, mutta myös oppimisen ja opiskelun ohjausta sekä ammatillisen suuntautumisen ohjausta. Opinto-ohjauksen tavoite on, että opiskelija kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena ja että opiskelijan itsetuntemus ja itseluottamus vahvistuvat. Opinto-ohjausta annetaan sekä yksilö- että ryhmäkohtaisena ohjauksena. Ryhmänohjaaja toimii oman ryhmänsä päävastuullisena ohjaajana ja tukee opiskelijan oppimista, opinnoissa etenemistä sekä kasvamista ja kehittymistä ammattiin. Opinto-ohjaaja toimii ammattiopistossa opinto-ohjauksen asiantuntijana ja koordinaattorina, jolla on päävastuu ammattiopiston opinto-ohjauksen järjestämisestä ja toteutuksesta sekä osaltaan opiskelijoiden ohjauksesta. Opiskelijalla on mahdollisuus saada ohjausta ja tukea myös opettajilta, opiskelijahuoltohenkilöstöltä sekä toimisto- ja tukipalvelu-henkilöstöltä. Opintojen aikana opiskelijan pohdittavana ovat ammatillisen perustutkinnon valinnaiset opinnot, koulutusohjelmavalinta, työssäoppimispaikat sekä mahdollinen kaksois-/kolmoistutkinnon suorittaminen. Lisäksi on huomioitava ammattiosaamisen näyttöjen, kansainvälisen toiminnan ja erilaisten oppi-laitoksen toimintaan liittyvien tehtävien merkitys uravalinnan, työelämään sijoittumisen ja jatko-opintojen osalta. On tärkeää ohjata opiskelijaa miettimään opintojen suuntaamista uravalinnan tavoitteiden mukaisesti. Opinto-ohjaukseen kuuluvat HOPS - ja HOJKS -päivitykset henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä tukevat tätä pohdintaa ja päätöksentekoa. Opiskelija seuraa opintojensa etenemistä Wilma -ohjelman kautta. Jokaisella opiskelijalla, samoin kuin alaikäisen opiskelijan huoltajalla, on käyttäjätunnukset opintorekisteriin, josta näkee, mitkä opinnot on suoritettu ja millaisin arvosanoin. 13
Opiskelijan opintojen etenemisen seuranta kuuluu koko opetushenkilöstölle. Ryhmänohjaaja ensisijaisesti seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja puuttuu tilanteeseen, jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti. Hän ottaa yhteyttä opiskelijaan, alaikäisen opiskelijan osalta lisäksi huoltajaan, ja tarvittaessa pyytää apua opinto-ohjaajalta ja opiskelijahuoltoryhmän jäseniltä. Opiskelijan tuen tarpeen kartoittaminen riittävän ajoissa on tärkeää, jotta opiskelija saa oikeanlaista apua ja ohjausta ongelmalliseen tilanteeseen ja opintojen eteneminen varmistuu: Opintojakson opettaja arvioi opiskelijan tuki- ja lisäopetuksen sekä ohjauksen tarpeen. Ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Tarvittaessa kerrotaan (opettaja, ryhmänohjaaja) huolesta ammattiopiston opiskelija-asioita hoitaville opiskelijahuoltoryhmän jäsenille. Opiskelijahuoltoryhmä käsittelee opiskelijan tilannetta, sopii tuki- ja jatkotoimenpiteistä ja vastuuhenkilöstä opintojen suorittamattomuuden syyn perusteella. Opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori tai ryhmänohjaaja järjestää tarvittaessa yhteistyöpalaverin opiskelijan, opettajan ja huoltajan kanssa. 4.4. Työssäoppimisen ohjaus Opiskelija tarvitsee tietoa erilaisista yrityksistä, ammateista ja työpaikoista koulutus- ja uravalintojensa pohjaksi. Opinto-ohjauksella voidaan antaa opiskelijalle valmiuksia ammattiin ja aloihin liittyvään tiedon etsintään. Opinto-ohjauksen yksi keskeinen tehtävä on rohkaista, kannustaa ja motivoida opiskelijaa hankkimaan tietoa ammattialansa työssäoppimispaikoista. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijan ammatillinen ohjaus on ensisijaisesti opiskelijalle nimetyn työpaikkaohjaajan vastuulla. Oppilaitoksen osalta ohjauk-sesta vastaa työssäoppimista ohjaava opettaja. Opinto-ohjaaja toimii yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa ohjauksellisissa kysymyksissä ja on tukena opiskelijan oppimisprosessissa. Lisäksi opiskelijaa kannustetaan itsearviointitaitojen kehittämiseen (työssäoppimisen ja näyttöjen arviointi). Työssäoppimisesta ja näytöistä saatua palautetta, jota kysytään kaikilta työssäoppimisen osapuolilta, hyödynnetään paitsi työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämisessä myös niiden ohjauksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. 4.5 Opinto-ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen Opintojen loppuvaiheen opinto-ohjauksen tavoitteena on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa, antaa tietoa työ-markkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä. Päätösvaiheessa on tärkeää tehdä yhteistyötä mm. TE-toimistojen, työelämän edustajien, ammattijärjestöjen, yritysten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden nuorten työllistymistä tukevien yhteistyökumppaneiden kanssa. 14
Opiskelijalla on mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa opinto-ohjaajan kanssa, infotilaisuuksissa, rekrytointi-tilaisuuksissa ja verkko-ohjauksena. JEDUn ammattiopistoissa järjestetään alakohtaisia työelämäpäiviä. Ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta käy opintoneuvojia/opinto-ohjaajia ja tutoropiskelijoita kertomassa koulutuksista. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan ammattikorkeakoulun avoimiin oviin ja yliopiston abi-päiville. Opiskelijoilla on mahdollisuus vahvistaa jatko-opintovalmiuksiaan suorittamalla esim. kielten ja matematiikan jatko-opintoihin suuntaavia opintoja valinnaisina tutkinnon osina tai sisällyttämällä opintoihinsa lukio-opintoja. Valmistuneilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada opinto-ohjausta vielä valmistumisen jälkeen ottamalla yhteyttä opinto-ohjaajiin. Tällöin opinto-ohjaaja neuvoo hänet ohjaustarpeen mukaisiin palveluihin. 15
5. OPINTO-OHJAUKSEN TOIMIJAT JA VASTUUT Opinto-ohjauksen toteuttaminen koskee kaikkia oppilaitoksessa työskenteleviä, joiden työtä tukee moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Opinto-ohjauksen käytännön työnjaossa ja toiminnoissa voi olla ammattiopistokohtaisia eroja. Päävastuu opinto-ohjaustyöstä ja sen organisoimisesta on opintoohjaajalla. Opinto-ohjauksen osalta eri henkilöstöryhmien työnjako on seuraava: Koulutuksen järjestäjä vastaa opinto-ohjauksesta ja lain määräysten toteutumisesta (yhteisten periaatteiden määrittely, kokonaissuunnittelu, pedagoginen strategia) vastaa opinto-ohjausta koskevista hallinnollisista käytännöistä ja päätöksistä vastaa opinto-ohjauksen, erityisopetuksen ja opiskelijahuollon asemasta ja resursoinnista Moniammatilliset opiskelijahuoltoryhmät/hyvinvointityöryhmät vastaavat heille määrätyistä opiskelijahuoltoon ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä asioista ammattiopistokohtaisesti. Opiskelijapalvelut -tiimi vastaa opinto-ohjauksen toteuttamisesta ja kehittämisestä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä. Ammattiopiston rehtori johtaa opinto-ohjauksen organisointia oppilaitos-/yksikkötasolla johtaa resurssien kohdentamista vastaa opinto-ohjauksen työnjaon toteutumisesta johtaa henkilöstön perehdytystä opetus- ja ohjaussuunnitelmiin ja niiden toteutukseen johtaa opinto-ohjauksen kehittämistä johtaa erityisopetuksen järjestämistä johtaa opiskelijahuollon järjestämistä vahvistaa ja seuraa opinto-ohjaussuunnitelman toteutumista ja vastaa opinto-ohjauksen arvioinnista toimii opiskelijahuoltoryhmässä ammattiopiston/yksikön suunnitelman mukaisesti 16
Apulaisrehtori/Koulutusjohtaja/osastonjohtaja/koulutusalavastaava seuraa ja arvioi ammattiopiston/osaston/koulutusalan sisällä opinto-ohjaussuunnitelman toteutumista seuraa ryhmänohjaajan ohella alansa opiskelijoiden opintojen etenemistä ja opintojen päätoimisuutta seuraa alansa opiskelijoiden (HOPS/HOJKS)- prosessin toteuttamista seuraa ammattiopiston/osaston opiskelijoiden jaksopalautteita, ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin esille tulleiden asioiden korjaamiseksi toimii opiskelijahuoltoryhmässä ammattiopiston suunnitelman mukaisesti Opettaja perehdyttää oman opetusaineensa sisältöihin, arviointiperusteisiin ja tukee opiskelijan oppimista perehdyttää omassa opetusaineessaan vaadittaviin opiskelutaitoihin seuraa opintojen etenemistä oman aineensa osalta sekä seuraa ja pyrkii poistamaan oppimisen esteitä (poissaolot, oppimisvaikeudet, motivoituneisuus ym.) puuttuu välittömästi laiminlyönteihin, ongelmiin tai vaikeuksiin ja tarvittaessa keskustelee opiskelijan kanssa opintojen sujumisesta ja oppimiseen vaikuttavista seikoista pitää tarvittaessa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan tiedottaa viivyttelemättä ryhmänohjaajalle esiin tulleista vaikeuksista, ja mikäli vaikeudet jatkuvat, myös kuraattorille, opiskelijahuoltoon ja opinto-ohjaajalle. Ryhmänohjaaja toimii oman ryhmänsä päävastuullisena ohjaajana (mm. HOPS -keskustelut, säännölliset ohjauskeskustelut, henkilökohtainen ohjaus) ja tukee opiskelijan oppimista perehdyttää opiskelijaryhmänsä oppilaitoksen käytäntöihin (mm. opiskelijan opas, työjärjestykset, järjestyssäännöt) perehdyttää opiskelijaryhmänsä ammatillisen perustutkinnon opetus-suunnitelmaan, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin perehdyttää ja auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa auttaa, neuvoo ja seuraa opintojen etenemistä, valintoja, poissaoloja antaa palautetta opiskelijalle ja ryhmälle opintojen etenemisestä tekee yhteistyötä ryhmänsä opiskelijoiden opintoihin liittyen opettajien, opinto-ohjaajan, kuraattorin, erityisopetuksen ja opiskelijahuollon sekä muiden tahojen kanssa pitää aloitteellisesti yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan tiedottaa ryhmää oppilaitokseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa seuraa opinto-ohjaussuunnitelman toteutumista 17
Opinto-ohjaaja toimii opinto-ohjauksen asiantuntijana ja koordinaattorina opastaa, neuvoo ja tukee ryhmänohjaajia ja opettajia omassa ohjaustyössään antaa opiskelijoille henkilö- ja ryhmäkohtaista ohjausta perehdyttää ryhmänohjaajia opiskelijoiden yksilöllisten opinto-ohjelmien laadintaan tiedottaa opinnoista oppilaitokseen hakeutuville ja heidän vanhemmilleen tiedottaa ja ohjaa opiskelijoita valinnaisuuteen, jatko-opintoihin ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä tekee opinto-ohjaukseen liittyvissä asioissa yhteistyötä kuraattorin, erityis-opetuksen, opiskelijahuollon ja muun henkilöstön kanssa suunnittelee ja vastaa koulutustiedottamisesta peruskouluihin, lukioihin ja korkea-asteelle arvioi opinto-ohjaussuunnitelman toteutumista ja tekee esityksiä suunnitelman kehittämiseksi Erityisopettaja/erityisopetusvastaava toimii erityisopetuksen asiantuntijana ja koordinaattorina opastaa, kouluttaa ja tukee ryhmänohjaajia ja opettajia erityistä tukea tarvitsevien ohjaustyössä perehdyttää ryhmänohjaajia opiskelijoiden yksilöllisten opinto-ohjelmien laadintaan antaa henkilökohtaista ohjausta erityistukea tarvitseville opiskelijoille tekee yhteistyötä kuraattorin, opinto-ohjaajan, opiskelijahuollon ja muun henkilöstön kanssa Kuraattori vastaa henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksesta tukee ja ohjaa opiskelijaa opiskeluun ja elämäntilanteisiin liittyvissä psyykkisissä ja sosiaalisissa ongelmissa pitää yhteyttä ryhmänohjaajiin, opiskeluterveydenhuoltoon, huoltajiin ja opiskelijan tukiverkostoon ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin osallistuu joustavan valinnan valmisteluun Nimetyt opettajat vastaavat ulkomaille opiskelemaan tai työssäoppimaan lähtevien opiskelijoiden sekä kansainvälisistä yhteistyöoppilaitoksista tulevien opiskelijoiden ohjauksen organisoinnista. 18
Opintosihteeri vastaa neuvontapalveluista (mm. opintososiaaliset edut, opiskeluun liittyvät opiskelijatodistukset), opintorekisterin ylläpidosta ja osallistuu opiskelijavalintaprosessiin. Koulunkäynninohjaaja, terveydenhoitaja ja asuntolahenkilöstö vastaavat omalla toiminta-alueellaan opiskelijoiden elämänhallintataitojen vahvistamisesta, arjesta selviytymisen ohjaamisesta ja aikuisuuteen kasvun tukemisesta. Opiskelijatutorit ovat mukana uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä ja perehdyttämisessä, opiskeluun sitouttamisessa ja muussa opiskelijatoiminnassa. 19
6. OPINTO-OHJAUKSEN MENETELMÄT Opinto-ohjaus toteutetaan ryhmä-, pienryhmä- ja yksilöohjauksena, neuvonta- ja informaatiopalveluina sekä verkko-ohjauksena. Ryhmäohjaus on luonteeltaan tiedottavaa, esimerkkeinä erilaiset infotilaisuudet valinnaisista opinnoista, koulutusohjelmavaihtoehdoista, työssäoppimisesta, ammattiosaamisen näytöistä ja kansainvälisestä opiskelijavaihdosta sekä lukio-opinnoista. Ryhmänohjaus on tiedottavaa, opiskeluun perehdyttävää, tietoja kokoavaa sekä henkilökohtaista ja ammatillista kasvua tukevaa toimintaa. Ryhmäohjaus voi olla tietyn teeman tai asiasisällön puitteissa tapahtuvaa ohjausta esim. työllistymis- ja jatkoopintovalmiuksien vahvistamiseen liittyen. Henkilökohtainen ohjaus on yleensä opiskelijan omaaloitteisesti hakemaa ohjauskeskustelua opiskeluun, elämän- ja urasuunnitteluun tai opiskeluvaikeuksiin liittyen. Aloitushaastattelut ja HOPS -keskustelut ovat keskeinen osa henkilökohtaista ohjausta. Verkko-ohjausta toteutetaan ryhmä- ja yksilöohjauksena ammattiopiston www-sivujen, sähköpostin ja Moodle -verkko-oppimisympäristön mahdollistamissa puitteissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa aikana henkilökohtaista ja muuta ohjausta tarpeeksi. Opiskelijalla on vastuu omista opinnoistaan ja tarvitsemaansa ohjaukseen hakeutumisesta, mutta opiskelijoiden itseohjautuvuus on hyvin erilaista ohjauspalveluihin hakeutumisessa ja vaihtelee myös opintopolun aikana. Opiskelun-, elämän- ja urasuunnittelun palveluiden tulee olla opiskelijalle helposti ja riittävästi saatavilla ja opinto-ohjausta tarjotaan aktiivisesti monipuolisin menetelmin koko opiskelujen ajan. 7. YHTEISTYÖ KODIN JA OPPILAITOKSEN SEKÄ ULKOPUOLISTEN OHJAUSASIANTUNTIJOIDEN JA ORGANISAATIOIDEN KANSSA Kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön periaatteet on kerrottu JEDUn pedagogisessa toimintaohjeessa (7.3 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttaminen). Lisäksi JEDUssa on käynnissä koulutuskuntayhtymän omia sekä koulutuksen järjestäjien välisten verkostojen yhteisiä opiskelijahuoltoon ja opinto-ohjaukseen liittyviä hankkeita, joiden tavoitteet tukevat omalta osaltaan opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen kehittämistä. Yhteisenä tavoitteena on opiskelijoiden ohjaus ja tuki ammattiin, keskeyttämisten vähentäminen, syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen, nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Toisen asteen yhteistyö mahdollistaa ammatillista perustutkintoa suorittavalle opiskelijalle lukioopintojen (yhdistelmätutkinto) suorittamisen, ja vastaavasti lukion opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon opintoja. Lukio-kurssien suorittaminen on mahdollista kaikille ammattiopiston opiskelijoille joko yksittäisistä kursseista aina kaksoistutkinnon tai kolmoistutkinnon suorittamiseen saakka. Opintojen valinnaisuus tukee henkilökohtaisuutta opintojen suunnittelussa. Valinnaiset opinnot voivat liittyä joko ammatillisiin tutkinnon osiin, ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin tai vapaasti 20
valittaviin tutkinnon osiin. Valinnaisuuden avulla opiskelija oppii itsenäisesti tekemään valintoja ja arvioimaan valintojensa merkitystä elämän- ja urasuunnittelussa. Opintotarjonnasta tiedotetaan lukuvuoden alkaessa. Opinto-ohjaajien yhteistyö peruskoulujen oppilaanohjaajien kanssa on välttämätöntä, jotta ajankohtainen tieto ammatillisesta koulutuksesta siirtyy oppilaiden ja heidän huoltajiensa tietoon. Alueen peruskoulujen oppilaanohjaajilla ja toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajilla on vuosittain yhteinen seminaaripäivä, jossa käsitellään ajankohtaisia yhteisiä asioita. Tehostettua tiedottamista tarvitaan erityisesti nivelvaiheen ohjauksessa. Korkeakouluopintojen suorittaminen ammatillisen perustutkinnon jälkeen on yhä yleisempää. Osaamisen tunnustaminen on lisännyt jatko-opintojen kiinnostavuutta. Etsivän nuorisotyön kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa koulutuksen ulko-puolelle jääneille tai jäämässä oleville ohjausta ja tukea opiskelupaikan löytämiseksi. Jos ammatilliseen koulutukseen valittu ei aloita opintoja, keskeyttää tai on vaarassa keskeyttää opinnot heti alussa, on tavoitteena löytää nuorelle mielekästä ja aktiivista tekemistä esim. työpajoista ja -harjoittelusta. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyöverkosto, johon nuorisolain mukaan tulee kuulua opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajia. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen sekä nuorten itsensä kanssa. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita, vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta. Työssäoppimisen, laajennetun työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä opinto-ohjaajien yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tulee olemaan entistä tiiviimpää. Yhteistyön myötä voidaan keskustella koulutus-tarpeista ja ennakoida tulevaa. 21
8. OPINTO-OHJAUKSEN TOIMIVUUDEN SEURANTA JA ARVIOINTI Opinto-ohjauksen sisällön ja laadun kehittämiseksi ja riittävyyden arvioimiseksi ohjaustoimintoja arvioidaan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa käytävissä keskusteluissa. Opiskelijat vastaavat koulutuksen aikana kolmeen ohjauksen näkökulmasta keskeiseen yhteiseen kyselyyn: tulo-, olo- ja päättökyselyyn. Kyselyt sisältävät mm. ohjaustoimintaan ja opiskelijan hyvinvointiin liittyviä osioita. Kyselyjen tuloksia tarkastellaan ammattiopisto- ja yksikkötasoilla. Näiden kyselyjen tulosten pohjalta valitaan kehittämiskohteet ja sovitaan ammattiopisto- ja yksikkö-kohtaisesti kehittämistoimenpiteet vuosittain. Tulo-, olo- ja päättökyselyissä noudatetaan AMKE ry:n valtakunnallisen ISKUT -ryhmän yhteisesti laatimia kyselypatteristoja, jolloin saadaan vertailutietoa myös muilta koulutuksen järjestäjiltä. JEDUn opinto-ohjauksen suunnitelman päivityksestä vastaa Opiskelijapalvelut -tiimi ja ammattiopistojen opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. 22
LÄHTEET Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano 2012 Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun asetuksen 1 ja 4 :n muuttamisesta (1047/2012) Asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/ 2002) Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Nuorisolaki (27.1.2006/72), (20.8.2010/693) SORA-laki (951/2011) 23
24