SKANSSI 2025 ANALYYSI & KONSEPTI SKANSSI 2025 CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi
SISÄLLYSLUETTELO SISALLYSLUETTELO S. 3 JOHDANTO S. 4 ANALYYSI S. 5 SEUDULLINEN ANALYYSI S. 7 LÄHIALUEEN ANALYYSI S. 18 KAUPUNKIRAKENNE S. 25 S. 26 KONSEPTI ANALYYSIN YHTEENVETO S. 27 SUUNTAVIIVAT S. 30 SUUNNITTELUKONSEPTI SKANSSI 2025 2
SISÄLTÖ SISALTO Tämä raportti koostuu kahdesta osasta: Analyysistä ja Konseptista. Analyysin tavoite on tutkia suunnittelualuetta ja sen ominaispiirteitä joista voidaan löytää suunnittelukonseptiin johtavat pääideat. Skanssin aluetta on tutkittu sekä seudullisessa että lähiympäristön kontekstissa, jotta voidaan ymmärtää alueen kehityshistoria ja tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet. Analyysiosa kartoittaa aluetta sen maisemallisista piirteistä ympäröivien alueiden rakennustypologioihin ja ympäröivien valtateiden aiheuttamista haasteista mahdollisen raitiotien tuomaan potentiaaliin. Kaupunkisuunnitteluviraston asettama tavoite Skanssin alueen rakentamiseksi on 10-12 vuotta. On hyvä aikaisessa vaiheessa asettaa selkeät ja korkeatasoiset tavoitteet alueen kestävän kehityksen mukaiselle energiapolitiikalle, julkiselle liikenteelle, rakentamistehokkuudelle, jätehuollolle, maiseman hoidolle ja erityisesti alueen omaleimaiselle luonteelle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Tämän suunnitelman tavoite on määritellä päämäärät matkalla kohti menestyvää Skanssia. Skanssin alue on laaja peltoalue kahden metsäharjanteen välissä. Alueen pohjoispuolella on uusi Skanssin ostoskeskus ja siihen liittyviä asuinkerrostaloja. Alueen itä ja länsireunoja rajaavat Turun ja Helsingin yhdistävät vanha ja uusi ykköstie. Analyysiosio koostuu kolmesta kokonaisuudesta: seudullinen analyysi, lähiseudun analyysi ja kaupunkirakenne. Seudullisessa analyysissä tarkastellaan alueen sijaintia suhteessa Turun ja Kaarinan keskustoihin sekä kaupunkiseudun yleistä kehitystä. Lähialueen analyysissä esitetään suunnittelualueen ympäröivien alueiden tärkeimmät toiminnot ja ominaisuudet koskien viheralueita, palveluita ja liikennettä. Lopuksi koottu tieto keräätään yhteen ja puretaan se SWOT-analyysin ja graafisten esitysten avulla uuden suunnitelman lähtökohdiksi. Kaupunkirakenne kappaleessa analysoidaan suunnittelualueen viereisten, jo rakennettujen alueiden rakennustyyppejä ja maisemallisia elementtejä. Lisäksi tutustutaan kahteen kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakentamista edustavaan saksalaiseen esimerkkikohteeseen, Freiburgin Vaubaniin ja Hannoverin Kronbergiin. Suunnitteluviivat on kehittynyt tehtyjen analyysien pohjalta. Aluksi määritellään suunnittelua johdattavat suunnitteluperiaatteet joiden mukaan luodaan alueelle konsepti. Suuntaviivat ovat kantava voima, jotka antavat projektille muodon ja auttavat sen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa: Jotta asuinalueella voidaan taata tarvittavat palvelut (joukkoliikenne, julkiset ja yksityiset yritykset, jne.) on alueen oltava riittävän tiheästi rakennettu. Erilaiset puistot ja aukiot yhdistävät asunto-, toimisto- ja vapaa-ajan alueita tarjoten hyvän liikkumisympäristön jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Samalla julkisen ja yksityisen tilan määrittely on luontevaa. Alueen eri toimintoja tulisi mahdollisuuksien mukaan integroida ja luoda synergiaa niiden välille. Ekologisissa ratkaisuissa tulisi pyrkiä ihmiskeskeiseen lähestymistapaan taknologisen sijaan. Alueella tulisi suosia kestävä kehityksen mukaisia energiamuotoja ja vähentää jätteiden syntyä. Asukkaiden koulutuksen ja yhteisöllisyyden lisäämisellä voidaan parantaa ekologista tietoisuutta. Suunnittelukonseptia määrittää alueen keskellä sijaitseva pääkatu ja kaksi eri identiteeteillä varustettua puistoa, Skanssinpuisto ja Tapahtumapuisto. 90x90 metrin ruudukko on generatiivinen osa suunnitelmaa, joustava työkalu, joka mahdollistaa erilaiset typologiat suunnittelualueen eri osa-alueilla. Suunnittelukonseptin pohjalta voidaan aloittaa alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu ja saavuttaa eläväinen, turvallinen, terveellinen ja ekologinen uusi kaupunginosa. SKANSSI 2025 JOHDANTO CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi 3
ANALYYSI SKANSSI 2025 4
SEUDULLINEN KONTEKSTI RAUMA PORI TAMPERE HÄMEENLINNA Skanssin alue sijaitsee n. 4 kilometrin päässä niin Turun kuin Kaarinankin keskustasta, kuntien välisellä rajalla. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 raportissa alue kuuluu ns. Ratikkakaupungin alueelle ja se tulisi hyötymään tulevaisuuden raitiovaunulinjasta. Kaupungin tavoitteena on lisätä kasvua keskustan lähialueilla ja tukea kestävän kehityksen mukaisia liikkumkismuotoja. Näin ollen on tarvetta lisätä sekä julkisen liikenteen että kevyen liikenteen saavutettavuutta. Skanssin yleiskaavassa alue on määritelty melko tiiviin rakentamisen alueeksi joka pystyy ylläpitämään monipuolista rakennettua ympäristöä ja tarpeeksi asukkaita, työntekijöitä ja julkisen liikenteen käyttäjiä. Olemassa oleva hyvä tieverkko tekee alueesta sopivan toimistojen ja palveluiden alueeksi. Alueen viheryhteydet ja - ympäristö taas mahdollistavat houkuttelevan asuinympäristön luomisen, jossa voidaan sekoittaa pien- ja kerrostaloasumista sekä rakentaa hyvät julkiset puistot ja puutarhat. TURKU KESKUSTA HELSINKI RUISSALO MAARIANHAMINA TUKHOLMA 5000 m 4000 m 3000 m 2000 m 1000 m SKANSSI TURKU KAARINA PIISPANRISTI KAARINA KESKUSTA Kuva Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 raportista SKANSSI 2025 SEUDULLINEN ANALYYSI 5
TOIMINNAT VIHERALUEET RAKENNETTU YMPÄRISTÖ PÄÄVÄYLÄT SUUNNITTELUALUEEN RAJA PÄÄVIHERALUEET TURUN KESKUSTA RAKENNETTU ALUE TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUE VALTATIE SEUTUTIE RAUTATIE SKANSSI 2025 SEUDULLINEN ANALYYSI 6
VAIHEISTUS PÄÄPIIRTEET 2 alueen kehittäminen aloitetaan pohjoisen suunnasta, Sorakadun pohjoispuolella sijaitsevien kauppakeskuksen ja asutuksen lähettyviltä 6 1 Viimeisenä rakennetaan Treston Oy:n teollisuuslaitoksen alueet ja niiden takana olevat metsäalueet 7 3 4 Kaarninkon uusi asuinalue sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, mutta voi tukeutua Skanssin alueeseen KAARNINKO 5 KAAVOITUKSEN VAIHEISTUS 1. VALLIKATU 2. RINNE 3. EVIISI 4. SKANSSINMÄKI 5. SKANSSI ETELÄ 6. TRESTON 7. SKANSSINPUISTO TURKU KAARINA 0 250 500 SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 7
9, 99 LIIKENNE VALTATIE SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ 9, 99 KOKOOJAKATU BUSSIREITTI 11 SKARPPAKULLANTIE 9, 99 SORAKATU 99 BUSSILINJA RAUTATIE PYÖRÄTIE HELSINGIN VALTATIE 99 SUUNNITTELUALUEEN RAJA KAUPUNGIN RAJA UUDENMAANTIE 11 PIISPANRISTINTIE 99 TURKU KAARINA 11 0 500 1000 SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 8
LIIKENNE TOIMINNOT VS ETÄISYYS ASUNNOSTA UUDELLA ALUEELLA PÄÄPIIRTEET SKANSSI 2 YMPÄRÖIVÄT ALUEET TURUN KESKUSTAAN alue on hyvin saavutettavissa linja-autolla mutta vain sen kahdelta sivulta. Alueen joiltain osilta on yli kilometri lähimälle bussipysäkille suunniteltu raitiovaunulinja olisi tärkeä osa uuden alueen julkista liikennettä hyvä julkinen liikenne mahdollistaa alueen tiiviimmän rakentamisen ja paremman ekotehokkuuden 250 m. 2500 m. 5000 m. Asuntojen piha Hannoverissa Raitiovaunu Freiburgissä SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 9
LÄHISEUTU LAHISEUTU JA PALVELUT 3. KERROSTALOJA PIENKERROS- JA RIVITALOJA 2. PIENTALOJA TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUE 4. SKARPPAKULLANTIE 1. LIIKERAKENNUKSIA KOULUT JA PÄIVÄKODIT LEIKKI, LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA KAPPELI SUUNNITTELUALUEEN RAJA KAUPUNGIN RAJA 1. SKANSSI (Kauppakeskus) UUDENMAANTIE 2. FLOWPARK (Seikkailuhuvipuisto) 3. PYHÄN RISTIN KAPPELI (Pekka Pitkänen 1967) 5. 4. YLÖSNOUSEMUSKAPPELI (Erik Bryggman 1938-41) 5. S-MARKET (Päivittäistavara) TURKU KAARINA 6. 6. PRISMA (Päivittäistavara) 7. TARJOUSTALO (Tavaratalo) 7. 0 500 1000 SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 10
LÄHISEUTU LAHISEUTU JA PALVELUT PÄÄPIIRTEET skanssin kauppakeskus on alueen ainoa näkyvä rakennus alueella viereisen hautausmaan kaksi kappelia ovat alueen rakennustaiteellisesti ja -historiallisesti merkittävimmät rakennukset alue tulee tarvitsemaan uusia julkisia ja kaupallisia palveluita. Lähin päiväkoti tällä hetkellä n. kilometrin päässä. voimalinja kulkee alueen eteläosan läpi 1. Skanssi kauppakeskus 2. Flowpark 3. Pyhän ristin kappeli 4. Ylösnousemuskappeli 6. Liike- ja varastorakennuksia Uudenmantiellä SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 11
RAKENNETTAVUUS MAAPERÄ KALLIO, PINTAMAATA < 1m HIEKKAMOREENI HIEKKA SAVI SKARPPAKULLANTIE SUUNNITTELUALUEEN RAJA KAUPUNGIN RAJA UUDENMAANTIE TURKU KAARINA 1 km SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 12
VIHERYHTEYDET AVOIN VIHERALUE / VILJELYMAA PUISTOMAINEN VIHERALUE METSÄVIHERALUE HAUTAUSMAA PÄÄVIHERYHTEYS SKARPPAKULLANTIE SUUNNITTELUALUEEN RAJA KAUPUNGIN RAJA UUDENMAANTIE TURKU KAARINA 0 500 1000 SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 13
VIHERYHTEYDET PÄÄPIIRTEET Viheralueet toimivat puskureina valtateiltä tulevaa melua ja saasteita vastaan. maiseman selkeät rajat reunojen metsäisten mäken ja keskiosan alavan peltoaukean välillä viereinen hautausmaa on visuaalisesti läsnä mutta tiet erottavat sen alueesta. pitkät avoimet näkymät alueen keskellä 1. Hautausmaa 2. Maatila 1. 2. 4. 3. 3. Maatila 4. Kävelysilta SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 14
LUONTOARVOT sl-1 OHJEELLINEN ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE MAHDOLLINEN LUONNONSUOJELULAIN 29 MUKAINEN LUONTOTYYPPI Alueen arvokkaita luonnon ominaispiirteitä ei saa vaarantaa. Rakentaminen on alueella kielletty. sl-3 OHJEELLINEN ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE PAIKALLISESTI ARVOKAS LUONNONSUOJELUKOHDE. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen erityiset luonnonarvot. w OHJEELLINEN VESIAIHE MUINAISMUISTOKOHDE Rapakivi, jossa hakattu risti. Kiveen liittyy perimätietoa, mahdollisesti keskiaikainen. w pv-2 ALUE JOLLE RAKENTAMISESSA TULEE ERITYISESTI HUOMIOIDA PERUSTAMISOLOSUHTEET JA POHJAVEDEN TASO pv-1 sl-3 sl-3 pv-1 POHJAVEDEN MUODOSTUMISALUE sl-1 pv-1 sl-3 pv-2 POHJAVESIALUE Asemakaavoitettaessa alueelle ei saa osoittaa pohjaveden laatua vaarantavia eikä pohjaveden pinnan haitallista alenemista aiheuttavia toimintoja. pv-2 sl-3 SUUNNITTELUALUEEN RAJA KAUPUNGIN RAJA TURKU KAARINA 1 km SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 15
C&J 1234 MAISEMA MÄKI / HARJANNE AVOIN ALUE RAJAAVA VIHERALUE PITKÄ NÄKYMÄ KAPPELILTA ELOKUUN 15. klo 21.00, 3 SK AR PP AK UL LA NT IE ELOKUUN 15. klo 6.00, 3 SUUNNITTELUALUEEN RAJA KAUPUNGIN RAJA ELOKUUN 15. klo 18.00, 24 UU DE NM AA NT ELOKUUN 15. klo 9.00, 24 IE U RK INA U T AR KA ELOKUUN 15. klo 15.00, 41 ELOKUUN 15. klo 12.00, 41 SKANSSI 2025 CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT 1 km LÄHIALUEEN ANALYYSI MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi LUONNOS 24.8.2012 16
SWOT ANALYYSI VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET PÄÄPIIRTEET alueen päävahvuudet ovat sen maisemassa ja maaston muodoissa; pitkiä näkymiä tarjoavaa keskiosan avointa niittymäistä aluetta ympäröivät metsäiset mäet jotka suojaavat aluetta liikenteen melulta. uuden raitiotien linjaus määrittelee korkeamman ja matalamman tehokkuuden alueet. Lisäksi on hyvä mahdollistaa alueen lävistävät viheryhteydet valtaväylien, voimalinjan ja teollisuusalueen tuomat heikkoudet ja uhat voidaan parhaiten minimoida reuna-alueiden huolellisella suunnittelulla HYVÄ RAKENNUSMAA, LAADUKAS KAUPPAKESKUS, OLEMASSA OLEVA JULKINEN LIIKENNE, NOPEAT TIEYHTEYDET, PITKÄT AVOIMET NÄKYMÄT, VAIHTELEVA VIHERTOPOGRAFIA RAITIOTIEYHTEYS, TIIVIS RAKENTAMINEN, KESTÄVÄ KEHITYS, VIHERYHTEYDET, TULEVAISUUDEN PUISTOKAUPUNKI HEIKKOUDET UHAT HAASTAVA RAKENNUSMAA, VOIMALINJA, ETÄISYYS KAUPUNKIRAKENTEESTA LIIKENTEEN MELU JA SAASTEET, LISÄÄNTYVÄ LÄPIAJOLIIKENNE, TEOLLISUUSALUE SKANSSI 2025 LÄHIALUEEN ANALYYSI 17
KAUPUNKIRAKENTEELLINEN VERTAILU Skanssi 2: 95 ha (Sorakadun eteläpuoli) Vauban, Freiburg Kronsberg, Hannover Linnakaupunki, Turku Viikki, Helsinki Hammarby Sjöstad, Tukholma SKANSSI 2025 KAUPUNKIRAKENNE 18
VAUBAN - FREIBURG PÄÄKATU KOKOOJAKATU TONTTIKATU / KEVYTLIIKENNE liikennekaavio 38 ha (1993-2006, 3 OSAA) 5000 ASUKASTA - 600 TYÖPAIKKAA Vaubanin alue sijaitsee 4 km etelään Freiburgin kaupungin keskustasta. Se rakennettiin Ranskan entisen sotilastukikohdan paikalle kestävä kehityksen mallialueeksi. Hankeen päätavoitteena oli toteuttaa kaupunginosa osallistavalla tavalla, joka täyttää ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuurilliset vaatimukset. Kaikki talot on rakennettu vähintään matala energia standardilla (65 kwh/m2 vuodessa) sekä vähintään 100 yksikköä passiivisten talojen standardilla (15 kwh/m2 vuodessa). Alueella on yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos (CHP), joka toimii puupelleteillä on toiminut vuodesta 2002 ja on kytketty aluelämpöverkkoon. Tämä lisäksi alueella käytetään aurinkokerääjiä (n. 450 m2 vuoteen 2000) ja aurinkosähköä (n. 1200 m2 vuoteen 2000). Ekologinen liikennekonsepti on toteutettu vähentämällä alueen pysäköintipaikkoja (n. 40%:lla kotitalouksista ei ole omaa autoa), hyvillä julkisilla liikenneyhteyksillä (suora raitiovaunulinja alueen keskellä) ja yksityisautoilua korvaavilla autojen kimppa- ja osaomistusjärjestelmillä. Kävellen ja polkupyörällä tapahtuvaa liikkumista on tuettu alueen katujärjestelmän suunnittelulla: autoliikenne kiertää kehällä ja silmukkakatuja pitkin, kun taas suorat yhteydet ovat vain kevyelle liikenteelle. Pysäköintipaikat on keskitetty alueen laidoilla oleviin pysäköintilaitoksiin. SKANSSI 2025 KAUPUNKIRAKENNE CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi 19
KRONSBERG - HANNOVER PÄÄKATU KOKOOJAKATU TONTTIKATU / KEVYTLIIKENNE liikennekaavio 70 ha (1992-2000, 1 OSA) 7000 ASUKASTA - 3000 TYÖPAIKKAA Kronsburg sijaitsee 7 km etelään Hannoverin kaupungin keskustasta. Hanke kehitettiin EXPO 2000-tapahtuman yhteydessä ja sen tavoitteena oli olla matalaenergia rakentamisen valtakunnallinen mallialue. Tiivis aluerakenne yhdessä kompaktin rakentamistehokkuuden (enintään 5 kerrosta) ja säännöllisen katuverkon kanssa määrittää alueelle urbaanin luonteen. Lämmitysenergian kulutus kotitaloutta kohden on noin 40% ja CO2-päästöt lähes 75% pienemmät kuin perinteisillä rakennuksilla. 60% kokonaispäästövähennyksestä noin 23% on aikaansaatu kaasukäyttöisen aluelämpövoimalan (CHP) avulla. Sähköä saadaan pääasiassa tuulivoimalla (1,5 MW / vuosi, noin 3000 taloa sähkön tarpeesta) ja osittain aurinkopaneeleilla. 32 rivitaloa on rakennettu passiivitalostandardin mukaan. Kaikkilla kaduilla ovat erilaiset puut, joka lisää naapurustojen erityisluonnetta. Asuinalueiden katujen suunnittelu ei salli läpikulkuliikennettä. Noin kolmannes parkkipaikoista on maan alla. Pysäköintipaikkojen vähentämiseksi asuinpihoilla säädettiin alueen pysäköintinormiksi 0,8 autopaikkaa per asunto. Tätä kompensoi 0,2 parkkipaikan suhteen nousu kaduilla, mikä tarkoittaa, että ne ovat paremmin käytössä koko päivän. Julkinen liikenne hoidetaan raitiovaunuilla, joiden 3 pysäkkiä sijaitsevat korkeintaan 600m etäisyydellä jokaisesta asunnosta. Kronsberin alueen tiedotusta, markkinointia ja ympäristönäkökulmien edistämistä varten perustettiin julkinen toimija, K.U.K.A. SKANSSI 2025 KAUPUNKIRAKENNE CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi 20
ALUEEN RAKENTEITA 100 m. 100 m. Suunnittelualueen lähiympäristöstä voi tunnistaa seitseman erilaista rakennustypologiaa ja -tehokkuutta. Koivulan alueella on lähialueen matalin rakentamistehokkuus. Kaikki talot ovat pientaloja, joiden väliin jää paljon viheralueita. Harittun alue on hieman tehokkaampi ja koostuu yksikerroksisista rivitalosta. Molemmilla alueilla kadut ovat pääasiassa tonttiliikenteen käytössä. Näin ollen liikenne on vähäistä mikä tekee liikkumisympäristöstä turvallisen kävelijöille ja polkupyöräilijöille. Toisaalta matala tehokkuus ei tue julkista liikennettä. Skanssi länsipuolella on tehokkaamman rakentamisen alueita kuten Huhkola ja Lauste. Huhkolassa rakennukset ovat pääasiassa kaksikerroksisia rivitaloja, kun taas Lausteessa nelikerroksisia lamellitaloja tai viisikerroksisia pistetaloja Näillä alueilla on keskimäärin 120-160 asukasta hehtaarilla joka vastaa jo lähemmin keskikaupungin lukuja. Tämä mahdollistaa parempien lähipalveluiden (kauppa, koulu, päiväkoti) sijoittumisen alueelle. Alueilla on myös hyvät julkisen liikenteen yhteydet vaihtoehtona yksityisautoilulle. Skanssin alueen tämän hetkisen rakennuskannan muodostavat ostoskeskus ja sen viereen parhaillaan rakenteilla olevat asuinkerrostalot. Kaarinan kunnan puolella suunnittelualueen vieressä on teollisuusalue. KOIVULA: PIENTALOJA (1 KR) 7-8 kotitaloutta hehtaarilla 17-20 asukasta hehtaarilla 1 25-30 HARITTU: RIVITALOJA (1 KR) 12-13 taloutta hehtaarilla asukasta hehtaarilla 2 6 3 5 4 1 2 7 TURKU KAARINA SKANSSI 2025 KAUPUNKIRAKENNE CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi 21
ALUEEN RAKENTEITA 100 m. 100 m. 100 m. HUHKOLA: RIVITALOJA (2 KRS) 15-18 kotitaloutta hehtaarilla 40-45 asukasta hehtaarilla 3 4 5 LAUSTE: KERROSTALOJA (4 KRS) 65-75 kotitaloutta hehtaarilla 160-170 asukasta hehtaarilla LAUSTE: KERROSTALOJA (7 KRS) 100-120 kotitaloutta hehtaarilla 210-250 asukasta hehtaarilla SKANSSI 2025 KAUPUNKIRAKENNE 22
ALUEEN RAKENTEITA 100 m. 100 m. SKANSSI: KAUPPAKESKUS (4 KRS) 6 KAARINA: TEOLLISUUS/VARASTO (2-4 KRS) 7 SKANSSI 2025 KAUPUNKIRAKENNE 23
AIKAISEMPIA SUUNNITELMIA Osayleiskaava Asemakaavakilpailun voittaja "Käärmeitä pellolla" Asemakaavakilpailun ehdotus Europan 11 voittaja "Garden State" Kauppakeskus Skanssi ja siihen liittyvät asuinkerrostalot Rivitaloja suunnitelmassa "Käärmeitä pellolla" Pientaloja suunnitelmassa "Garden State" SKANSSI 2025 KAUPUNKIRAKENNE 24
KONSEPTI SKANSSI 2025 25
SKANSSI 2025 26
PÄÄELEMENTIT PAAELEMENTIT Sisääntulo alueelle Olemassa oleva rakennukset ja muinaismuistokohteet Pitkät avoimet näkymät Julkinen liikenne Luontoarvot Viheryhteydet ja kevytliikenne SKANSSI 2025 ANALYYSIN YHTEENVETO 27
SUUNNITTELUPERIAATTEET KORKEA TEHOKKUUS PAREMMAT PALVELUT 1 2 3 TOIMINTOJEN YHDISTÄMISEN SYNERGIA YKSILÖLLISYYS JA YHTEISÖLLISYYS raitiovaunuliikenne vaatii tuekseen tiiviin kaupunkimaisen rakenteen tämä mahdollistaa myös erilaisten kauppojen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittumisen alueelle sijainnista riippuen rakennusten koko vaihtelee alueen sisällä aina kerrostaloista pientaloihin pääkadun varren rakennukset tarjoavat erilaisia katukuvaa elävöittäviä palveluita erilaiset asumisen muodot tarjoavat sopivia ratkaisuja alueen eri osille sekä vaihtelevan kokoisille perheille ja monen ikäisille asujille alue tarjoaa erilaisia yksityisyyden asteita: raitiovaunupysäkeiden ympärille muodostuvista aukioista puolijulkisiin korttelipihoihin ja puistoista yksityisiin puutarhoihin julkisilla katutiloilla on erilaisia luonteita joka edesauttaa elävän kaupunkiympäristön syntymistä kortteli- ja katutilat muuttuvat rauhallisemmiksi ja yksityisemmiksi mentäessä kauemmaksi pääkadusta SKANSSI 2025 SUUNTAVIIVAT 28
SUUNNITTELUPERIAATTEET PUISTOALUEET JA AUKIOSARJA 4 IHMISEN MITTAKAAVAINEN ELÄVÄ, TURVALLINEN JA TERVEELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ 5 6 KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAT aluetta jäsentävät puistomainen viheralue sekä kaupunkimainen aukioiden sarja puistoalueet muodostavat alueen läpi kulkevan vihreän käytävän ja tarjoavat urheilu- ja vapaa-ajan aktiviteetteja erilaisten aukioiden rytmittämä kevyenliikenteen reitti yhdistää eri toiminnot ja asuinalueet toisiinsa pääkadun lähistöllä alueen ilme on kaupunkimainen, muuttuen alueen reunoille mentäessä vaiheittain luonnonläheisemmäksi kävelijöiden ja polkupyöräilijöiden reitit on interoitu osaksi koko alueen liikenneverkkoa erilaisten toimintojen sekoittaminen alueella luo siitä elävän, turvallisen ja terveellisen asuinympäristön toimiva julkinen liikenne ja erilaisten palveluiden sijoittaminen alueen sisälle ovat avain kestäviin liikenneratkaisuihin ja liikkumistarpeen vähentämiselle viheralueet toimivat hulevesien imeytysalueina sekä tarjoavat elinympäristön erilaisille luonnonvaraisille lajeille lämmön ja sähkön tuotantoa alueellisesti uusiutuvilla energian lähteillä tulisi mahdollisuuksien mukaan tutkia kuten myös jätteiden ja harmaiden vesien kierrätystä SKANSSI 2025 SUUNTAVIIVAT 29
KAAVIOT RAKENNUSKAAVIO VIHRERKAAVIO PÄÄIDEAT RAITIOLINJA SUOJAAVAT VIHERALUEET TAPAHTUMAPUISTO raitiovaunupysäkit toimivat aktiviteettien ja tehokkaamman rakentamisen noodeina KORKEAN TEHOKKUUDEN ALUE MATALAN TEHOKKUUDEN ALUE kaksi alueen läpi kulkevaa lineaarista puistoa joilla on omat toimintonsa, yhdistävät Skanssin ympäröiviin alueisiin säilytetään aluetta rajaavat vihreät harjanteet puskivyöhykkeinä melua ja saasteita vastaan RAKENNETUT ALUEET uuden asuinrakentamisen integroiminen viheralueiden ja puistojen kanssa palvelu- ja työpaikka-alueet lähelle ostoskeskusta ja pääliikenneväyliä VIHERKÄYTÄVÄ SKANSSI 2025 SUUNTAVIIVAT 30
SUUNNITTELUKONSEPTI PÄÄIDEAT raitiovaunupysäkit toimivat aktiviteettien ja tehokkaamman rakentamisen noodeina alueen lävistävät viheryhteydet liittävät alueen sen lähiympäristöön. Molemmilla puistoilla on oma luonne ja toiminnot säilytetään aluetta rajaavat vihreät harjanteet puskereina liikenneväylien melua ja saasteita vastaan uuden rakentamisen yhteensovittaminen viheralueiden ja puistojen kanssa palvelu- ja työpaikka-alueet sijoitetaan lähelle ostoskeskusta ja pääliikenneyhteyksiä VIHERALUE OLEMASSA OLEVA RAKENNE PORTTIRAKENNUKSET KESKUSTA PUUTARHAKAUPUNKI RIVITALOALUE RAITIOVAUNULINJA JA PYSÄKKI URBAANIKÄVELYKATU SUUNNITTELUALUEEN RAJA 0 250 500 KAUPUNGIN RAJA SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI 31
RAKENNE KORKEA TEHOKKUUS KERROSTALO RIVITALO PIENTALO 90 m 90 m RAITIOVAUNULINJA JA PYSÄKKI 0 250 500 SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI 32
C&J 1234 RAKEISUUS O Y S M O P H P S K P P T L K L JA PÄ AU VA PY RA TU TU TU U RK INA TU AR A K TA JÄ 0 SKANSSI 2025 CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT 500 1000 SUUNNITTELUKONSEPTI MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi LUONNOS 24.8.2012 33
C&J 1234 ILLUSTRAATIO PÄÄIDEAT raitiovaunupysäkit toimivat aktiviteettien ja tehokkaamman rakentamisen noodeina alueen lävistävät viheryhteydet liittävät alueen sen lähiympäristöön. Molemmilla puistoilla on oma luonne ja toiminnot säilytetään aluetta rajaavat vihreät harjanteet puskereina liikenneväylien melua ja saasteita vastaan uuden rakentamisen yhteensovittaminen viheralueiden ja puistojen kanssa palvelu- ja työpaikka-alueet sijoitetaan lähelle ostoskeskusta ja pääliikenneyhteyksiä 0 SKANSSI 2025 CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT 250 500 SUUNNITTELUKONSEPTI MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi LUONNOS 24.8.2012 34
C&J 1234 TOIMINNOT ASUINKERROSTALOKORTTELI ASUINKERROSTALO RIVITALO PIENTALO TOIMISTO MONIKÄYTTÖ PALVELU / JULKINEN KAUPALLINEN RAKENNUS OLEMASSA OLEVA TAI SUUNNITELTU ASUINRAKENNUS TYÖPAIKKARAKENNUS KAUPALLINEN RAKENNUS PUISTOALUEET KÄVELYKATU RAITIOLINJA 0 SKANSSI 2025 CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT 250 500 ASUINALUEEN LAAJENNUS SUUNNITTELUKONSEPTI MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi LUONNOS 24.8.2012 35
MUUNTUVA KORTTELI PÄÄIDEAT TOIMINTOJEN YHDISTÄMISEN SYNERGIA YKSILÖLLISYYS JA YHTEISÖLLISYYS 6 000 18 000 21 000 90 000 90 000 10 000-15 000 kem 2 8 000-12 000 kem 2 27 000 6 000 IHMISEN MITTAKAAVAINEN ELÄVÄ TURVALLINEN JA TERVEELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ 3-4 KORKEA TEHOKKUUS KERROSTALOJA RIVITALOJA 1 2 PIENTALOJA 18 000 42 000 18 000 90 000 6 000 10 000 10 000 13 000 33 000 6 000 90 000 6 000-10 000 kem 2 (1-4 rakennusvaihetta) 1 000-3 000 kem 2 SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi 36
TEHOKUUS KEVYENLIIKENTEEN REITIT JA JULKISET TILAT KADUT JA LIIKENTEEN SOLMUKOHDAT KORKEA - MATALA TEHOKKUUS, 2-8 KRS PÄÄIDEAT KORKEA TEHOKKUUS, PAREMMAT PALVELUT TOIMINTOJEN YHDISTÄMISEN SYNERGIA SKANSSINPUISTO ASUNTOJA URBAANI- MONIKÄYTTÖ ASUNTOJA TAPAHTUMAPUISTO PIENTALOJA SKANSSINMÄKI VALTATIE KÄVELYKATU PÄÄKATU MONIKÄYTTÖ URBAANI- KÄVELYKATU RAITIOVAUNU- PYSÄKKI TYÖPAIKKOJA JA PALVELUITA ASUNTOJA BULEVARDI ASUNTOJA RAITIOVAUNU- ASUNTOJA PYSÄKKI SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI 37
2. 1. 3. LIIKENNE PÄÄKATU KOKOOJAKATU TONTTIKATU OLEMASSA OLEVA KATU / TIE KÄVELYKATU PYÖRÄILYN PÄÄVÄYLÄ KEVYENLIIKENTEEN REITTI SISÄKÄVELYKATU RAITIOLINJA, REITTIVAIHTOEHDOT MAANALAINEN PYSÄKÖINTI MAANPÄÄLLINEN PYSÄKÖINTI 0 250 500 SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI 38
KATUHIERARKIA PÄÄIDEAT IHMISEN MITTAKAAVAINEN ELÄVÄ TURVALLINEN JA TERVEELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ TOIMINTOJEN YHDISTÄMISEN SYNERGIA PÄÄKATU KOKOOJAKATU RISTEYKSET JA LIIKENTEEN SOLMUKOHDAT KOKOOJAKATU TONTTIKATU SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi 39
VIHERALUEET SKANSSINPUISTO LÄHIVIRKISTYSALUE BULEVARDI TAPAHTUMAPUISTO URBAANIKÄVELYKATU 0 250 500 SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI 40
PUISTOALUEET KEVYENLIIKENTEEN REITIT JA JULKISET TILAT PÄÄIDEAT PUISTOALUEET JA AUKIOSARJA KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAT RIVITALOJA TAPAHTUMAPUISTO LAMPI KEVYEN LIIKENTEEN REITTI JULKINEN RAKENNUS TAPAHTUMAPUISTO KERROSTALOJA PUISTO POHJAVESILAMPI HIEKKARANTA TERASSITALOJA SKANSSINPUISTO SKANSSINPUISTO SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI 41
VAIHEISTUS 1. ALUEKESKUS & ASUNNOT (JO RAKENNETTU) 79 000 kem 2 1 2. VALLIKATU 3. EVIISI 4. SKANSSINMÄKI 5. SKANSSI ETELÄ 6. RINNE 84 000 kem 2 106 000 kem 2 12 000 kem 2 116 000 kem 2 31 000 kem 2 6 7 2 7. TRESTON 8. SKANSSINPUISTO YHTEENSÄ 41 000 kem 2 15 000 kem 2 405 000 kem 2 8 3 4 ALUEEN PINTA-ALA 960 000 m 2 5 0 250 500 SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI 42
KESTÄVÄ KESTAVA KEHITYS TOIMINNOILTAAN SEKOITTUNUT JA KOMPAKTI RAKENNE 1. Yleissuunnitelma määrittelee monipuolisen, hyvillä liikenne- ja viheryhteyksillä varustetun alueen. 1 2 3 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN 1. Pääkatu muodostaa alueen julkisen liikenteen selkärangan: kolme raitiovaunupysäkkiä (Kauppakeskus, Tori ja Bulevardi) yhdistävät alueen päätoiminnot. RAKENNUKSET 1. Rakennukset suunnataan hyviin ilmansuuntiin passiivisen lämmityksen ja valon saannin mahdollistamiseksi. Kattopintoja voidaan käyttää aurinkolämmön ja -sähkön keräämiseen. 2. Rakennusmateriaaleja valitessa pyritään suosimaan uudelleen käytettäviä tai kierrätettäviä materiaaleja 3. Vedenkulutusta vähennetään taloudellisilla vesikalusteilla ja asuntokohtaisilla vesimittareilla. 2. Kaikissa rakennusvaiheissa pyritään monipuoliseen kaupunkirakenteeseen joka tarjoaa asukkaalle päivittäiset tarpeet ja vähentäen liikkumisen tarvetta. 2. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitit on selkeästi erotettu autoliikenteestä. Pääkadulta ne haarautuvat Skanssinpuistoon ja Tapahtumapuistoon tarjoten turvallisia yhteyksiä alueen kaikkiin osiin. 3. 90x90 metrin korttelikoko tarjoaa mahdollisuuden eri rakennustypologioiden vaihtelulle alueen sisällä ja muodostaa elävää kaupunkirakennetta. Tiiviimmät korttelit sijoittuvat pääkadun ympärille josta korttelirakenne vähitellen avautuu puistoja kohti. Pientalot sijoittuvat alueen reunoille. 3. Parkkipaikat sijaitsevat pääasiassa maantasossa (pihakansien alla) lukuun ottamatta yli 5. kerroksisia kortteleita. 4. Toimistotaloihin tulisi olla mahdollisuus lisätä ulkooleskelutilat myöhemmässä vaiheessa; tämä mahdollistaa niiden muuttamisen asuinkäyttöön 5. Alueella suositaan viherkattoja, joita tulisi olla vähintään 50 % kaikista horisontaalisista kattopinnoista 6. Julkiset rakennukset rakennetaan tavoitteena LEED Platinum taso tai vastaava SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT MERITULLINKATU 11 C 00170 HELSINKI puh +358 40 8452159 www.cej.fi 4. Kortteleissa voidaan suosia autojen yhteiskäyttöä ja tarjota mahdollisuuksia sähköautojen lataamiseen. 7. Muilla rakennuksilla tavoitetasona LEED Gold tai vastaava 43
KESTÄVÄ KESTAVA KEHITYS PUISTOT 1. Skanssinpuisto ja Tapahtumapuisto toimivat sadehuippuja tasaavina vesivarastoina ja hulevesien imeytyskenttinä 4 5 6 ENERGIA JA JÄTEHUOLTO 1. Alueen lämpö tuotetaan aluelämpövoimalassa joka käyttää uusiutuvia energialähteitä YHTEISÖ 1. Asukkaiden ja kaupunkilaisten koulutus ja ympäristötietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä Skanssin alueen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. 2. Skanssinpuisto pysyy pääosin biodiversiteetin säilyttävänä luonnontilaisena alueena. Yleiskaavaan merkityt luontokohteet säilyvät. 3. Skanssinpuisto ja Skanssinmäki toimivat esteinä ympäröivien valtateiden melua ja saasteita vastaan. 2. Alueelle perustetaan jätteiden imukeräysjärjestelmä joka vähentää turhia kuljetusmatkoja 3. Tiiviimmillä alueilla voidaan tutkia maalämmön hyödyntämistä 2. Tapahtumapuisto tarjoaa paikan erilaisille aktiviteeteille (lähiruokamarkkinat, torikahvilat, infotilaisuudet), joilla voidaan nostaa asukkaiden ympäristötietoisuutta. 3. Julkisten ulkotilojen valaistuksessa käytetään suurpainenatrium- tai LED-valaisimia energian ja jätteen säästämiseksi. 4. Merkittävä osa pientalojen sähköstä ja lämpimästä vedestä voidaan tuottaa aurinkopaneeleilla. 5. Alueella voidaan käyttää älyverkkoa parantamaan sähkönkulutuksen tehokkuutta, alentamaan kustannuksia ja edistämään sen kokonaisvaltaista kestävän kehityksen mukaista käyttöä. 3. Yhteiskäyttöisillä tiloilla ja palveluilla kuten kimppaautoilla, kotitoimistoilla, talosaunoilla, vuokrattavilla työhuoneilla ja viljelypalstoilla voidaan luoda enemmän palveluita halvemmilla kustannuksilla. 4. Jokapäiväisen energian kulutuksen seuraamisella ja kannustamalla asukkaita käyttämään vähäpäästöisiä liikkumismuotoja voidaan tehokkaasti vähentää alueen ekologista jalanjälkeä. SKANSSI 2025 SUUNNITTELUKONSEPTI 44