Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)"

Ilona Korpela
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1

2 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa. Diplomityössä analysoidaan tutkimuksen raaka-aineistoa kaupunkisuunnittelijan näkökulmasta käsin ja tuotetaan sen pohjalta täydennysrakennussuunnitelma. Diplomityössä tutkittava alue on Helsingin Pohjois-Haagan, Lassilan ja Kannelmäen muodostama esikaupunkialue. Aluetta reunustavat Hämeenlinnanväylä idässä, Vihdintie lännessä ja sen poikki kulkee Kehä I. Alueella on noin asukasta sekä 3000 työpaikkaa, ja se on noin 4,2 km2 laaja. Alue on rakentunut useassa vaiheessa 1940-luvun jälkeen. Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1) 2

3 Esikaupunkien täydennysrakentaminen on ekologisesti perusteltua; Tiiviimpi kaupunkirakenne kuluttaa vähemmän luonnonvaroja. Usein täydentäminen tapahtuu kuitenkin asukkaille tärkeiden viheralueiden kustannuksella, mikä näkyy vahvana vastustuksena. Jotta kaupunkia voidaan suunnitella mahdollisimman hyvin, on suunnittelussa käytettävä ammattilaisten tuottaman prosessoidun tiedon lisäksi kokemusperäistä tietoa. Täydennettävän alueen asukkailla on valtavat määrät kokemusperäistä tietoa ympäristöstään, ja myös motivaatiota jakaa sitä eteenpäin suunnittelijoille. Internetpohjainen PehmoGIS-menetelmä tarjoaa keinon kerätä tuota tietoa suunnittelijalle tutuksi paikkatiedoksi. 3

Esimerkki analyysissä käytetyistä tutkimustuloksista: Ympäristön ilmettä ja ilmapiiriä koskevat positiiviset (vihr.) ja negatiiviset (pun.) maininnat suunnittelualueella.

4 Esimerkki analyysissä käytetyistä tutkimustuloksista: Ympäristön ilmettä ja ilmapiiriä koskevat positiiviset (vihr.) ja negatiiviset (pun.) maininnat suunnittelualueella. Urbaani Onni tutkimuksen tulokset näyttävät, että tutkimusalueen kaupunkiympäristössä on olemassa lähes yksimielisesti huonoiksi ja hyviksi koettuja paikkoja. Hyviksi koetut paikat löytyvät usein asuinalueelta tai laadukkaalta viheralueelta. Julkiset kaupunkitilat, asemat ja ostoskeskukset, koetaan epäsiisteinä ja rumina, mutta niiden toimintoja arvostetaan. Ilmeeltään oikeanlainen ostoskortteli voidaan kuitenkin kokea myös miellyttävänä, kuten Thalian aukio Pohjois-Haagassa, ja toisaalta viherympäristökin voi olla huonolaatuinen, epäsiisti ja turvaton. Suunnittelualueen tuloksissa on havaittavissa suuren linjan erottelu valikoituneiden positiivisten viheralueiden ja negatiivisten rakennettujen ympäristöjen välillä. Molemmat ovat julkisia tiloja. Pureutumalla syvemmälle negatiivisiin kommentteihin, ja toisaalta rakennettujen alueiden positiivisiin mainintoihin, voidaan päätellä mitä ominaisuuksia tulisi täydennysrakentamisessa ottaa erityisesti huomioon. 4

5 Diplomityössä esiteltävä täydennysrakentamissuunnitelma on esimerkki siitä, miten kokemusperäistä paikkatietoa voidaan hyödyntää suunnittelussa eri mittakaavoissa. Yleissuunnitelman tasolla tulokset tuovat merkittävää tietoa alueen nykyisestä käytöstä ja asukkaiden kokemuksista omasta alueestaan. 5

6 Yllä oleva luonnoskaavio osoittaa alueiden erityyppiset käsittelyt yleiskaavan tasolla. Eheyttämisessä on suureksi osaksi kyse saavutettavuuden parantamisesta uusia reittejä löytämällä ja vanhoja parantamalla (Lehtonen 2005). Suuri osa Pohjois- Haagan, Lassilan ja Kannelmäen alueen täydennysrakentamisen potentiaalista liittyy nimenomaan uusiin ja parannettaviin yhteyksiin ja liikennealueisiin. Alueen täydentämisen yhteydessä pyritään selkiyttämään kaupunkirakennetta, osoittamaan uusia yhteyksiä sekä vähentämään olemassa olevien suurempien liikenneväylien muodostamia estevaikutuksia. Olemassa olevaa rakennetta täydennettäessä on vältetty tutkimuksessa esiin tulleiden positiivisten tekijöiden rajoittamista, ja on keskitytty huonoiksi koettujen alueiden parantamiseen. Nämä alueet sisältävät myös suuremman lisärakentamisen potentiaalin, kun uudisrakentaminen todennäköisesti parantaisi alueen koettua laatua. Positiivisia puolia taas tulisi uudella suunnittelulla vahvistaa. 6

Yleissuunnitelma (diplomityössä mittakaavassa 1:5000) Suunnitelma koostuu koko Pohjois-Haagan, Lassilan ja Kannelmäen yleissuunnitelmallisesta tarkastelusta ja

7 Yleissuunnitelma (diplomityössä mittakaavassa 1:5000) Suunnitelma koostuu koko Pohjois-Haagan, Lassilan ja Kannelmäen yleissuunnitelmallisesta tarkastelusta ja Pohjois-Haagan aseman sekä ostoskeskuksen lähemmästä tarkastelusta. Suunnitelma esittää koko alueelle uusia asuntoja noin 3000 hengelle sekä työpaikkoja noin 2000 hengelle. 7

Tarkemmassa mittakaavassa voidaan hyödyntää tulosten antamia viitteitä rakennetun ympäristön tekijöiden vaikutuksesta tilan toimivuuteen ja

8 Tarkemmassa mittakaavassa voidaan hyödyntää tulosten antamia viitteitä rakennetun ympäristön tekijöiden vaikutuksesta tilan toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Diplomityössä vertailtiin kahden eri tavoin koetun kaupunkitilan, Pohjois-Haagan Thalian aukion ja Kannelmäen Sitra-torin fyysisiä ominaisuuksia. 8

9 Tarkemman suunnittelun kohteeksi valittiin Pohjois-Haagan juna-asema ja ostoskeskus sekä niiden välinen katu- ja puistoyhteys. Kulkuyhteys on heikosti hahmotettavissa, puisto epäsiisti ja turvattoman tuntuinen varsinkin iltaisin sekä lähinnä läpikulkukäyttöön sopiva. Kuitenkin se sijaitsee keskeisellä paikalla asuinalueiden keskellä. Ostoskeskus ja juna-asema kuuluvat tutkimuksen mukaan heikoimmiksi koettuihin ympäristöihin. Suunnitelmassa on lisätty ja selkeytetty paikkojen välisiä yhteyksiä, täydennetty rakennetta uusilla asuin- ja liikerakennuksilla sekä parannettu olemassa olevia julkisia tiloja tutkimustulosten vaatimusten mukaisesti. 9

Yllä suunnitelman rakeisuuskuva sekä tutkimuksessa paikannetut positiiviset (vihr.) ja negatiiviset (pun.) ympäristön ominaisuudet ja vastaajille tärkeät liikkumisen reitit.

10 Yllä suunnitelman rakeisuuskuva sekä tutkimuksessa paikannetut positiiviset (vihr.) ja negatiiviset (pun.) ympäristön ominaisuudet ja vastaajille tärkeät liikkumisen reitit. PehmoGIS-tutkimuksen tulokset toivat täydennysrakentamisen suunnitteluun tietoa, jota ei muuten olisi ollut saatavilla. Tehdyn suunnitelman ratkaisut perustuvat sekä tutkimuksen antamiin tietoihin että suunnittelijan omaan arviointiin alueen tilanteesta. Erityisen tärkeää esikaupunkialueen täydentämisessä on tunnistaa paikat, joita asukkaat todella arvostavat, ne jotka kaipaavat kunnostusta sekä ne, jotka eivät oikeastaan herätä tunteita tai eivät ole missään käytössä. Kokemusperäisen tiedon avulla voidaan luoda parempaa tiivistä kaupunkiympäristöä. Yksi työn tärkeistä tavoitteista oli kokeilemalla tutkia, tuoko kokemusperäinen paikkatieto jotain uutta suunnitteluun. Tutkimuksesta saatu paikkatieto kuvasti alueen asukkaiden mielipiteiden kautta paikkojen luonnetta sellaisella tiedon tasolla, jota olisi ollut vaikea saavuttaa ulkopuolisena asiantuntijana, varsinkin kun kyseessä on varsin laaja suunnittelualue. Paikkojen luonteet pystyttiin ottamaan huomioon suunnittelussa uudella tavalla. Perinteiseltä tietopohjalta asukkaiden ja paikkojen suhdetta olisi arvioitu toisin ja suunnitelmasta olisi tullut erilainen. 10

Samankaltaiset tiedostot

Koosteen on kasannut Tuija Tzoulas, karttojen ja graafien laadinta Anna Broberg, Tuija Tzoulas ja Maarit Kahila.

Koosteen on kasannut Tuija Tzoulas, karttojen ja graafien laadinta Anna Broberg, Tuija Tzoulas ja Maarit Kahila. Tämä tutkimusraportti toimii yhteenvetona Lassilan ja Pohjois-Haagan kaupunginosissa tehdystä pehmogis-kyselystä, joka oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani onni hanketta 2009-2010. Vastaavia yhteenvetoja