VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 Päiväkoti: KALLIORINNE lukuvuosi 201 5-2016 Käsitelty päiväkodissa (pvm) 9.10.2015 Päiväkodin johtajan allekirjoitus
1. YKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS - yhteisöllisyys, toisaalta kaikki saavat olla yksilöitä - sekä lapset että aikuiset - ryhmärajat ylittävä toiminta, koko talon yhteiset jutut, me-henki - avoin ilmapiiri, autetaan toinen toisiamme, pyydetään myös apua - positiivinen päivähoidon aloitus - vuorovaikutus: vanhempien kanssa ja työntekijöiden välillä, aikuisen aito läsnäolo lasten kanssa - turvallinen toimintaympäristö: kiusaamisen ehkäisy ja fyysisen ympäristön puutteiden korjaaminen - hyvinvoiva ja iloinen lapsi 2. TAVOITTEET määrittyvät tulospalkkauksen mukaan Osallisuus Kiusaamisen ehkäisy 3. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA 3.1 Painopisteet Lapsen osallisuus - lasten havainnointi ja vuorovaikutus lasten kanssa, lapsilta kysellään toiveita ja niitä myös toteutetaan - tunne siitä, että kuuluu ryhmään, huomioidaan myös kuka ei ole paikalla - otetaan lapsia mukaan arjen askareisiin, pikku apulaiset - haastetaan lasta: otatko siniset vai punaiset tumput? - aikuinen mahdollistaa valintoja, mutta asettaa niille myös rajat, leikinvalintataulut - omatoimisuuteen kannustaminen - annetaan lapsille myös omaa tilaa ja rauhaa, aikuisten ei tarvitse jatkuvasti tuppautua mukaan - annetaan lapselle mahdollisuus tehdä ja toimia niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä Pienryhmätoiminta - koko toiminnan lähtökohta, henkilökunta on sisäistänyt asian eli ei ole tarvetta eikä halua palata vanhaan - kaikki toimintahetket tapahtuvat pienryhmissä, pienryhmiä jaetaan vielä pienempiin ryhmiin - pienryhmissä ollaan joka päivä: ulkoilu, liikunta, kädentaidot jne. - toiminta on ohjattua, toisaalta myös vapaassa leikissä jakaudutaan pienempiin ryhmiin, kaikenlaisia erilaisia pienryhmiä on käytössä - pienryhmillä mahdollistetaan lapsille suotuisa ympäristö esim. leikkiin ja erilaisiin toimintatuokioihin, mutta myös aikaa lapselle aikuisen kanssa - ikätason mukaista toimintaa
Mediakasvatus - sisällöllistä keskustelua esim. ikärajoista lasten kanssa, lasten keskustelunaiheisiin tarttuminen - valokuvaaminen, valokuvia tulostetaan ja laitetaan Tenavanettiin, lapset saavat myös itse kuvata - tabletti, tietokone, elokuvat, värityskuvat, cd:t, kirjat lasten käytössä lasten ikä huomioiden - haetaan kiinnostavia kirjoja kirjastosta - opetellaan lauluja joita lapset haluavat laulaa - huomioidaan lasten mielenkiinnonkohteet, esim. värityskuvat Kestävä kehitys - aikuisen malli ja esimerkki tärkeää - Kierrätys kuntoon! on tänä toimintakautena meidän talon teema eli mietitään, mihin ollaan valmiita sitoutumaan, luodaan siis puitteet kierrätykselle ryhmissä/ koko talossa henkilökunnan sisäistettyä asian, otetaan lapset mukaan ja paneudutaan asiaan syvemmin, esim. joku teemapäivä/ viikko - värityskuvapäivä, ei siis joka päivä tulosteta - kierrätysmateriaalien käyttö esim. askarteluissa - huolehditaan tavaroista yhdessä lasten kanssa, korjataan/ hävitetään asianmukaisesti rikkinäiset - 3.2 Lapselle ominaiset tavat toimia Leikkiminen - lapselle ominainen tapa toimia, kunnioitetaan tätä, esim. leikin saa välillä jättää odottamaan seuraavaa kertaa - opitaan yhdessä leikin lomassa erilaisia taitoja, esim. vuorovaikutus, myös ohjatusti leikin avulla oppiminen - leikit pienryhmissä - leikinvalintataulut käytössä, leikkialueet, sektorikellossa leikkiaika - leikkipäivä ja oman lelun päivä kerran viikossa, välillä myös jonkun teeman mukaan, esim. Varpaat vauhtiin viikoilla oman ulkolelun päivä - pidetään esillä sopiva määrä leluja ja vaihdetaan sopivin määräajoin, lelujen vaihto talon sisällä kerran kuukaudessa - annetaan lapselle mahdollisuus luovaan leikkiin, muistetaan leikinohjauksen tärkeys - aikuinen mukaan leikkiin - leikkihuoneet - lapsen mielenkiinnon kohteet - leikin siivous - havainnoidaan ja dokumentoidaan leikkiä - suunnitellaan toimintaa saatujen ideoiden ja havaintojen perusteella Liikkuminen - salivuorot jaettu ryhmien kesken, sali periaatteessa käytössä melkein koko ajan, vapaan leikin aikana mahdollista valita myös sali, salivuoroilla ohjattua liikuntaa - jumppahetkiä on myös ulkona, ohjattua ulkoliikuntaa ja pihaleikkejä
- ulkoilulle on varattu aikaa lapsen hoitoaika huomioiden - teemme retkiä metsään, puistoihin, teemme myös kävelyretkiä, esim. sateisella säällä emme jää aina sisälle - ohjatut ryhmätilanteet, kuten aamupiirit, ovat usein toiminnallisia, samoin siirtymätilanteet hyödynnetään, liikuntaa sisällytetään myös esim. odostushetkiin - osallistutaan Varpaat vauhtiin liikuntaohjelmaan syksyisin ja keväisin Pihaseikkailuun - henkilökunta kouluttautuu aktiivisesti - turhat kiellot pois, mietitään esim. pihasääntöjä positiivisen kautta eli mitä saa tehdä - päiväkoti mukaan Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaan (VALO) - liikkumisessa huomioidaan vuodenajat eli tarjolla erilaisia liikuntamuotoja monipuolisesti, esim. talvella luistelu ja hiihto - huomioidaan lapsen kehitystaso - liikunta yhdistettynä arjentoimintoihin kuten lelujen siivoamiseen, tuolille nousuun jne. - luontoretket: monipuolinen maasto: haasteita sekä jännitystä Tutkiminen - jokapäiväistä - ihmetellään yhdessä lasten kanssa, tartutaan heidän ihmettelyn aiheisiinsa - annetaan ihmettelylle aikaa, esim. pysähdytään retkillä tutkimaan ja keskustelemaan - retkillä on välillä myös ohjattua toimintaa - lapsi käyttää aistejaan ja kehoaan ympäristön hahmottamiseen ja arjen ihmeisiin tutustuessaan - mennään mukaan lapsen maailmaan, miltä jokin tuntuu, maistuu jne. - annetaan mahdollisuuksia ja tilaa kokeilla ja esim. etsiä. - tutkitaan ympäristöä ja taloa - tutustutaan muihin ryhmiin ja lapsiin - etsitään lasten kanssa yhdessä esim. muurahaisia ja leppäkerttuja - annetaan lapselle aikaa kokeiluun ja yrittämiseen Taiteellinen kokeminen - monipuolisesti kaikkea tarjolla, myös ulkopuolisia vierailijoita, lähdemme itse esim. teatteriin - esim. teatterit, varjo- ja nukketeatterit, käden taidot, museoretket, musiikkihetket, näytelmät, kirjallisuus - leikataan, liimataan, askarrellaan, maalataan, tanssitaan, lauletaan jne. - lapsi saa ilmaista itseään monin eri tavoin: musiikin, roolileikkien, kädentaitojen, draaman ja kirjallisuuden kautta - annetaan lasten tutustua erilaiseen materiaaliin ja välineistöön, ei haittaa, jos sotkee - annetaan aiheille ja teemalle aikaa elää ja kasvaa - otetaan huomioon lapsen kehitystaso
3.3 Perushoidon keskeiset periaatteet - kannustetaan lapsia omatoimisuuteen, mutta apuakin saa, aina ei tarvitse osata tai jaksaa - lasta kehotetaan, kannustetaan, ohjataan omatoimisuuteen - opetellaan yhdessä, isommat lapset neuvovat ja auttavat pienempiään - ikätaso huomioiden, annetaan aikaa - toimitaan perheiden kanssa sovitusti uusien taitojen kehittymisen tukemiseksi - rohkaiseminen, kannustaminen, positiivinen palaute - myös vaatiminen tarpeen mukaan - muistetaan käsienpesuntärkeys päivän aikana - ruokailussa kannustetaan lasta maistamaan kaikkea mutta ei pakoteta, tarkkaillaan määriä, pöytätavat - aikuinen päättää, mitä lapsi laittaa ulos päälleen säänmukaisesti - lepohetkellä taataan kaikille lapsille mahdollisuus rauhoittua ja levätä 3.4. Kieli ja vuorovaikutus - tukiviittomat, kuvien käyttö arjen tukena, esim. päiväjärjestys - lorut, leikit, laulut, sadut, kirjat, pöytäteatteri -> kaikkea monipuolisesti ja suunnitelmallisesti tarjolla - piirihetki tärkeä ryhmän yhteinen hetki päivän aikana - oman puheenvuoron pyytäminen ja odottaminen - kuuntelemisen taidon opetteleminen, annetaan muillekin puheenvuoro - suujumppaa - kieliryhmiä tarpeen mukaan - tervehditään - puhutaan lapselle - annetaan lapselle mahdollisuus käyttää ääntä ja osallistua 3.5Orientaatiot Eri orientaatioiden kautta lapsi saa valmiuksia, joiden avulla hän pystyy ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman ilmiöitä ja oppimaan uutta. Kaikille orientaatioille on ominaista: - toiminallisuus ja leikinomaisuus - lapsen aktiivinen rooli - eri ikä- ja kehitystasojen huomioiminen - monipuoliset toimintatavat - ryhmä- ja yksilötyöskentelyn vuorottelu - vuorovaikutuskokemukset - onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset - lapsen kannustaminen ja oppimisen ilo - kaikenlaisten tunteiden ilmaisun harjoittelu
Matemaattinen orientaatio - arjen matematiikka läsnä joka päivä kaikessa toiminnassa, pienissäkin asioissa. - huomioidaan myös ohjatussa toiminnassa - matikkakaappi - viskaritoiminta koko talossa - Lukuja liikkuen, tavuja touhuten Luonnontieteellinen orientaatio - tutkitaan ja ihmetellään yhdessä lasten kanssa - huomioidaan esim. vuodenajat toiminnan suunnittelussa - lasten saatavilla on esim. tietokirjoja - hyödynnetään metsäretket myös oppimisympäristönä, ei pelkkänä vapaan leikin paikkana - annetaan lapsen havainnoida erilaisia ympäristöjä ja kokeilla ympäristöään - annetaan lapselle mahdollisuus tutustua ympäristön moninaisuuteen ja kannustetaan ja ohjataan ymmärtämään ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta - käydään retkellä lähiympäristössä, tutkitaan luontoa - vuodenajanvaihtelut - matkavihko-keväällä (Simo Siili) Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio - toimintaa suunnitellaan juhlapyhien mukaan - kirjallisuuden hyödyntäminen - museoretket - lapsi saa tutustua perheensä, lähiympäristönsä, sekä kotipaikkakuntansa perinteisiin ja historiaan - lasta ohjataan mahdollisuuksien mukaan käyttämään erilaisia palveluita kuten kirjasto jne Eettinen orientaatio - päiväkodin säännöt on laadittu yhdessä lasten kanssa, kaikille on samat säännöt - tavoitteena on lapsen hyvä päivä - oikea ja väärä, teoilla on seuraus, opetellaan ottamaan vastuuta omasta toiminnasta, oman toiminnan ohjaus - ohjataan lapsia toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - kaveritaidot - varhaiskasvatuksessa etiikka on läsnä kokoajan - tärkein työvälineemme on ammattietiikkamme ja omamalli - lasten käsitys oikeasta ja väärästä, syy- ja seuraussuhteista, sääntöjen ja rajojen merkitys - lasta tulee ohjata esim. kunnioittamaan esim. omaa ja yhteistä omaisuutta ja pitämään niistä huolta - on myös tärkeää, että lasta suojellaan yhteiskunnassa häntä liian varhain uhkaavilta tekijöiltä
Esteettinen orientaatio - pidetään yhdessä lasten kanssa huolta tavaroista ja päiväkodin tilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä - pidetään huolta ympäristön estetiikasta niin lapset kuin aikuiset - kiinnitetään huomiota yleiseen siisteyteen, viihtyisyyteen ja rauhalliseen toimintaympäristöön Uskonnollis-katsomuksellinen - vietetään juhlapyhiä - huomioidaan perheiden erilaiset toiveet ja kiellot, tarjotaan vaihtoehto - Raamattuhuone, pikkukirkot - lapsi perehtyy kristinuskon mukaiseen maailmankatsomukseen, tapoihin ja perinteisiin - lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdiskeluun - perheiden katsomus huomioiden, kunnioittaen - lapsen taso, leikinominaisuus 4. YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA 4.1 Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Tiedottaminen o suullinen, jokapäiväinen kuulumisten vaihto on tärkeää o vastuu vuorovaikutuksesta on aina työntekijöillä o Tenavanetti, tekstiviestit, sähköposti, kirjeet, ilmoitustaulut Vanhempien osallisuus o Vasut- ym keskustelut, yhteydenpito, avoimet ovet, tiedottaminen eri tavoin o päivittäinen kasvatuskumppanuus painottuu o Mitä vanhemmat oikeasti haluavat? Miten haluavat vaikuttaa? Mihin ovat valmiita osallistumaan? Miten heidät saadaan osallistumaan vieläkin aktiivisemmin? Uusien lasten vastaanottokäytännöt o yhteisen ohjeistuksen luominen selkeyttää tilannetta o omahoitajat tiedossa ajoissa syksyllä o annetaan lapsille aikaa sopeutua, ei suunnitella likaa toimintaa elosyyskuulle Lasten siirtymäkäytännöt o talon sisällä ryhmärajat ylittävä toiminta auttaa jo etukäteen tulevia siirtymiä, tullaan tutuiksi o tiedonsiirtopalaverit talon sisällä o tutustuminen uuteen ryhmään ajoissa o
4.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt - uudistetun Vasu-lomakkeen mukaisesti yhdessä vanhempien kanssa keskustellen - Vasu-keskustelut pidetään vähintään kaksi kertaa toimintakaudessa, syksyisin riittävän ajoissa ja keväällä vielä tarkistetaan suunnitelma - lapsen osallisuus lomake - lapsen vartti 5 VARHAISKASVATUKSEN TUKI 5.1 Millaista on arjen tuki päiväkodissamme - arjen tuki: tukiviittomat, sektorikellon käyttö, siirtymätilanteiden ennakointi, kuvien käyttö tukemaan puhetta - arjen tuen keinot usein käytössä koko ryhmälle, auttavat meitä kaikkia, ei vain tuen lapselle - kolmiportainen tuki tarvittaessa - tehdään tiiviisti yhteistyötä erityisesti päiväkotimme veon kanssa Lasten tehostettu ja erityinen tuki toteutuu yksilöllisten suunnitelmien mukaan. 6 PÄIVÄKOTIKOHTAISET SUUNNITELMAT Turvallisuussuunnitelma on laadittu 1.10.2015 ja nähtävillä päiväkodin turvallisuuskansiossa Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma 7 YKSIKÖSSÄ TOIMIVAT TYÖRYHMÄT JA PALAVERIKÄYTÄNTEET - talon palaverit viikoittain, joka toinen viikko Heidin palaveri, joka toinen talon oma - tiimipalaverit ryhmien tarpeiden mukaisesti sovittu ja järjestetty, tiimien iltapalaverit tarpeen mukaan (kerran syksyllä ja kerran keväällä) - pedagogiset ryhmät kerran kuukaudessa, välillä oman talon kesken, välillä yhdessä Asuntilan päiväkodin tai jonkun toisen päiväkodin kanssa riippuen aiheesta/ tarpeesta, hoitajien palaverit tarpeen mukaan - erilaiset työryhmät tarpeen mukaan, esim. Varpaat vauhtiin -liikuntatyöryhmä - tiedottaminen ja palaverimuistiot tärkeitä, vastuu muistioiden ym. lukemisesta työntekijöillä itsellään - tavoitteena: pedagogisten tavoitteiden laatiminen, ajankohtaisten asioiden ja suunnitelmien laatiminen ja läpikäyminen, laadukkaan varhaiskasvatuksen mahdollistaminen
8 ARVIOINTI Yksikössä käytössä olevat arviointikäytänteet - asiakastyytyväisyyskysely kaksi kertaa vuodessa - työtyytyväisyyskysely kerran vuodessa Miten toteutuu jatkuva arviointi? - joka päivä arvioidaan omaa toimintaa yhdessä tiimikavereiden kanssa - erilaisissa yhteisissä palavereissa käsitellään tapahtuneita Miten vuosisuunnitelman toteutumista arvioidaan? - tammikuun suunnittelupäivässä käydään läpi mennyttä syksyä Lapsen arviointitaitojen tukeminen - lapset näyttävät itse (peukalo, hymynaama/ surunaama, liikennevalot), mitä mieltä olivat jostakin tai miten oma toiminta onnistui - ohjataan lapsia realistiseen itsearviointiin